Akateeminen vs. amk-opiskelija

[Ted Raikas]

Viestin lähetti Luiro
Edelleen voidaan kysyä, että miten akateemisilla on pokkaa kulkea haalareissa. Kyseessähän on kuitenkin työläisten asu.

Ei ne tiedä itsekään miksi niitä haalareita pitävät. Pitävät vaan koska ovat sellaisia ryhmäsieluja. Kun yksi hyppää mereen niin muut seuraa perässä.

 

[Oppikiekko]

Viestin lähetti Ted Raikas
Ei ne tiedä itsekään miksi niitä haalareita pitävät. Pitävät vaan koska ovat sellaisia ryhmäsieluja. Kun yksi hyppää mereen niin muut seuraa perässä.

Le Bon? Tiedätkö, vai miksi käytit hänen terminologiaansa?

 

[Luiro]

Otetaan opintotuki pois, niin eiköhän rupea koulutuksen arvostus pian nousemaan.

Ei tarvitse ryypätä ja rellestää ympäri kylää, vaan voi opiskellakin.

 

[Gentleman]

Viestin lähetti Oppikiekko
Arvostuskysymys kai tämä on?

Tämän ketjunavauksen perimmäinen funktio on toive amk-opetuksen arvon lisääntymisestä. Se tapahdu sillä, että sitä verrataan yliopistoon. Siitä täytyy luoda instituutio. Tällä hetkellä se ei ole toteutumassa.

Tuo perimmäinen toive oli hyvin piilotettu, en sitä etsimälläkään löytänyt tuosta avauksesta.

Kertoisitko muuten mitä hait avauksen loppukommentilla? (amk-opiskelijat, nuo kansankynttilät)

 

[Luiro]

Yleensä kansankynttiläksi on sanottu kansakoulunopettajaa. Ja tänä päivänä kansakoulunopettajat valmistuvat yliopistosta.

 

[Oppikiekko]

Viestin lähetti Pärde
Tulevaa ajatellen pitänee toivoa, että tradenomien määrä laskee ja arvostus nousee, tai vähintään oman koulun hyvä maine kestää.

Jos kaikkia trade-none -kouluja arvostetaan "paljon", niin miksi ihmeessä valitetaan arvostuksen puutetta. Pikkuveljeni väliaikaisessa koulussa Laurea AMK:ssa hehkutetaan, kuinka hyviä me ollaan. Ja että Haagassakin. Helian arvostuksen ymmärrän vielä jotenkin, työnantajien toistaseksi arvostama (done research, noticed that).

 

[er_bai_wu]

Viestin lähetti Ted Raikas
Ei ne tiedä itsekään miksi niitä haalareita pitävät. Pitävät vaan koska ovat sellaisia ryhmäsieluja. Kun yksi hyppää mereen niin muut seuraa perässä.

Josta tuli hauska anekdootti mieleen: muistaakseni Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan opiskelijoilla on sellaiset takintapaiset, jossa lukee selässä kaikilla "Erilaisuus kunniaan". Kulkevat niissä samanlaisissa takeissaan... Jos erehdyin, niin antakaa anteeksi. Liikunnan jannut ovat myös kovasti ryhmäsieluisia.

Kuten täällä jo mainitsin ja joku muukin mainitsi, niin kyllä yliopistojen ja ammatillisten oppilaitosten ero on tuo tutkimustyö. Tästä perspektiivistä en ymmärrä AMK:n jatkotutkintoajattelua muuten kuin tapana saada rahaa valtiolta (maisteri=rahaa, tutkinto=rahaa).

 

[pekkak]

Viestin lähetti Oppikiekko
Perusopinnot ovat aineessa kuin aineessa helppoja. Juuri pääaineopiskelijoiden kanssa sosiaalipsykologian kvalitatiivisen metodologiakurssin suorittaneena ja siihen 5: een opintoviikkoon lukuvuoden ja noin 700 työtuntia uhranneena, voin sanoa, että olet totaalisen väärässä. Jos haluat oppia lisää/edes jotakin niin: http://www.valt.helsinki.fi/opetus/spsy/aine/index.html

Wautsi-wau, aika sankari olet! Ihmekös tuo, kun olet ihan valiojoukkoa. Jostain syystä en ole silti lainkaan vaikuttunut. Monista koulutusohjelmista löytyy joukko helppoja kursseja ja joukko epäsuhtaisen työläitä kursseja, omasi tuskin on mitenkään poikkeava siinä suhteessa. Jos olisin saanut markan joka kerta, kun joku on kehunut juuri omaa koulutusohjelmaansa koulutusohjelmista jaloimmaksi, olisin monta markkaa rikkaampi mies. Sitten voisin kävellä Suomen pankkiin, joka ehkä suostuisi vaihtamaan markat vielä euroiksi, tai tehdä kolikoista vaikka tilataidetta työpöytäni kulmalle. Jee.

Muuten, jos kaipaat haastavia perusopintoja, kokeilepa vaikkapa Teknillisen korkeakoulun teknillisen fysiikan perusopintoja. Käsittääkseni ne ovat kaikkea muuta kuin helppoja.

edit: sanan mittainen kirjoitusvirhe

 

[Oppikiekko]

Viestin lähetti Gentleman
Tuo perimmäinen toive oli hyvin piilotettu, en sitä etsimälläkään löytänyt tuosta avauksesta.

Kertoisitko muuten mitä hait avauksen loppukommentilla? (amk-opiskelijat, nuo kansankynttilät)

Se on niin sanottu veinikretskiläinen loppukaneetti, joka tiivistää asian.

 

[Jani82]

Viestin lähetti er_bai_wu
Kuten täällä jo mainitsin ja joku muukin mainitsi, niin kyllä yliopistoiden ja ammatillisten oppilaitosten ero on tuo tutkimustyö. Tästä perspektiivistä en ymmärrä AMK:n jatkotutkintoajattelua muuten kuin tapana saada rahaa valtiolta (maisteri=rahaa, tutkinto=rahaa).

Ammatillisilla oppilaitoksilla ja ammattikorkeakouluilla on kuitenkin selkeä ero.

 

[er_bai_wu]

Viestin lähetti Oppikiekko
Perusopinnot ovat aineessa kuin aineessa helppoja.

Jaa-a; kirjallisuus teillä näytti olevan tämä:

Alasuutari P : Laadullinen tutkimus (3. uud. painos)
Mason J : Qualitative researching
Tesch R : Qualitative research

Alasuutari on yleisteos, kahta viimeksi mainittua en tunne. Samaa kirjaa käyttää lähes kaikki kasvatustieteestä yhteiskuntatieteisiin, ja itsekin olen sen vuonna miekka ja kirves tenttinyt. Mikä tekee tuosta opintokokonaisuudesta jotenkin erityisen vaikean? Tentaattori? Ovat kvalitatiiviset metodit kehittyneet kymmenessä vuodessa jotenkin erityisen paljon? Sitä täällä taisi joku jo kysyäkin, ja minuakin se kiinnostaa. Veikkaan esimerkiksi filosofian logiikkapätkien olevan astetta kenkkumaisempia, mitenkään aliarvioimatta tieteenhaaraasi.

 

[er_bai_wu]

Viestin lähetti Jani82
Ammatillisilla oppilaitoksilla ja ammattikorkeakouluilla on kuitenkin selkeä ero.

Ei minulle. Ammatillisista oppilaitoksista tehtiin ammattikorkeakouluja, ei pelkkä nimenvaihto vielä muutosta tuo. Luen vanhat kauppaopistot ammatillisiksi, mitä muitakaan ne olisivat? Niin, ja minulle ammatillinen=keskiaste=ei korkeakoulu= ei akateeminen. Siis korostan, minulle.

edit. ja en halveksu ammatillista koulutusta, päinvastoin. En vain ymmärrä ammattikorkeakoulujen tarkoituksenhakuista yritystä profiloitua joksikin, mitä ne eivät ole.

 

[Aksu]

Viestin lähetti Pärde
Tämä pitää käsittääkseni paikkansa valtion/kunnan omistamissa ammattikorkeissa, mutta esim. omassa opinahjossani (Haaga Instituutin alaisessa liiketalousosastossa, jonka omistaa Helsingin kauppakamari) tukea tulee valtiolta nimenomaan valmistuneiden mukaan, eikä sisäänotettujen.

Ei voi pitää paikkaansa jos nyt ei juuri ole tullut muutosta. Kyllä jokainen AMK (paitsi poliisit on erikoistapaus valtion suoran omistuksen takia) saa valtion rahoituksen nuppirahan (tai siis yksikköhintarahoituksen) mukaan. Erillisrahoitusta voi saada sitten tuloksellisuuden kautta (vuosittain jaetaan eri kriteerien perusteella tuloksellisuusrahaa), investointiavustuksina, EU-projektien kautta jne, mutta tuo valtion perusrahoitus on samalla muodolla ylläpitäjästä riippumatta.

 

[Aksu]

Viestin lähetti er_bai_wu
Ei minulle. Ammatillisista oppilaitoksista tehtiin ammattikorkeakouluja, ei pelkkä nimenvaihto vielä muutosta tuo. Luen vanhat kauppaopistot ammatillisiksi, mitä muitakaan ne olisivat? Niin, ja minulle ammatillinen=keskiaste=ei korkeakoulu= ei akateeminen. Siis korostan, minulle.

Toisen asteen PÄÄLLE rakennettiin AMK-järjestelmä, ei niistä tehty ammattikorkeakouluja. Perustamisvaiheessa ja vuosia sen jälkeenkin opetussuunnitelmat ja yhteiset resurssit kuten opettajat aiheuttivat paljon samankaltaisuutta. Siitä on kulunut aikaa jonkun matkaa yli 10 vuotta ja nykyisin ero on selvä. Lisäksi toinen aste on yhä olemassa. OPM pitää niitä eri asioina, pitäisikö käydä valistamassa?

 

[Oppikiekko]

Viestin lähetti er_bai_wu
Jaa-a; kirjallisuus teillä näytti olevan tämä:

Alasuutari P : Laadullinen tutkimus (3. uud. painos)
Mason J : Qualitative researching
Tesch R : Qualitative research

Alasuutari on yleisteos, kahta viimeksi mainittua en tunne. Samaa kirjaa käyttää lähes kaikki kasvatustieteestä yhteiskuntatieteisiin, ja itsekin olen sen vuonna miekka ja kirves tenttinyt. Mikä tekee tuosta opintokokonaisuudesta jotenkin erityisen vaikean? Tentaattori? Ovat kvalitatiiviset metodit kehittyneet kymmenessä vuodessa jotenkin erityisen paljon? Sitä täällä taisi joku jo kysyäkin, ja minuakin se kiinnostaa. Veikkaan esimerkiksi filosofian logiikkapätkien olevan astetta kenkkumaisempia, mitenkään aliarvioimatta tieteenhaaraasi.

Nuo ylläolevat teokset ovat ohjekirjoja. Teimme tutkimukset ryhmätöinä. Siitä tämä 600 työtuntia. Sitä se vaatii, jos haluaa yhteiskunnallista relevanssia. Vähemmällä pääsee toki tekemällä vaikkapa osallistuvaa havainnointia baarissa. Tänään.

ps. maistunut sitten 11.09 paikallista aikaa (Suomi)

 

[er_bai_wu]

Viestin lähetti Aksu
Toisen asteen PÄÄLLE rakennettiin AMK-järjestelmä, ei niistä tehty ammattikorkeakouluja.B]

En valitettavasti näe tässä edelleenkään eroa. Jos jokin tutkinto nimetään jollain toisella tavalla ja asetetaan opintoviikkopohjainen tutkinto, niin onko jokin muuttunut? Eikö tässä kuitenkin kouluttauduta ammattiin? Se, että merkonomit ovat poistuneet kuvasta ja esimerkiksi pankkiin ei haeta enää em. koulutusta omaavaa henkilöä, niin mitä sitten? Ovatko ne työt muuttuneet? Kauppaopistojen päälle rakennettiin ammattikorkeakouluja, mitä sitten? Minulle ei ole mikään muuttunut, pelkät termit ja nimikkeet.

edit. ja mitä tulee Opetusministeriöön, niin toki he pitävät sitä eri asiana. Tunnen lafkan, ja olen heidän mielivaltansa kohde.

Ja vielä tämän verran: ainoa syy, miksi koko AMK-järjestelmä luotiin, oli tarve saada tilastoihin lisää "korkeakoulutettuja", siis alemman "korkeakoulututkinnon" suorittaneita (vrt. Tuula Haataisen kommentit ja OPM -> asia selviää). Täysin keinotekoinen järjestelmä.

 

[Pärde]

Viestin lähetti Aksu
Ei voi pitää paikkaansa jos nyt ei juuri ole tullut muutosta. Kyllä jokainen AMK (paitsi poliisit on erikoistapaus valtion suoran omistuksen takia) saa valtion rahoituksen nuppirahan (tai siis yksikköhintarahoituksen) mukaan. Erillisrahoitusta voi saada sitten tuloksellisuuden kautta (vuosittain jaetaan eri kriteerien perusteella tuloksellisuusrahaa), investointiavustuksina, EU-projektien kautta jne, mutta tuo valtion perusrahoitus on samalla muodolla ylläpitäjästä riippumatta.

Niin, itse toimin vain nauhurina tässä. Sillä juuri tuota valmistumispuolta meille painotettiin syksyllä lukukauden avajaistapahtumassa Malmilla.

Ja nimimerkille Oppikiekko sen verran, että Helialla voi ollakin varaa paukutella henkseleitään, mutta Laurealla ei juurikaan.

 

[Gentleman]

Viestin lähetti Oppikiekko
Se on niin sanottu veinikretskiläinen loppukaneetti, joka tiivistää asian.

Ai? Minusta se ei liittynyt mitenkään aiheeseen. Kuten Luiro jo mainitsi, yleensä kansankynttilä nimitystä käytetään opettajista, eikä kukaan kai ole väittänyt, että amk:sta valmistuisi opettajia.

isänmaan toivo nimitys olisi jotenkin ollut ymmärrettävissä.

veinikretskin huumoria en jaksa ymmärtää, mutta kai hänelläkin ymmärtäjänsä on.

Oliko tässä ketjussa jossain vaiheessa olemassa pointti, vai onko tämä vain omituista huumoria?

Akateemisuus on ylimainostettua.

 

[Pikku Myy]

Viestin lähetti Oppikiekko
600 työtuntia

Eikö se äsken ollut noin 700? 2,5 opintoviikkoa (ajankäytöllisesti) jo tippui pois. Eihän tää jamppa ole siitä ps-hepusta ottanut mallia vaan TOJ:sta:)

 

[Oppikiekko]

Viestin lähetti Gentleman
Ai? Minusta se ei liittynyt mitenkään aiheeseen. Kuten Luiro jo mainitsi, yleensä kansankynttilä nimitystä käytetään opettajista, eikä kukaan kai ole väittänyt, että amk:sta valmistuisi opettajia.

isänmaan toivo nimitys olisi jotenkin ollut ymmärrettävissä.

veinikretskin huumoria en jaksa ymmärtää, mutta kai hänelläkin ymmärtäjänsä on.

Oliko tässä ketjussa jossain vaiheessa olemassa pointti, vai onko tämä vain omituista huumoria?

Akateemisuus on ylimainostettua.

Itse käytän nimitystä kansankynttilä joistakin oikein erityisen terävistä ja välkyistä, kuten juuri amk-opiskelijat.

 

[Aksu]

Viestin lähetti er_bai_wu
En valitettavasti näe tässä edelleenkään eroa. Jos jokin tutkinto nimetään jollain toisella tavalla ja asetetaan opintoviikkopohjainen tutkinto, niin onko jokin muuttunut? Eikö tässä kuitenkin kouluttauduta ammattiin? Se, että merkonomit ovat poistuneet kuvasta ja esimerkiksi pankkiin ei haeta enää em. koulutusta omaavaa henkilöä, niin mitä sitten? Ovatko ne työt muuttuneet? Kauppaopistojen päälle rakennettiin ammattikorkeakouluja, mitä sitten? Minulle ei ole mikään muuttunut, pelkät termit ja nimikkeet.

Jaa, miulla on historiassani opintoja sekä merkonomin tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa että tradenomin tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa ja minusta niillä oli iso ero. Järjestelmän alkuvaiheet oli oma lukunsa sen perusteella mitä olen asiaa työni puolesta tonkinut. Tarkastellaan näitä asioita mieluummin vaikka viimeisen 5 vuoden perspektiivistä. Se kertoo enemmän siitä mihin ollaan menossa kuin varhaisempi historia.

 

[er_bai_wu]

Viestin lähetti Aksu
Jaa, miulla on historiassani opintoja sekä merkonomin tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa että tradenomin tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa ja minusta niillä oli iso ero. Järjestelmän alkuvaiheet oli oma lukunsa sen perusteella mitä olen asiaa työni puolesta tonkinut. Tarkastellaan näitä asioita mieluummin vaikka viimeisen 5 vuoden perspektiivistä. Se kertoo enemmän siitä mihin ollaan menossa kuin varhaisempi historia.

En kiistä etteikö opetus olisi erilaista, varmasti se on sitä verrattuna 10 vuoden takaiseen (kuin myös "samaa" opetusta antavien eri koulujen tai yliopistojen välillä), nykyäänhän on trendi sitä paitsi "kehittää" koulutusta; viittaan kuitenkin siihen faktaan, että viime kädessä se mihin valmistuu on ihan sama ammatti (tai pätevyys tiettyihin ammatteihin) kuin aikaisemminkin. Nimikkeitä on muutettu vetävimmiksi ja ammattikorkeakoulut ovat markkinoineet itsensä KORKEAkouluina, jotta opiskelijoita riittäisi. Tätä en ymmärrä.

 

[mjr]

Viestin lähetti Gentleman
Akateemisuus on ylimainostettua.

Ei minusta oikea akateemisuus ole ylimainostettua, mutta sen sijaan hyvin harvinaista. Nykyään niin yliopistot kuin amk:tkin ovat lähinnä työmarkkinoiden ehdoilla toimivia liukuhihna-laitoksia, joista yliopistolaitoksen alkuperäiset ihanteet ja käytännöt ovat kaukana. Tietysti se olisikin ylellisyys, johon ei modernissa maailmassa ole varaa: toiminnan on oltava välittömästi "tuottavaa". Mutta pieniä saarekkeita löytyy sieltä täältä. Statusta tälläinen akateemisuus ei nykyään anna, joten en nyt kauheasti olisi vahtimassa mitä terminologiaa käytetään. Sisältö lienee tärkeämpi kuin nimitys.

 

[Gentleman]

Viestin lähetti Oppikiekko
Itse käytän nimitystä kansankynttilä joistakin oikein erityisen terävistä ja välkyistä, kuten juuri amk-opiskelijat.

Oletkin sitten luultavasti ainoa.

Hieman ihmetyttää tuo sinun yleistävä ja vähättelevä suhtautumisesi aiheeseen, josta sinulla ei kuitenkaan ole juurikaan kokemusta.

Lisäksi ihmettelen haluasi leikitellä lvierasperäisillä sanoilla ja mainostaa kuinka "vaikea" opinahjoosi on päästä, ja miten paljon muutaman opintoviikon suorittamiseen kuluu aikaa.

Ehkä sinäkin joskus löydät jonkun asian, jossa olet hyvä ja saat itsetuntosi kuntoon.

Toivottavasti saat jonain päivänä jonkun ammatin ja alat maksaa velkaasi yhteiskunnalle, sitä odotellessa.

 

[Oppikiekko]

Viestin lähetti Pikku Myy
Eikö se äsken ollut noin 700? 2,5 opintoviikkoa (ajankäytöllisesti) jo tippui pois. Eihän tää jamppa ole siitä ps-hepusta ottanut mallia vaan TOJ:sta:)

Jotain 600-700. Ja ne ei todellakaan ole amk-työtunteja.