Akateeminen vs. amk-opiskelija

  • 29 508
  • 181

Oppikiekko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Viestin lähetti Pikku Myy
Referoippa meille kaikille lyhyesti, mitä kaikkea sosionomin työnkuvaan (ja/tai koulutukseen) kuuluu, niin asiasta tietämättömätkin tietävät mistä keskustellaan.

Taidat tietää itse? Muistaakseni kerroit jossain ketjussa syöväsi usein HIFK-matsin erätauolla mandariinia ja lukevasi "tenttikirjaa".

Tiedän kyllä: Sosionomi toimii muun muassa nuorisokasvatuksessa ja päihdehuollossa (oon muuten kännissä).
 

Oppikiekko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Viestin lähetti Snakster
Meinaatko, että sosiaalipsykologian kvalitatiiviset metodit ovat jotenkin vaikeampia kuin muilla aloilla käytettävät vastaavat? Jos käytät 5:een opintoviikkoon tuollaisen työmäärän taidat olla niin tyhmä, että ammattikoulu saattaisi sopia paremmin.

Työmäärä oli kutakuinkin vakio. Jos et puhuisi enää asiasta, josta et mitään ymmärrä?

Tilastojen mukaan viime ja edellisenä vuotena ko. ainetta pääsi opiskelemaan 5 % hakijoista. Mikä mahtaa olla amk:n ka.? 105 %?
 
Viimeksi muokattu:

Luiro

Jäsen
Kyllä minäkin olen sitä mieltä, että kovin suurta työmäärää ei tarvitse yliopistonkaan läpäisemiseen, jos ei nyt jatkuvasti vintillä tuule. Ainoa, mitä kunnioitan, on se että jaksaa neljästä kuuteen vuotta hukata elämästään yliopistossa. Olet lähemmäs 30 vuotta kun valmistut, kun muilla on jo perheet ja vakituiset työsuhteet ja asunto yms.

Jokainen on tiensä valinnut. Jos sinä maisteriksi valmistut, luulisi sinun työnantajankin ymmärtävän yliopiston ja ammattikorkeakoulun välisen eron. Eikä työntekijän valinnasta olisi epäilystäkään.
 

Pikku Myy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Viestin lähetti Oppikiekko
Tiedän kyllä: Sosionomi toimii muun muassa nuorisokasvatuksessa ja päihdehuollossa (oon muuten kännissä).
Sen huomaa.

Ja juu, tiedän kyllä sinua paremmin mitä sosiaalialan amk-koulutuksessa opiskellaan. Ihmetyttää vain väite, että hommat soveltuisivat sairaan- tai lähihoitajille. Mutta eipä se ole minun ongelmani. Eikö muuten sosionomit sekoiteta useammin sosiaalityöntekijöihin, kuin sosiologiaa opiskelleisiin?

Miksi muuten niitä kirjoja ei voisi sanoa tenttikirjoiksi? Olen tyhmä amk-opiskelija, en ymmärrä. Valaise minua tiedoillasi, oi korkeampi ja viisaampi Yliopisto Opiskelija.
 

masu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Viestin lähetti Oppikiekko
Työmäärä oli kutakuinkin vakio. Jos et puhuisi enää asiasta, josta et mitään ymmärrä?

Tilastojen mukaan viime ja edellisenä vuotena ko. ainetta pääsi opiskelemaan 5 % hakijoista. Mikä mahtaa olla amk:n ka.? 105 %?

Onko sulla tänään vähän huono päivä...?

AMK:sta ei ole sen ihmeempää kokemusta, mutta tutkinto on tullut suoritettua TTKK:lla ja tuollaiset toistasataa opintoviikkoa lisäksi olen tehnyt yliopistolla Helsingissä.

Käsittääkseni AMK:n suurin ongelma on ollut opintojen yhdenmukaistaminen. Toisilla linjoilla joutuu tekemään vähintään saman kuin yliopisto-opiskelijat. Toiset linjat puolestaan voi kävellä kädet heilutellen läpi.

Oma näkemykseni on, että sekä yliopistolla että AMK:ssa pitäisi sisäänottomääriä tiputtaa rankasti esim. luonnontieteiden puolella. Tällä tavoin opiskelupaikka olisi vain motivoituneiden opiskelijoiden tavoiteltavissa ja resursseja ei haaskata.

Mieluummin koulusta valmistuu yksi todella pätevä kuin kymmenen epäpätevää.

masu
 

Aksu

Jäsen
Re: Re: Oppikiekko

Viestin lähetti Oppikiekko
1. Yleiseen elämänkokemukseen, joka on määrittelemätön.

2. Tule ensi sunnuntaina Ullanlinnanmäelle!

3. Sama ero kuin sveitsiläisen ja kanarialaisen rolexin.

4. Tää oli mutu.

5. Juurikin tradenomipuoli, jonkinlainen keskusjärjestö.

6. Säästönäkökulma.

7. Koko koulutus. Sitä ei pitäisi olla.

8. Ammattikorkeakoulun pääsykokeeseen meneminen. Hävetti kun pientä mustalaista.

ps. kolmannen vuoden opiskelijan näkemyksiä

1. Kirjoituksesi perusteella sitä kokemusta ei järin paljon taida vielä olla.

2. Vapun tienoilla on parempaakin tekemistä.

3. Selvennä vielä kerran, en omista Rolexia

4. Mutu mikä mutu. Tutustu asiaan ja avaa suusi sitten.

5. Tradenomien keskusjärjestö? Tradenomeja kalastaa muuten kaksi keskusliittoa, ehkä Akavan puoli avasi suunsa? Tarkista jos voit.

6. Säästönäkökulma? Miten olis sisältönäkökulma? Kopoa? Avaa sitä kautta asia.

7. Olet asiasta jo näkemyksiä kertonutkin.

8. Sinulla on ilmeisen huono itsetunto. Toivottavasti olet pääsemässä asian yli.
 
Suosikkijoukkue
Susanna Pöykiö
Viestin lähetti Oppikiekko
Työmäärä oli kutakuinkin vakio. Jos et puhuisi enää asiasta, josta et mitään ymmärrä?
Loistavasti on alkanut kirjoitusura tällä arvon akateemikolla. Rekisteröitymispäivämäärä ja tämä ketju kertonee kaverin koko tarkoituksen.

Jokseenkin olen aina naureskellut monille, jotka koulutuksen autuaaksi tekevää merkitystä korostavat. Toistaiseksi, en ole havainnut täällä työelämässä muuta eroa amk/akateemisen välillä, kuin korkeintaan asenne. Insinööri ja DI hukkuvat molemmat töihinsä, mutta vain DI hukkuu sateella. Työn laadussa en ole näinä vuosina eroa todennut. Näin siis IT-/ICT-alalla. Toinen kokemuspohja löytyy terveydenhuollon puolelta. Sielläkään, en löydä eroja tehdyn työn perusteella. Mutta jos luokkayhteiskunnan tavion pitää erotella ja lokeroida, kaivetaan viimeisenä oljenkortena esiin koulutus...

Huvittaa suorastaan, seurata "akateemisia" kun status on omasta mielestään (eli heikosta itsetunnosta johtuen se koetaan uhatuksi) uhattuna. Tällaista Oppipojan tapaista purkautumista se on. Sosiaalisemmat yksilöt, osaisivat purkaa nuo lähipiirilleen, ei tarvitsis anonymiteettiä suojakseen.

"Akateemiset" (siksi noin, sillä oikeasti akateemiset, eivät statuksellaan brassaile), mitä helvettiä te pelkäätte?

ihmetyttää sosiaalipsykologiaa lukevien koulutuksen taso, eivätkö he kykene itsetutkiskeluun, vaikka heille on valtion kustantamana taottu palloon tieto ja taito sitä varten? Minkä helvetin vuoksi minäkin veroja maksan, hä?
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Viestin lähetti Oppikiekko
Työmäärä oli kutakuinkin vakio. Jos et puhuisi enää asiasta, josta et mitään ymmärrä?

Voisitko vastata kysymykseeni: Ovatko sosiaalipsykologian kvalitatiiviset metodit Sinusta oleellisesti vaikeampia kuin muiden tieteenalojen?
 

Oppikiekko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Viestin lähetti Pikku Myy
Sen huomaa.

Ja juu, tiedän kyllä sinua paremmin mitä sosiaalialan amk-koulutuksessa opiskellaan. Ihmetyttää vain väite, että hommat soveltuisivat sairaan- tai lähihoitajille. Mutta eipä se ole minun ongelmani. Eikö muuten sosionomit sekoiteta useammin sosiaalityöntekijöihin, kuin sosiologiaa opiskelleisiin?

Luultavasti johtuu etymologiasta. Sosiologi on sikäli lähellä sosionomia. Toisaalta olen ollut tiiviissäkin yhteistyössä sosionomineitien kanssa. Täytyy sanoa, että niissä on hoitajan vikaa. Niissä hoitajissakin on paljon hoidettavaa.
 

Oppikiekko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Viestin lähetti Snakster
Voisitko vastata kysymykseeni: Ovatko sosiaalipsykologian kvalitatiiviset metodit Sinusta oleellisesti vaikeampia kuin muiden tieteenalojen?

Vastaan samalla tavalla kuin tulevaan kysymykseesi, onko naisesi hyvä sängyssä.

Eli: Ei ole kokemusta kuin omista
 

dude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kalevan Haukat
Ketjun avaaja (toivottavasti) on osaltaan provosointimielessä liikkeellä.

Itse olen tiedekorkeakouluopiskelija ja kosketuspinta AMK:iin on lähinnä muutamien lopputöiden lukeminen, kavereiden tentti/koulukirjojen selaaminen ja erilaiset keskustelut aiheesta, rakentavassa hengessä.

Jos tarkastellaan alaa, johon itse olen perehtynyt, eli talous, niin mielestäni AMK-tasoinen koulutus (tradenomi) on kelvolllinen alempi tutkinto verrattuna KTM:ään. Kun siis puhutaan pelkästään koulutuksen sisällöstä. Mikä laskee tradenomien arvostusta on laajat sisäänottomäärät, jotka automaattisesti laajentavat sisäänpäässeiden skaalaa (karusti sanottuna fiksujen ja tyhmien väliset erot kasvavat) ja se osaltaan vähentää tutkinnon arvostusta, mistä tietysti kärsivät ne lahjakkaimmat. Samaa, pienemmässä määrin, on havaittavissa tiedekorkeakouluissa.

Yksinkertainen fakta on, että tradenomeja on ihan saatanasti liikaa. Siksi iso osa heistä hakeutuu pienipalkkaisiin myyntitöihin. Toki osa saa myös ns. parempia duuneja, lähipiirissänikin näin on.

Fakta on myös se, että KTM-koulutus takaa paremmat lähtökohdat johtotehtäviin, kun usein tradenomi joutuu aloittamaan astetta tai kahta alempaa. Hyvä tradenomi kuitenkin etenee urallaan ja helposti ohittaa paskan maisterin. Alussa koulutuksella voi olla merkitystä, mutta mitä pidemmälle ura etenee, sitä ei juurikaan ole. Se, että kaikki tradenomit eivät pääse edes niihin alempiin johtotehtäviin, ei ole itse koulutuksen ja opiskelijoiden vika, vaan vallitsevan koulutuspolitiikan.

Eräs karrikoitu vertaus tiede- ja ammattikorkeakoulujen välillä on, että edellä mainitut luovat uutta ja jälkimmäiset opettelevat käyttämään niitä uusia asioita. Ei välttämättä paras mahdollinen vertaus, mutta on osittain totta. Itse en näe sitä ammattikorkeakouluja väheksyvänä asiana, vaan ainoastaan painotuserona.

Joskus on huvittavaa seurata KTM- ja tradenomi-opiskelijoiden välistä vääntöä. Toisia haukutaan tittelinkipeiksi paskoiksi (kuten täälläkin) ja toisia haukutaan kateellisiksi luusereiksi. Molemmissa on on varmasti totuuden siemen.

Loppukaneettina haluan todeta, että luojan kiitos me kaikki emme ole tiedekorkeakouluissa, ammattikorkeakouluissa tai amiksissa, vaan jokainen saa itse tehdä itselleen parhaat ja mieluiset valinnat. Miksi pitää kateellisena (alhaalta) /halveksuen (ylhäältä) arvostella muiden valintoja? Muurari tarvitsee Jorma Ollilaa ja Jorma Ollila tarvitsee muuraria.
 

Gentleman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
niinpä niin..

Jokainen tarkastelee itseään, he joilla on saavutuksia, saavutusten. He joilla on mielestään vaativa työ, työn kautta. He joilla on huomattava omaisuus, omaisuuden kautta. jne.

Surullisinta porukkaa ovat he, joilla ei ole (vielä) mitään. He tarkastelevat itseään omien odotustensa kautta ja haluavat päteä niillä.

Sallittakoon se heille, sillä muuten he menevät kotiinsa ja pieksevät hamsterinsa saadakseen tuntea ylemmyyttä.
 

Pikku Myy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Viestin lähetti Oppikiekko
Työmäärä oli kutakuinkin vakio. Jos et puhuisi enää asiasta, josta et mitään ymmärrä?

Tilastojen mukaan viime ja edellisenä vuotena ko. ainetta pääsi opiskelemaan 5 % hakijoista. Mikä mahtaa olla amk:n ka.? 105 %?
Eikö 1 ov vastaa 40 työtuntia? Eli 5 opintoviikkoon pitäisi kulua 200 työtuntia.

En tiedä muista kouluista tai koko koulutuksen keskiarvoa enkä nyt pääse mistään tarkastamaan, mutta meidän koulussa sisälle pääsi muistaakseni viides- tai kuudesosa hakijoista, oli sote-puolen koulutusohjelmista vaikein sisäänpääsy.

Viestin lähetti Luiro
Se on yliopisto-opiskelija.
Sä oot nero.
 

Luiro

Jäsen
Viestin lähetti Pikku Myy


Sä oot nero.


Joku muukin huomasi sen vihdosta viimein. Ja vielä peruskoulupohjalta neron titteli helähti.

Vitut me mitään yliopistoja tarvita, kun peruskouluistakin tulee neroja.
 

Jani82

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, Detroit Red Wings, Arsenal FC
Viestin lähetti Oppikiekko
Tilastojen mukaan viime ja edellisenä vuotena ko. ainetta pääsi opiskelemaan 5 % hakijoista.
Kylläspäs Suomessa tuhlataan tuollaiseen turhaan paljon resursseja nuokin rahat vaikka sairaanhoitajille niin hommat toimisivat paljon paremmin.
 

Luiro

Jäsen
Tilastojen mukaan HPK:n välieräottelussa Jokereita vastaan oli paikalla alle 0,1% kansalaisistamme. En tiedä kuinka moni sinne haki, mutta silti.
 

E

Jäsen
Suosikkijoukkue
K-Espoo
Tämäkin alkaa olla aika loppuunkulutettu aihe, josta asiallista keskustelua ei oikein tahdo millään syntyä, mutta yritetään.

AMK:n ja yliopistotason oppilaitosten suurin ero on käsittääkseni se, että toisessa tehdään tutkimusta. Käsittääkseni myös akateeminen -käsite viittaa tähän. AMK on koulu, jossa oppilaita opetetaan käyttämään (joskus jopa soveltamaan) olemassaolevaa tietoa. Yliopisto taas on laitos, jossa opetetaan opiskelijoita ajattelemaan niin, että he pystyisivät luomaan uutta tietoa. Poikkeuksia tähän on olemassa, mutta perusajatukseltaan eron pitäisi olla tämä.

Ja ennen kuin joku älähtää, kyllä lääkärit, opettajat, lakimiehet jne eivät työssään luo uutta, mutta heidän koulutuksensa pitäisi antaa heille silti valmiudet tehdä myös tutkimustyötä alallaan.

Oppilaitoksilla on keskenään kuitenkin eroja. Osa AMK:ista on parempia kuin toiset. Osa on leikkikouluja, joissa ei ole oikeasti mitään järkeä. Osa taas tarjoaa lähes yliopistotason opetusta. Osa yliopistoista taas on erinomaisia tietyillä tutkimussektoreilla, kun taas toisilla on parempi osaamistaso toisella.

Itse toivoisin jotain rotia tähän AMK:jen ja yliopistojen tasavertaistustrendiin. Nykyisin tuntuu, että tärkeintä molemmille on se, että kuinka nopeasti opiskelijat saa ulos sieltä, rahoitus perustuu pitkälti tähän. Ja se ei edesauta kummassakaan luovaa ajattelua, vaan nimenomaan koulumaisuutta.
 

dude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kalevan Haukat
Viestin lähetti E
Nykyisin tuntuu, että tärkeintä molemmille on se, että kuinka nopeasti opiskelijat saa ulos sieltä, rahoitus perustuu pitkälti tähän.

Ammattikorkeakouluthan saavat pääsääntöisesti rahoituksensa siitä, kuinka paljon ottavat opiskelijoita sisään, eikä siitä kuinka paljon saavat valmiita opiskelijoita ulos, kuten tiedekorkeakoulut.

Yhtä kaikki, molemmat mallit ovat perseestä.
 

secord

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks
Viestin lähetti dude
Loppukaneettina haluan todeta, että luojan kiitos me kaikki emme ole tiedekorkeakouluissa, ammattikorkeakouluissa tai amiksissa, vaan jokainen saa itse tehdä itselleen parhaat ja mieluiset valinnat. Miksi pitää kateellisena (alhaalta) /halveksuen (ylhäältä) arvostella muiden valintoja? Muurari tarvitsee Jorma Ollilaa ja Jorma Ollila tarvitsee muuraria.

Sanoissasi asuu viisaus! Hellitä sinäkin Oppikiekko, kyllä se siitä!
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Viestin lähetti dude
Muurari tarvitsee Jorma Ollilaa ja Jorma Ollila tarvitsee muuraria.
Kyllä, samoin Jatkoaika tarvitsee ääliöitä ja ääliöt Jatkoaikaa.
 

Oppikiekko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Arvostuskysymys kai tämä on?

Olen opiskellut Oxfordissa vuoden kaupallista alaa, joka ei sitten todellakaan tuntunut omalta. Mielestäni siellä opetuksen taso oli enintään tyydyttävää. Tai sitten se ei sopinut siihen kulttuurimuottiin, johon mut on sosialisoitu.

Tämän ketjunavauksen perimmäinen funktio on toive amk-opetuksen arvon lisääntymisestä. Se tapahdu sillä, että sitä verrataan yliopistoon. Siitä täytyy luoda instituutio. Tällä hetkellä se ei ole toteutumassa.

Haalariasia jäikin kommentoimatta:

Miten amk-opiskelijoilla on pokkaa kulkea siinä vermeessä? Heille voisi keksiä jotain omaa, kuten amk-potkulaudan.
 

Aksu

Jäsen
Viestin lähetti dude
Ammattikorkeakouluthan saavat pääsääntöisesti rahoituksensa siitä, kuinka paljon ottavat opiskelijoita sisään, eikä siitä kuinka paljon saavat valmiita opiskelijoita ulos, kuten tiedekorkeakoulut.

Yhtä kaikki, molemmat mallit ovat perseestä.

Ja jos vielä korjataan niin ammattikorkeakoulut saavat OPM:n rahoituksen läsnäolevien mukaan. Eli keskeytykset ja tauot opiskeluissa näkyvät koulun tilipussissa. Kannustaa siis käytännössä ylitäyttöön (jota OPM toki ohjaa ja antaa raja-arvoja uhkauksien kera), jolla koulu taas turvaa opiskeluajalle tehtyä budjettia. Ensimmäiset keskeytykset eivät siis vielä kaada taloutta ja toisaalta valmistumisen pakko (koulun kannalta) tulee vastaan kun ns. sääntömääräinen opiskeluaika tulee täyteen ja rahoitus loppuu.
 

Luiro

Jäsen
Viestin lähetti Oppikiekko

Haalariasia jäikin kommentoimatta:

Miten amk-opiskelijoilla on pokkaa kulkea siinä vermeessä? Heille voisi keksiä jotain omaa, kuten amk-potkulaudan.


Edelleen voidaan kysyä, että miten akateemisilla on pokkaa kulkea haalareissa. Kyseessähän on kuitenkin työläisten asu. Tietenkin jollain tavalla sitä ihailee ketä sortaa.

Tähän hymiöitä.


Edit: Ainoa oppinut on itseoppinut, muut ovat opetettuja.
- Arvo Salo -
 

Pärde

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Colorado Avalanche
Viestin lähetti dude
Ammattikorkeakouluthan saavat pääsääntöisesti rahoituksensa siitä, kuinka paljon ottavat opiskelijoita sisään, eikä siitä kuinka paljon saavat valmiita opiskelijoita ulos, kuten tiedekorkeakoulut.

Tämä pitää käsittääkseni paikkansa valtion/kunnan omistamissa ammattikorkeissa, mutta esim. omassa opinahjossani (Haaga Instituutin alaisessa liiketalousosastossa, jonka omistaa Helsingin kauppakamari) tukea tulee valtiolta nimenomaan valmistuneiden mukaan, eikä sisäänotettujen.

Itselläni ei ole ainakaan toistaiseksi omaa kokemusta kauppakorkeasta, siellä opiskelevien ystävien ja tuttavien kanssa vietettyjä keskusteluhetkiä ainoastaan, mutta allekirjoittaisin paljolti dude:n ensimmäisen postauksen sanoman.

Häiritsevää ammattikorkeissa tosiaan on opetuksen tason kirjavuus. Siinä mielessä olen hyvässä asemassa, omassa laitoksessa on varsin päteviä ihmisiä opettamassa, valtaosa oman alansa ammattilaisia monivuotisella työkokemuksella varustettuna. Suurena plussana myös yksityisomistus, yritysmaailman kontaktit tulevat suoraan sitä kautta.

Tulevaa ajatellen pitänee toivoa, että tradenomien määrä laskee ja arvostus nousee, tai vähintään oman koulun hyvä maine kestää.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös