Kaikin puolin oikeaan ketjuun tuli...
Kaikin puolin oikeaan ketjuun tuli...Emäntä bongasi kanssa eilen länsi-porissa jonkun äijän lenkkeilemässä boksereillaan.
Toki on tässä vaakamamboilut ollu viime aikoina hiukan vähissä, niin onhan se saattanut himoissaan hallusinoidakin.
Mikä oli itse vesimelonin numero?Päätin tossa kaupassa ostaa vesimelonin. Katsoin, että numero 149 ja menin punnitsemaan. Sieltä tuli joku appelsiinien hintalappu? Painoin varmaan väärin, eli uudestaan 149. Ja taas se hiton appelsiinilappu! Vielä kolmannen kerran, mutta ei muutosta.
Sitten lähti katse hakemaan myyjää, että nyt pitää sanoo jollekin kuinka täältä tulee nyt ihan väärää lappua koneesta. Siinä myyjää etsiessä katse osui vielä uudestaan siihen melonien kohdalla olevaan lappuun, jossa luki, että 1,49 e/kg...
Mikä oli itse vesimelonin numero?
Hemmetti kaikkien kryptisten vessatunnusten kanssa. Kävin pienen tauon jälkeen konttorilla ja vasta jälkimmäisellä vessakerralla siellä sisällä ollessani välähti, että olen naisten vessassa. No, ei tainnut kukaan nähdä. On se hurja kaveri! (Ei toimi upotus nämmä, mutta siellä on Lapinlahden Lintuja linkin takana.)
Eikä näemmä toimi tiettyyn kohtaan linkkaaminenkaan kun ei upotus toimi. Noin kohtaan 6:40 piti laittaa. Hyvin toimi tämä vitsi.
Tai toimii se tuosta linkistä ruudun alla näemmä, okei pitää varmaan jo linkata I'll get me a coat-videoon.
Tuli tossa viime viikonloppuna mölkkypelien jälkeen kyseltyä kavereilta, että mihinköhän mä jätin aurinkolasini. Ne olivat mun päässä... Tuli heti omasta hölmöydestäni mieleen tää video
Useasti olen etsinyt esimerkiksi avaimia. No kädessähän ne koko ajan ovat olleet.Olen joskus muinoin itsekin ollut vähän vastaavalla tavalla kujalla. Useammin olen etsinyt jotain niin, että onkin koko ajan ollut farkkujeni taskussa.
Useasti olen etsinyt esimerkiksi avaimia. No kädessähän ne koko ajan ovat olleet.
Stringeihin ne kuuluu sujauttaa. Omiin tai jonkun muun. Kumpaakaan en ole tietääkseni kokeillut.Setelit tässä päivässä vekkuleita. Onnistun sujauttamaan seteleitä niin, etten todellakaan jälkeenpäin tajua, missä ovatkaan. Veikeä tapa säästää muuten, kun lopulta maksaakin kortilla.
Mulla muuten on ollut kympin seteli kohta kolme vuotta tossa kotitoimiston pöydällä. Olisko joku palstan adonis valmis ottamaan sen kalsareihinsa?Setelit tässä päivässä vekkuleita. Onnistun sujauttamaan seteleitä niin, etten todellakaan jälkeenpäin tajua, missä ovatkaan. Veikeä tapa säästää muuten, kun lopulta maksaakin kortilla.
En kelpaa sinulle etkä sinä minulle (muuten kuin ystävänä), joten ota joskus mukaan ja tule topparin happy hourille (ennen klo 17) kun siellä saa vitosella kaksi kaljaa :)Mulla muuten on ollut kympin seteli kohta kolme vuotta tossa kotitoimiston pöydällä. Olisko joku palstan adonis valmis ottamaan sen kalsareihinsa?
En toimita, vain nouto.
Kympillä saa siis 4? Jesta. Täytyy jo tarjota, mulla kun se raja menee kahdessa. Mutta säästetään tuota kymppiä siis tuota varten. Ehkä teen sitten poikkeuksen ja toimitan, enkä laita kalsareihin.En kelpaa sinulle etkä sinä minulle (muuten kuin ystävänä), joten ota joskus mukaan ja tule topparin happy hourille (ennen klo 17) kun siellä saa vitosella kaksi kaljaa :)
Koodin kyllä muistan, mutta tällä kertaa itse maksuväline jäi kotiin. Onneksi huomasin sen jo parkkipaikalla autosta noustessani.Viime viikon perjantaina kävin ostamassa lääkkeitä apteekista. No kassalla kortinlukija ei hyväksynyt lähimaksua, vaan piti syöttää pankkikortin pinkoodi. Totaalinen blackout tuli, kun en muistanut sitä pinkoodia. Ei kun tarkistus s-mobiilista, että mikä se pinkoodi on. Jonkin verran jonoa taakse muodostui.
Viime viikon perjantaina kävin ostamassa lääkkeitä apteekista. No kassalla kortinlukija ei hyväksynyt lähimaksua, vaan piti syöttää pankkikortin pinkoodi. Totaalinen blackout tuli, kun en muistanut sitä pinkoodia. Ei kun tarkistus s-mobiilista, että mikä se pinkoodi on. Jonkin verran jonoa taakse muodostui.
Eihän noissa käynyt kuinkaan... tavarat tuli maksettua ja homma selvä.Koodin kyllä muistan, mutta tällä kertaa itse maksuväline jäi kotiin. Onneksi huomasin sen jo parkkipaikalla autosta noustessani.
Muutama vuosi sitten kävi niin, että huomasin kortin puutteen vasta kun oli maksamisen aika, tavaratkin oli jo pussissa. Ei kun kotiin hakemaan. Matkaa oli silloin vain puoli kilsaa, onneksi.
Vihjeeksi: PIN-koodin voi myös unohtaa tai "unohtaa".Eihän noissa käynyt kuinkaan... tavarat tuli maksettua ja homma selvä.
Mulla on käynyt muutaman kerran, kun olen ollut aikuisten lasteni kanssa kaupassa, että heillä on kyllä kaikki maksuvälineet ja pin-koodit hallussa ja hihna täynnä ostoksia, mutta ei kuulemmma tarpeeksi rahaa...
No, kukahan se maksaa, ei liene vaikea arvata...
Niin - noissa tapauksissa aivot kieltäytyvät kertomasta sanomaa, ettei mullakaan olisi rahaa... Aivot, mitä vittua nyt taas!!!