Abortti

[Tinde]

Viestin lähetti Jagr68
Katson, että minulla on oikeus määrätä elämästäni, ei äidilläni.

Tähän onkin jo aiemmin pyydetty kommenttia, ja minuakin kiinnostaisi se. Raamatun mukaanhan "olet jumalan käsissä", ja hän päättää, et sinä. Onko esim. itsemurha raamatun mukaan sallittu?

Samoin esille tullut:

Viestin lähetti Taito-Ojanen
Mitä sitten, jos raskaus tappaakin varmasti naisen? Jumala on siis luonut naisen sisälle ihmisen, joka tappaa äitinsä? Onko Jumala murhaaja? Hänhän loi tilanteen, eikä lapsi todellakaan ole syyllinen. Onko äidin siis aina kuoltava, kun sanoit, että abortti on aina suurempi paha? Miksi äidin elämä on vähäpätoisempi, kuin syntymättömän ihmisen? Pitääkö lääkärin aina antaa äidin kuolla? Eikö sekin ole murha?

Miten raamattu tähän suhtautuu?

 

[masaman]

Viestin lähetti Jonna79
Minulla on tähän yksinkertainen ja selvä kanta:

Abortin sallin jos,

- raskaus on raiskauksen seuraus
- ehkäisystä on huolehdittu hyvin, mutta se on pettänyt

Muissa tapauksissa olen aborttia vastaan

Näinhän se on... Tietysti lisäisin tuohon sen terveydellisen syyn vielä lisäksi, mutta muuten "perfect".

 

[ms.qvist]

Abortista.

Saanen tuoda julki oman mielipiteeni tästä asiasta. En aio kommentoida nyt lainkaan muiden mielipiteitä, mutta tarpeen vaatiessa tulen kommentoimaan omia väittämiäni tai perustelemaan niitä tarkemmin - olettaen etteivät nämä perustelut riitä joita nyt annan.

Aivan alkuun, en missään nimessä ole sitä mieltä, että abortti tulisi kieltää. Tällainen laki olisi aivan järjetön ja mielestäni aivan kohtuuton naisia, ja myös syntymätöntä lasta, kohtaan. Toisaalta myös abortin käyttö silkkana ehkäisykeinona on vastuutonta, tosin tällaiseen toimintaan tuskin kovinkaan moni syyllistyy koskapa tavanomaiset ehkäisyvälineet ovat jokaisen ulottuvilla ja niin halpoja, että luulisin niihin itsekullakin olevan varaa.

Sitten hivenen perusteluja.

Moni, varsinkin kristitty, perustelee aborttikieltoa sillä, että sikiö on “tunteva” ja “ajatteleva” ihminen, tai ainakin siitä tulee sellainen. (Tosin tämä väite tuntuu hivenen absurdilta kun katselee ympärilleen koska täällä tallaa niin paljon ihmisiä jotka eivät tunnu kykenevän minkään laiseen itsenäiseen älylliseen ajatteluun). Ja, mikä tekisi kehittyvästä alkiosta “tuntevan” ja “ajattelevan” ihmisen? ei yksinkertaisesti mikään koska se ei ole kyennyt vielä kehittymään niin pitkälle että se kykenisi itsenäiseen ajatteluun, se ei edes tiedosta omaa olemassa oloaan vielä tuolloin. Biologiaa enemmän lukeneet tietävät sen ettei (esim. 12 viikkoinen) alkio ole mikään ajatteleva yksilö vaan yksinkertainen elintoiminnoiltaan vajavainen “solumöykky”. Joten, tätä perusteena käyttäen tällaisen solumöykyn poistamista kohdusta ei voida perustellusti pitää murhana.
Itseasiassa vastasyntynyt lapsi - vauva - on kehityksensä niin varhaisessa vaiheessa ettei hänelle ole ehtinyt vielä kehittyä esim. tietoisuutta, joten tämän perusteella ei voida perustella väittämää, että abortit tulisi kieltää. - Ja, tätä tietoa perusteena käyttäen joku voisi olla, jopa perustellusti sitä mieltä, että vastasyntyneet joilla ei ole sairauksien tähden, jotka eivät esim. ole paljastuneet raskauden seurannassa, ole toivoa normaalista elämästä vaan joka suurimmalla todennäköisyydellä päättyisi pian (elämä siis) tulisi lopettaa kliinisesti ruiskeella tms. Tällainen ajattelutapa tuskin saa suurta kannatusta kovinkaan monissa ihmisissä koska se vetoaa liiaksi tunteisiin ja se kuulostaa liiaksi "natsien touhulta". Tämä vain pienenä sivuhuomautuksena.

Miksi siis abortti on hyvä sallia?

On parempi, että lapsi syntyy maailmaan toivottuna ja hyväksyttynä kuin vaikkapa raiskauksen seurauksena jolloin hän tuskin voi olettaa saavansa äidiltään täyttä “äidinrakkautta”, ikävimmässä tapauksessa hän kokee olevansa vihankohteena koko lapsuutensa ajan ja tätä lapsen on vaikea ymmärtää, ja voidaanko vaatia äidiltä rakkautta lastaan kohtaan joka on saatettu alulle raiskauksella? Minusta on kohtuutonta vaatia tällaisessa tilanteessa äidiltä mitään rakkautta lasta kohtaan. En edes usko, että sellainenkaan äiti välttämättä kykenee antamaan täyttä rakkautta lastaan kohtaan mikäli aviomies raiskaa vaimonsa ja tästä seuraa raskaus ja miehen vaatimuksesta aborttia ei tehdä, kaikesta huolimatta vielä nykyaikana monasti on niin, että perheessä mies kykenee painostamaan vaimoaan niin, että tällä tavoin siitetty lapsi syntyy - äiti ei uskalla mennä tekemään aborttia. Tosin, vastaavasti on naisia jotka tekevät päätöksen abortista aivan itse kysymättä mielipidettä mieheltään, lapsen tulevalta isältä.
Mielestäni on perusteetonta vedota “äidin rakkauteen” kun on tilanteita joissa äiti ei yksinkertaisesti voi tuntea rakkautta lastaan kohtaan ja ikävimmillään nämä tilanteet voivat johtaa äidin, kuin myös syntymättömän lapsen, elämän vaarantumiseen ts. itseinhossaan äiti voi tappaa itsensä tai tilantessa jossa lapsi on jo syntynyt niin itsensä sekä syntyneen lapsen. Joten abortin tekeminen on aivan perusteltua.

Esimerkiksi ehkäisyn pettäessä, (mikään ehkäisy selibaattia lukuunottamatta ei ole 100%:sta), ja tilanteessa jolloin perhe, tai pelkkä nainen, ei kykene hoitamaan lasta taloudellisten tai muiden seikkojen vuoksi, (tuleva äiti on hyvin nuori tms.) ja jolloin ei voida taata, että lapsella on kunnollinen tulevaisuus varhainen abortti on mielestäni hyväksyttävä. Tällaisessa tilanteessa on kohtuutonta ruveta esittämään vaihtoehtona lapsen luovutusta adoptioon sen synnyttyä koska tämä yllättävä raskaus, kuten raskaus muutenkin, voi aiheuttaa äidille henkisiä paineita ja masennusta jotka voivat vaarantaa hänen mielenterveyden. Ja, synnytettyään lapsen äiti ei välttämättä kykene enää “järkevään“ ajatteluun ja koettaa kantaa itse vastuunsa vaikka voimavaransa eivät siihen riittäisikään. Tästä, kutsukaamme vaikka, “äidin rakkaudesta“ johtuvasta taistelusta epätoivoisessa tilanteessa voi olla ikäviä seuraamuksia pidemmällä aikavälillä.
Järkevintä on tietenkin käyttää jälkiehkäisyys tarkoitettuja pillereitä ehkäisyn pettäessä jos on pelko raskaudesta mutta joskus voi käydä niin, että raskauden huomaa vasta siinä vaiheessa kun se on jo niin pitkällä ettei niistä ole hyötyä, jolloin ainoat vaihtoehdot ovat joko lapsen synnyttäminen tai abortti ja jollei ole resursseja, voimavaroja, huolehtia lapsesta niin abortti on hyväksyttävä - jopa suotava - vaihtehto.

Lisäksi lapsen syntymän vaarantaessa äidin hengen on abortti ehdottomasti perusteltavissa, se on suorastaan järkevää.

Mielestäni on parempi, että lapsi on toivottu ja hyväksytty ja täten se saa edes jossain määrin paremman lähtöasetelman kuin lapsi joka ei saa osakseen muuta kuin halveksuntaa ja inhoa, ja uskoisin, että tällaisia lapsia tulisi olemaan huomattavasti enemmän kuin nykyään mikäli abortit kiellettäisi.

Jos joidenkin mielestä on moraalisesti oikein tuomita nainen joka on tehnyt abortin niin minun mielestä on vielä oikeampaa moraalisesti tuomita nämä tuomitsevat ihmiset, he eivät useinkaan ole joutuneet painimaan samojen kysymysten ja tunteiden vallassa kuin nainen joka on päätynyt aborttiin.

Tekstiä nakellen,
vlad#16.

edit: väärän sanan korjaus oikeaksi.

 

[Taito-Ojanen]

Tässäpä varsin kattava esitys aborttiasiasta. Ei minulla ole paljon lisättävää. Olen itsekin sitä mieltä, että loppujen lopuksi kyseessä on naisen oma päätös. Ei se asia voi oikein muutenkaan olla. Mutta jos oma tyttöystäväni olisi sellaisessa tilanteessa, että hän joutuisi aborttia miettimään ja tiuskaisisi minulle, että asia ei minulle kuulu, ottaisin sen verisenä loukkauksena. Jos kerta lapsen tekeminen ja kasvattaminen on kahden ihmisen asia, on myös raskauden keskeyttäminen. En voisi kuitenkaan ketään pakottakaan lasta pitämään. Helppohan se on puhua asiasta teoreettisesti ja moralisoida, mutta enhän minä voi millään ymmärtää, miltä raiskatusta naisesta tuntuu kantaa väkivalloin siitettyä lasta sisällään. En millään. Voin vain korkeintaan kuvitella. En voisi myöskään vaatia äitiä uhraamaan itseänsä synnytyksessä, jotta lapsi saa elää.

Minusta on surullista, jos ihmisen ainoa kommentti asiasta on se, että "Älä tapa", joten abortti on väärin. Kuten aina, Raamattu jättää todelliset moraaliset ongelmat täysin auki ja ihmisten itsensä ratkaistavaksi. Ei siellä sanota, miten pitää toimia jo aiemmin kuvaamassani tilanteessa. Jagr68 julistaa, että hänellä on oikeus päättää omasta elämästään, ja siksi äiti ei saa tehdä aborttia. Samalla hän kuitenkin unohtaa, että äidillä on sama oikeus hengenvaarallisessa raskaustilanteessa. Kuka sinä olet sanomaan, että lapsella on oikeus päättää omasta elämästään, mutta äidillä ei?

Raamattuuun tai uskontoon vetoaminen näyttääkin olevan monille pahimmillaan vastuunpakoilua. Asia ei ole enää omalla kontolla, kun vedetään uskonkappaleesta jokin yksinkertainen käsky sitä kummemin miettimättä. Eipä tarvitse päätään vaivata elämän todella kiperillä moraalisilla kysymyksillä. Ja Raamattuhan on vielä Jumalan sanaa, joten siinä on taas yksi syy, johon voi vedota: "Jumala on näin sanonut, en minä sille mitään voi." Taas paetaan vastuuta ja vaikeita moraalisia kysymyksiä, koska eihän sitä itse voi Jumalan sanasta olla vastuussa. En ole mikään uskonnon vastustaja sinänsä, mutta selkärangattomuus ei miellytä missään asiayhteydessä.

 

[girlzilla]

Tämä on kolmisen vuotta vanha ketju, mutta osui silmään ja tuli mieleen kysymyksiä nyt vanhempana ja viisaampana.
Mitä mieltä olette siitä, onko abortti oikein, jos äiti syö lääkkeitä jotka aiheuttaisivat sikiön vakavia epämuodostumia?

 

[Gellner]

Abortti on aina oikein. Maailmassa on muutenkin liikaa ihmisiä.

 

[Ted Raikas]

Abortti on aina oikein. Maailmassa on muutenkin liikaa ihmisiä.

Aivan. Itseasiassa menisin jopa niin pitkälle, että laittaisin abortin yleiseksi velvollisuudeksi.

Kaikki mikä on abortoitavissa, on abortoitava.

 

[Alamummo]

Mielenkiintoinen keskustelu.

Itse elelen varmaankin elämäni viimeisiä hedelmällisiä vuosia, enemmän tai vähemmän sinkkuna tällä hetkellä. Mulla ei ole lapsia, koska en niitä ole tähän mennessä halunnut eikä kunnon isäkandidaattiakaan ole osunut kohdalle. Jos nyt tulisin raskaaksi tilanne olisi todella kiperä, sillä se saattaisi olla elämäni ainoa mahdollisuus saada lapsi. Nuorempana olisi tehnyt abortin varmaankin kummempia mietiskelemättä, mutta nyt tilanne on toinen. Todella vaikea sanoa etukäteen, miten asian ratkaisisin, sillä minulla ei toisaalta toden totta ole pientäkään halua ryhtyä yksinhuoltajaksi. Kuinka moni mies on valmis kantamaan vastuunsa yhden illan tai väljän vakipanosuhteen hedelmästä? Jos eläisin vakisuhteessa, pitäisin lapsen ilman muuta.

Jos tulisi raskaaksi raiskauksesta, en epäröisi sekuntiakaan. Samoin en haluaisi synnyttää vammaista lasta niin karulta ja itsekkäältä kuin se kuullostaakin. Etenkin, jos joutuisin huolehtimaan hänestä yksin.

Jagrin kaltaisten hihhuleiden mielipide asiasta ei paina pätkän vertaa. Hän voi rauhassa paukuttaa raamattuaan ja huutaa lapsenmurhaa, sillä varhaisessa vaiheessa tehty abortti on vain solumöykyn imuroimista. Jos Jagr saa miehenä päättää omasta ruumiistaan, niin mikseivät sitten saa naisetkin. Helppo se hänen on hurskastella, kun ei tule raskaaksi missään olosuhteessa, käytti ehkäisyä tai ei.

 

[Tommy72]

Vaikea asia. Kun valita kuitenkin pitää, hyväksyn, mutta sanon samaan hengenvetoon, että kyllä sitä käytetään aivan liian löysin perustein.

Jagr68 näyttää olevan helppo maalitaulu. Miestä aletaan pilkkaamaan aina samoista asioista, olipa aihe mikä tahansa. Ehkä se johtuu hänestä itsestään, ehkä ei. On kuitenkin hyvin helppoa lähteä syyttämään sitä, mitä ihminen edustaa hänen mielipiteitään sen kummemmin käsittelemättä. Minusta hän kyllä tällä kertaa toi varsin arvokkaita huomiota esille. En voi väittää, etteivätkö nuo esimerkit itsekkyydestä olisi osuvia. Nostan hattua. Minusta hän meni kuitenkin loppujen lopuksi liian pitkälle. Voiko keneltäkään vaatia, että hän periaatteessa tuhoaa oman elämänsä, jotta synnyttää lapsen? Kuinka paljon äidin on uhrattava lapsensa eteen? Kummankaan, ei äidin eikä lapsen, oikeuksia tai etua ei tässä aiheessa voi väheksyä.

Yksi asia minua tässä kuitenkin vaivaa, ja se on monien naisten perustelu. Naisten logiikka tässä tapauksessa näyttää menevän näin: Mies on osittain vastuussa siitä, että pani naisen raskaaksi, koska tässä vaiheessa miestä tarvitaan. Sitten kun nainen on raskaana, asiaa kuluu vain naiselle, koska kyse on naisen omasta vartalosta. Kun lapsi on sitten synnytetty, asia taas kuuluukin yhtä-äkkiä miehelle, koska miestä tarvitaan. Tuossa välissä on siis ajanjakso, joka kuuluu ainoastaan naiselle. Mies on oikeutettu ja velvollinen päätöksiin vain kahdessa tapauksessa kolmesta.

Kertokaapa siis naiset, että miksi vain lapsen alullepaneminen ja sen kasvattaminen kuuluu miehelle, mutta se, mitä välissä tapahtuu, ei millään tavalla? Jos nainen julistaa, että "kyse on hänen vartalostaan, ja asia kuuluu vain hänelle", niin yhtä hyvin mies voi julistaa lapsen syntymän jälkeen, että "kysehän on sinun vartalosi tuotoksesta. Pidä itse siitä huoli. Se ei kuulunut minulle raskauden aikana, eikä kuulu nyt." Haluaisin tästä varsinkin naisten mielipiteitä, muutkin toki kelpaavat. Voihan olla, että logiikka petti jossain vaiheessa.

Mielenkiintoista on sekin, että homoadoptiokeskustelussa näitä "näin luonto on määrännyt" -tyyppejä riitti. Missä he ovat nyt? Jos nainen tulee raskaaksi, niin luonto on niin määrännyt, ja silloin tavalla ei ole väliä. Raskauden keskeytys on siis luonnotonta. Joo.

Hyva pointti! miksei kukaan nainen kommentoi????????????

 

[Alamummo]

Hyva pointti! miksei kukaan nainen kommentoi????????????

Omalta osaltani, oletusarvona on, että kyseessä ei ole vakipari:

1. Kun nainen tulee vahingossa raskaaksi, on vastuu siitä molemmilla
2. Nainen päättää tässä tilanteessa, synnyttääkö lapsen
3. Jos nainen päättää pitää lapsen miehen tietämättä raskaudesta jos hän pitää lapsen vastoin miehen tahtoa onkin asia kinkkisempi. Tietenkään kenenkään kundin ei kannattaisi mennä sutimaan yhdenillan tuttavuuksia tai puolituttuja pirkkoja jos ei pidä huolta ehkäisystä tai ota riskiä, että kortsu pettää. Mutta toisaalta on naiselta epäreilua vaatia isältä tällaisessa tilanteessa vastuunkantamista, jos mies ei edes tiedä raskaudesta tai jos mies on ehdottomasti sitä vastaan. Etenkään en hyväksy tilannetta, jossa nainen fuulaa ja tarkoituksella hankkiutuu raskaaksi ja tulee sitten peräämään isältä vastuunkantamista.

Sitten lapsellakin ovat omat oikeutensa.

Summa summarum: älkää miehet kulkeko kyrpäohjauksella, niin säästytte näiltä tilanteilta, että kelasta tulee kirje isyyskokeeseen.

 

[Kate]

Tässä ketjussa on ollut mielenkiintoisia kommentteja abortin puolesta ja sitä vastaan.

Itse tein abortin noin neljä kuukautta sitten. Raskaus oli puhdas vahinko ja testin näyttäessä positiivista tiesin heti, että hankkisin abortin. Ja ehkäisystä: en sitä käyttänyt, mutta toisaalta mies ei myöskään missään vaiheessa ollut sisälläni (tiedän, tässä vaiheessa moni tuomitsee...). Kerroin tilanteeni neljälle hyvälle ystävälleni, jotka kaikki tukivat ratkaisuani.

En siis ole aborttia vastaan.

Mutta jos nyt joutuisin samaan tilanteeseen, en aborttia uudelleen tekisi. Fyysisenä kokemuksena se oli kauhea. Kipu oli ainakin minulle sietämätön ja olo oli todella huono vielä tunteja toimenpiteen jälkeen. Mutta vielä pahempaa se oli henkisesti. Tiedän tehneeni oikean ratkaisun, koska lapsi olisi saanut itselleen huonon äidin ja toisessa maassa asuvan isän. Elämäntilanteeni on sellainen, että lapsi ei siihen todellakaan sovi.

Tiedän, että Jagr68 ja kummpanit pitävät minua lapsentappajana. Tiedän myös, että monet muut ymmärtävät ratkaisuni. Ratkaisu oli helppo tehdä silloin aikanaan, enkä ole ratkaisuani katunut, mutta en siis aborttia uudelleen tekisi.

Jokaisen pitäisi kuitenkin saada tehdä ratkaisunsa itse ilman mitään ulkopuolista painostusta. Koska sen ratkaisun kanssa on elettävä loppuelämänsä, päätti sitten pitää lapsen tai ei.

 

[Korak]

TItse tein abortin noin neljä kuukautta sitten. Raskaus oli puhdas vahinko ja testin näyttäessä positiivista tiesin heti, että hankkisin abortin. Ja ehkäisystä: en sitä käyttänyt, mutta toisaalta mies ei myöskään missään vaiheessa ollut sisälläni (tiedän, tässä vaiheessa moni tuomitsee...). Kerroin tilanteeni neljälle hyvälle ystävälleni, jotka kaikki tukivat ratkaisuani.

Hmmm milläs se kaveri on sinut tuohon tilaan tuottanut? Telepatialla? Käyttänyt "Voimaa"? Oliko Jeesus?

 

[Ted Raikas]

Hmmm milläs se kaveri on sinut tuohon tilaan tuottanut? Telepatialla? Käyttänyt "Voimaa"? Oliko Jeesus?

Heitti lastit kintuille?

 

[Alamummo]

Tiedän, että Jagr68 ja kummpanit pitävät minua lapsentappajana. Tiedän myös, että monet muut ymmärtävät ratkaisuni. Ratkaisu oli helppo tehdä silloin aikanaan, enkä ole ratkaisuani katunut, mutta en siis aborttia uudelleen tekisi.

Jokaisen pitäisi kuitenkin saada tehdä ratkaisunsa itse ilman mitään ulkopuolista painostusta. Koska sen ratkaisun kanssa on elettävä loppuelämänsä, päätti sitten pitää lapsen tai ei.

Ymmärrän ja tunnen myötätuntoa sua kohtaan. Ei varmasti mikään helppo kokemus.

 

[Evenuel]

Hmmm milläs se kaveri on sinut tuohon tilaan tuottanut? Telepatialla? Käyttänyt "Voimaa"? Oliko Jeesus?

Heitti lastit kintuille?

Heh heh. Tuolla tavalla raskaaksi tuleminen on täysin mahdollista. Jotkut vaan ovat niin perkeleen hedelmällisiä. Katkeruutta havaittavissa?

Abortti. Herättää melkoisen ristiriitaisia tunteita. En missään nimessä tuomitse ketään, koska mielestäni en ole niin täydellinen, että minulla olisi siihen varaa. Tuneen muutaman ihmisen, jotka ovat abortin tehneet, eikä se heille ainakaan ollut mikään olan kohautuksella kuitattava asia. Uskoisin, että abortti on niin raskas -fyysisesti ja eritoten henkisesti- kokemus, ettei kukaan terve ihminen käytä sitä ehkäisykeinona.

Tekisinkö sitten itse aborttia? Tuskin. Ellei olisi täysin varmaa, että lapsesta tulisi todella vaikeasti vammainen, jolloin lapsen elämä ei olisi enää elämisen arvoista. Ja nyt siis puhun todella vaikeasta vammaisuudesta. Luonto tosin karsii itse suuren osan näistä tapauksista ja raskauden alkutaipaleella. Pientä katkeruutta havaittavissa tässäkin kohtaa. Mistään pienestä kromosomihäiriöstä en varmaankaan aborttia tekisi.
Myös jos tohtori sanoisi, että neiti Evenuelilla on suuri riski menettää henkensä etenevän raskauden ja synnytyksen myötä toteaisin varmaankin, että on parempi kokeilla lisääntymistä uudemman kerran. Vaikka eihän se uusi lapsi, jos sellaisen luonto suo, korvaa menetettyä. Ainakaan lapsen menetettyään ei usko näin.

Onko sitten lapsen isällä oikeus osallistua päätöksen tekoon? Tottakai on. Mikäli haluaa ja on valmis kantamaan vastuun. Mielestäni raskaus on molempien osapuolien juttu. Ainakin sen tulisi olla. Vaikka nainen sen edut ja haitat saakin kokea. (No okei, kyllähän se mieskin ainakin välillisesti)

En pysty kuin kuvittelemaan abortin jälkeistä tunnetilaa. Keskenmenonkin jälkeen väkisinkin syyllistää itseään, vaikka tietäisi, ettei voinut tehdä mitään. Abortin jälkeen tietää, että päätös oli oma. En olisi sellaisen päätöksen jälkeen sama ihminen. Tosin minulle lapsiin liittyvät asiat aiheuttavat ehkä liinakin voimakkaan tunnekuohun.

Tarkoitus ei ollut tuomita ketään, toivottavasti kukaan ei tuntenut toisin.

 

[Sv veinikretski]

En ole abortin kannattaja, en myöskään vastustaja. Mikäli asiat niin ovat pitää harkita tarkkaan mitä tehdä, harkinta onkin kaikkein tärkein kysymys. Vaikea asia joka tapauksessa, jokainen päättäköön itse onko mahdollisuuksia lapsi pitää vai ei, enemmän kuitenkin olen vastustaja. Ihmis-elämä on korvaamaton asia ja suuri ihme.

 

[Special Guest]

saa miehenä päättää omasta ruumiistaan, niin mikseivät sitten saa naisetkin

Tämä "nainen saa itse päättää ruumiistaan"-perustelu on kestämätön.

Kysymys kun ei ole siitä kuka abortista saa päättää, vaan siitä onko abortoitava sikiö ihminen vai ei.
Mikäli tähän kysymykseen ei ota kantaa, niin Alamummon logiikalla voisi väittää näin:
"saan itse päättää käsieni käytöstä joten minulla on oikeus kuristaa sinut"

 

[varjo]

Nostetaans vanhaa ketjua ylös kun hesarin nettisivuilta tuli bongattua kiintoisa uutinen yhdestä EU-maasta, joka tosin on yhä keskiajalla tiettyjen asioitten suhteen.
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli...orvauksia+abortin+kieltämisestä/1135230566277

Sinänsä varsin käsittämätöntä, että ihmisen elämä ja sitä kautta myös lapsen elämä on "sallittua" pilata lainsäädännön puolesta, koska sokea äiti maassa missä sosiaaliturva yms. ovat mitä ovat tuskin on mikään paras vaihtoehto, myös muille perheen lapsille.
Sentään raiskaus/äidin terveys-poikkeukset ovat olemassa.

Ketjun alusta on viitisen vuotta, joten ehkä on aiheellista palata taas monille vaikean asian pariin.

 

[julle-jr]

Tämähän onkin hieno keskustelunaihe. Omasta mielestäni abortti kulkee aikalailla käsi kädessä muunkin ehkäisyn kanssa, eli jos ehkäisy ylipäänsä on sallittua, on myös abortti sallittua. Perusteluna se, että tulevan lapsen elämän kannalta on samantekevää, onko hänen mahdollinen elämänsä estetty ennen hedelmöittymistä vai sen jälkeen.

Havainnollistavana esimerkkinä toimikoon vaikkapa tuotantolaitos, jossa valmistetaan jotain tuotetta esimerkiksi liukuhihnatyyppisesti. Samahan se on tuotteen loppukäytön kannalta tuhotaanko tuote jossain kokoonpanoliukuhihnalla, vai tuhotaanko tuotteen valmistamiseen tarvittavat raaka-aineet, molemmissa tapauksissa lopputulos on sama, kyseistä tuotetta ei koskaan tule olemaan.

 

[Pêr un pugno di dolari]

Hieman kaksipippuinen juttu. Jos raskaus on esim. raiskaajan aiheutettu, on minusta silloin hyväksyttävää tehdä abortti. Mutta, jos esim. kaksi nuorta känni-illan jälkeen unohtavat ehkäisyn, niin mielestäni, olin kylmä tai en, silloin sopiva opetus olisi se, että ottavat sitten vastuun tekemästään. Ehkä ensi kerralla sitten muistetaan se kondomin käyttö?

Tästä jälkimmäisestä mielipiteestäni on käyty kiivaita keskusteluja ex-tyttöystäväni kanssa, syy eroon ei kuitenkaan ollut tämä aihe, mutta ymmärsin, että naiset ovat asiasta hieman erimieltä kanssani?

Aiheena kuitenkin erittäin tunteet pintaan nostattava. Jatkakaa.

 

[Alamummo]

Mutta, jos esim. kaksi nuorta känni-illan jälkeen unohtavat ehkäisyn, niin mielestäni, olin kylmä tai en, silloin sopiva opetus olisi se, että ottavat sitten vastuun tekemästään. Ehkä ensi kerralla sitten muistetaan se kondomin käyttö?

Elikä abortin kieltämisen ja pakkoraskauden ja -synnytyksen pitäisi olla jonkinlainen kosto ehkäisyn laiminlyönnistä? Entä se kolmas osapuoli, syntymätön lapsi. Uskotko hänen saavan parhaat pelimerkit elämäänsä jonkun 14-vee pariskunnan kännisähläilyn tuloksena? Kyllä lähes jokaiselle nuorelle on aika kova kokemus - fyysisesti ja emotionaalisesti - mennä aborttiin ja uskon lähes kaikkien ottavan opikseen.

Ei ihme, että tyttöystäväsi on asiasta eri mieltä.

Muutenkin tämä raiskausraskauden abortoinnin hyväksyminen on vähän kuriositeetti, sillä suurin osa aborteista tehdään ihan muilla perusteilla. Mielestäni jokaisen lapsen oikeus on syntyä toivottuna joko suunnitellun raskauden tuloksena tai mukavana yllätyksenä. Tämä riittäkööt abortin perusteeksi.

 

[Pêr un pugno di dolari]

Olisi moraalisesti todella, todella, todella väärin aiheuttaa lapselle turhaa kärsimystä vain sen takia, että halutaan antaa vastuuttomille paskiaisille "opetus". Jne...

Jotain tämänsuuntaista kommenttia odottelinkin tulevaksi.

Ehkä olisi pitänyt miettiä siinä vaiheessa, kun siideri nousee päähän, että nyt ei kannata harrastaa seksiä ilman ehkäisyä?

Saatan saada koko JA:n vihat niskoilleni, mutta oppivathan olemaan. Tietysti paska homma lapsen kannalta, mutta ehkä näistä vastuuttomista paskiaista kasvaisi vastuullisia hyviksiä, jos tilanne realisoitaisiin heille, eikä päästettäisi kuin koira veräjästä ja todettaisiin olalle kopauttaen "Pojat on poikia, älä tee ensi kerralla."

 

[Pêr un pugno di dolari]

Elikä abortin kieltämisen ja pakkoraskauden ja -synnytyksen pitäisi olla jonkinlainen kosto ehkäisyn laiminlyönnistä? Entä se kolmas osapuoli, syntymätön lapsi. Uskotko hänen saavan parhaat pelimerkit elämäänsä jonkun 14-vee pariskunnan kännisähläilyn tuloksena? Kyllä lähes jokaiselle nuorelle on aika kova kokemus - fyysisesti ja emotionaalisesti - mennä aborttiin ja uskon lähes kaikkien ottavan opikseen.

Ei ihme, että tyttöystäväsi on asiasta eri mieltä.

Luetaan niitä viestejä, ex-tyttöystävä. Nykyisen kanssa ei ole ollut vielä tarvetta puhua asiasta.

Saattaisi olla, mutta alleviivaan, saattaisi olla kova kokemus tehdä abortti. Ja fyysisesti varmasti vain tytön kannalta kova paikka. Poika katselee vierestä ja tekee temput uudestaan ensi viikonlopun nousukkaissa?

 

[varjo]

Jotain tämänsuuntaista kommenttia odottelinkin tulevaksi.

Ehkä olisi pitänyt miettiä siinä vaiheessa, kun siideri nousee päähän, että nyt ei kannata harrastaa seksiä ilman ehkäisyä?

Saatan saada koko JA:n vihat niskoilleni, mutta oppivathan olemaan. Tietysti paska homma lapsen kannalta, mutta ehkä näistä vastuuttomista paskiaista kasvaisi vastuullisia hyviksiä, jos tilanne realisoitaisiin heille, eikä päästettäisi kuin koira veräjästä ja todettaisiin olalle kopauttaen "Pojat on poikia, älä tee ensi kerralla."

Niin siis hetkonen nyt, siis kuka tuossa nyt oikeastaan oppii mitään?
Kun yhden virheen takia elämä on osittain pilalla ja syntyvä lapsikin pääsee kärsimyksestä osalliseksi, niin kuka siinä oikein oppii mitään. Kuka on se, joka tuossa tilanteessa sitten pääsee hyötymään oppimisprosessista, sivustaseuraajat?

Ihmisen oppimisprosessi toimii juuri siten, että virheistä on mahdollista selvitä ilman katastrofia ja sitä kautta tilanteita opitaan välttämään. Jos käyttäisit hetken ajatellen asiaa, ymmärtäisit että näin varsin iso osa asioista meille opetetaan/koulutetaan. Kouluissa on jälki-istuntoja riehujille, ylimääräisiä kotitehtäviä laiskoille ja punakyniä, ei suoria potkuja ensimmäisestä oikeinkirjoitusvirheestä aineessa. Kotona äiti nuhtelee, huutaa kenties tukistaa, jos sitä juoksentelee autoteille huolimattomasti, ei tönäise rekan eteen ja katso miten pyry-petterin käy, oppiipahan perkele varomaan autoja.

Ei typerillä mielipiteillä vihoja saa päälleen, lähinnä huvittunutta naureskelua.

 

[mtmela]

Ehkä olisi pitänyt miettiä siinä vaiheessa, kun siideri nousee päähän, että nyt ei kannata harrastaa seksiä ilman ehkäisyä?

Ei pitäis näihin provoihin tarttua, mutta kuinka moni ihminen on järkevyytensä huipussa kun siideri menee päähän. Sano nyt vielä että vedelkää kakkoseen niin on vastuunkanto huipussaan. En jaksa edes ajatella mitä väestökasvullisia seurauksia tuollaisesta typeryydestä seuraisi. Vahinkoja pitää voida korjata, itsellä ja exällä ehkäisy (pillerit&kondomi) petti, seuraavaksi suosittelet varmaan selibaattia korjaamaan sitä virhettä?

Kyllä minusta yhdessä pitäisi päättää saatetaanko lapsi maailmaan. Ja jos äiti haluaa yksin sen päätöksen tehdä, niin sitten hän kantaa vastuunsa myös yksin. Eihän mieskään halutessaan lasta voi kumota naisen oikeutta omaan vartaloonsa, joten naisellakaan ei voi olla oikeutta kumota miehen oikeutta omaan vartaloonsa.