Abortista.
Saanen tuoda julki oman mielipiteeni tästä asiasta. En aio kommentoida nyt lainkaan muiden mielipiteitä, mutta tarpeen vaatiessa tulen kommentoimaan omia väittämiäni tai perustelemaan niitä tarkemmin - olettaen etteivät nämä perustelut riitä joita nyt annan.
Aivan alkuun, en missään nimessä ole sitä mieltä, että abortti tulisi kieltää. Tällainen laki olisi aivan järjetön ja mielestäni aivan kohtuuton naisia, ja myös syntymätöntä lasta, kohtaan. Toisaalta myös abortin käyttö silkkana ehkäisykeinona on vastuutonta, tosin tällaiseen toimintaan tuskin kovinkaan moni syyllistyy koskapa tavanomaiset ehkäisyvälineet ovat jokaisen ulottuvilla ja niin halpoja, että luulisin niihin itsekullakin olevan varaa.
Sitten hivenen perusteluja.
Moni, varsinkin kristitty, perustelee aborttikieltoa sillä, että sikiö on “tunteva” ja “ajatteleva” ihminen, tai ainakin siitä tulee sellainen. (Tosin tämä väite tuntuu hivenen absurdilta kun katselee ympärilleen koska täällä tallaa niin paljon ihmisiä jotka eivät tunnu kykenevän minkään laiseen itsenäiseen älylliseen ajatteluun). Ja, mikä tekisi kehittyvästä alkiosta “tuntevan” ja “ajattelevan” ihmisen? ei yksinkertaisesti mikään koska se ei ole kyennyt vielä kehittymään niin pitkälle että se kykenisi itsenäiseen ajatteluun, se ei edes tiedosta omaa olemassa oloaan vielä tuolloin. Biologiaa enemmän lukeneet tietävät sen ettei (esim. 12 viikkoinen) alkio ole mikään ajatteleva yksilö vaan yksinkertainen elintoiminnoiltaan vajavainen “solumöykky”. Joten, tätä perusteena käyttäen tällaisen solumöykyn poistamista kohdusta ei voida perustellusti pitää murhana.
Itseasiassa vastasyntynyt lapsi - vauva - on kehityksensä niin varhaisessa vaiheessa ettei hänelle ole ehtinyt vielä kehittyä esim. tietoisuutta, joten tämän perusteella ei voida perustella väittämää, että abortit tulisi kieltää. - Ja, tätä tietoa perusteena käyttäen joku voisi olla, jopa perustellusti sitä mieltä, että vastasyntyneet joilla ei ole sairauksien tähden, jotka eivät esim. ole paljastuneet raskauden seurannassa, ole toivoa normaalista elämästä vaan joka suurimmalla todennäköisyydellä päättyisi pian (elämä siis) tulisi lopettaa kliinisesti ruiskeella tms. Tällainen ajattelutapa tuskin saa suurta kannatusta kovinkaan monissa ihmisissä koska se vetoaa liiaksi tunteisiin ja se kuulostaa liiaksi "natsien touhulta". Tämä vain pienenä sivuhuomautuksena.
Miksi siis abortti on hyvä sallia?
On parempi, että lapsi syntyy maailmaan toivottuna ja hyväksyttynä kuin vaikkapa raiskauksen seurauksena jolloin hän tuskin voi olettaa saavansa äidiltään täyttä “äidinrakkautta”, ikävimmässä tapauksessa hän kokee olevansa vihankohteena koko lapsuutensa ajan ja tätä lapsen on vaikea ymmärtää, ja voidaanko vaatia äidiltä rakkautta lastaan kohtaan joka on saatettu alulle raiskauksella? Minusta on kohtuutonta vaatia tällaisessa tilanteessa äidiltä mitään rakkautta lasta kohtaan. En edes usko, että sellainenkaan äiti välttämättä kykenee antamaan täyttä rakkautta lastaan kohtaan mikäli aviomies raiskaa vaimonsa ja tästä seuraa raskaus ja miehen vaatimuksesta aborttia ei tehdä, kaikesta huolimatta vielä nykyaikana monasti on niin, että perheessä mies kykenee painostamaan vaimoaan niin, että tällä tavoin siitetty lapsi syntyy - äiti ei uskalla mennä tekemään aborttia. Tosin, vastaavasti on naisia jotka tekevät päätöksen abortista aivan itse kysymättä mielipidettä mieheltään, lapsen tulevalta isältä.
Mielestäni on perusteetonta vedota “äidin rakkauteen” kun on tilanteita joissa äiti ei yksinkertaisesti voi tuntea rakkautta lastaan kohtaan ja ikävimmillään nämä tilanteet voivat johtaa äidin, kuin myös syntymättömän lapsen, elämän vaarantumiseen ts. itseinhossaan äiti voi tappaa itsensä tai tilantessa jossa lapsi on jo syntynyt niin itsensä sekä syntyneen lapsen. Joten abortin tekeminen on aivan perusteltua.
Esimerkiksi ehkäisyn pettäessä, (mikään ehkäisy selibaattia lukuunottamatta ei ole 100%:sta), ja tilanteessa jolloin perhe, tai pelkkä nainen, ei kykene hoitamaan lasta taloudellisten tai muiden seikkojen vuoksi, (tuleva äiti on hyvin nuori tms.) ja jolloin ei voida taata, että lapsella on kunnollinen tulevaisuus varhainen abortti on mielestäni hyväksyttävä. Tällaisessa tilanteessa on kohtuutonta ruveta esittämään vaihtoehtona lapsen luovutusta adoptioon sen synnyttyä koska tämä yllättävä raskaus, kuten raskaus muutenkin, voi aiheuttaa äidille henkisiä paineita ja masennusta jotka voivat vaarantaa hänen mielenterveyden. Ja, synnytettyään lapsen äiti ei välttämättä kykene enää “järkevään“ ajatteluun ja koettaa kantaa itse vastuunsa vaikka voimavaransa eivät siihen riittäisikään. Tästä, kutsukaamme vaikka, “äidin rakkaudesta“ johtuvasta taistelusta epätoivoisessa tilanteessa voi olla ikäviä seuraamuksia pidemmällä aikavälillä.
Järkevintä on tietenkin käyttää jälkiehkäisyys tarkoitettuja pillereitä ehkäisyn pettäessä jos on pelko raskaudesta mutta joskus voi käydä niin, että raskauden huomaa vasta siinä vaiheessa kun se on jo niin pitkällä ettei niistä ole hyötyä, jolloin ainoat vaihtoehdot ovat joko lapsen synnyttäminen tai abortti ja jollei ole resursseja, voimavaroja, huolehtia lapsesta niin abortti on hyväksyttävä - jopa suotava - vaihtehto.
Lisäksi lapsen syntymän vaarantaessa äidin hengen on abortti ehdottomasti perusteltavissa, se on suorastaan järkevää.
Mielestäni on parempi, että lapsi on toivottu ja hyväksytty ja täten se saa edes jossain määrin paremman lähtöasetelman kuin lapsi joka ei saa osakseen muuta kuin halveksuntaa ja inhoa, ja uskoisin, että tällaisia lapsia tulisi olemaan huomattavasti enemmän kuin nykyään mikäli abortit kiellettäisi.
Jos joidenkin mielestä on moraalisesti oikein tuomita nainen joka on tehnyt abortin niin minun mielestä on vielä oikeampaa moraalisesti tuomita nämä tuomitsevat ihmiset, he eivät useinkaan ole joutuneet painimaan samojen kysymysten ja tunteiden vallassa kuin nainen joka on päätynyt aborttiin.
Tekstiä nakellen,
vlad#16.
edit: väärän sanan korjaus oikeaksi.