Mainos

”Kolkassa synkeän syntymämaan” – eli pidetään koko Suomi elinvoimaisena

  • 87 519
  • 801

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Minä kysyn jatkokysymyksen. Tupakan myynti on ollut samalla tavalla vapaakauppasopimuksia vastustavien hampaissa. Pitäisikö tupakan myynti kieltää EU-alueella kokonaan tästä johtuen?
 

Prof. Puck

Jäsen
Suosikkijoukkue
***HIFK*** & Norristolainen
Täällä taas kiistellään asian vierestä! Eihän tässä ole kysymys maaseudun tai maatalouden tuhoamisesta, vaan sen tervehdyttämisestä. Nykyisellä maatalouspolitiikalla tilakoot pidetään keinotekoisesti niin pieninä, ettei se voi lähtökohtaisestikaan olla yritystoimintana kannattavaa. Toisin sanoen kyllä sitä suomalaista ruokaa edelleen riittäisi ruokapöytiin sitä haluaville.

Ja olen myös täsmälleen samaa mieltä asumistuista. Vääristää pahasti asuntomarkkinoita, maan hintaa, rakentamista... ylipäätään toimivia markkinoita. Pääkaupunkisudunkin asuntopula on niin keinotekoinen juttu, kuin olla ja voi. Katsokaa google-mapista pääkaupunkiseudun ilmakuvia. Hiukan kärjistetysti pelkkää peltoa ja metsää. Uskallan myös väittää tältä pohjalta, ettei edes pääkaupunkiseudulla ihmisiä tarvitsisi pakottaa asumaan ahtaasti ja kerrostaloissa (siis niitä, jotka eivät kerrostaloissa halua asua... paljon löytyy niitäkin, jotka haluavat), jos keinotekoisia ja hintaa nostattavia rajoitteita omakotitalorakentamiseen purettaisiin.

Eivät kaikki halua muuttaa pääkaupunkiseuduille joten joka tapauksessa niitä kasvukeskuksia syntyisi edelleen myös muualle. Maataloustukien, kilometrikorvausten ym. tulee vielä päälle ainakin infran (kuten tiestön) rakentamiseen ja ylläpitämiseen liittyvät kustannukset, jonka osuus ei voi olla pieni suomeen kaltaisessa isossa mutta harvaanasutussa maassa. Valitettavasti tätä rakennemuutosta on Kepun toimesta jarrutettu vuosikymmenet niin tehokkaasti, että aikaa ja mahdollisuutta vaiheittaiselle rakennemuutokselle ei ole enää samassa suhteessa käytettävissä, kuin jos toimenpiteet olisivat aloitettu jo 90-luvun laman aikaan tai viimeistään sen jälkimainingeissa. Parikymmentä vuotta (vähintään) tässä on heitetty aikaa aivan hukkaan. Ei yhteiskuntaa voi kehittää siltä pohjalta, että muutama jäärä ei halua muuttaa pois taantuvilta paikkakunnilta. Edelleenhän heillä se oikeus siellä asumiseen säilyy, mutta sitä ei vaan tuettaisi samassa mittasuhteessa.
 

Tuamas

Jäsen
Varoitan ja pyydän anteeksi jo etukäteen, että oheisen linkin lähteenä on ainakin osittain kulttuurimarxistista propagandaa:

Maailman vihatuin yhtiö – Monsanto – Kansan Uutiset

Ja sitten pari oleellista poimintaa linkin sisällöstä:
..

Kysyn nyt lopuksi, koska en tiedä, että sisältääkö tuo USA:n ja Kolumbian vapaakauppasopimus todellakin kiellon hallussapitää ja käyttää luonnollisia siemeniä? Jos punikkimedia sattuu tällä kertaa olemaan oikeassa, niin eipä taida paljoa kolumbialaisilla viljelijöillä olla vaihtoehtoja.

Näytti olevan pikaisesti selvitettynä pykälä (970) joka suojaa geenimanipuloidun siemenviljan tekijänoikeuksia.
Mistään (pl. hörhölähteet) ei löydy tukea väitteelle, ettei luonnollista siemenviljaa saisi käyttää tai pitää hallussa. Tuhottu vilja oli GMO-siemenviljaa, jota oli yritetty käyttää uudestaan.

Protestit koskivat ilmeisesti sitä, että viljelijät protestoivat Monsanton vaatimusta, ettei heiltä ostettua siemenviljaa saa ”uusintakäyttää”. Ts. Taas tullaan siihen, että kun varastaa suuryhtiöltä tilanne muuttuukin sellaiseksi, että tämän estäessään suuryritys on tilanteen konna.

Tämä koko keskusteluhan pyörii tuon saman asian ympärillä, jos verrataan tietokonemaailmaan, niin tuohan on sama kuin että sitoudutaan ostamaan kuukausimaksullinen palvelu jonka käyttö on lopetettava kun lopetat kuukausimaksun maksamisen. Sitten vingutaan suuryritysten pahuutta, kun sitä kuukausimaksullista palvelua ei saakaan käyttää omin luvin ilman kuukausimaksua.

Eli klassiseen kommaritapaan saatu suuryritys sopivan syylliseksi.
 
Viimeksi muokattu:

Huerzo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valittajien luvattu maa
Jos ei Suomessa toimi asumistukimalli, ei myöskään liikenneyhteyksien laadussa ole kehumista. Minun on vaikea ymmärtää miksi asumistuesta ei lohkaista esim. 100 miljoonaa/vuosi junaliikenteen parantamiseen. Maalaisjärjellä ajatellen isompi satsaus pendelöinnin helpottamiseksi vähentäisi välitöntä muuttopainetta Helsinkiin ja ehkä hillitsisi asuntohintojen kohoamista. Koska ei Helsinkikään oikeasti halua liikaa muuttajia, etenkään jos ne ovat vääränlaisia tulijoita. Tuovat liikaa hiekkaa sossun lattialle. Kaavoituksen ja rakennussäännösten (ei pelkkiä kaivattuja yksiöitä) kikoilla pidetään kasvulla jarrua ihan PK-ehtoisesti.

Eikä tämä tarkoita tuppukylien suosimista ja pysäkkien tekoa 10 kilsan välein, vaan samanlaista kehitystä joka tapahtui Helsinki-Lahti-radalla taannoin. Jo nyt kalustossa olisi potentiaalia ajaa nopeammin, mutta radan rakenteet eivät salli nopeampaa liikennettä. Jos edes ne pahimmat liikennetulpat etenkin Helsingin lähellä purettaisiin kaksoisraiteiden kera, voisi myös raideliikenteen kilpailutuksessa olla parempi tolkku. Mutta ei, laitetaan mieluummin laastaria avohaavaan.

Ja jotta palaisin ketjun aiheeseen paremmin, niin ohessa hyvä YLE:n vertailu Suomen investointinäkymistä 2009 vs. 2018. (Linkki vie YLE:n artikkeliin.)
Suurinvestointeja ympäri Suomen – nyt riittää tulevaisuudenuskoa | Yle Uutiset | yle.fi
 

Remy Martin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Suomen maataloustuista suuri osa menee viljelyn tukemiseen alueilla, joissa se ei lähtökohtaisesti voi koskaan olla taloudellisesti kannattavaa.

Jos Suomessa maatalous on niin paljon vaikeampaa ja vähemmän tuottavaa, niin miksi peltomaa täällä maksaa enemmän kuin Ruotsissa?

Tuosa tukien ongelmallisuudesta hyvä kirjoitus Juhana Vartiaiselta
http://www.maaseutumedia.fi/juhana-vartiaisen-kolumni-kullankallis-maataloutemme/

Ihan hyvä kolumni, antoi paljon ajattelemisen aihetta vaikken kaikkea ihan varauksetta nielekkään.

Eri mieltä olen lähinnä tuosta huoltovarmuustekijästä. En jättäisi ruuantuotannon huoltovarmuutta virkamiesten suunnitelmien ja varautumisen varaan. Huoltovarmuutta lisää myös se että maasta löytyy monta maatalouden ammattilaista, eikä koko suomalainen maatalous ole vain muutamien toimijoiden käsissä. Luultavasti nämä muutamat isot toimijat myytäisiin vielä venäläisomistukseen, jolloin naapuri voisi kiristää meitä energian lisäksi kotimaisella ruualla. Näen myös huoltovarmuustekijänä sen että maassamme pidetään yllä viljelyä alueilla, joilla se ei tällä hetkellä ole taloudellisesti kannattavaa.

Maataloustuessa on paljon järkevöittämisen varaa, mutta ihan ehdoin tahdoin en lähtisi tukia poistamaan huoltovarmuuden kustannuksella. Toivottavasti myös maajussit muistavat saamansa tuet sitten jos/kun Suomeen taas kriisi iskee ja omavaraisuus nousee arvoon arvaamattomaan, eivätkä ala tekemään rahaa mustassa pörssissä.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Helsinkiä lobataan kovaan ääneen EU:n lääkeviraston uudeksi sijoituspaikaksi. Kyseessähän on härski aluepolitiikka, jolla Euroopan syrjäseutua yritetään väkisin pitää henkitoreissaan. Lääkekeskuksen toiminnan kannalta olennaiset toimijat sijaitsevat Euroopan ytimessä eivätkä työntekijätkään ole valmiita siirtymään vaikeiden liikenneyhteyksien ja heikompien palveluiden varaan jonnekin Pohjolaan.
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Helsinkiä lobataan kovaan ääneen EU:n lääkeviraston uudeksi sijoituspaikaksi. Kyseessähän on härski aluepolitiikka, jolla Euroopan syrjäseutua yritetään väkisin pitää henkitoreissaan. Lääkekeskuksen toiminnan kannalta olennaiset toimijat sijaitsevat Euroopan ytimessä eivätkä työntekijätkään ole valmiita siirtymään vaikeiden liikenneyhteyksien ja heikompien palveluiden varaan jonnekin Pohjolaan.
Suomalainen mentaliteetti voimissaan. Tietenkin kyseessä olisi suomen kannalta vain ja ainoastaan positiivinen asia, mutta suomen hallitus ei aja suomen etua, koska maaseutu ei suoraan hyötyisi. Siis tämä sama hallitus, jonka tehtävä on käsittääkseni ajaa suomen etua. Ymmärrän toki, että keskustalainen maakuntalehti kijoittaa näin pääkirjoituksessan, mutta luulisi hallituksen olevan hieman enempi kartalla.

Tämä on asiana täysin eri kuin vaikka kotimainen lääkevirasto. Ensinäkin, suuruusluokka on täysin eri. EU:n periaate on hajasijoittaa kaikki virastot ympäri eurooppaa, joten virasto hajasijoitetaan joka tapauksessa. EU:n tehokkuus ei siis kärsi toteutuvasta vaihtoehdosta yhtään enempää kuin siitä jos virasto olisi helsingissä.

Täysin eri asia on sitten se, että pitäisikö EU:n kaikkien virastojen olla samassa paikassa. Nythän ne ei ole keksineet edes parlamentille yhtä paikkaa, vaan roudaavat kamoja kahden eri paikan välillä. Tietenkin kaikkien virastojen pitäisi olla samassa paikassa ja parlamentin pysyä yhdessä rakennuksessa. EU on täynnä täysin tarpeetonta byrokratiaa ja se on juuri sitä samaa mitä kotimainen keskusta kannattaa suomessa. Siinä ei ole mitään järkeä.
 

peruna

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingfors IFK
Helsinkiä lobataan kovaan ääneen EU:n lääkeviraston uudeksi sijoituspaikaksi. Kyseessähän on härski aluepolitiikka, jolla Euroopan syrjäseutua yritetään väkisin pitää henkitoreissaan. Lääkekeskuksen toiminnan kannalta olennaiset toimijat sijaitsevat Euroopan ytimessä eivätkä työntekijätkään ole valmiita siirtymään vaikeiden liikenneyhteyksien ja heikompien palveluiden varaan jonnekin Pohjolaan.

Helsinkiläisenä olen samaa mieltä. EU:n lääkevirasto kuuluisi jonnekin muualle ja koko hajauttaminen ja peli on EU:n resurssien tuhlausta. Ihan sama analogia kuin Fimeassa.

En pidä todennäköisenä että Suomi saa viraston koska lobbaus aloitettiin myöhään ja Suomi on periferia.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Tämä on asiana täysin eri kuin vaikka kotimainen lääkevirasto. Ensinäkin, suuruusluokka on täysin eri. EU:n periaate on hajasijoittaa kaikki virastot ympäri eurooppaa, joten virasto hajasijoitetaan joka tapauksessa.

OK, suuruusluokka on eri, Eurooppa on isompi kuin Pohjanmaa. Other than that? Hyväksyisitkö siis Suomessa valtion virastojen hajasijoittelun Lappiin, Kainuuseen, Seinäjoelle, jos ilmoitetaan että "ne hajasijoitetaan joka tapauksessa"?

EU:n tehokkuus ei siis kärsi toteutuvasta vaihtoehdosta yhtään enempää kuin siitä jos virasto olisi helsingissä.

Miksi keskittäminen on tärkeää tehostamista ja toimijoiden läheisyys luo olennaista vuorovaikutusta silloin, kun kyse on Helsingistä, mutta ei silloin kun puhutaan Brysselistä? En ymmärrä logiikkaasi. Se haiskahtaa kepulaiselta omien suojelulta.
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
OK, suuruusluokka on eri, Eurooppa on isompi kuin Pohjanmaa. Other than that? Hyväksyisitkö siis Suomessa valtion virastojen hajasijoittelun Lappiin, Kainuuseen, Seinäjoelle, jos ilmoitetaan että "ne hajasijoitetaan joka tapauksessa"?



Miksi keskittäminen on tärkeää tehostamista ja toimijoiden läheisyys luo olennaista vuorovaikutusta silloin, kun kyse on Helsingistä, mutta ei silloin kun puhutaan Brysselistä? En ymmärrä logiikkaasi. Se haiskahtaa kepulaiselta omien suojelulta.
Luetko viestini uudelleen ja palaat asiaan jos on aihetta. Vinkkaan oleellisen kohdan: " Tietenkin kaikkien virastojen pitäisi olla samassa paikassa ja parlamentin pysyä yhdessä rakennuksessa. EU on täynnä täysin tarpeetonta byrokratiaa ja se on juuri sitä samaa mitä kotimainen keskusta kannattaa suomessa. Siinä ei ole mitään järkeä."
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
No nyt on sitten VATT tutkinut kuntaliitoksia ja säästöjä ei ole syntynyt, vielä jäi tutkimatta, että paljonko tämä kaikki maksoi kuntalaisille, varsinkin niiden pienten kuntien asukkaille. VATT:n tutkimus: Suuret kunnat kahmivat kuntaliitoksissa sote-alojen työpaikat | Yle Uutiset | yle.fi (linkki YLE:n uutiseen asiasta)

Selväähän on, että kun palvelut siirtyy isompaan kuntaan niin palvelutaso voi parantua, ei sekään tietysti ole automaatio, mutta perskele kun sinne palvelujen pariin pääseminen se maksaa enemmän kanssa ja nämä jää aina laskematta.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
No nyt on sitten VATT tutkinut kuntaliitoksia ja säästöjä ei ole syntynyt, vielä jäi tutkimatta, että paljonko tämä kaikki maksoi kuntalaisille, varsinkin niiden pienten kuntien asukkaille. VATT:n tutkimus: Suuret kunnat kahmivat kuntaliitoksissa sote-alojen työpaikat | Yle Uutiset | yle.fi (linkki YLE:n uutiseen asiasta)

Selväähän on, että kun palvelut siirtyy isompaan kuntaan niin palvelutaso voi parantua, ei sekään tietysti ole automaatio, mutta perskele kun sinne palvelujen pariin pääseminen se maksaa enemmän kanssa ja nämä jää aina laskematta.

Tutkimuksen tulos tuskin yllätti ketään, kuntatyöntekijöillä on viiden vuoden irtisanomissuoja. Toimintojen järkeistäminen on aika vaikeaa tuollaisella reunaehdolla, tosin myös ay-liike tekee kaikensa estääkseen tätä järkeistämistä.
 

Tuamas

Jäsen
Viidessä vuodessa hitaampikin organisaatio saa tekijät roolitettua uudelleen siten, että yhtäkkiä ne kolme perusturvajohtajaa ja kymmenen kaupungininsinööriä ovatkin tarpeellisia. Vaikka jo ennen kuntaliitosta ovat olleet alityöllistettyjä.

Ja sitten tämä tutkimus on vielä rajattu vuoteen 2014, eli vertailuajasta 5/6 vuotta ovat aikaa jolloin kuntarakennelain nojalla kunnilla ei ole ollut mahdollisuutta säästää henkilöstökuluissa.
Ts. kunnilla ei ole ollut edes aitoa mahdollisuutta säästää.

Tämä oli ns. Mietaakin yllättyi -tason tutkimusta.
 
Viimeksi muokattu:

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Reservaatti-Lappi alkaa realisoitua. YLE uutisoi, ettei Poliisilta enää riitä resurssit Enontekiön kattamiseen. Villi Pohjola siis kutsuu maantierosvoja ja onnenonkijoita.

"– Kyllä se olisi sellainen signaali rikollisille ja muille, että tämä olisi villi länsi, jossa voi tehdä melkein mitä tahansa ilman, että poliisi tänne viitsii raahautua, ja jos raahautuukin, niin auttamattomasti myöhässä." (Enontekiön kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen)
Käsivarsi jäämässä ilman poliisia – “Emme voi hyväksyä sitä” | Yle Uutiset | yle.fi
 

Klose16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Deutsche Nationalmannschaft
Koomista.

Kun meillä on sitä elintilaa ja meillä on ne rosvot, niin ei riitä että toivotetaan rosvot elintilan varjolla tänne, vaan pitäisi osata vielä sijoittaa ne rosvot vaikka Käsivarteen missä saa rosvota rauhassa, koska elintila. Huoh on tämä kyllä hankalaa.

Helpottaisiko, jos Afrikan tähdestä tehtäisiin sellainen Suomi-versio, jossa rosvo voisi astua esiin vaikka Ahvenanmaalla tai timanttia hakiessa siellä Käsivarressa.
 
Viimeksi muokattu:

scholl

Jäsen
Ei ole varaa, mutta silti törsätään. En ole koskaan ymmärtänyt, miksi lähes kaikki poliisiautot ovat käytännössä noita mustia maijoja, jotka maksavat verottomina 75000€. Sanotaan, että ne voivat toimia samalla toimistoina. En tajua miten Italiassa pärjätään niin, että monet poliisiautot ovat jotain Fiat Puntoja. Jos on vähän rahaa, niin pitää säästää ja yksi esimerkki on siinä poliisiautot. Pitää ostaa halpoja autoja, vaikkapa Dacia.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Suomi voitaisiin "pitää asuttuna" siten, että vastaanottokeskukset turvapaikanhakijoille sijaitsisivat kaikki Enontekiön tietämissä. Sieltä pääsisi sitten muuttamaan pois jos saisi turvapaikan ja pysyvän oleskeluluvan, sitä ennen asustelisi tuolla tutustumassa suomalaiseen luontoon ja ehtisi opiskelemaan mm. suomen kielen ilman, että kaupunkien ylimääräiset virikkeet hajottaisivat keskittymistä. Tuolla joutuisi olemaan myös erilaisten valitusprosessien ollessa kesken, jotta kielteisen lopullisen päätöksen tullessa olisi kätevämpää palauttaa kielteisen päätöksen saaneet takaisin.

Sinänsä pohjoiseen ei tarvita liiallisia poliisiresursseja. Rajavalvontaa totta kai, miksei sotilastukikohtiakin, mutta näin muuten valtaosan erämaa-alueista voisi julistaa vaikka luonnonsuojelualueiksi sitä mukaa kun alueet autioituvat lopullisesti ja viimeisetkin ns. mökinmummot joko kuolevat tai päätyvät vanhainkoteihin etelämmäs.

Taannoin oli Apu-lehdessäkin juttu, kuinka Oulun syrjäseutujen viimeinen kauppa-auto lopettaa toimintansa. Sekin auto oli ajanut käytännössä tiettyjen asukkaiden (lähinnä vanhoja mummoja) koteihin tuomaan vähäiset ostokset kotiin, välillä oli joku juoppo ostanut kauppa-auton pysäkiltä kaljaa ja tupakkaa. Ei mikään ihme, ettei tuollainen liiketoiminta kannata. Nuo yksinäiset mammatkin voisi hiljalleen asuttaa edes Oulun kaupunkialueen tietämille ja jättää korpimökit tyhjiksi.

Ei tuollaista pitkien etäisyyksien ja vähäisen asutuksen yhtälöä saa toimimaan ilman valtavaa rahallista panostusta, mikä tietysti on kepulaisten ideana ollut aina. Täytyyhän sitä jokaisessa keskiverron kerrostalo-osakeyhtiön kokoisessa pikkukunnassa olla kepulainen "kaupungin"johtaja, apulaisjohtajia, kunnansihteereitä, virkamiehiä ja koneistoa - joista enemmistö kepulaisia.
 

PataJaska

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, sympatiat HPK ja Kiekko-Espoo
Manner-Suomessa on vain 3 maakuntaa, jossa väestö kasvaa - Uudellamaalla kovin vauhti

Taas tähän ketjuun sopivaa asiaa

Mikään yllätyshän ei ole, että nämä mainitut maakunnat ovat plussalla, mutta se on ehkä yllätys että kokonaisuutena on tosiaan vain kolme maakuntaa (ja Ahvenanmaa), jossa väkiluku kasvaa. Tuntuu oudolta, että esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo ovat siis maakuntina miinuksella, vaikka niillä on huikean vetovoimaiset ja nopeasti kasvavat maakuntakeskukset..

Tämä uutinen vahvistaa jälleen myös sen, että jostain syystä Kymenlaakso on osoittautumassa Suomen surkeimmaksi maakunnaksi nimenomaan väestökehityksellisesti. Selittäviä tekijöitä ovat toki varmasti ainakin ne, että maakunnan elinkeinoelämä on kärsinyt rakennemuutoksesta pahoin ja toisaalta sitten se, että pääkaupunkiseutu on yksinkertaisesti vain "liian lähellä" (esimerkiksi vaikka Kainuusta ei niin vain lähdetä). Eli kyllä se sinne menemisen helppous vain houkuttaa lähtemään, ei voi mitään.. eli niin oudolta kuin se kuulostaakin, niin Kymenlaakso varmaankin kärsii maantieteellisestä sijainnistaan
 

Undrafted

Jäsen
Tuntuu oudolta, että esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo ovat siis maakuntina miinuksella, vaikka niillä on huikean vetovoimaiset ja nopeasti kasvavat maakuntakeskukset.
Oulu imee varmaan Kuusamon suunnalta väkeä maakuntansa sisällä, mutta Ylivieskan seudulta varmaan mennään helpommin toiseen maakuntaan Kokkolan tai Jyväskylän suuntaan. Mitä sitten Lapista muuttaa Ouluun, niin vuotaako Pohjois-Pohjanmaan eteläraja enemmän kun kokonaisuus menee miinukselle?
 

PataJaska

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, sympatiat HPK ja Kiekko-Espoo
Oulu imee varmaan Kuusamon suunnalta väkeä maakuntansa sisällä, mutta Ylivieskan seudulta varmaan mennään helpommin toiseen maakuntaan Kokkolan tai Jyväskylän suuntaan. Mitä sitten Lapista muuttaa Ouluun, niin vuotaako Pohjois-Pohjanmaan eteläraja enemmän kun kokonaisuus menee miinukselle?

Totta töriset, maakunnat varmasti vuotuvat väkeä eri suuntiin maakunnan eri osista. Jos nyt otetaan taas vaikka tuo eniten miinuksella oleva Kymenlaakso, niin voi kysyä että mikä paikka/alue sitä miinusta siellä aiheuttaa? Koska esimerkiksi nyt vaikka Kotkan väkiluku on 2000-luvun aikana vähentänyt vain aivan muutamia satoja ihmisiä, joista eittämättä iso osa menee juuri pk-seudulle. Käytännössä sen väkiluku on siis kuitenkin pysynyt lähes täysin vakaana. Ja aivan pakko muuten näin off-the-case sanoa henk.koht. mielipiteenäni etten ihmettele, sillä olen itsekin aina pitänyt Kotkasta, se on paikkana sellainen jossa itsekin voisin hyvin kuvitella asuvani (ehkä siksi, että minusta se on hyvin samantyyppinen kuin Pori, vain pienemmässä ja tiiviimmässä mittakaavassa), ellei se nyt tietysti olisi muun elämän asettamien rajoitteiden vuoksi täysin poissuljettu skenaario. Kouvola taas vuotaa aivan varmasti myös Lahteen pk-seudun lisäksi..

Maakuntakeskuksien kehyskunnat ovat tietysti sitten muuttovoittajia juuri siksi, että keskuksista helposti muutetaan niihin. Tuossahan juuri @Undrafted puhui siitä asiasta, eli maakunnan sisäisestä muuttoliikkeestä. Tosin juuri jokin aika sitten Hesarissa oli juttu, että nimenomaan pk-seudulla kehyskuntiin muuttaminen ei ole ehkä enää sellainen muoti-ilmiö kuin aiemmin, mutta veikkaan että muualla Suomessa tilanne saattaakin olla toinen..
 

Tuamas

Jäsen
Maakuntakeskuksien kehyskunnat ovat tietysti sitten muuttovoittajia juuri siksi, että keskuksista helposti muutetaan niihin. Tuossahan juuri @Undrafted puhui siitä asiasta, eli maakunnan sisäisestä muuttoliikkeestä. Tosin juuri jokin aika sitten Hesarissa oli juttu, että nimenomaan pk-seudulla kehyskuntiin muuttaminen ei ole ehkä enää sellainen muoti-ilmiö kuin aiemmin, mutta veikkaan että muualla Suomessa tilanne saattaakin olla toinen..

Tästä on maakuntien tilastoguru tehnyt juttua ja muuttoliike Suomessahan todellisuudessa menee näin:

Ylivoimaisesti suurin muuttoliike
Pienistä kunnista maakuntien ykköskaupunkeihin (joissain maakunnissa myös kakkoskaupunkeihin)

Hieman muuttoliikettä
Pienistä kunnista PK-seudulle
Maakuntakeskuksista PK-seudulle.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Mitä tulee näihin valtion virastojen sijoitteluun, niin mielestäni ne tulisi jakaa suht reilusti pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskuksien välillä. Ei kaikkia virastoja Helsinkiin, koska Suomi tarvitsee muitakin kasvukeskuksia.
 

Undrafted

Jäsen
Mitä tulee näihin valtion virastojen sijoitteluun, niin mielestäni ne tulisi jakaa suht reilusti pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskuksien välillä. Ei kaikkia virastoja Helsinkiin, koska Suomi tarvitsee muitakin kasvukeskuksia.
Ensimmäinen huomioitava seikka on tarvittavien työntekijöiden saatavuus ja toinen seikka minusta on työntekemisen järkevyys. Mitä enemmän on eri virastojen kesken tehtävää, niin sitä kalliimmaksi tulee sitten työntekijöiden liikkua paikkojen välillä. Toki uudet tehokkaammat yhteistyötavat ja datayhteydet videoineen tuovat tähän jollain aikajänteellä muutosta. Työntekijöiden saatavuus tulee kysymykseen osalla aloista, kun koko maassa alan työpaikat on keskittynyt parille alueelle. Siitä on aika iso kynnys perustaa valtion virasto jonnekin muualle ja kuvitella saavansa helpolla tarvittavat työntekijät kasaan.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Ensimmäinen huomioitava seikka on tarvittavien työntekijöiden saatavuus ja toinen seikka minusta on työntekemisen järkevyys. Mitä enemmän on eri virastojen kesken tehtävää, niin sitä kalliimmaksi tulee sitten työntekijöiden liikkua paikkojen välillä. Toki uudet tehokkaammat yhteistyötavat ja datayhteydet videoineen tuovat tähän jollain aikajänteellä muutosta. Työntekijöiden saatavuus tulee kysymykseen osalla aloista, kun koko maassa alan työpaikat on keskittynyt parille alueelle. Siitä on aika iso kynnys perustaa valtion virasto jonnekin muualle ja kuvitella saavansa helpolla tarvittavat työntekijät kasaan.
Nämä on siinä aina yhtä hauskoja väitteitä, että miksi ei voida siirtää jotain virastoa vaikka käsivarren lappiin, kun ei muka saada työntekijöitä. Tosiasia taitaa kuitenkin olla, että ennemminkin se ongelma on ettei ne vanhat halua siirtyä, eli tällä perusteella saadaan kuopattua koko homma. Se on ihan se ja sama mikä virasto se on, niin kyllä tässä maassa sen verran on vielä työntekijöitä työttömänä ja lisää koko ajan koulutettavana, että ei ne tekijät ole vielä loppuneet. Saa olla melkosen spesifiä toimintaa, jos se siirto nyt vaikka Helsingistä Kuopioon aiheuttaisi työntekijäpulan. Ettei siis enää riittäisi perus yliopiston käyneet, vaan pitäisi olla oikein erikoiskoulutettuja, epäilen että perus valtion viroissa montaa tuollaista työpaikkaa on.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös