Ärsyttävin sana tai termi minkä tiedätte?

[Mr.Fox]

Reilut pari kuukautta sitten tässä ketjussa oli juttua suomeksi väännetyistä termeistä jne.

22.09.2013 - Applikaatio vai sovellus?

Eilen huomasin, että nyt myös Iltalehti on päättänyt panna lusikkansa samaan soppaan. Artikkelissa kerrotaan suomen kielen vaikeita asioita ulkomaalaisille. Itsehän todistan joka päivä vastaavan prosessin etenemistä, joten jälleen kerran voin esittää jonkun kokemusperäisen kysymyksenkin.

Ihan vain esimerkkinä: miksi "tietokone" ei voisi olla suomeksi "kompuutteri" - kuitenkin useilla eri kielillä sana on joku sanan "computer" johdannainen? Tai kuten jo aiemminkin olen tainnut mainita: miksi meillä pitää olla "henkilöllisyystodistus" eikä "ID-korttia"?

01.12.2013 - Viisi suomen kielen vaikeinta asiaa ulkomaalaiselle

EDIT: toinen esimerkki: emäntä osaa nykyään jo kohtuullisen hyvin suomen kielen persoonapronominit sekä niiden kanssa vaaditut taivutukset - peruskielioppia, erilaisia ajan-/paikanmääreitä jne. Suomalaisten omat sanat eivät ole tarttuneet muistiin, mutta näillä opeilla sekä suomen peruskieliopilla ja saksan/englannin/ranskantaidoilla päästään jo kohtuullisen pitkälle.

Olen täysin varma, että hän osaisi sanoa vaikkapa aamukahvin jälkeen seuraavaa: "Olen kymmenen minuuttia kompuutteri." Tämä on lause, jonka varmasti 95% suomalaisista ymmärtää - se ei kuitenkaan ole suomea. Viisi minuuttia ja hän osaisi käyttää tuossa tilanteessa ulkopaikallissijaa: adessiivissa "kompuutterilla". Esim. termien "hallilla" tai "areenalla" - jääkiekkomatsista puhuttaessa - opettaminen oli kuitenkin hemmetin helppoa. Termit "halli" tai "hall" - "areena" tai "arena" ovat kuitenkin kohtuullisen samoja useissa muissakin kielissä.

 

[Kaiuni Alen]

Minusta se on ihan selkeää suomen kielen rappeutumista, jos sanoja ruvetaan muuntelemaan englanniksi, koska muutkin kielet ovat. Samoin nämä nuorison käyttämäät "Mennäänks pelaa" -sanonnat muuttavat suomen kieltä tulevaisuutta ajatellen.

Ketjun aiheeseen liittyen, sanonta 'viime yönnä' on ihan hirveää kuraa. Kuten myös nämä puollustajat ja luisteliat.

PS. Tuo herra Ketun linkkaama iltapaskan jutun kuvan kuvateksti: "Vesi on tyyni, lämpimällä säällä veteen on mukava mennä, mutta lopulta vedessä saattaa tulla kylmä"

- Aha.

 

[Jussizip]

Älyttäminen ja äly-time. Olen kuullut, nuoret käyttävät näitä termejä, kun he käyttävät älypuhelinta.

Alkoi kieltämättä heti ärsyttämään tuo ja voin vain kuvitella kuinka joku pissisteini huutaa viikonloppuna siideripäissään "siis omg tää äly-time on aivan kreisii".

Toivotaan, että tämä ei leviä Kehä III ulkopuolelle (tai ainakaan Tampereelle asti).

 

[Jude]

Viasatin NHL-selostajan käyttämä "Twitterin puolella". Eikö voi vain sanoa, että "Twitterissä kysytään..."?

 

[Deko]

Samoin nämä nuorison käyttämäät "Mennäänks pelaa" -sanonnat muuttavat suomen kieltä tulevaisuutta ajatellen.

Ainahan puhekielessä on lyhennetty sanoja lopusta tai muutettu muuten vaan helpommin lausuttaviksi.

 

[Mr.Fox]

Minusta se on ihan selkeää suomen kielen rappeutumista, jos sanoja ruvetaan muuntelemaan englanniksi, koska muutkin kielet ovat.

Mitä muuten tarkoitat tuolla viimeisellä lauseellasi? Se ikään kuin loppuu kesken.

Huoh... jälleen kerran menee mun pointtini ohi korkealta ja kovaa - vihelsikin vielä pirulainen mennessään!

Missään nimessä mä en ole ehdottelemassa mitään sanojen muuntamista englanniksi. Kiroan vain ihan yleisesti ja hiljaa mielessäni sitä esi-isiemme ja aiempien sukupolviemme tyhmyyttä. Jokaiselle vähänkään ulkomaalaiselta kalskahtavalle sanalle on pitänyt "löytää" tai "väkisin keksiä" suomalainen vastine. Tästähän koko jupakka lähti liikkeellekin reilut pari kuukautta sitten.

26.09.2013 - Oma tiivistelmäni aiheesta

Sana "kompuutteri" olisi pitänyt vakiinnuttaa suomen kielen sanaksi sanan "tietokone" sijaan jo 1950-luvulla. Näin ollen se olisi meille vuonna 2013 täysin luonteva suomen kielen sana eikä mikään typerä englannin väännös tai suomen kielen raiskaus ja rappeutuminen.

Aku Ankka -lehteähän pidetään yleisesti Suomen nuorison parhaana äidinkielenopettajana. Aina silloin tällöin näkee erilaisia kirjoituksia, joissa ihmiset kehuvat oppineensa lukemaan ja kirjoittamaan juuri Aku Ankan avustuksella. Akkareissa käytetty kieli onkin mahdollisimman värikästä sekä kieliopillisesti lähes virheetöntä (olen tasan kerran nähnyt termin "alkaa tekemään" Aku Ankassa). Tuo kielellinen virheettömyys oli nyt jo edesmenneelle päätoimittaja Sirkka Ruotsalaiselle oikein kunnia-asia. Tästä Aku Ankoissa käytettävästä kielestä lienemme kaikki suurinpiirtein yksimielisiä.

Noh, kun lukee 1950- ja 1960-lukujen Aku Ankkoja alkuperäiskäännöksin, niin siellähän vilahtelee juuri tuollaisia sanoja. Yhtään autenttista esimerkkiä mulla ei nyt tähän hätään ole, mutta muistaakseni noissa lehdissä käytettiin sanoja "kompuutteri" ja "telefooni" täysin luontevasti. Noissa lehdissä käytettiin monia muitakin sellaisia sanoja, joiden olisin toivonut yleistyvän suomen kielessä. Mukana oli tietysti täysin typeriäkin suomennoksia ja väännöksiä, joista jo aiemmin olen tässä ketjussa maininnutkin: golf oli "kolopallo", tennis "verkkopallo" jne. Telefoonista tuli mieleeni sana "keskus". Sekin voisi aivan hyvin olla "sentraali". Vanhemmat ihmisethän kutsuivat (puhelin-) keskusneitiä "Sentraali-Santraksi".

 

[Korkin Torpedo]

Kypärätemppu. Ei voi ymmärtää. Kypäriäkö sinne jäälle heitetään kun joku tekee kolme maalia?

 

[cottonmouth]

Missään nimessä mä en ole ehdottelemassa mitään sanojen muuntamista englanniksi.

No eikös esim. tämä ehdotus ole aikalailla juuri sitä? Identity Document-kortti?

Tai kuten jo aiemminkin olen tainnut mainita: miksi meillä pitää olla "henkilöllisyystodistus" eikä "ID-korttia"?

Ymmärrän kyllä ettei tämä ollut pointtisi, mutta ylipäätäänkin olen siitä aikalailla päinvastaista mieltä. Noh, kukin tavallaan.

 

[Mr.Fox]

No eikös esim. tämä ehdotus ole aikalailla juuri sitä? Identity Document-kortti?

Paremminkin Identiteetti Dokumentti -kortti.

Enhän mä täällä nyt ole mitään ehdottelemassa - paremminkin kiroilemassa aiemmin tehtyjä huonoja valintoja ja suomennoksia ja väännöksiä. Mä yritän myös perustella näkemykseni.

Esim. venäjää pidetään hirvittävän vaikeana kielenä. Sen olen vain todennut, että kerran kun opettelee kyrilliset aakkoset, niin sieltä tekstien takaa avautuu täysin uusi maailmansa. Typerä esimerkki, mutta länsimaalaiset näkevät sanan "PECTOPAH", joka ei tarkoita käytännössä mitään millään kielellä. Noh, kun vaihdetaan kyrilliset kirjaimet länsimaisiin, niin siinähän lukee "RESTORAN" - a-haa... kyseessä taitaa siis olla ravintola. Voitaisiinhan meilläkin käyttää sanan "ravintola" tilalla sanaa "restaurantti" tai "restorantti".

Jälleen kerran: en siis ehdota, että meidän pitäisi NYT ruveta vaihtamaan sanasta "ravintola" sanaa "restaurantti". Ketjun aiheen mukaisesti - "ärsyttävin sana tai termi minkä tiedätte" - mua siis ärsyttää juuri nuo aikojen alussa valitut totaalikäännökset. Kirjasto on "kirjasto" eikä biblioteekki, yliopisto on "yliopisto" eikä universiteetti jne. Onhan niitä hyviäkin valintoja tehty, mutta ne ovat nykyisellään jo niin arkipäivää, että emme edes huomaa niitä. Miksi esim. apteekki on "apteekki" eikä esim. "lääkekauppa"? Eikö tässäkin ole kyse vierasperäisestä sanasta, joka on vain kirjoitettu suomen kieleen sopivaksi? Ketään [sic!] ei kuitenkaan tänä päivänä kyseenalaista sanan "apteekki" käyttöä suomen kielessä.

Ymmärrän kyllä ettei tämä ollut pointtisi, mutta ylipäätäänkin olen siitä aikalailla päinvastaista mieltä. Noh, kukin tavallaan.

Niinpä, kukin tavallaan. Olen monien esimerkkien kautta pyrkinyt avaamaan ajatusmaailmaani ja pointtiani. Kuinka nämä pienet valinnat vuosikymmeniä ja jopa vuosisatoja sitten ovat vaikuttaneet kielemme kehitykseen. Suurin osahan täällä on kanssani eri mieltä asiasta - tosin perustelut ovat olleet luokkaa "meidän pitää olla ylpeitä omasta kielestämme". Tavallaan mä ymmärrän tämän vastustuksen, sillä suurin osa vastustajista ajattelee harvinaisen kapeakatseisesti. Vastustajat ajattelevat, että yritän ehdottaa seuraavaa: vuodenvaihteessa sana "tuote" laitetaan pannaan ja aletaan käyttää sanaa "produkti" sen sijaan. Missään nimessä en ole mitään tällaista ehdottelemassa.

Koko ajatukseni perustuu siihen, että nämä valinnat olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten. Aivan kuten sanan "apteekki" käyttö. Sehän on nykyään täysin luonteva suomen kielen sana. Olisi kai tuonkin sanan tilalle voinut kehitellä jonkun täysin oman sanansa kuten edellä mainitsemani "lääkekauppa" tai jotain muuta vielä älyttömämpää.

Vielä yksi esimerkki: kävin muutama päivä sitten Turun satamassa. Näin siellä kyltin, jossa luki: "TILAUSLINJA-AUTOT" ja alla ruotsiksi "CHARTERBUSSAR". Ensimmäinen ajatukseni oli, että mitäköhän ulkomaalaisen päässä liikkuu tuollaisen kyltin nähdessään. Todennäköisesti tuo sana "TILAUSLINJA-AUTOT" näyttää aivan samalta kuin mikä tahansa venäjänkielinen kyltti kyrillisiä kirjaimia taitamattoman henkilön silmissä. Kunpa aiemmat sukupolvemme olisivat aikoinaan tehneet toisenlaisia valintoja. Tuossa kyltissä olisi kuitenkin mahdollista lukea nykypäivänä: "CHARTTERIBUSSIT - CHARTERBUSSAR".

 

[benicio]

Ensimmäinen ajatukseni oli, että mitäköhän ulkomaalaisen päässä liikkuu tuollaisen kyltin nähdessään.

Voi apua.

Minusta jokainen suomalainen sana on rikkaus ja kaikenmaailman chartterbussit ja restorantit vain köyhdyttävät suomalaista kieltä ja kulttuuria ja siten koko maailman kielten ja kulttuurien monimuotoisuutta.

 

[Mr.Fox]

Voi apua.

Minusta jokainen suomalainen sana on rikkaus ja kaikenmaailman chartterbussit ja restorantit vain köyhdyttävät suomalaista kieltä ja kulttuuria ja siten koko maailman kielten ja kulttuurien monimuotoisuutta.

Niin tyypillistä Jatkoaikaa! Takerrutaan pikkujuttuihin eikä edes yritetä hahmottaa kokonaisuutta!

Todennäköisesti sä et ajattelisi pätkääkään tuolla tavalla, jos jo 1930-luvulla oltaisiin ruvettu puhumaan chartteribusseista eikä mistään tilauslinja-autoista. Chartteribussi olisi täysin luonnollinen osa sinun, minun ja meidän kaikkien suomalaisten kielenkäyttöä. Vai... oletko oikeasti sitä mieltä, että esim. sana "apteekki" köyhdyttää suomalaista kieltä ja kulttuuria ja siten koko maailman kielten ja kulttuurien monimuotoisuutta?

Nythän esim. apteekki on suurimmassa osassa Eurooppaa löydettävissä kantasanoilla "apteekki" tai "farmasia". Ovatko nämä kaikki vastustajat siis oikeasti sitä mieltä, että kyllähän tuolle "apteekki"-sanallekin olisi pitänyt aikoinaan keksiä täysin suomalainen sana emmekä saisi käyttää tuollaista ulkomaista väännöstä? Vai mikä ero teidän mielestänne on siinä, että nykypäivänä noudamme kirjamme kirjastosta, mutta lääkkeemme apteekista? Mun mielestäni ihan yhtä hyvin tuo voisi mennä toisinkin päin: noutaisimme kirjamme biblioteekista, mutta lääkkeemme lääkekaupasta. Vai?

 

[benicio]

Vai?

Lyhyesti: Olisihan se ollut parempi jos aikanaan olisi alettu käyttää vaikka sanaa rohtola. Kirjasto on sinänsä erityisen hieno sana, koska se on alkujaankin ilmeisesti täältäpäin. Suurin osa suomen sanoista on tietysti jostain muusta kielestä peräisin, eikä siinä mitään. Mutta siis minusta on sitä hienompaa mitä erilaisempia kielet ovat, eikä ole koskaan tullut ajateltua, että mitäköhän ne meistä ajattelee.

 

[KiVi]

Jos Mr. Foxin logiikan vie loogiseen päätepisteeseensä asti, maailmassa pitäisi olla yksi kieli.

 

[V-G-]

Herra Fox: Sun esittämässä käännöslogiikassa on se virhe, että ajattelet kaikkien suomenkielisten sanojen syntyneen samaan aikaan. Uusien sanojen käännösten ja merkitysten luonnissa ovat trendit vaihtuneet vuosisatojen varrella; toisinaan on tyydytty sohvaan, vaikka pehmustettua joukkoistuintakin ehdotettiiin. Joskus taas ollaan haluttu luoda Ruotsin kielellisestä identiteetistä poikkeava oma sanavarasto, ja päädytty sanoihin kuten kirjasto. Mielestäni tämä on kieltä rikastavaa: kaikkien sanojen ei pidä syntyä samalla logiikalla. Sen lisäksi suomessa on fantastinen, erityispiirteitä täynnä oleva tarkka kielioppi. Lauserakenteitakaan ei voi napata suoraan jostain toisesta kielestä, koska se kuulostaisi dorkalta.

 

[Falling Star]

Hallitus, kun sitä käytetään tarkoittamaan naista. Onko miehet jumankauta niin tussun alla, että suostutaan äänettömäksi oppositioksi? Koskaan en ole törmännyt tuohon termiin niin, että nainen sitä käyttäisi miehestään. En tiedä kumpi ärsyttää enemmän, tuo sanavalinta vai vallitseva tilanne.

 

[Leelian Lepotuoli]

En tiedä kumpi ärsyttää enemmän, tuo sanavalinta vai vallitseva tilanne.

No näitä vallitsevia tilanteita on erilaisia. Siitä olen samaa mieltä, että sanavalinta on tyhmä. Mutta mitä miesarvoa alentavaa siinä on jos kysyy kumppaniltaan onko ok jos lähden? Varsinkin lyhyellä varotusajalla. Vaimo haluaa vähän arjen romantiikkaa, järjestää lapset hoitoon, heittänyt kinkun uuniin ja verhoillu toisen kinkun hepeneillä, mies menee ja sopii kaverinsa kanssa liput lätkämatsiin. Toinen esimerkki on vaikka maksetut harrastukset, yhdeltä jää tsumba väliin kun toinen on sopinut jo menonsa, olettaen että kotona lapset tarvitsevat aikuista.

Toki on mullakin lähipiirissä yks tällänen "hallitus", joka päättää saako mies mennä kaverinsa luokse- nimittäin ei saa jos siellä on paremman näkönen vaimo kotosalla :) mutta tälläsissä tapauksissa kyse on miehen selkärangattomuudesta toimia vaimonsa kanssa eikä yleisestä kysymisestä onko ok.

 

[Kaiuni Alen]

Mitä muuten tarkoitat tuolla viimeisellä lauseellasi? Se ikään kuin loppuu kesken.

Tarkoitan vaan sitä, että ei ole minun mielestäni kovin hyvä juttu, että suomen kieli muistuttaa parin vuoden päästä enemmän ruotsia/saksaa/englantia kuin sitä itse suomea. Anglismit ja svetisismit yleistyvät koko ajan. Ei liitytä tähän a mobile - das mobile/das mobiltelefon - en mobile/en mobiltelefon -ketjuun.

Oli ehkä vähän kehno esimerkki ja sekavasti ilmaistu, mutta näin.

E: Toisena esimerkkinä eräs pari viikkoa vanha iltapäivälehden uutinen, jossa puhuttiin disrespektiivisyydestä.

 

[Bruno]

Ei ehkä ärsyttävin, mutta ainakin todella typerä termi on "pelimiesten kymppi". Tällä tarkoitetaan kolmannen erän viimeistä kymmentä minuuttia.
Kuulostaa enemmän joltain baarissa pillua vonkaavien kymmenen kilometrin juoksulta.

 

[Uleåborgir]

Subi

Jaa että miksi? Sanasta subi syntyy miellejuohtuma, jossa suppusuinen hamsteri puputtaa pikku pulloposkissaan leipäpurusta. Ja kun jopa miehinen mies käyttää tätä sanaa, katson heti että mies on tällainen jyrsijä ainakin hetkellisesti.

Naisille sana käy nätisti, varsinkin suppusuunaisille, joilla on punatut huulet ja näälätyt posket.

 

[Rantojen Kuningas]

Tosissaan - Joo, tosissaan se menee päälle, kun painat tuosta. Jotkut käyttävät ja se kuulostaa aivan helvetin tyhmältä.

Kyllä - Fear of The Dark on kova biisi kyllä. ("Kyllä"-sana ei ärsytä yksittäin sanottuna ollenkaan).

Suosikkiartisti/näyttelijä/kokki/vittu mikä tahansa - Suosikkilaulaja aikoo jättää juhlat väliin. Tätä paskaa näkee vain iltapaskalehtien sivuilla.

Pakkopeli - Joku lätkäselostaja käyttää tätä sanaa, kun puhutaan ylivoiman "pyörityksestä".

Huuhkajat - Tiedän kyllä mistä se nimi on lähtenyt, mutta hyi vittu.

Puollustaja. - Ei siitä enempää.

Laatuaika - Voi vittu.

Niinku - Mainittu ketjussa varmaan useampaakin kertaan, mutta siis mua niinku vituttaa tää.

 

[Radiopää]

Vittu, vitun, vitusti ja vituttaa. Kuulostaa ja näyttää lapsellista, tyhmältä ja juntilta.

 

[Ikävänkantaja]

...vaan yksi on ylitse muiden: TAHTOTILA. Tahto-vitun-tila, tuo konsulttijargonin ja kevalaisuuden kruununjalokivi numero yksi.

Tahtotila lienee kaiken järjen mukaan se paikka, jossa Dante vieraili taannoin Vergiliuksen johdattamana.

 

[J. Eye]

Pitemmän aikaa jo ärsyttänyt muutamat puhekieleen pesiytyneet sanat:

-voimaannuttava
-parhautta, mahtavuutta ym.
-hashtag, ylivoimaisesti ärsyttävin sana, johon ei voi olla törmäämättä päivittäin ellei tietoisesti hakeudu loitommalle sähköisistä viestimistä.

Surullisinta on että näitä, ja vastaavia termejä kuulee nykyään myös yleisradion toimesta.

 

[SampoHoitaa]

Harmaan alueen sanat:

-Lantti
-Molari
-kumpparit

 

[Kaiuni Alen]

Kiistakumppani. HIFK ja Jokerit ovat kiistakumppaneita. Siis kumppaneita! C'moon...