RockTheRink
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- JYP, NHL
En oikein jaksa muistaa edes itsenäisyyspäivää ilman näitä hihhuleiden pelleilyjä, jotka valitettavasti latistavat päivän tunnelmaa aika paljon. En ole pitänyt tosin Linnan juhlistakaan.
Paras tapa viettää itsenäisyyspäivää on rauhoittua, nauttia kotimaisesta taiteesta (kirjallisuus/elokuvat/musiikki) ja syödä hyvin perheen kanssa. Kävellä metsässä, ja seurata somea mahdollisimman vähän.
Itsenäisyyspäivän somevääntöihin (kuten oikeastaan 364 muidenkin päivien somevääntöihin) on kuulunut kiista siitä onko äärioikeiston, vai äärivasemmiston uhka Suomelle konkreettisempi?
Kaikkein suurin uhka Suomelle on tuulipukukansan, mainstreamin uhka - etenkin silloin kun he lakkaavat välittämästä. Tämä suuri ihmisjoukko on helposti lietsottavissa mihin tahansa hysteriaan, etenkin pelon avulla. Koronavuodet paljastivat suomalaisista asioita, joista olisin mieluummin ollut tietämättä. Venäjän aloitettua raukkamaisen valloitussotansa Ukrainassa, on sodan lietsominen ja sotaisa uho aivan arkipäivää nykypäivän Suomessa. Juuri tällä hetkellä julkista terveydenhuoltoamme, joka on taannut kaikille kansalaisille yhtäläisen mahdollisuuden hoitoon, ollaan aivan avoimesti ajamassa alas ja romuttamassa. Se ei kiinnosta ketään, vaikka seurausten mittaluokat tulevat olemaan ihan muuta kuin YLEn tai kulttuurialojen leikkausten kohdalla.
Erikoinen piirre mainstreamin uhkaa tarkastellessa on, kuinka sopeutuvaista tuulipukukansa kaikkeen edellä mainittuun on? Pääasia vaikuttaa olevan, että mikään, siis kerrassaan mikään ei uhkaa tai kyseenalaista omia rutiineja, harrastuksia tai kulutustottumuksia jotka tuovat turvallisuutta päivittäisessa arjessa. Tästä syystä "uudet ravintosuositukset" esimerkiksi potkaisevat vadin nurin totaalisesti, ja on huomattavasti kovempi juttu kuin se että joku synnytysosasto tai sairaala lakkautetaan jossakin.
Pitäisikö äärioikeiston -tai äärivasemmiston uhkaa tarkastella sitten sitä kautta, että kummalla näistä on suurempi vaikutusmahdollisuus tuulipukukansaan, mainstreamiin yleisen asennemuutosten kautta?
Kenties, mutta epäilen vahvasti että yleistä mielipidettä lähdetään muuttamaan noiden porukoiden kautta, jotka itsenäisyyspäivänä Töölöntorilla mölyävät, sekoilevat taikka marssivat. Olen sitä mieltä, että he eivät ole yhtään mitään. Jos jotakin, niin sama meininki jatkuu 2025, 2035 ja 2050. Ehkä joku silloinkin jaksaa vielä taivastella.
Oikeasti kiinnostava kysymys on se, että ketkä lopulta kykenevät ohjailemaan yleistä mielipidettä mihinkin suuntaan? Media kaikissa muodoissaan on siihen vain väline. Se on huomattu, että jopa nopeat ja dramaattisetkin muutokset ovat mahdollisia.
Paras tapa viettää itsenäisyyspäivää on rauhoittua, nauttia kotimaisesta taiteesta (kirjallisuus/elokuvat/musiikki) ja syödä hyvin perheen kanssa. Kävellä metsässä, ja seurata somea mahdollisimman vähän.
Itsenäisyyspäivän somevääntöihin (kuten oikeastaan 364 muidenkin päivien somevääntöihin) on kuulunut kiista siitä onko äärioikeiston, vai äärivasemmiston uhka Suomelle konkreettisempi?
Kaikkein suurin uhka Suomelle on tuulipukukansan, mainstreamin uhka - etenkin silloin kun he lakkaavat välittämästä. Tämä suuri ihmisjoukko on helposti lietsottavissa mihin tahansa hysteriaan, etenkin pelon avulla. Koronavuodet paljastivat suomalaisista asioita, joista olisin mieluummin ollut tietämättä. Venäjän aloitettua raukkamaisen valloitussotansa Ukrainassa, on sodan lietsominen ja sotaisa uho aivan arkipäivää nykypäivän Suomessa. Juuri tällä hetkellä julkista terveydenhuoltoamme, joka on taannut kaikille kansalaisille yhtäläisen mahdollisuuden hoitoon, ollaan aivan avoimesti ajamassa alas ja romuttamassa. Se ei kiinnosta ketään, vaikka seurausten mittaluokat tulevat olemaan ihan muuta kuin YLEn tai kulttuurialojen leikkausten kohdalla.
Erikoinen piirre mainstreamin uhkaa tarkastellessa on, kuinka sopeutuvaista tuulipukukansa kaikkeen edellä mainittuun on? Pääasia vaikuttaa olevan, että mikään, siis kerrassaan mikään ei uhkaa tai kyseenalaista omia rutiineja, harrastuksia tai kulutustottumuksia jotka tuovat turvallisuutta päivittäisessa arjessa. Tästä syystä "uudet ravintosuositukset" esimerkiksi potkaisevat vadin nurin totaalisesti, ja on huomattavasti kovempi juttu kuin se että joku synnytysosasto tai sairaala lakkautetaan jossakin.
Pitäisikö äärioikeiston -tai äärivasemmiston uhkaa tarkastella sitten sitä kautta, että kummalla näistä on suurempi vaikutusmahdollisuus tuulipukukansaan, mainstreamiin yleisen asennemuutosten kautta?
Kenties, mutta epäilen vahvasti että yleistä mielipidettä lähdetään muuttamaan noiden porukoiden kautta, jotka itsenäisyyspäivänä Töölöntorilla mölyävät, sekoilevat taikka marssivat. Olen sitä mieltä, että he eivät ole yhtään mitään. Jos jotakin, niin sama meininki jatkuu 2025, 2035 ja 2050. Ehkä joku silloinkin jaksaa vielä taivastella.
Oikeasti kiinnostava kysymys on se, että ketkä lopulta kykenevät ohjailemaan yleistä mielipidettä mihinkin suuntaan? Media kaikissa muodoissaan on siihen vain väline. Se on huomattu, että jopa nopeat ja dramaattisetkin muutokset ovat mahdollisia.
Viimeksi muokattu: