Viittaan nimenomaan Tapanilan raiskaukseen ja samalla myöskin laitoin kommenttini yhteyteen sanan "nykyinen". Käy vaikka kirjastosta lainaamassa sanakirja ja katso sieltä mitä tarkoittaa sana "nykyinen". Voit jopa yllättyä.
Nykyisellä tarkoitan sitä että julkisuuspykälää on käytetty aniharvoin tuomion alentamiseen, itse en edes muista koska viimeksi ennen Tapanilan juttua. Kerro ihmeessä esimerkkejä.
Aavistuksen ristiriitaista, että viestisi ensimmäisessä kappaleessa kehotat lukemaan sanakirjaa ja toisessa selostat terminologiaasi tavalla, jota tuskin löytyy sanakirjasta (en käynyt tarkistamassa). Jälkimmäisestä selvityksestä toki kiitokset enkä noin muutenkaan täysin ymmärrä viestisi provosoitunutta sävyä. Nyt vain on niin, että kyse ei ole mistään nykyisestä perustelusta, joka olisi saanut alkunsa Tapanilan raiskauksesta. Kuten jo kirjoitin, kyseisen perusteen huomioiminen on ollut mahdollista jo vuosikymmenien ajan. Soveltamistilanteet ovat kuitenkin hyvin harvinaisia, koska kyse on poikkeusperusteesta, jonka täyttymisen edellytykset on oikeuskäytännössä vedetty hyvin tiukiksi. Viittaamassani KKO:n tapauksessa edellytykset eivät täyttyneet, tässä asema-aukion tapauksessa eivät täyttyneet ainakaan ensimmäisessä asteessa ja nähtäväksi jää, täyttyvätkö lopulta Tapanilan raiskaustapauksessakaan, jos siinä ylimpään oikeusasteeseen päädytään (en tiedä, missä vaiheessa vm. jutun prosessissa mennään eli onko jo lainvoimainen ja miltä osin).
Esimerkkejä soveltamistilanteista on em. syistä vähän, mutta ainakin Vaasan hovioikeuden vuonna 2011 antamassa tuomiossa, joka koski Kauhajoen kouluampumisiin liittynyttä virkarikosjuttua, perustetta muistaakseni sovellettiin. Ratkaisua ei liene julkaistu, joten lainaus toisen käden lähteenä prosessioikeuden emeritusprofessori Jyrki Virolaisen
blogista, jossa ratkaisua myös (nähdäkseni perustellusti) kritisoidaan (anonymisoin vastaajan nimen tässä):
"X on vedonnut rangaistuksen lieventämiseksi asian saamaan julkisuuteen.
Rikoslain 6 luvun 7 §:n 1 kohdan mukaan rangaistusta lieventävänä kohtuullistamisperusteena voidaan ottaa huomioon tekijälle rikoksesta johtunut tai hänelle tuomiosta aiheutuva muu seuraus, jos vakiintuneen käytännön mukainen rangaistus johtaisi siitä syystä kohtuuttomaan tai poikkeuksellisen haitalliseen lopputulokseen.
Lainkohtaa koskevassa hallituksen esityksessä (HE 44/2002 vp s. 200) todetaan, että myös epäviralliset seuraamukset kuten työpaikan menetys ja rikoksen saama poikkeuksellinen julkisuus kuuluvat säännöksen piiriin. Peruste on tarkoitettu poikkeussäännökseksi, eikä säännönmukainen mediajulkisuus sinänsä riitä yleensä lievennyksen perustaksi.
Esimerkiksi julkisuuden henkilöt tai merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa olevat joutuvat omissa toimissaan ottamaan huomioon sen, että heidän tekemiään rikoksia käsitellään näkyvästi tiedotusvälineissä. Jos julkisuus nousee kohtuuttomiin mittasuhteisiin ja jos sillä on muita vakavia seuraamuksia tuomittujen ja usein jo epäiltyjen elämään, on nuo seuraukset lupa rangaistusta määrättäessä ottaa kohtuuden mukaan huomioon.
X:ään kohdistettuja syytteitä on käsitelty julkisuudessa mittasuhteissa, joita ei voida pitää X:n syyksi luettuun rikokseen nähden kohtuullisina. Tämä julkisuus on johtunut pääosin Saaren tekemästä henkirikoksesta. Sen vuoksi hovioikeus pitää perusteltuna ottaa asian saaman julkisuuden X:lle rangaistusta määrättäessä huomioon. Tällä perusteella ja ottaen huomioon X:n syyksi luetun rikoksen vahingollisuus, vaarallisuus ja hänen siitä ilmenevä syyllisyytensä hovioikeus pitää riittävänä seuraamuksena rikoksesta varoitusta."
Muistan lukeneeni muistakin soveltamistilanteista (kuten
rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanenkin), mutta tässä vaiheessa päivää en jaksa kaivaa tarkempia referenssejä (alioikeuksien ratkaisuja ei yleensä julkaista), joten voit vapaasti luottaa sanaani tai olla luottamatta, up to you.
Jos taas viittaat siihen, että poikkeuksellista julkisuutta koskeva kohtuullistamisperuste on noussut aikaisempaa merkittävämmin julkisen keskustelun kohteeksi Tapanilan raiskaustuomion seurauksena, niin siihen ei ole huomautettavaa. Ja voi hyvin olla, että Tapanilan raiskaustuomio innoitti Torniaistakin vetoamaan em. perusteeseen. Mutta Tapanilan raiskaustapaus ei ole ensimmäinen kerta, kun ko. perusteeseen on vedottu, eikä myöskään ensimmäinen kerta, kun sitä on tuomioistuimissa sovellettu. That's all, illan-/yönjatkoja.