Pätkiä tuomiolauselmasta, jota voi myös palstan pahimmat poliittisen murhan vouhkaajatkin lukea.
”Lausunnoista ilmenee, että Karttunen on sairaalahoitojakson aikana 10.9.2016 – 15.9.2016 ollut paranemassa vammastaan eikä mikään yksittäinen seikka 15.9.2016, kun Karttunen on poistunut sairaalasta ollut viitannut siihen, että vamma olisi pahenemassa. Lausunnon mukaan Karttusen ennuste aivovammasta toipumiseen oli hyvä ja Karttunen oli neurologisesti oireeton koko hoitojakson ajan. Aivoruhjevammat olivat pään tietokonekontrollikuvien mukaan paranemassa ja myös veren suola-arvot olivat hyviä. Toisaalta lausunnosta ilmenee, että Karttusen motivointi hoitoon oli ongelmallista ja Karttunen on poistunut osastolta luvatta useana hoitopäivänä.
Lausunnon mukaan Karttusta oli ennen hänen lähtemistään pois sairaalahoidosta 15.9.2016 muistutettu siitä, että Karttunen voisi jäädä sairaalaseurantaan. Karttunen oli kuitenkin ilmoittanut hoitajille, että hän ei halunnut jäädä sairaalaan. Edelleen lausunnosta ilmenee, että Karttusen kanssa on hoitojakson aikana käyty keskustelua päihteiden käytön lopettamisen tärkeydestä aivovammasta toipumisen kannalta.
Lausunnossa on myös yksilöidysti yleisellä tasolla pohdittu kysymystä päihteidenkäytön vaikutuksesta aivovammasta paranemiseen. Lausunnon mukaan stimuloivat huumeet kuten amfetamiini ja kokaiini voivat aiheuttaa verenpaineen nousua ja olla itsenäinen riskitekijä aivoverenvuodolle. Toisaalta useat rauhoittavat huumeina käytettävät lääkeaineet kuten bentsodiatsepiinit sekä morfiinijohdannaiset puolestaan aiheuttavat hengityslamaa, joka puolestaan lisää kallonsisäistä painetta altistaen potilaan aivoverenvuotojen vaikeutumiseen.
Lisäksi lausunnossa on esitetty, että päihteiden käyttö altistaa uusille pään alueen ruhjeille ja uusi pään vamma voi olla aivoruhjevammasta toipuvalle kohtalokasta."
’’’
Karttunen on tavattu asunnostaan tajuttomana ja Karttusen tajuttomuuden on ajateltu johtuvan
huumeiden yliannostuksesta. Karttunen on kuljetettu Meilahden sairaalaan, häntä on alettu hoitaa myrkytyspotilaana ja hänelle on annettu useiden huumeiden vasta-aineita. Hänen vatsastaan on tyhjennetty sulamatonta lääkemassaa. Lausunnon mukaan Karttusen läheltä on löydetty myös useita tyhjiä lääkepurkkeja Rivatriliä, joka on hengityslamaa aiheuttava bentsodiatsepiini.
Lisälausunnon mukaan on mahdollista, että Karttusen tilanteen huononeminen on johtunut Karttusesta riippuvista myötävaikuttavista tekijöistä, kuten päihteiden käyttö, kaatuminen tai kouristuskohtaus johtuen kouristuksenestolääkityksen laiminlyömisestä. Lisäksi lausunnon mukaan mikäli Karttusen tilanteen huononeminen olisi tapahtunut sairaalahoitojakson aikana, siihen olisi pystytty vaikuttamaan hoitotoimenpiteillä.
’’’
Tässä asiassa on rikosoikeudellisen syy-yhteyden kannalta merkitystä erityisesti sen kysymyksen arvioimisella, onko Karttusen oman menettelyn katsottava myötävaikuttaneen kuolemaan siten, että sillä olisi vaikutusta pahoinpitelyrikoksen ja kuoleman väliseen syy-yhteyteen.
’’’
Asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioiden käräjäoikeus katsoo, että Torniaisen syyksi luettu menettely eli törkeää pahoinpitely ei ole näytetty olevan rikosoikeudellisessa syy-yhteydessä Karttusen menehtymiseen.”
”Syyttäjä on vaatinut, että Torniaiselle rangaistusta mitattaessa rangaistusta kovennetaan myös, koska syyksiluettu rikos on tehty rotuun, ihonväriin, syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen rinnastettavasta vaikuttimesta.
’’’
Lain esitöissä (HE 44/2002 s. 192) on todettu, että kyseistä koventamisperustetta on tarkoitettu sovellettavaksi rikoksissa, jotka kohdistuvat suojaa kaipaaviin vähemmistöryhmiin. Lain esitöiden mukaan Rasistisista motiiveista tehty rikos saattaa herättää uhrissaan vakavia pelkotiloja, koska hän ei ole joutunut rikoksen uhriksi sattumalta, vaan sellaisen yleensä näkyvän ominaisuutensa vuoksi, joka altistaa hänet mahdollisesti jatkossakin rikoksen kohteeksi. Rasistiset rikokset ovat usein myös hyvin suunniteltuja, verrattuna esimerkiksi konfliktitilanteen synnyttämiin pahoinpitelyihin tai hetken mielijohteesta tehtyihin vahingontekorikoksiin.
’’’
Syyttäjä ei ole koventamisperustevaatimuksessaan yksilöinyt, mikä on se vähemmistöryhmä, johon asianomistaja Karttunen on kuulunut. Asiassa ei ole myöskään esitetty näyttöä siitä, että Karttunen olisi valikoitunut rikoksen uhriksi vähemmistöryhmään kuulumisen vuoksi.
Käräjäoikeus katsoo, että pelkästään se seikka, että Karttunen on sylkäissyt maahan lippurivistön edessä sekä mahdollisesti sanonut jotain negatiivista lippua kannatelleelle henkilölle ei osoita Torniaisen rikoksen motiivia rikoslain 6 luvun 5 §:ssä säädetyllä tavalla rasistiseksi.”
