Vasemmistoliitto

[Jymäkkä]

Niin no kaikki muut verot ja veroluonteiset maksut tässä juuri nousevatkin, ympäri Suomea mm. Jätehuoltomaksut, vesimaksut, sähkösiirto yms. nousevat.

Vähän ot, mutta eikös vesimaksut ole nousussa lähinnä verkoston korjausvelan takia, eli tuossa ei oikein kai voi puhua veroluonteisen maksun kasvusta. Osin kai koskee myös sähkönsiirtoa.

 

[Kimmo_Ahteri]

Kyllä korkealla verotuksella voi hyvinkin olla negatiivinen vaikutus kasvun aikaansaamiseksi. Riippuu talouden rakenteesta ja siitä, millaisiin (esimerkiksi koti- ja ulkomaisten investoijien) päätöksiin veroasteella on kulloinkin vaikutuksia. Tottakai korkean verotuksen oloissakin voi aikaansaada kasvua. Oletan että tarkoitat tuloverotusta. Pääomaverotus on vielä oma juttunsa.

Sen sijaan tuo ”yhteinen hyvä yhteiskunnalle” on aika epämääräinen käsite. Kyllä selkeä syömävelkakin on jonkun mielestä hyvän tekemistä yhteiskunnalle, mutta talouden vahvistamiseen ei auta. Verorahaa ja varsinkin lainarahaa käytetään nykyisen hallituksen aikana reippaasti tarkoituksiin, jotka eivät varsinaisesti korjaa rakenteita eivätkä generoi tulevaisuudessa tuottoja. Näen tuon ”yhteisen hyvän yhteiskunnalle” jonkinlaisena pitkän aikavälin projektina, jossa olisi tärkeä hakea tasapainoa tulevaisuushakuisten ja nimen omaan kasvumahdollisuuksia tukevien investointien ja nykyhetken hyvinvointitarpeiden välillä. Nykyinen hallitus painottaa selvästi jälkimmäistä, osin sillä selityksellä, että nyt koronaelvytetään, mutta kyse on myös ideologisista valinnoista. Lasku tulee sitten perästä.

Itse koin jonkin sortin herätyksen jokin aika sitten kun HS pohdiskeli mihin maahan Suomea tulisi verrata. Tanskan luvut ällistytti niiltä osin mitä artikkeliin oli valittu. Palkkaverotus korkea, liksat korkeita, talous ylijäämäinen, kauppatase ylijäämäinen, tuottavuus korkea, ALV +1%-yks. Suomestakin on muuttanut paljon ihmisiä Tanskaan ja epäilen ettei heille siellä paljoa enempää jää käteen kuin Suomessa verojen jälkeen.

Joku ekonomisti voisi tulla avaamaan miksi Tanska pärjää korkealla verotuksella, mutta maallikkona arvelen että verorahoilla tuotetaan yhteistä hyvää mm. koulutuksen ja innovoinnin kautta. Siinä missä Suomessa ollaan huolissaan kustannustasosta ja kilpailukyvystä, tanskalaisilla on hyvä tuottavuus korkeista liksoista ja verotuksesta huolimatta. Muutamien Tanskassa asuvien suomalaisen kanssa juteltuani, huomasin että kenelläkään ei ollut aikomusta palata Suomeen vaikka duuni lähtisi alta. Ilmapiirissä on kuulemma eroja. Tanska on siis tuottanut jotain yhteistä hyvää jo pidemmän aikaa, mitä se sitten ikinä onkaan.

Suomen ongelma ei itsessään ole verorahoin tuotettavat palvelut, vaan 2008 jälkeinen romahdus josta ei olla noustu vieläkään. Nokia piti Suomen talouden kuosissa, ja kun se yhdessä yössä romahti, tämän jälkeen olemme osoittaneet sormella julkisia palveluita, joita ei ollut syytä moittia päivää ennen romahdusta.

Verotuoton näkökulmasta, en usko että hyvin toimeentulevien osalta verotuksen keventäminen toisi enemmän verotuottoja yhteiskunnalle. Yleensä hyvin toimeentulevat ovat yli 50v ja mahdollinen lisäraha menisi luultavasti säästöihin, pois rahankierrosta. Muutama lisäkymppi ei juuri itseäni hetkauttaisi, vaikka periaatteessa olisi kiva jos käteen jäävä osuus kasvaisi.

Muut Pohjoismaat pärjäävät ihan kohtalaisesti vaikka verottavat aika rankalla kädellä työstä, tavaroista ja palveluista. Korkea verotus ei estä talouden kasvua eikä kehitystä. Vastaavasti todella alhaisen verotuksen maita ovat lähinnä kehitysmaat, joissa on myös paljon yrittäjyyttä.

Näkisin ettemme ole onnistuneet uudistamaan yhteiskuntaamme, ja keskustelu edelleen keskittyy kustannustehokkuuteen, joka tienä on kuoppainen ja varsin lyhyt. Miten paljon vyötä voi enää kiristää ja mitä hyvää siitä seuraa pitkässä juoksussa? Epäilen että tanskalaiset ovat optimistisempia, näkevät tulevaisuudessa mahdollisuuksia, kokeilevat asioita rohkeasti ja samalla muodostuu ilmapiiri jossa pääsääntöisesti viihdytään, verotuksesta huolimatta.

 

[Eikka86]

Itse koin jonkin sortin herätyksen jokin aika sitten kun HS pohdiskeli mihin maahan Suomea tulisi verrata. Tanskan luvut ällistytti niiltä osin mitä artikkeliin oli valittu. Palkkaverotus korkea, liksat korkeita, talous ylijäämäinen, kauppatase ylijäämäinen, tuottavuus korkea, ALV +1%-yks. Suomestakin on muuttanut paljon ihmisiä Tanskaan ja epäilen ettei heille siellä paljoa enempää jää käteen kuin Suomessa verojen jälkeen.

Joku ekonomisti voisi tulla avaamaan miksi Tanska pärjää korkealla verotuksella, mutta maallikkona arvelen että verorahoilla tuotetaan yhteistä hyvää mm. koulutuksen ja innovoinnin kautta. Siinä missä Suomessa ollaan huolissaan kustannustasosta ja kilpailukyvystä, tanskalaisilla on hyvä tuottavuus korkeista liksoista ja verotuksesta huolimatta. Muutamien Tanskassa asuvien suomalaisen kanssa juteltuani, huomasin että kenelläkään ei ollut aikomusta palata Suomeen vaikka duuni lähtisi alta. Ilmapiirissä on kuulemma eroja. Tanska on siis tuottanut jotain yhteistä hyvää jo pidemmän aikaa, mitä se sitten ikinä onkaan.

Suomen ongelma ei itsessään ole verorahoin tuotettavat palvelut, vaan 2008 jälkeinen romahdus josta ei olla noustu vieläkään. Nokia piti Suomen talouden kuosissa, ja kun se yhdessä yössä romahti, tämän jälkeen olemme osoittaneet sormella julkisia palveluita, joita ei ollut syytä moittia päivää ennen romahdusta.

Verotuoton näkökulmasta, en usko että hyvin toimeentulevien osalta verotuksen keventäminen toisi enemmän verotuottoja yhteiskunnalle. Yleensä hyvin toimeentulevat ovat yli 50v ja mahdollinen lisäraha menisi luultavasti säästöihin, pois rahankierrosta. Muutama lisäkymppi ei juuri itseäni hetkauttaisi, vaikka periaatteessa olisi kiva jos käteen jäävä osuus kasvaisi.

Muut Pohjoismaat pärjäävät ihan kohtalaisesti vaikka verottavat aika rankalla kädellä työstä, tavaroista ja palveluista. Korkea verotus ei estä talouden kasvua eikä kehitystä. Vastaavasti todella alhaisen verotuksen maita ovat lähinnä kehitysmaat, joissa on myös paljon yrittäjyyttä.

Näkisin ettemme ole onnistuneet uudistamaan yhteiskuntaamme, ja keskustelu edelleen keskittyy kustannustehokkuuteen, joka tienä on kuoppainen ja varsin lyhyt. Miten paljon vyötä voi enää kiristää ja mitä hyvää siitä seuraa pitkässä juoksussa? Epäilen että tanskalaiset ovat optimistisempia, näkevät tulevaisuudessa mahdollisuuksia, kokeilevat asioita rohkeasti ja samalla muodostuu ilmapiiri jossa pääsääntöisesti viihdytään, verotuksesta huolimatta.

Tästä Kansainvälinen palkkaverovertailu 2020 linkistä näkee tiivistelmän eri euroopan maiden verotuksen eroavaisuuksista.

Tanskan kanssa varmaan isoimpana erona on progression jyrkkyys täällä, tässä syynä noin 15-25te vuodessa tienaavien verotuksen vähäisyys. Toisena erona "Tyel" maksuja ei heillä kerätä, täällä taas menee palkan muodostumisesta 25% mummojen ja paappojen elättämiseen.

 

[Beltran]

Muut Pohjoismaat pärjäävät ihan kohtalaisesti vaikka verottavat aika rankalla kädellä työstä, tavaroista ja palveluista. Korkea verotus ei estä talouden kasvua eikä kehitystä.

Tanskasta en tiedä mutta vertailtaessa Ruotsiin, talouserojen suurin selittävä tekijä on käsittääkseni kansalaisten tapa maksaa asuntolainaa. Jos ruotsalaiset maksaisivat asuntolainansa samaan tapaan kuin Suomessa, perheiden käytössä olisi huomattavasti vähemmän rahaa kuin nyt on josta seuraisi työttömyyttä. Samasta syystä Ruotsissa valtio ei velkaannu niinkään vaan velka on kotitalouksilla.

 

[peksa]

Tästä Kansainvälinen palkkaverovertailu 2020 linkistä näkee tiivistelmän eri euroopan maiden verotuksen eroavaisuuksista.

Tanskan kanssa varmaan isoimpana erona on progression jyrkkyys täällä, tässä syynä noin 15-25te vuodessa tienaavien verotuksen vähäisyys. Toisena erona "Tyel" maksuja ei heillä kerätä, täällä taas menee palkan muodostumisesta 25% mummojen ja paappojen elättämiseen.

Tanska on hyvä maa asua monestakin näkökulmasta ja monella mittaa parempi kun Suomi. Suomi on kylmä takapajula jossa etäisyydet ym tekee kuluja kaikkeen. Kaikki olisi paremmin mikäli Suomen pinta-alasta poistuisi 50% näin karrikoidusti ja väestö saisi asua niinkuin nykyisinkin mutta lyhyemmillä etäisyyksillä (tämä nyt oli ajatusleikki).

Suomessa ongelma on tällä hetkellä se että täällä työnteko ei ole kannattavaa tekijälleen. Jos tienaat 35000€ vuodessa niin siitä jää keskimäärin käteen 24000€ eli 2000€/kk, sillä pärjää kyllä jokainen. Mutta kuinka moni täällä tienaa esim tuon verran duunareista?

Sitten jos puhutaan osaajista joiden palkka on 45000-50000€ vuodessa niin progressio kiristyy kyllä jännästi. En tiedä tarkkoja lukuja mutta jos otetaan verrokiks 35k ja 45k niin % cap on noin 22. Mutta kun tämän sitten siirtää kuukausipalkkaan netto-osuudeks niin ei siinä merkittävästi enempää tienaa isomman vuositulon omaava jos laskee viivan alle lopulta jäävä raha oletettavien asumisindeksikulujen ym jälkeen.

 

[Ollakseni]

Suomessa ongelma on tällä hetkellä se että täällä työnteko ei ole kannattavaa tekijälleen. Jos tienaat 35000€ vuodessa niin siitä jää keskimäärin käteen 24000€ eli 2000€/kk, sillä pärjää kyllä jokainen. Mutta kuinka moni täällä tienaa esim tuon verran duunareista?

Mediaanipalkka Suomessa on 3140 euroa kuukaudessa eli yli puolet suomalaisista vakituisista työntekijöistä tienaa vähintään tuon verran. Jos osa-aikatyötä tekevät otetaan mukaan niin mediaaniansio on 2900 euroa kuukaudessa.

 

[Tadu]

Sitten jos puhutaan osaajista joiden palkka on 45000-50000€ vuodessa niin progressio kiristyy kyllä jännästi. En tiedä tarkkoja lukuja mutta jos otetaan verrokiks 35k ja 45k niin % cap on noin 22. Mutta kun tämän sitten siirtää kuukausipalkkaan netto-osuudeks niin ei siinä merkittävästi enempää tienaa isomman vuositulon omaava jos laskee viivan alle lopulta jäävä raha oletettavien asumisindeksikulujen ym jälkeen.

Yksinkertaistettuna jos tuossa palkkaluokassa saa vaikka 500 euron palkankorotuksen, niin käteen jää puolet, eli 250 euroa enemmän kuukaudessa.

 

[peksa]

Yksinkertaistettuna jos tuossa palkkaluokassa saa vaikka 500 euron palkankorotuksen, niin käteen jää puolet, eli 250 euroa enemmän kuukaudessa.

Joo, mutta tässä on myös se että jos tienaa tuon 250€ enempi kuussa ja tekee esim jatkuvaa kolmivuorotyötä versus normi päivätyö niin kumman ottaisit mieluummin.

 

[Tadu]

Joo, mutta tässä on myös se että jos tienaa tuon 250€ enempi kuussa ja tekee esim jatkuvaa kolmivuorotyötä versus normi päivätyö niin kumman ottaisit mieluummin.

Ymmärsinkö oikein kysymyksesi, eli siis otanko huonommin palkatun 8-16 työn, vai 250 euroa enemmän käteen kolmivuorotyönä? Otan toki tuon huonommin palkatun 8-16.

 

[peksa]

Ymmärsinkö oikein kysymyksesi, eli siis otanko huonommin palkatun 8-16 työn, vai 250 euroa enemmän käteen kolmivuorotyönä? Otan toki tuon huonommin palkatun 8-16.

Juurikin tuota tarkoitin. Eli Suomessa vuorotyöläisen palkka ei ole millään tapaa houkutteleva kun jos siitä pieni lisä tulee niin silloin myös verottaja vie suhteessa enempi.

 

[Jussih]

Joku ekonomisti voisi tulla avaamaan miksi Tanska pärjää korkealla verotuksella, mutta maallikkona arvelen että verorahoilla tuotetaan yhteistä hyvää mm. koulutuksen ja innovoinnin kautta.

Jos tienaat vuodessa yli 150 000 euroa, on veroprosentti Tanskassa Suomea pienempi. Sitä paitsi, kuten joku tuolla jo mainitsikin, Tanskassa ei keräillä TEL ja LEL -maksuja, jotka Suomessa pökkäävät veron päälle vielä ylimääräisen lähes kymmenen prosentin siivun. Johtopäätös siis on, että parempituloisten verotus on Tanskassa olennaisesti Suomea matalampaa ja juuri siksi siellä kannattaakin nykäistä se sormi ulos ja pyrkiä kasvattamaan tulojaan eikä jäädä makailemaan kotisohvalle veronmaksajien piikkiin. Eli vielä rautalangasta; väitteesi Tanskan korkeasta verotuksesta (suhteessa Suomeen) ei vain pidä paikkaansa.

 

[heavy]

Sitä paitsi, kuten joku tuolla jo mainitsikin, Tanskassa ei keräillä TEL ja LEL -maksuja, jotka Suomessa pökkäävät veron päälle vielä ylimääräisen lähes kymmenen prosentin siivun.

Pakko oli googlettaa ja totta, ei kerätä TEL ja LEL maksuja vaan ATP maksuja.

"Palkansaajat kattava työeläke eli työmarkkinoiden lisäeläke (Arbejdsmarkedets Tillægspension, ATP) on rahastoiva ja maksuperusteinen järjestelmä. Maksut eivät määräydy suhteessa ansioihin vaan työaikaan. ATP-eläkkeet rahoitetaan työntekijä- ja työnantajamaksuilla. Työnantaja maksaa 2/3 ja työntekijä 1/3 maksusta. Yrittäjät maksavat koko vakuutusmaksun itse"... Lisäksi näyttää olevan muitakin pakollisia ja vapaaehtoisia tapoja kerätä eläkesäästöjä.

En tiedä miksi tätä ei huomioitaisi tässä keskustelussa?

 

[Kimmo_Ahteri]

Eli vielä rautalangasta; väitteesi Tanskan korkeasta verotuksesta (suhteessa Suomeen) ei vain pidä paikkaansa.

Puhutaanko nyt työn verotuksesta, kokonaisverotuksesta vai jostain muusta verotuksesta?

 

[Jussih]

Puhutaanko nyt työn verotuksesta, kokonaisverotuksesta vai jostain muusta verotuksesta?

Minä puhun työn verotuksesta. Välillisten verojen sotkeminen asiaan on aika keinotekoista, vaikka toki kokonaisveroastekin Suomessa on yhteiskuntaa lamauttavan korkealla.

 

[Jussih]

Pakko oli googlettaa ja totta, ei kerätä TEL ja LEL maksuja vaan ATP maksuja.

"Palkansaajat kattava työeläke eli työmarkkinoiden lisäeläke (Arbejdsmarkedets Tillægspension, ATP) on rahastoiva ja maksuperusteinen järjestelmä. Maksut eivät määräydy suhteessa ansioihin vaan työaikaan. ATP-eläkkeet rahoitetaan työntekijä- ja työnantajamaksuilla. Työnantaja maksaa 2/3 ja työntekijä 1/3 maksusta. Yrittäjät maksavat koko vakuutusmaksun itse"... Lisäksi näyttää olevan muitakin pakollisia ja vapaaehtoisia tapoja kerätä eläkesäästöjä.

En tiedä miksi tätä ei huomioitaisi tässä keskustelussa?

Hyvä kysymys. Huomioidaan nyt sitten. Tämän https://www.veronmaksajat.fi/globalassets/selvitykset/kv-palkkaverovertailu-2020-verotietoa-88.pdf tutkimuksen mukaan palkkaverokiila:

45 000 vuosituloilla:
Suomi 42,1%
Tanska 36 %

146 000 vuosituloilla:
Suomi 56,4 %
Tanska 47,2 %

Riittäisikö tämä nyt huomioon ottamaan kaikki muuttujat palkkatuloverotuksessa vai haluaako joku vielä kyseenalaistaa sen, että Suomessa työn verotus on järjettömän korkeaa ja selkeästi Tanskaa korkeampaa vähänkin korkeammissa tuloluokissa?

 

[Kimmo_Ahteri]

Hyvä kysymys. Huomioidaan nyt sitten. Tämän https://www.veronmaksajat.fi/globalassets/selvitykset/kv-palkkaverovertailu-2020-verotietoa-88.pdf tutkimuksen mukaan palkkaverokiila:

45 000 vuosituloilla:
Suomi 42,1%
Tanska 36 %

146 000 vuosituloilla:
Suomi 56,4 %
Tanska 47,2 %

Riittäisikö tämä nyt huomioon ottamaan kaikki muuttujat palkkatuloverotuksessa vai haluaako joku vielä kyseenalaistaa sen, että Suomessa työn verotus on järjettömän korkeaa ja selkeästi Tanskaa korkeampaa vähänkin korkeammissa tuloluokissa?

Minä puhun työn verotuksesta. Välillisten verojen sotkeminen asiaan on aika keinotekoista, vaikka toki kokonaisveroastekin Suomessa on yhteiskuntaa lamauttavan korkealla.

Alkuperäinen väittämä oli ettei korkea verotus ole este kasvulle. Toisaalta, valtion on jostain saatava verotuloja. Tuntuisi oudolta keskittyä pelkästään tuloverotukseen, mutta unohtaa kaikki muut verot jotka tuovat valtion kassaan verotuloja.

Toiseksi, valtion verokertymän kannalta on aika se&sama mikä 150.000€ vuodessa tienaavien vero% on. Heitä on kourallinen koko massasta. Jos alennetaan heidän työnverotusta, valtio menettää verotuloja ja se pitäisi korvata jollain muilla verotuotoilla.

Tämä siis puhtaasti excel -harjoituksena mitä valtion kassaan jää, ilman mitään arvolatausta.

 

[Jussih]

Toiseksi, valtion verokertymän kannalta on aika se&sama mikä 150.000€ vuodessa tienaavien vero% on. Heitä on kourallinen koko massasta. Jos alennetaan heidän työnverotusta, valtio menettää verotuloja ja se pitäisi korvata jollain muilla verotuotoilla.

Tämä siis puhtaasti excel -harjoituksena mitä valtion kassaan jää, ilman mitään arvolatausta.

Tuo excel-harjoitus sisältää kuitenkin pienen virheen. Siinä oletetaan, että 150 000 tienaavien määrä on veroprosentista riippumatta vakio (samoin kuin kaikkien muidenkin tuloluokkien). Tosiasiassa esimerkiksi minun tuloistani päätoimen palkkatulot muodostavat n. 60 prosenttia. Loppu koostuu erilaisista sivutoimista ja vähäinenkin verojen kiristys nykyisestä pakottaisi minut harkitsemaan, viitsinkö vaivautua. Kysymys on siitä, saanko normaalin liksani päälle riittävästi lisätuloja että ylimääräinen työpanos ja vapaa-ajan menetys kannattaa. Jos totean, että ei kannata, putoan nykyisistä reilun sadan kilon tuloista n. 60 000 luokkaan ja valtio saa veroprosentin nostosta huolimatta minulta vähemmän kassaan kuin ennen.

Sama pätee tietenkin alemmissa tuloluokissa. Pelkästään yhteiskunnan tukiaisilla elävä tekee arviota siitä, saako töihin menemällä niin paljon enemmän käteen että se kannattaa verrattuna 24/7 Netflixin tuijotteluun keskikaljapullo kädessä. Jos veroihin menee liian iso osuus, ei työ kannata ja tämä henkilö jatkaa loisimista valtion piikkiin, jolloin verokertymä hänen osaltaan on negatiivinen (kuluja tulee enemmän kuin verotuottoa). Jos hän innostuisi menemään töihin kun käteen jäisi hieman enemmän, säästäisi valtio olennaisesti.

Kysymys on siis lyhyesti sanottuna siitä, että jos ihminen kokee, että lisäponnistelusta palkitaan, hän on valmis tekemään enemmän (tuottavuus kasvaa), ja siten verotettava kakku myös kasvaa. 20 prosenttia sadasta miljardista on enemmän kuin 50 prosenttia 30 miljardista. Verotukseen pätee siis kansantaloustieteestä tuttu rajahyödyn käsite. Siksi verojen nosto ei välttämättä lisää verokertymää eikä niiden laskeminen välttämättä pienennä verokertymää.

 

[Kimmo_Ahteri]

Tuo excel-harjoitus sisältää kuitenkin pienen virheen. Siinä oletetaan, että 150 000 tienaavien määrä on veroprosentista riippumatta vakio (samoin kuin kaikkien muidenkin tuloluokkien). Tosiasiassa esimerkiksi minun tuloistani päätoimen palkkatulot muodostavat n. 60 prosenttia. /

Sama pätee tietenkin alemmissa tuloluokissa. /

Siksi verojen nosto ei välttämättä lisää verokertymää eikä niiden laskeminen välttämättä pienennä verokertymää.

Pätkin lainausta ihan vaan viestini selkeyden vuoksi.

Tarkoitatko että 150k€ vuodessa tienaavat ovat sellainen ryhmä jossa merkittävä osuus henkilöistä ei kerrytä vuosiansioitansa vain yhdestä päätoimen palkkatulosta? Hiukan epäilen tätä mutta en ole nähnyt mitään faktaa puolesta tai vastaan. Jos oletetaan että 150k€ tulee yhdeltä työnantajalta, en jaksa uskoa että palkkatulon verotuksen alentuminen lisäisi jotenkin 150k€ työpaikkoja. Työnantajalle kustannus on silti sama. Toiseksi, ylempänä puhuttiin motivaatiosta ja hyväpalkkaisissa töissä yksilön motivaatiotekijät ovat muut kuin palkka. Eli ne tehtävät tulee täytettyä muista syistä johtuen.

Veronkevennykset alempaan palkkatuloon voisi olla perusteltuja koska todennäköisemmin käteen jäänyt ekstra-euro palaa kiertoon toisin kuin 150k€ palkkaluokassa. Samalla se voisi lieventää kannusteloukkuja.

Ongelma on ettei mahdollisesta työverotuksen laskusta pystytä selkeästi osoittamaan että se lisäisi valtion verotuloja. Tämän takia verotusta pitää katsoa kokonaisuutena, eikä ainoastaan keinotekoisen työnverotuksen näkökulmasta. Jos Tanskan esimerkkiin vielä palataan, siellä on ALV-kannat korkeampia, luultavasti asumiseen liittyvä verotus korkeampi ja toisaalta työn sivukulut alempia. Emme voi poimia Tanskan veromallista vain rusinoita. Mutta tähän tarvitsisimme jonkin ekonomistin selittämään syvällisesti verotuksen eroja.

 

[kehveli]

Oho, kylläpä sympatioiden antaminen eduskunnassa vaikuttavalle puolueelle oli kirvoittanut kommentteja, vaikka kyseessä ei edes ollut joku kokoomus, keskusta, saatikka persut!?!
Pahoittelut, että vastauksessa kesti. Tunnustan olevani vähän huono keskustelukumppani tämän Jatkoaikaan käytettävissä olevan aikani kanssa :( Mutta yritetään nyt edes joihinkin kysymyksiin vastata:

Ei ole tarkoitus mitenkään jankata tai tentata, mutta mikä siinä talouspolitiikassa on Vasemmistoliiton osalta sellaista, että se miellyttää sinua? Yritän siis vain ymmärtää, koska minulle se on asia joka ehdottomasti estää tämän puolueen äänestämisen. Ihan siis mielenkiinnosta kysyn.

Ei hätää, kiireessä laitoin oman kantani, niin eipä sitä hirveästi ehtinyt perustella. Ohessa lainaus puolueen sivuilta, koskien nimenomaan tuota talouspolitiikkaa:

"Suomi on jakautumassa: toisilla menee hyvin ja toiset jäävät kelkasta. Me haluamme kääntää tämän kehityksen ja teemme politiikkaa, joka tähtää tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja inhimillisyyden kasvuun sekä taloudellisesta epävarmuudesta johtuvan eriarvoistumisen kitkemiseen. Rakennetaan yhdessä tasa-arvoinen ja yhdenvertainen Suomi."

Mielestäni tuossa on ihan hyvät lähtökohdat.
Toteuttamisesta sitten Vasemmistoliittokaan ei saa minulta puhtaita papereita. Hallituksessa puolue on tehnyt aika paljon kompromisseja, mutta ei ole niiden suhteen ainoa. Ei ole tainnut historiassamme olla ainuttakaan täysin yksimielistä hallitusta :)

Seuraavat tekstit ovat sitten enemmän yleistä kirjoittelua puolueesta ja omista asenteistani, ei suoraa vastausta sinulle.

Töitä tekemällä on Suomessa tälläkin hetkellä mahdollista hankkia hyvä toimeentulo, ja sen turvaaminen mahdollisimman monelle myös tulevaisuudessa, on hyvin tärkeää. Mielelläni maksan veroja palkastani.

Suomalaiset ymmärtävät verojen merkityksen – nuorten suhtautuminen kuitenkin kaksijakoista - ePressi

Tuoreen asennetutkimuksen mukaan 95 prosenttia suomalaisista pitää verojen maksamista kansalaisen tärkeänä velvollisuutena. Selkeä enemmistö eli 82 pr...

www.epressi.com

Sitä valtavinta rahakasaa, joksi monet tuntuvat rikkauden mieltävän, on kuitenkin ollut jo pitkään mahdotonta saavuttaa omalla työllään. Se on ollut mahdollista saavuttaa vain toisten työtä ja luontoa hyödyntämällä. Tämän mahdollistava lainsäädäntö ei kuitenkaan ole ollut Vasemmistoliiton vika, vaikka sen jatkumisen mahdollistamisesta voikin kritiikkiä antaa. Vielä kun ympäristömme tila on pelottava ja jotkut joutuvat raatamaan itsensä ennenaikaiseen hautaan, on mielestäni ihan aiheellista kysyä, paljonko sitä rahaa tarvitsee kerätä kulutettavaksi?

Vaikka tuloerojen tasaamista puolue kannattaakin, ei se kuitenkaan tarkoita kaikille automaattisesti samaa toimeentuloa, vaikka jotkut kärjistetysti näin ovatkin esittäneet.

En ole ihan tyytyväinen tapaan, jolla ajatukseni sain muotoiltua, mutta nyt ei kerta kaikkiaan aika riitä kummempaan.

@MarkoPalo puolestaan oli huolissaan Vasemmistoliiton ympäristönsuojelusta, mutta jauhoi viestissään lähinnä kommunismista? Vasemmistoliiton suhteen tiedän kyllä, että puolueessa on edelleen mukana henkilöitä, joilla luonnonsuojelu ei ole prioriteettilistan kärjessä (aiheutti itselleni ongelmia kunnallisvaaleissakin, kun piti miettiä ketkä kaikki ehdokkaat saattaisivat äänestäni hyötyä), mutta yhä useammalla tuo tarve toimia ympäristön hyväksi on kyllä ihan vilpitön. Pidinkin viestiä lähinnä trollailuna, mutta ajattelin nyt kuitenkin tämän kerran vastata, koska kommunisteista höpisemisen lisäksi vedit vielä Kiinankin mukaan.
Kiinasta esiintyy palstalla jatkuvasti stereotypisia heittoja, joilla ei mielestäni ole juurikaan pohjaa, ja niitä on tehnyt aiemminkin mieli kommentoida. Joillekin Kiina vaikuttaa edelleen tarkoittavan jotain kommunismin tyyppiesimerkkiä, vaikka todellisuudessahan Kiina on oikein kiltti ratas maailanlaajuisessa markkinataloudessa. Itse miellän Kiinan lähinnä valtavaksi pörssiyhtiöksi (jonka johtokunta hoitaa hommansa päin honkia, kuten osa muistakin pörssiyhtiöistä).

Vielä kerran pahoittelut pikaisesta viestistä tälläkin kertaa ja viihdyttävää lätkäkierrosta!

 

[MarkoPalo]

@MarkoPalo puolestaan oli huolissaan Vasemmistoliiton ympäristönsuojelusta, mutta jauhoi viestissään lähinnä kommunismista? Vasemmistoliiton suhteen tiedän kyllä, että puolueessa on edelleen mukana henkilöitä, joilla luonnonsuojelu ei ole prioriteettilistan kärjessä (aiheutti itselleni ongelmia kunnallisvaaleissakin, kun piti miettiä ketkä kaikki ehdokkaat saattaisivat äänestäni hyötyä), mutta yhä useammalla tuo tarve toimia ympäristön hyväksi on kyllä ihan vilpitön. Pidinkin viestiä lähinnä trollailuna, mutta ajattelin nyt kuitenkin tämän kerran vastata, koska kommunisteista höpisemisen lisäksi vedit vielä Kiinankin mukaan.
Kiinasta esiintyy palstalla jatkuvasti stereotypisia heittoja, joilla ei mielestäni ole juurikaan pohjaa, ja niitä on tehnyt aiemminkin mieli kommentoida. Joillekin Kiina vaikuttaa edelleen tarkoittavan jotain kommunismin tyyppiesimerkkiä, vaikka todellisuudessahan Kiina on oikein kiltti ratas maailanlaajuisessa markkinataloudessa. Itse miellän Kiinan lähinnä valtavaksi pörssiyhtiöksi (jonka johtokunta hoitaa hommansa päin honkia, kuten osa muistakin pörssiyhtiöistä).

Vielä kerran pahoittelut pikaisesta viestistä tälläkin kertaa ja viihdyttävää lätkäkierrosta!

Niin, ehkäpä tähän ei pitäisi kommentoida mitään. Sinulle ilmeisestikään ei Vasemmistoliitossa ja tämän kommunistisessa taustassa ole mitään yhteistä? Suuri ja epäonnistunut vasemmistoliittolainen kokeilu oli ympäristöä tuhonnut Neuvostoliitto. Tämän faktan toteaminen ei ole trollailua, sen sijaan sellaiseen uskominen, että Li Andersson ja muut Vasemmistoliiton nokkahenkilöt olisivat tosissaan ympäristöstä huolissaan on hyväuskoista vasemmistopropagandan uskomista ja itselleen valehtelua.

Kiina vedettiin siitä syystä mukaan, että toisin kuin ajattelet, kyse ei ole markkinatalousmaasta, vaan yhden (vasemmisto-) puolueen yksinvaltaisesta diktatuurista, joka on nykyisellään maailman suurin saastuttaja. Puhumattakaan lukuisista ihmisoikeusrikkomuksista ja mm. uiguurivähemmistön keskitysleireistä.

Mutta, vetäydyn nyt tästä. Kokemus on opettanut sen verran, että tosiasioista ei kannata puhua vasemmistohenkisten ihmisten kanssa. Vasemmistoliittolainen ajattelu ja terveen järjen käyttö kun eivät mahdu samaan päähän…

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Puolue, jonka juuret ovat vahvasti SKP:ssa ja SKDL:ssa, ja jossa ovat viihtyneet mm. Kristiina Halkola, Jakke Laakso, vakooja-Max ja Yrttiahon suku, ei voi millään ottaa mielipahaa siitä, että heitä vihjataan kommunisteiksi.

 

[moby]

Miksi ei tue? Millä tavalla vasemmisto estää menestymistä? Miten määrittelet menestymisen? Itse niin, että onnistuu ja on hyvä siinä mitä tekee.

Vasemmisto haluaa, että mahdollisimman moni on moniongelmainen ja äänestää vasemmistoa, koska ne lupaavat kaikkea kivaa lorvijoille. Tähän perustuu vasemmiston äänien kalastelu. Kukaan yksityisellä puolella(TESsin ulkopuolella) työskentelevä ei äänestä vasemmistoa, koska liksa maksetaan osaamiseen mukaan, ei TES mukaan.

 

[kehveli]

Puolue, jonka juuret ovat vahvasti SKP:ssa ja SKDL:ssa, ja jossa ovat viihtyneet mm. Kristiina Halkola, Jakke Laakso, vakooja-Max ja Yrttiahon suku, ei voi millään ottaa mielipahaa siitä, että heitä vihjataan kommunisteiksi.

Puolittaisena Vasemmistoliiton kannattajana ottaisinkin paljon enemmän mielipahaa, jos minua vihjattaisiin kokoomuslaiseksi, keskustalaiseksi tai persuksi :) Onhan kommunismin nimissä tehty niin paljon pahaakin, että tietysti sekin lähtökohtaisesti kalskahtaa ikävälle, mutta laitoit varmaan merkille, että siltä puolustautuminen ei ihan tarkalleen ollut viestini pointti?

@MarkoPalo :lle osoittamani osuus oli ennen kaikkea kannanotto Kiinan roolista nykyisessä maailmassa. Ei kyseinen maa karsasta kapitalistien kanssa toimimista, vaan tuottavat sitä mitä markkinat näyttävät kaipaavan, mahdollisimman halpoja tuotteita luonnosta ja työntekijöistä piittaamatta. Yhtiön nimeltä Kiina, johtokunnan jäsenet vain tykkäävät kutsua itseään kommunisteiksi lionsklubilaisten sijaan.
Muuten en olisi kyseistä kirjoittajaa edes huomioinut, mutta ajattelin tarttua tilaisuuteen kommentoida tiettyjen nimimerkkien tarvetta kutsua Kiinan toimia maailmantaloudessa kommunismiksi. Mielestäni kyseisen valtion nykyinen rooli ei ole ihan oppikirjan mukainen esimerkki kommunismista...Mutta se aiheesta tällä erää, sopisi paremmin SKP tai Kiina ketjuun, mutta en ollut ainoa otsikosta harhaan livennyt :) Pahoittelut.

 

[Knox]

Vasemmisto haluaa, että mahdollisimman moni on moniongelmainen ja äänestää vasemmistoa, koska ne lupaavat kaikkea kivaa lorvijoille. Tähän perustuu vasemmiston äänien kalastelu. Kukaan yksityisellä puolella(TESsin ulkopuolella) työskentelevä ei äänestä vasemmistoa, koska liksa maksetaan osaamiseen mukaan, ei TES mukaan.

Niin, ja Vasemmisto on lähtenyt kalastelemaan Vihreiden kanssa samoille apajille, unohtaen sen duuniriporukan täysin. Muistelen, miten vaikka 15 vuotta sitten Vasemmistoa pidettiin duunarien puolueena, ja kun on jutellut vanhempien kollegoiden kanssa, niin he ovat vahvistaneet tämän mielikuvan.

Persujen jytky vei varmasti paljon Vasemmiston ääniä, mutta mitä Vasemmisto on tehnyt korjatakseen asian? Persut vetää edelleen maahanmuutto agendalla eteenpäin, ja tähän Vasemmisto ei voi vaikuttaa, mutta kyllä siellä edelleen kysyntää olisi puolueelle, joka olisi enemmän puurtajan roolissa. Mutta minun silmiini Vasemmisto ei tee mitään, mikä houkuttelisi mahdollisesti Persuihin pettyneitä äänestäjiä takaisin.

Tietysti herravihaa, sekä halua rangaista rikkaita löytyy suomesta edelleen loputtomiin, mutta feminismi, kasvissyönti ja muu "puun halailu" vie potentiaaliset äänet muualle. Maailma muuttuu toki koko ajan, mutta vielä on paljon äänestäjiä, jotka eivät pysy muutoksen mukana.

 

[mike owen]

Itse toivoisin, että Viehervasemmisto tajuaa sen, että duunarin paras ystävä on kannattava yksityinen yriritys, joka ei tarvitse yhteiskunnan apua pitkässä juoksussa.