Jussi Halla-aho

[Tuamas]

Sattui silmään Halla-ahon vieraskynäily MTV3:ssa. Talouden ja ympäristön suhteen täyttä asiaa.

Olipahan talouden osalta sellaista paskaa, että ei ole tullut hetkeen luettua.

Olen Halla-ahoa pitänyt ihan rationaalisena, mutta talouspolitiikan osalta onkin näemmä pahemmin pihalla kuin tamponin naru.

 

[Vanha Len]

Olen Halla-ahoa pitänyt ihan rationaalisena, mutta talouspolitiikan osalta onkin näemmä pahemmin pihalla kuin tamponin naru.

Hyvä puoli tässä asiassa on kuitenkin se, että Jussi tuskin koskaan pääsee toteuttamaan hallituksessa näitä järjettömiä horinoitaan. Jäänevät ainoastaan ajatuksen tasolle. Onni onnettomuudessa kuitenkin, että edellisellä sekä nykyisellä hallituksella on talouspuoli hanskoissa. Berner, Sipilä, Orpo, Katainen, Vanhanen, Urpilainen ja tietenkin Stubb. Tässä sitä asiantuntemusta on aivan riittävästi ilman Halla-ahoakin. Siinä olet oikeassa, että Halla-aho on rationaalinen.

 

[Walrus21]

Olipahan talouden osalta sellaista paskaa, että ei ole tullut hetkeen luettua.

Olen Halla-ahoa pitänyt ihan rationaalisena, mutta talouspolitiikan osalta onkin näemmä pahemmin pihalla kuin tamponin naru.

Protektionismia kannattava rasisti hän on. Sinällään ihan hyvä, ettei nykyisin ole epäselvyyttä, mihin viiteryhmään Halla-aho asemoi itseään ja puoluettaan. Tämä lisää äänestäjän kuluttujansuojaa.

 

[Byvajet]

Protektionismia kannattava rasisti hän on.

Vaihtoehtoinen tulkinta on, että hän myötäelää tavallisen kansalaisen tuntoja. Halla-aho kirjoitti siitä, mistä asiantuntijat puhuivat Trumpin valinnan yhteydessä. Duunareiden keskiluokka on kriisissä. Sen asema muuttuu yhä epävarmemmaksi. Kun automaatio etenee, tilanne vain pahenee.

Nämä samat asiat tullaan kuulemaan tutkijoiden suusta lähivuosikymmeninä monen monta kertaa, kun niitä kuullaan jo nyt. Ei tarvitse turvautua Halla-ahoon.

Globalismia on vaikea kaupata kansalle, jos kansa kokee sen kurjistavan asemaansa.

Tietenkin voi kivuta omaan torniinsa ja halveksia sieltä ihmisiä, jotka pelkäävät ja ovat epävarmoja selviämisestään ja tulevaisuudestaan. Sen jälkeen pelokkaat kuitenkin äänestävät sellaisia vaihtoehtoja kuin Trump.

 

[Cobol]

Talousosasta pari sanaa. Halla-aho kuvaa taloustilanteen pääosin, mutta ei täysin oikein. Haluaisin nähdä sen kirjoittajan, joka kykenee kumoamaan perusväitteet. Kuten rahan vapaa liikkuminen, joka myös lisää ongelmia ja velkaantumista. Toki sillä on paljon positiivisia vaikutuksia, joista Halla-aho ei puhu, koska hän puhuu ongelmista. Tai duunien häviäminen työntekijöiden alta maihin, jossa ne duuni tehdään halvemmalla. Halla-ahon johtopäätös kuitenkin on se, että liberaali globalismi on kriisissä. Näinhän se on. Samoin Halla-aho on oikeassa siinä, että demokratia ei sinänsä ole kriisissä.

Pieleen lähtee menemään siinä, kun Halla-aho väittää, että ei ole syytä investoida työn tuottavuuden parantamiseen, kun halpaa työvoimaa on rajattomasti saatavilla. Tämä pätee todellisuudessa vain pieneen osaan työpaikoista. Lisäksi työpaikoissa, joissa tuottavuus ei ole tilastojen mukaan juuri noussut, vaaditaan osassa erikoiskoulutusta. Kun Halla-aho erehtyy tai "erehtyy" investointien osalta, siitä helppo pyöritellä vapaa-kauppa ongelmaksi, jos palkkatasot osapuolina olevissa maissa ovat hyvin erilaiset. Näinhän ne ovat vaikkapa Meksikon ja USA:n välillä. Samoin - kuten Halla-aho mainitsee - myös EU:n sisällä. Halla-aho on täysin oikeassa siinä, että ongelmiahan tuosta tulee. Odotin, että olisi nostanut esille Saksan, jolla on maailman suurin ylijäämä kaupasta. EU onkin jo pitkään osin nöyristellyt Saksan edessä.

Mutta korjausliike ei tietenkään voi olla esimerkiksi EU:n sisäisen vapaakaupan purkaminen, liikkuvuuden rajoittaminen ja rahan liikkuvuuden voimakas rajoittaminen. Tuo kuulostaa jo kommunismin versiolta. Huomattavasti fiksumpi tapa olisi viedä EU:n yhdentymistä eteenpäin liittovaltion pohjalta sen sijaan, että kaikki maat laitetaan poliittisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti erilleen.

Halla-ahon näkemys käytännössä EU:n ajamisesta alas on tietenkin osa hänen polittiista ajatteluaan. Jos Halla-ahoa kannattaa, kannattaa samalla niin isoa riskiä mm. Venäjän osalta, että hirvittää. Vaikka Halla-aho on ainakin sanoissa NATO-miehiä, Suomen saaminen NATO:n jäseneksi hajottamalla EU tuskin on mahdollista. Oisko niin, että Halla-aho tietää tämän ja voi sen takia liputtaa NATO:n puolesta?

 

[Stonewall]

Protektionismia kannattava rasisti hän on. Sinällään ihan hyvä, ettei nykyisin ole epäselvyyttä, mihin viiteryhmään Halla-aho asemoi itseään ja puoluettaan. Tämä lisää äänestäjän kuluttujansuojaa.

En lähtisi tämän tyyppiseen vihapuheeseen. Lähellä meitä Ruotsissa on esimerkki siitä miten yritykset eristää ja ylenkatsoa vain ovat lisänneet ruotsidemokraattien kannatusta. Kansa ei myöskään pidä Ville Niinistön tyyppisistä ylimielistä panettelevista heitoista.
Toinen esimerkki on juuri Trumpin kannatus. Kansalaiset ovat jenkeissä ja Suomessa ihan aidosti huolissaan globaalisaation ja maahanmuuton ongelmista, eli aiheista jotka ovat samanlaisia tabuja kuin Neuvostoliiton ongelmat suomettumisen aikana. Sama huoli aiheutti Brexitin.

Mielestäni olisi viisaampaa ottaa ihmisten huoli todesta kuin heiluttaa leimakirvestä. Halla-aho ei ole kovin karismaattinen ihminen, mutta hänen analyysinsä on osin kuitenkin sekä osuvaa että erityisesti tavallista pulliaista ymmärtävää. Tarvitsevat vain jonkun karismaattisemman henkilön ja saavat helposti kannatusta. Eikä se edes ole pelkästään huono asia. Noihin ongelmiinkin pitää suhtautua vakavasti.

 

[dana77]

Minä voin kumota nuo perusväitteet. Hallis opportunistisesti maalailee kuvaa menneestä maailmasta, jolloin duunari pystyi elättämään perheensä ja olemaan ylpeä. Tosiasiassa palkka on seurausta tuottavuudesta. Hänen ostovoimansa on tuottavuuden myötä kasvanut merkittävästi, mutta korkeammin koulutetuilla se on monissa paikoissa kasvanut vieläkin enemmän. Suomessa tosin ei. On naurattavaa puhua globalismissa jonain tuoreena ilmiönä kun tosiasiassa länsimaat ovat tuoneet pilkkahintaan raaka-aineita, erityisesti öljyä aasiasta ja lähi-idästä jo useita vuosikymmeniä ja iso osa tuosta lapsuuden kulta-aikojen vauraudesta on tosiasiallisesti suoraa seurausta globalisaatiota. Jos haikailee elämää ennen globalisaatiota, niin pitää mennä kultaisille 60- ja 70-luvuille. Nyt he kaipailevat vain sen epäreiluja hyötäjä. Nyt vain muukin osa maailman väestöstä on alkanut hyötymään globalisaatiosta eikä raaka-aineet enää ole edullisia. Tämä ei poista sitä ettei protektionismilla voida palata 80-luvulle. Sillä palataan 60-luvulla. Minä tosin että kasarissakaan näe mitään niin upeaa, mutta ymmärrän että vanhoilla pieruilla tai muuten yksinkertaisilla ihmisillä aika kultaa muistot.

 

[Cobol]

Minä voin kumota nuo perusväitteet. .

OK. Milloin ajattelit aloittaa?

 

[dana77]

OK. Milloin ajattelit aloittaa?

20 minuuttia sitten. Tarkennetaan että tarkoitan talouteen liittyviä väitteitä, eikä niinkään noita roturealistisia.
Rahan vapaa liikkuminen ei ole syy velkaantua. Perustellumpaa tai vähintään yhtä perusteltua olisi sanoa, että demokratia on velkaantumisen syy. Se että työt menee halvempiin maihin on positiivinen asia. Se tekee taloudesta tehokkaampaa ja tulee maailmantalouden kasvua, niinkuin on kiistatta nähtykin. Toki tuo on siinä mielessä tilapäistä, että tämän elintason kasvun myötä halvat maat eivät ole enää niin halpoja, vaan nekin "joutuvat" kehittymään.

 

[Tadu]

. Se että työt menee halvempiin mainin on positiivinen asia. Se tekee taloudesta tehokkaampaa ja tulee maailmantalouden kasvua, niinkuin on kiistatta nähtykin.

Semisti offtopiccia, mutta miksiköhän esimerkiksi EU sitten harrastaa protektionista talouspolitiikkaa ylläpitämällä tulleja sekä korkeita maataloustukia? Voisiko asia olla monimutkaisempi vai ovatko myös "liberaalit globalistit" itsekkäitä? Eli onko protektionismista sittenkin hyötyä?

 

[Cobol]

20 minuuttia sitten. Tarkennetaan että tarkoitan talouteen liittyviä väitteitä, eikä niinkään noita roturealistisia.
Rahan vapaa liikkuminen ei ole syy velkaantua. Perustellumpaa tai vähintään yhtä perusteltua olisi sanoa, että demokratia on velkaantumisen syy.

Ensimmäinen on liberaali globalismi, joka Halla-ahon mukaan on ajautunut kriisiin Euroopassa. Tämä on Brexitin yksi pääsyistä. Termi on ehkä vähän kyseenalainen, mutta kyllä se on perusteltavissa ennen kaikkea EU:n yhteisen talouspolitiikan puuttumisen osalta. Se on aivan liian liberaalia, kun maat voivat tehdä pitkälti mitä haluavat, ja EU pyrkii nostamaan maita ja EU:n taloutta kriiseistä. Halla-aho ei tätä yksilöi tarkasti, mutta jos sanotaan, että liberaali globalismi on yksi keskeinen EU:n ongelmien syy, paha on vastaan väittäkään, kun taloutta katsoo.

Tulevaisuutta ajatellen toimiminen EU:ssa valtioina ilman yhteistä taloutta ja vastuuta taloudesta jatkaa mm. koulutetun väestön poistumista EU:n köyhistä maista rikkaimpiin. Pääomien vapaan liikkumisen osalta olen samaa mieltä, että mm. demokratia on yksi syy monien maiden velkaantumiseen. Tai oikeastaan demokratian puute, koska jos EU olisi liittovaltio, sillä olisi yhteinen talouspolitiikka ja yhteinen talousvalvonta. Nyt ei ole kumpaakaan.

Kokonaan toinen asia on Halla-ahon esittämät ratkaisut. Niistä jo oman näkemykseni hyvin lyhyesti kerroin.

 

[dana77]

Semisti offtopiccia, mutta miksiköhän esimerkiksi EU sitten harrastaa protektionista talouspolitiikkaa ylläpitämällä tulleja sekä korkeita maataloustukia? Voisiko asia olla monimutkaisempi vai ovatko myös "liberaalit globalistit" itsekkäitä? Eli onko protektionismista sittenkin hyötyä?

EU tekee paljon muutakin järjetöntä. Lyhytaikaista omaa itsekästä etua siinä pyritään ajamaan, mutta se ei tee siitä vielä menestyksekästä.
Toki elintarvikkeiden kohdalla asiaa voidaan jossain määrin perustella muilla kuin taloudellisilla syillä, eli käytännössä turvallisuuspoliittisilla syillä.

 

[Tuamas]

Semisti offtopiccia, mutta miksiköhän esimerkiksi EU sitten harrastaa protektionista talouspolitiikkaa ylläpitämällä tulleja sekä korkeita maataloustukia? Voisiko asia olla monimutkaisempi vai ovatko myös "liberaalit globalistit" itsekkäitä? Eli onko protektionismista sittenkin hyötyä?

Koska EU:ssa maatalouden lobbarit ovat niin vahvoja.

Ei EU:n maataloustuille eikä -tulleilla ole mitään rationaalisia talouspoliittisia perusteita.
Ainoastaan huoltovarmuuteen sekä maatalouslobbareiden miellyttämiseen perustuvia syitä.

 

[Petri1981]

Jos vertaillaan EU:n ja USA:n itsekkyysindeksejä vaikkapa taloudellisen protektionismin ja puolustuksen suhteen, niin EU vie tämän taiston mennen tullen.

 

[dana77]

Ensimmäinen on liberaali globalismi, joka Halla-ahon mukaan on ajautunut kriisiin Euroopassa. Tämä on Brexitin yksi pääsyistä. Termi on ehkä vähän kyseenalainen, mutta kyllä se on perusteltavissa ennen kaikkea EU:n yhteisen talouspolitiikan puuttumisen osalta. Se on aivan liian liberaalia, kun maat voivat tehdä pitkälti mitä haluavat, ja EU pyrkii nostamaan maita ja EU:n taloutta kriiseistä. Halla-aho ei tätä yksilöi tarkasti, mutta jos sanotaan, että liberaali globalismi on yksi keskeinen EU:n ongelmien syy, paha on vastaan väittäkään, kun taloutta katsoo.

No ei tosiaan yksilöi. Itse en pitäisi liberaalin globalismia ja EU:n harjoittamaa politiikaa synonyymeinä toisilleen.
Jos Britannia miettii, niin tekisikin mieli kysyä, että mikä kriisi ja miten se näkyy vaikka Britannian BKT:ssä? Milloin heillä on mennyt paremmin (ellei nyt 2008 finanssikriisiä lasketa täksi ongelmaksi, mikä sinänsä ei täysin väärinkään olisi).
Maailman kehitysindikaattorit-Google Public Data Explorer

Tulevaisuutta ajatellen toimiminen EU:ssa valtioina ilman yhteistä taloutta ja vastuuta taloudesta jatkaa mm. koulutetun väestön poistumista EU:n köyhistä maista rikkaimpiin.

Vaikka väestöä muuttaa, niin enemmänkin tasavat tuloeroja ja kasvattavat koko talousalueen taloutta. Vaikka Saksan talous on kasvanut voimakkaasti, niin Viron ja Slovakian taloudet ovat kasvaneet suhteessa vielä enemmän vaikka ne ovat juuri näitä maita joista "koulutettu väestö poistuu".
Maailman kehitysindikaattorit-Google Public Data Explorer
Koulutettujen nuorien lähtöä kompensoi, että rikkaasta Suomesta tuntuu puheiden perusteella poistuvan koulutettua väkeä köyhään Viroonkin.

 

[dana77]

Jos vertaillaan EU:n ja USA:n itsekkyysindeksejä vaikkapa taloudellisen protektionismin ja puolustuksen suhteen, niin EU vie tämän taiston mennen tullen.

Google ei tuntenut tällaista itsekkyysindeksiä, mutta sinä varmaan linkität meille ne nähtäviksi. Kuinka monta nano-unssia EU:n protektionismin itsekkyysindeksi onkaan?
Onko USA:n panostukset asevoimiinsa epäitsekkyyttä vai itsekkyyttä?

 

[Stonewall]

Semisti offtopiccia, mutta miksiköhän esimerkiksi EU sitten harrastaa protektionista talouspolitiikkaa ylläpitämällä tulleja sekä korkeita maataloustukia? Voisiko asia olla monimutkaisempi vai ovatko myös "liberaalit globalistit" itsekkäitä? Eli onko protektionismista sittenkin hyötyä?

Tullit tarvitaan mm. jotta Afrikka pysyisi köyhänä (mikä aiheuttaa toki siirtolaistulvan, mutta mitäs pienistä). Sen sijaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi elintarvikkeet (ja kaikki muukin) pitäisi tuottaa mahdollisimman lähellä kuluttajia kuljetusten minimoimiseksi. Tämä vaatii tukia, jos ilmastonmuutoksen torjuntaa pidetään tärkeänä. On siinä toki se hyvä puoli, että sivussa saadaan jonkinlainen huoltovarmuus.

 

[Petri1981]

Google ei tuntenut tällaista itsekkyysindeksiä, mutta sinä varmaan linkität meille ne nähtäviin. Kuinka monta nano-unssia EU:n protektionismin itsekkyysindeksi onkaan?
Onko USA:n panostukset asevoimiinsa epäitsekkyyttä vai itsekkyyttä?

Esimerkiksi se, että noin 250-300 miljardin euron vuotuisella ylijäämällä operoiva EU:n johtovaltio Saksa käyttää puolustusvoimien harjoituksissaan mustaksi maalattuja luudanvarsia aseina, lisää puolustuksen osalta itsekkyysindeksiä. Olet varmaan sen verran fiksu että arvaat miksi.

 

[Cobol]

No ei tosiaan yksilöi. Itse en pitäisi liberaalin globalismia ja EU:n harjoittamaa politiikaa synonyymeinä toisilleen.

Ei yksilöi, todella. Joten vaikea sanoa. Itse taas pidän EU:ta globalisaation tuotteena kaupan, pääomien, liikkuvuuden, siirtolaisuuden, hallinnon jne osalta. Liberaali on tässä merkityksessä eri asia kuin liberalisaatio, jota EU:n tulisi olla. Liberaali tarkoittaa EU:n osalta valtioiden vapautta puuhastella unionin kannalta tyhmästi. Näin itse ymmärsin Halla-ahon liberaalin globalismin, mutta ehkä Halla-aho ei tuota tarkoita.

Vaikka väestöä muuttaa, niin enemmänkin tasavat tuloeroja ja kasvattavat koko talousalueen taloutta. Vaikka Saksan talous on kasvanut voimakkaasti, niin Viron ja Slovakian taloudet ovat kasvaneet suhteessa vielä enemmän vaikka ne ovat juuri näitä maita joista "koulutettu väestö poistuu".
Maailman kehitysindikaattorit-Google Public Data Explorer
Koulutettujen nuorien lähtöä kompensoi, että rikkaasta Suomesta tuntuu puheiden perusteella poistuvan koulutettua väkeä köyhään Viroonkin.

Ymmärtääkseni Halla-aho ei todennut, että koulutettujen lähteminen merkitsee bkt-tasolla. Eihän se vaikutus niin välttämättä mene tai ei mene kymmeniin vuosiin. Vaikka Suomesta lähtisi koulutettuja triplasti sen mitä lähtee, ja tilalle tulisi lukutaidottomia Afrikasta myös triplasti mitä tulee, bkt voisi silti kasvaa. Suomen positio mm. tuotannossa tosin muuttuisi vähitellen. Halla-ahon krtiikki tältä osin koski mielestäni sitä, että koulutetut lähtevät ja samaan aikaan halvemmat siirtolaiset syrjäyttävät parempiin tuloihin tottuneet kantaväestön edustajat hinnallaan ja että tilannetta vääristävät entisestään jäsenmaasta toiseen maksettavat perhe- ja muut sosiaalietuudet, jotka koetaan osaksi palkkaa.

 

[dana77]

Ei yksilöi, todella. Joten vaikea sanoa. Itse taas pidän EU:ta globalisaation tuotteena kaupan, pääomien, liikkuvuuden, siirtolaisuuden, hallinnon jne osalta. Liberaali on tässä merkityksessä eri asia kuin liberalisaatio, jota EU:n tulisi olla. Liberaali tarkoittaa EU:n osalta valtioiden vapautta puuhastella unionin kannalta tyhmästi. Näin itse ymmärsin Halla-ahon liberaalin globalismin, mutta ehkä Halla-aho ei tuota tarkoita.

Halla-ahon aivoituksia en jaksa enempää edes arvailla, mutta EU on muutamien kauniiden liberaarien sisämarkkina-ajatustensa lisäksi myös täynnä tukiaisia ja tullimuureja.

Ymmärtääkseni Halla-aho ei todennut, että koulutettujen lähteminen merkitsee bkt-tasolla. Eihän se vaikutus niin välttämättä mene tai ei mene kymmeniin vuosiin. Vaikka Suomesta lähtisi koulutettuja triplasti sen mitä lähtee, ja tilalle tulisi lukutaidottomia Afrikasta myös triplasti mitä tulee, bkt voisi silti kasvaa.

Pidän tätä löperönä argumentointina. Tottakai jos lähtijöiden/tulijoiden määrä on niin pieni ettei sillä ole vaikutusta, niin sitten sillä ei ole vaikutusta myös muihin asioihin kuten Brexitteihin. Jos merkittävä - esim 10% suomalaisista koulutetuimmasta päästä olevia kansalaisia lähtisi maasta ja tilalle tulisi samanverran lukutaidottomia, niin BKT dippaisi rajusti. Se että nyt lähtijöitä ja tulijoita on niin vähän että kolminkertaistuminenkaan ei tuntuisi lyhyellä tähtäimellä missään vaan alleviivaa Halla-ahon puheiden onttoutta.

 

[dana77]

Esimerkiksi se, että noin 250-300 miljardin euron vuotuisella ylijäämällä operoiva EU:n johtovaltio Saksa käyttää puolustusvoimien harjoituksissaan mustaksi maalattuja luudanvarsia aseina, lisää puolustuksen osalta itsekkyysindeksiä. Olet varmaan sen verran fiksu että arvaat miksi.

Entäs paljonko vaikkapa USA:n tuontitullit lisäävät itsekkyysindeksiä? Missä se vertailu on näiden välillä?
Oliko Suomi ennen talvisotaa itsekäs, kun ei varustautunut?

 

[Cobol]

Jos merkittävä - esim 10% suomalaisista koulutetuimmasta päästä olevia kansalaisia lähtisi maasta ja tilalle tulisi samanverran lukutaidottomia, niin BKT dippaisi rajusti.

Halla-ahosta ei enempää, mutta se olin minä, joka totesi, että vaikutus ei välttämättä mene niin tai ei mene kymmeniin vuosiin niin ja että vaikka Suomesta lähtisi koulutettuja triplasti sen mitä nyt lähtee, ja tilalle tulisi lukutaidottomia Afrikasta myös triplasti mitä nyt tulee, bkt voisi silti kasvaa. Ei bkt:n kasvu ole kaikissa tapauksissa sidottu koulutukseen, koska lukutaidottomien palvelu voi itse asiassa lisätä työpaikkoja eri puolilla julkista sektoria ja toisaalta tuoda uutta kulutusta. Näinhän meillä on käynytkin.

Toki jos riittävästi koulutettuja lähtee, käyrä kääntyy.

e: oikeinkirjoitusta

 

[Walrus21]

Vaihtoehtoinen tulkinta on, että hän myötäelää tavallisen kansalaisen tuntoja. Halla-aho kirjoitti siitä, mistä asiantuntijat puhuivat Trumpin valinnan yhteydessä. Duunareiden keskiluokka on kriisissä. Sen asema muuttuu yhä epävarmemmaksi. Kun automaatio etenee, tilanne vain pahenee.

Nämä samat asiat tullaan kuulemaan tutkijoiden suusta lähivuosikymmeninä monen monta kertaa, kun niitä kuullaan jo nyt. Ei tarvitse turvautua Halla-ahoon.

Globalismia on vaikea kaupata kansalle, jos kansa kokee sen kurjistavan asemaansa.

Tietenkin voi kivuta omaan torniinsa ja halveksia sieltä ihmisiä, jotka pelkäävät ja ovat epävarmoja selviämisestään ja tulevaisuudestaan. Sen jälkeen pelokkaat kuitenkin äänestävät sellaisia vaihtoehtoja kuin Trump.

En minä ole tilannekuvasta radikaalisti eri mieltä. Globaali talous on rikkonut länsimaiden vuosikymmeniä kestäneen kuplan, joka perustui pitkälti edulliseen kauppaan kehittyvien maiden kustannuksella ja ympäristöstä piittaamatta. Nyt kun muu maailma on pääsemässä mukaan globaaliin kauppaan, vanhat OECD-maat ovat suhteellisesti heikentyneet. Tämä ei siltikään tarkoita, että ne olisivat mitenkään oleellisesti köyhtyneet.

Lisäksi ongelmana on se, että nykyinen finanssikapitalismi ei toimi minkään universaalin oikeudenmukaisuuden nimissä; yritykset menevät aina sinne, missä saa tehokkaimmin hyväksikäytettyä työvoimaa. Niillä ei myöskään ole mitään vastuuta ympäristöstä tai ihmisten hyvinvoinnista. Ihmiset taas haluavat ainakin periaatteen tasolla uskoa oikeudenmukaisuuteen. Tuloksena meillä on valtion, hallitustenvälisten instituutioiden ja yritysten välinen sekasoppa, jossa toimijat eivät kaikilta osin tunnusta samoja pelisääntöjä.

Halla-aho osoittaa ainoastaan kapitalismiin ja valtiojärjestelmään liittyviä ongelmia, mutta ei tarjoa mitään rakentavia ratkaisuja. Hän on myös analyysissaan hyvin yksipuolinen: hän korostaa kansallisia ratkaisuja tilanteessa, jossa päätöksenteko tapahtuu joka tapauksessa globaalilla pelikentällä. Lisäksi halla-aholainen talouspolitiikka on pohjimmiltaan protektionistista. Ajatuksena on, että työpaikkojen tai työn määrä olisi vakio.

Samoja kaikuja on Trumpin kauppapolitiikassa, joka ei ota huomioon suhteelliseen hyötyyn perustuvaa globaalia kauppaa ja sen lainalaisuuksia. En tiedä, mitkä tahot Trumpin hovissa pitävät jöötä, mutta ainakaan he eivät ymmärrä talouspolitiikasta hölkäsen pöläystä. Halla-aho on hypännyt tähän kelkkaan mukaan, koska hän näkee kaikki liberaalidemokraattista establishmenttia vastustavat voimat liittolaisinaan; mukaan pääsee, vaikka olisikin natsi tai oikeusvaltioperiaatteita halveksiva nepotisti.

Talousosasta pari sanaa. Halla-aho kuvaa taloustilanteen pääosin, mutta ei täysin oikein. Haluaisin nähdä sen kirjoittajan, joka kykenee kumoamaan perusväitteet. Kuten rahan vapaa liikkuminen, joka myös lisää ongelmia ja velkaantumista. Toki sillä on paljon positiivisia vaikutuksia, joista Halla-aho ei puhu, koska hän puhuu ongelmista. Tai duunien häviäminen työntekijöiden alta maihin, jossa ne duuni tehdään halvemmalla. Halla-ahon johtopäätös kuitenkin on se, että liberaali globalismi on kriisissä. Näinhän se on. Samoin Halla-aho on oikeassa siinä, että demokratia ei sinänsä ole kriisissä.

Kapitalismi luo ongelmia, koska valtiollisen päätöksenteon yläpuolella ei ole mitään tahoa, joka sanelisi säännöt ja valvoisi niiden noudattamista. On kuitenkin perusteltua väittää, että nykymaailmassa valtioiden on pakko sopeutua globaalin talousjärjestelmän reunaehtoihin.

Minusta tuossa Halla-ahon kirjoituksessa paistaa sellainen itsestäänselvyyksien toistelu ilman mitään rakentavia ehdotuksia. Suomi on globaalisti tarkasteltuna hyttysenpaskan kokoinen reunavaltio, joka vallataan sillä sekunnilla kuin Putinia tai milloin mitäkin suurvaltaa moinen valtausretki kiinnostaa. Sama pätee kauppaan: Suomi on kehnojen sisämarkkinoiden ja huonon sijainnin vuoksi kv-kaupan armoilla, joten meidän kannalta on välttämätöntä painottaa sopimuspohjaista talouspolitiikkaa ja ylikansallisia instituutioita.

Huomattavasti fiksumpi tapa olisi viedä EU:n yhdentymistä eteenpäin liittovaltion pohjalta sen sijaan, että kaikki maat laitetaan poliittisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti erilleen.

Tästä olen täysin samaa mieltä. EU:n pitäisi näinä epävarmuuden aikana pyrkiä kohti liittovaltiomallia, jossa keskeiset sisäpoliittiset ratkaisut tehdään kollektiivisesti. Se olisi myös pitkän aikavälin kannalta välttämätöntä - etenkin, kun Kiina on lähitulevaisuudessa siirtymässä suurimmaksi kaupalliseksi toimijaksi.

Halla-ahon näkemys käytännössä EU:n ajamisesta alas on tietenkin osa hänen polittiista ajatteluaan. Jos Halla-ahoa kannattaa, kannattaa samalla niin isoa riskiä mm. Venäjän osalta, että hirvittää. Vaikka Halla-aho on ainakin sanoissa NATO-miehiä, Suomen saaminen NATO:n jäseneksi hajottamalla EU tuskin on mahdollista. Oisko niin, että Halla-aho tietää tämän ja voi sen takia liputtaa NATO:n puolesta?

Halla-ahon kannattajissa on paljon hyväuskoisia hölmöjä, jotka etsivät jotain yksinkertaista meriselitystä liberaalidemokratioiden kriisille. He haluavat yksinkertaisen ratkaisun monimutkaisiin ongelmiin; silloin syypääksi kelpaavat maahanmuuttajat, kulttuurimarxistit ja etelän maiden laiskurit aina tilanteen mukaan. Poliittinen agenda on näillä populisteilla hyvinkin samanlainen kuin Putinilla ja kumppaneilla.

Vaihtoehtoinen tulkinta on, että hän myötäelää tavallisen kansalaisen tuntoja. Halla-aho kirjoitti siitä, mistä asiantuntijat puhuivat Trumpin valinnan yhteydessä. Duunareiden keskiluokka on kriisissä. Sen asema muuttuu yhä epävarmemmaksi. Kun automaatio etenee, tilanne vain pahenee.

Nämä samat asiat tullaan kuulemaan tutkijoiden suusta lähivuosikymmeninä monen monta kertaa, kun niitä kuullaan jo nyt. Ei tarvitse turvautua Halla-ahoon.

Globalismia on vaikea kaupata kansalle, jos kansa kokee sen kurjistavan asemaansa.

Tietenkin voi kivuta omaan torniinsa ja halveksia sieltä ihmisiä, jotka pelkäävät ja ovat epävarmoja selviämisestään ja tulevaisuudestaan. Sen jälkeen pelokkaat kuitenkin äänestävät sellaisia vaihtoehtoja kuin Trump.

Niinhän nuo populistit tuntuvat toimivan. Populismi toimii tällaisina murrosaikoina, sillä se onnistuu kanavoimaan ihmisten epävarmuudet ja turhautumisen.

Siinä vaiheessa kun faktat eivät enää merkitse mitään, astuu kuvaan tunteilla vaikuttaminen. Siinä kuviossa ovat vahvoilla ne, jotka kykenevät tarjoamaan parhaimman tarinan.

 

[Cobol]

Kapitalismi luo ongelmia, koska valtiollisen päätöksenteon yläpuolella ei ole mitään tahoa, joka sanelisi säännöt ja valvoisi niiden noudattamista. On kuitenkin perusteltua väittää, että nykymaailmassa valtioiden on pakko sopeutua globaalin talousjärjestelmän reunaehtoihin.

Hyvä kirjoitus, lyhyt kommentti. Miten niin valtiollisen päätöksenteon yläpuolella ei ole mitään tahoa, joka sanelisi säännöt ja valvoisi niiden noudattamista? Asia ei suinkaan ole noin. Esimerkiksi EU on jäsenmaiden yläpuolella monissa asioissa ja EKP taas hoitaa EU:n talous- ja rahapolitiikkaa. Toki voisivat monet asiat paremminkin valvoa, mutta nykyiselläänkin ovat valtioiden yläpuolella.

 

[Walrus21]

Hyvä kirjoitus, lyhyt kommentti. Miten niin valtiollisen päätöksenteon yläpuolella ei ole mitään tahoa, joka sanelisi säännöt ja valvoisi niiden noudattamista? Asia ei suinkaan ole noin. Esimerkiksi EU on jäsenmaiden yläpuolella monissa asioissa ja EKP taas hoitaa EU:n talous- ja rahapolitiikkaa. Toki voisivat monet asiat paremminkin valvoa, mutta nykyiselläänkin ovat valtioiden yläpuolella.

Se oli ehkä vähän ylimalkaisesti sanottu. Toki on olemassa monia tahoja, jotka määrittävät kaupan pelisääntöjä (WTO, World Bank, IMF, EKP jne). Ne eivät kuitenkaan voi vaikuttaa kansalliseen päätöksentekoon (verotus yms.), joten yritykset pyrkivät totta kai hyödyntämään valtioiden välisen kilpailun otollisesta liiketoimintaympäristöstä.

Mikään instituutio ei kuitenkaan ratkaisevasti estä yrityksiä harrastamasta verosuunnittelua, ympäristön saastuttamista tai työehtojen polkemista. Nämä kaikki tapahtuvat kansallisen mandaatin alla. Ongelma ratkeisi kattavasti vain, jos onnistuttaisiin sorvaamaan jonkinlainen maailmanhallitus, jolla olisi väkivaltakoneisto ja kyky implementoida globaalia lainsäädäntöä. Tällaista ei ole näköpiirissä.