Jussi Halla-aho

[Cobol]

Jos merkittävä - esim 10% suomalaisista koulutetuimmasta päästä olevia kansalaisia lähtisi maasta ja tilalle tulisi samanverran lukutaidottomia, niin BKT dippaisi rajusti.

Halla-ahosta ei enempää, mutta se olin minä, joka totesi, että vaikutus ei välttämättä mene niin tai ei mene kymmeniin vuosiin niin ja että vaikka Suomesta lähtisi koulutettuja triplasti sen mitä nyt lähtee, ja tilalle tulisi lukutaidottomia Afrikasta myös triplasti mitä nyt tulee, bkt voisi silti kasvaa. Ei bkt:n kasvu ole kaikissa tapauksissa sidottu koulutukseen, koska lukutaidottomien palvelu voi itse asiassa lisätä työpaikkoja eri puolilla julkista sektoria ja toisaalta tuoda uutta kulutusta. Näinhän meillä on käynytkin.

Toki jos riittävästi koulutettuja lähtee, käyrä kääntyy.

e: oikeinkirjoitusta

 

[Walrus21]

Vaihtoehtoinen tulkinta on, että hän myötäelää tavallisen kansalaisen tuntoja. Halla-aho kirjoitti siitä, mistä asiantuntijat puhuivat Trumpin valinnan yhteydessä. Duunareiden keskiluokka on kriisissä. Sen asema muuttuu yhä epävarmemmaksi. Kun automaatio etenee, tilanne vain pahenee.

Nämä samat asiat tullaan kuulemaan tutkijoiden suusta lähivuosikymmeninä monen monta kertaa, kun niitä kuullaan jo nyt. Ei tarvitse turvautua Halla-ahoon.

Globalismia on vaikea kaupata kansalle, jos kansa kokee sen kurjistavan asemaansa.

Tietenkin voi kivuta omaan torniinsa ja halveksia sieltä ihmisiä, jotka pelkäävät ja ovat epävarmoja selviämisestään ja tulevaisuudestaan. Sen jälkeen pelokkaat kuitenkin äänestävät sellaisia vaihtoehtoja kuin Trump.

En minä ole tilannekuvasta radikaalisti eri mieltä. Globaali talous on rikkonut länsimaiden vuosikymmeniä kestäneen kuplan, joka perustui pitkälti edulliseen kauppaan kehittyvien maiden kustannuksella ja ympäristöstä piittaamatta. Nyt kun muu maailma on pääsemässä mukaan globaaliin kauppaan, vanhat OECD-maat ovat suhteellisesti heikentyneet. Tämä ei siltikään tarkoita, että ne olisivat mitenkään oleellisesti köyhtyneet.

Lisäksi ongelmana on se, että nykyinen finanssikapitalismi ei toimi minkään universaalin oikeudenmukaisuuden nimissä; yritykset menevät aina sinne, missä saa tehokkaimmin hyväksikäytettyä työvoimaa. Niillä ei myöskään ole mitään vastuuta ympäristöstä tai ihmisten hyvinvoinnista. Ihmiset taas haluavat ainakin periaatteen tasolla uskoa oikeudenmukaisuuteen. Tuloksena meillä on valtion, hallitustenvälisten instituutioiden ja yritysten välinen sekasoppa, jossa toimijat eivät kaikilta osin tunnusta samoja pelisääntöjä.

Halla-aho osoittaa ainoastaan kapitalismiin ja valtiojärjestelmään liittyviä ongelmia, mutta ei tarjoa mitään rakentavia ratkaisuja. Hän on myös analyysissaan hyvin yksipuolinen: hän korostaa kansallisia ratkaisuja tilanteessa, jossa päätöksenteko tapahtuu joka tapauksessa globaalilla pelikentällä. Lisäksi halla-aholainen talouspolitiikka on pohjimmiltaan protektionistista. Ajatuksena on, että työpaikkojen tai työn määrä olisi vakio.

Samoja kaikuja on Trumpin kauppapolitiikassa, joka ei ota huomioon suhteelliseen hyötyyn perustuvaa globaalia kauppaa ja sen lainalaisuuksia. En tiedä, mitkä tahot Trumpin hovissa pitävät jöötä, mutta ainakaan he eivät ymmärrä talouspolitiikasta hölkäsen pöläystä. Halla-aho on hypännyt tähän kelkkaan mukaan, koska hän näkee kaikki liberaalidemokraattista establishmenttia vastustavat voimat liittolaisinaan; mukaan pääsee, vaikka olisikin natsi tai oikeusvaltioperiaatteita halveksiva nepotisti.

Talousosasta pari sanaa. Halla-aho kuvaa taloustilanteen pääosin, mutta ei täysin oikein. Haluaisin nähdä sen kirjoittajan, joka kykenee kumoamaan perusväitteet. Kuten rahan vapaa liikkuminen, joka myös lisää ongelmia ja velkaantumista. Toki sillä on paljon positiivisia vaikutuksia, joista Halla-aho ei puhu, koska hän puhuu ongelmista. Tai duunien häviäminen työntekijöiden alta maihin, jossa ne duuni tehdään halvemmalla. Halla-ahon johtopäätös kuitenkin on se, että liberaali globalismi on kriisissä. Näinhän se on. Samoin Halla-aho on oikeassa siinä, että demokratia ei sinänsä ole kriisissä.

Kapitalismi luo ongelmia, koska valtiollisen päätöksenteon yläpuolella ei ole mitään tahoa, joka sanelisi säännöt ja valvoisi niiden noudattamista. On kuitenkin perusteltua väittää, että nykymaailmassa valtioiden on pakko sopeutua globaalin talousjärjestelmän reunaehtoihin.

Minusta tuossa Halla-ahon kirjoituksessa paistaa sellainen itsestäänselvyyksien toistelu ilman mitään rakentavia ehdotuksia. Suomi on globaalisti tarkasteltuna hyttysenpaskan kokoinen reunavaltio, joka vallataan sillä sekunnilla kuin Putinia tai milloin mitäkin suurvaltaa moinen valtausretki kiinnostaa. Sama pätee kauppaan: Suomi on kehnojen sisämarkkinoiden ja huonon sijainnin vuoksi kv-kaupan armoilla, joten meidän kannalta on välttämätöntä painottaa sopimuspohjaista talouspolitiikkaa ja ylikansallisia instituutioita.

Huomattavasti fiksumpi tapa olisi viedä EU:n yhdentymistä eteenpäin liittovaltion pohjalta sen sijaan, että kaikki maat laitetaan poliittisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti erilleen.

Tästä olen täysin samaa mieltä. EU:n pitäisi näinä epävarmuuden aikana pyrkiä kohti liittovaltiomallia, jossa keskeiset sisäpoliittiset ratkaisut tehdään kollektiivisesti. Se olisi myös pitkän aikavälin kannalta välttämätöntä - etenkin, kun Kiina on lähitulevaisuudessa siirtymässä suurimmaksi kaupalliseksi toimijaksi.

Halla-ahon näkemys käytännössä EU:n ajamisesta alas on tietenkin osa hänen polittiista ajatteluaan. Jos Halla-ahoa kannattaa, kannattaa samalla niin isoa riskiä mm. Venäjän osalta, että hirvittää. Vaikka Halla-aho on ainakin sanoissa NATO-miehiä, Suomen saaminen NATO:n jäseneksi hajottamalla EU tuskin on mahdollista. Oisko niin, että Halla-aho tietää tämän ja voi sen takia liputtaa NATO:n puolesta?

Halla-ahon kannattajissa on paljon hyväuskoisia hölmöjä, jotka etsivät jotain yksinkertaista meriselitystä liberaalidemokratioiden kriisille. He haluavat yksinkertaisen ratkaisun monimutkaisiin ongelmiin; silloin syypääksi kelpaavat maahanmuuttajat, kulttuurimarxistit ja etelän maiden laiskurit aina tilanteen mukaan. Poliittinen agenda on näillä populisteilla hyvinkin samanlainen kuin Putinilla ja kumppaneilla.

Vaihtoehtoinen tulkinta on, että hän myötäelää tavallisen kansalaisen tuntoja. Halla-aho kirjoitti siitä, mistä asiantuntijat puhuivat Trumpin valinnan yhteydessä. Duunareiden keskiluokka on kriisissä. Sen asema muuttuu yhä epävarmemmaksi. Kun automaatio etenee, tilanne vain pahenee.

Nämä samat asiat tullaan kuulemaan tutkijoiden suusta lähivuosikymmeninä monen monta kertaa, kun niitä kuullaan jo nyt. Ei tarvitse turvautua Halla-ahoon.

Globalismia on vaikea kaupata kansalle, jos kansa kokee sen kurjistavan asemaansa.

Tietenkin voi kivuta omaan torniinsa ja halveksia sieltä ihmisiä, jotka pelkäävät ja ovat epävarmoja selviämisestään ja tulevaisuudestaan. Sen jälkeen pelokkaat kuitenkin äänestävät sellaisia vaihtoehtoja kuin Trump.

Niinhän nuo populistit tuntuvat toimivan. Populismi toimii tällaisina murrosaikoina, sillä se onnistuu kanavoimaan ihmisten epävarmuudet ja turhautumisen.

Siinä vaiheessa kun faktat eivät enää merkitse mitään, astuu kuvaan tunteilla vaikuttaminen. Siinä kuviossa ovat vahvoilla ne, jotka kykenevät tarjoamaan parhaimman tarinan.

 

[Cobol]

Kapitalismi luo ongelmia, koska valtiollisen päätöksenteon yläpuolella ei ole mitään tahoa, joka sanelisi säännöt ja valvoisi niiden noudattamista. On kuitenkin perusteltua väittää, että nykymaailmassa valtioiden on pakko sopeutua globaalin talousjärjestelmän reunaehtoihin.

Hyvä kirjoitus, lyhyt kommentti. Miten niin valtiollisen päätöksenteon yläpuolella ei ole mitään tahoa, joka sanelisi säännöt ja valvoisi niiden noudattamista? Asia ei suinkaan ole noin. Esimerkiksi EU on jäsenmaiden yläpuolella monissa asioissa ja EKP taas hoitaa EU:n talous- ja rahapolitiikkaa. Toki voisivat monet asiat paremminkin valvoa, mutta nykyiselläänkin ovat valtioiden yläpuolella.

 

[Walrus21]

Hyvä kirjoitus, lyhyt kommentti. Miten niin valtiollisen päätöksenteon yläpuolella ei ole mitään tahoa, joka sanelisi säännöt ja valvoisi niiden noudattamista? Asia ei suinkaan ole noin. Esimerkiksi EU on jäsenmaiden yläpuolella monissa asioissa ja EKP taas hoitaa EU:n talous- ja rahapolitiikkaa. Toki voisivat monet asiat paremminkin valvoa, mutta nykyiselläänkin ovat valtioiden yläpuolella.

Se oli ehkä vähän ylimalkaisesti sanottu. Toki on olemassa monia tahoja, jotka määrittävät kaupan pelisääntöjä (WTO, World Bank, IMF, EKP jne). Ne eivät kuitenkaan voi vaikuttaa kansalliseen päätöksentekoon (verotus yms.), joten yritykset pyrkivät totta kai hyödyntämään valtioiden välisen kilpailun otollisesta liiketoimintaympäristöstä.

Mikään instituutio ei kuitenkaan ratkaisevasti estä yrityksiä harrastamasta verosuunnittelua, ympäristön saastuttamista tai työehtojen polkemista. Nämä kaikki tapahtuvat kansallisen mandaatin alla. Ongelma ratkeisi kattavasti vain, jos onnistuttaisiin sorvaamaan jonkinlainen maailmanhallitus, jolla olisi väkivaltakoneisto ja kyky implementoida globaalia lainsäädäntöä. Tällaista ei ole näköpiirissä.

 

[Cobol]

Se oli ehkä vähän ylimalkaisesti sanottu. Toki on olemassa monia tahoja, jotka määrittävät kaupan pelisääntöjä (WTO, World Bank, IMF, EKP jne). Ne eivät kuitenkaan voi vaikuttaa kansalliseen päätöksentekoon (verotus yms.), joten yritykset pyrkivät totta kai hyödyntämään valtioiden välisen kilpailun otollisesta liiketoimintaympäristöstä.

Itse asiassa voivat. Esimerkiksi EU on sopinut tiettyjen verojen, kuten arvonlisäveron sekä polttoaineen, tupakan ja alkoholijuomien valmisteverojen, sääntelyn yhdenmukaisista linjauksista ja vähimmäisverokannoista. EU vaikuttaa myös moneen muuhun kansalliseen asiaan, kuten lainsäädäntöön, kilpailuun jne.

Mikään instituutio ei kuitenkaan ratkaisevasti estä yrityksiä harrastamasta verosuunnittelua, ympäristön saastuttamista tai työehtojen polkemista. Nämä kaikki tapahtuvat kansallisen mandaatin alla. Ongelma ratkeisi kattavasti vain, jos onnistuttaisiin sorvaamaan jonkinlainen maailmanhallitus, jolla olisi väkivaltakoneisto ja kyky implementoida globaalia lainsäädäntöä. Tällaista ei ole näköpiirissä.

Aikanaan naapurimaassa oli tällainen viritys, josta oli tarkoitus tehdä koko maailmaa kattava. Pieleen meni oikeastaan kaikki mahdollinen. Olen samaa mieltä siitä, että on iso joukko vastuuttomia yrityspäättäjiä, virkamiehiä ja poliitikkoja, joiden toiminta ei vastaa sitä, mitä sen pitäisi olla. Itse uskon, että yksilöt hoitavat tulevaisuudessa paremmin yhteisiä asioita. Tai ainakin toivon.

Se tästä OT.

 

[Vellihousu]

Halla-aho pyrkii luomaan itsestään kuvaa jonain muuna kuin yhden asian poliitikkona siinä kohtalaisesti onnistuen, mutta loppujen lopuksi kolumnin viestin voi halutessaan tiivistää Halla-ahon ja Perussuomalaisten usein viljelemään teesiin jossa mamujen määrä on minimoitava ja suomalaiset saatava takaisin töihin.

Eikä siinä mitään, tuossa ajatuksensa on omat puolensa. Maamme kansallisen tarinan ytimessä on visio suomalaisista äärisisukkaana, työtä pelkäämättömänä kansana joka kellistää isompiaan myös talouden kentillä raa'an raatamisen ja osaamisen yhdistelmällä ja tämä kansallinen tarina meiltä on ollut hiukan hukassa tässä 2000-luvulla. En vain mitenkään usko että Halla-ahosta ja hänen aatetovereistaan olisi tämän kansallinen tarinan uudelleenkirjoittajiksi; siihen kun tarvittaisiin juuri päinvastaista ajattelua mitä hän itse edustaa.

Millä tavalla suomalainen työ ja talous olisi tarkoitus "kansallistaa" uudelleen? Minkälaiset järjestelmät tämän kaiken toteuttamiseen tarvitaan? Tällaiset heitot jossa "protektionismi ja kotimainen tuotanto ovat ympäristöystävällisiä" kuulostavat äkkiä katsoen hyviltä ja puhtaasti ekologisessa mielessä taatusti ovatkin sitä, mutta tuotantopuoli on valitettavasti vain toinen puoli asiaa. Millä varmistetaan että globaalien markkinoiden tarjontaan tottuneet kuluttajat myös ostavat kalliimmalla tuotettuja kotimaisia tuotteita? Rajoittamalla tavaran vapaata liikkumista? Luomalla kenties uusi vanhan idänkaupan kaltainen keskitetty järjestelmä?

Paljon enemmän tökkää silti tuo Halla-ahon "vähemmän keskusteltu argumentti" koskien väestön optimoimista. Halla-aho valittelee kun "kukaan ei puhu siitä, että koulutetaanpa suomalaisista syrjäytyneistä ja pitkäaikaistyöttömistä osaajia", mutta enpä heti muista että hän olisi itsekään tuosta aiheesta kovin painokkaasti puhunut paitsi silloin kun on halunnut argumentoida maahanmuuttoa vastaan. Heti perään hän vielä kumoaa oman pointtinsa vetoamalla ihmisten erilaisuuteen. Ikään kuin koulutus ei olisi ikiaikainen ja Suomessakin hyväksi havaittu keino kaventaa sivistyksellisiä ja taidollisia eroja ihmisten välillä.

Se on totta, että tässä maassa on paljon ihmisiä joiden taipumukset viittaavaat suorittavaan työhön ja joista ei välttämättä ole mikrosirujen suunnittelijoiksi. Silti juuri Suomessa jos missä olisi ollut ja olisi edelleen mahdollisuudet "optimoida" väestöä globalisoituvan maailman haasteisiin koska tarjolla olevan koulutuksen määrä ja taso on niin korkea. Tämän toteutumiseksi pitäisi vain päästä irti väestöämme laajasti vaivaavasta suo, kuokka ja jussi-mentaliteetista ja siitä harhasta, että suomalaiset olisivat jotenkin automaattisesti kovempia tekemään töitä kuin muut. Nöyrää oppimisen halua, panostusta koulutukseen ja kansainvälistä ajattelua tähän maahan tarvittaisiin eikä Halla-ahon verhotusti tarjoamaa oikeutusta vihata afrikkalaistaustaisia maahanmuuttajia siitä, että he vievät meiltä suorittavat työt.

Liberaali globalismi ei ole Suomen suurin ongelma vaan me suomalaiset itse. Mutta tätähän ei Halla-aho voi sanoa, koska hän kerää itsekin ääniä juuri niiltä ihmisiltä joille älyllinen ja itsekriittinen peiliinkatsominen on syystä tai toisesta vierasta.

 

[Tuamas]

Liberaali globalismi on se suurin syy miksi Suomessa elintaso on nykyisellä tasolla.

Sisämarkkinamme on täysin olematon ja olemme erittäin vahvasti viennin varasssa oleva maa.

Tässä vaikkapa saksalaisen tutkimuslaitoksen raportista yhteenveto
https://yle.fi/uutiset/3-10245645

 

[peruna]

Olipas Halla-aholla imelä kirjoitus. Rakenne, tyyli ja sisältö on ihan puhdasta Halla-ahoa. Esitetään joku asia riittävän yksinkertaisesti mutta silti monimutkaisesti ja ennen kaikkea jätetään asioita sanomatta vaikka kokonaiskuvan kannalta relevanttia.

Samaa mieltä että asioita pitäisi ymmärtää syvemmälle ja päättäjien pitäisi osata käsitellä populismi paremmin, koska jostain se turhautuneisuus kumpuaa. Sinänsä uskoisin että Halla-aho on jäljillä analyysissä kun katsotaan mitä rivikansalainen kokee asioita. Kyllä moni varmasti kokee asian niin kuin Halla-aho kirjoittaa, mutta tarkoittaako se sitä että se on totta ja kokemus on perusteltu?

Jos tiivistää asian niin Halla-aho haikailee menneeseen maailmaan, jolloin asiat oli paremmin. Onko kuva kuitenkaan menneestä maailmasta parempi? Meneekö meillä oikeasti niin huonosti ja olemmeko oikeasti isossa kriisissä?

Kun näitä vertaa niin veikkaisin että aika moni 60-80-luvulla vaihtaisi paikan nykyhetkeen jos vain mahdollista. Miettisin mm seuraavia asioits

* ihmisten eliniän merkittävä nousu + terveys parempi
* ihmisten vapaa-aika lisääntynyt merkittävästi
* ihmisten kulutus mahdollisuudet merkittävästi suuremmat
* informaatiota saatavilla melkein rajattomasti ja mahdollisuus kytkeä korruptiota tätä kautta

Halla-aho linkittää vahvasti maahanmuuton taloudelliseen tilanteeseen, mutta onko hänellä esittää todisteita tästä? Länsimaiden taloudellliset ongelmat ovat kyllä jossain muualla.

Vapaa kauppa on nostanut merkittävästi meidän elintasoa, mutta myös koko maapallon.

Erittäin hieno kirjoitus, koska on kirjoitettu hyvin ja tunteisiin vetoavasti, mutta myös erittäin vaarallinen koska ei esitä kokonaiskuvaa tasapainoisesti vaan omiaan pyrkimään lisämään poteroita...

 

[dana77]

Halla-ahosta ei enempää, mutta se olin minä, joka totesi, että vaikutus ei välttämättä mene niin tai ei mene kymmeniin vuosiin niin ja että vaikka Suomesta lähtisi koulutettuja triplasti sen mitä nyt lähtee, ja tilalle tulisi lukutaidottomia Afrikasta myös triplasti mitä nyt tulee, bkt voisi silti kasvaa. Ei bkt:n kasvu ole kaikissa tapauksissa sidottu koulutukseen, koska lukutaidottomien palvelu voi itse asiassa lisätä työpaikkoja eri puolilla julkista sektoria ja toisaalta tuoda uutta kulutusta. Näinhän meillä on käynytkin.

Mielenkiintoista on oikeastaan se, että siinä missä taloudesta kiinnostuneet ihmiset näkevät ongelmaksi koulutettujen ihmisten paon Suomesta näkee Halla-aho maahanmuutosta kiinnostuneena ihmisenä ongelmana kouluttamattomat maahanmuuttajat. En edes sanoisi että nämä ovat saman asian eri puolet, vaan osoitus poliitikon sydämen asioista.

Mitä BKT:hon tuli niin toki jätin pois disclaimerin että ”oletuksella ettei velkaantumista lisätä”. Toki velalla saadaan julkista sektoria lyhyellä tähtäimellä paisutettua vaikka perustamalla maailman isoin valtiollinen päristimienvalmistukseen keskittyvä tuotantolaitoskompleksi, jossa kaikki työ tehdään käsityönä, mutta persnettona sellaiset kansantaloudessa pitkässä juoksussa näkyvät.

 

[Cobol]

Halla-aho pyrkii @dana77 maksimoimaan oman ja puolueen kannatuksen, siksi noin. Ja kyllä Halla-aho tietää sen, että Suomi ei kiinnosta mm. palkka- ja verosyistä ulkomailta tulevia koulutettuja. Tähän mestari on leiponut automaation ja Japanin tien. Muistamatta tai siis "muistamatta" että Japanin velka on sisäistä velkaa ja Japanilla on oma keskuspankki.

 

[dana77]

Globalismia on vaikea kaupata kansalle, jos kansa kokee sen kurjistavan asemaansa.

Tietenkin voi kivuta omaan torniinsa ja halveksia sieltä ihmisiä, jotka pelkäävät ja ovat epävarmoja selviämisestään ja tulevaisuudestaan. Sen jälkeen pelokkaat kuitenkin äänestävät sellaisia vaihtoehtoja kuin Trump.

Tässä ”kauppaamisessa” eli kouluttautumisessa ja osaamisen kasvattamisessa on toki koululaitoksella keskeinen rooli.

Sosiaalisen median ja vastaavien avulla opitaan sitten muiden kohdalla analysoimaan heidän murheensa, syöttää heille 1984 -tyyppistä propagandaa ja vetää oikeista naruista ja luvata sopivia sirkushuveja (muuri Meksikon rajalle, rasismi ja muu muiden syntipukkien kyykytys).

Ei tyhmät tule olemaan elämänpelissä voittajia äänestivät he ketä tahansa. Siihen tarvitaan koulutusta ja sen myötä saavutettavaa älyä.

 

[Kirjoittelija]

Ei tyhmät tule olemaan elämänpelissä voittajia äänestivät he ketä tahansa. Siihen tarvitaan koulutusta ja sen myötä saavutettavaa älyä.

Eihän älyä mistään koulusta saada.

 

[archieG]

Ei tyhmät tule olemaan elämänpelissä voittajia äänestivät he ketä tahansa. Siihen tarvitaan koulutusta ja sen myötä saavutettavaa älyä.

Silti ne tyhmät ovat äänestäneet valtaan muitakin tyhmiä Italiassa, Tanskassa ja Itävallassa, Visegrad-maista ja Balkanin EU-maista puhumattakaan. Tyhmien paine on jo muuttanut tyhmien Norjan, Ruotsin, Belgian, Hollannin ja näyttää siltä että Saksankin politiikkaa. Tyhmät äänestivät Britanniassa Brexitin. Tosi tyhmästi voitettu. Demokratia on ihan perseestä, eikö niin?

 

[arvee]

Eihän älyä mistään koulusta saada.

Eikä esikoulustakaan. Pullonkaulana ei taida olla edes päivähoito, onko se nyt sitten varhaiskasvatus oikea termi.
Ehkä iltasaduista tjsp. voi jotain hippusia saada.

 

[dana77]

Eihän älyä mistään koulusta saada.

Koulutus kehittää jossain määrin älykkyystesteissä mitattavaa älykkyysosamäärää joskin ei ole ainoa ”lähde” älylle
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/01/13/nero-vai-idiootti-seitseman-kysymysta-alykkyydesta

 

[dana77]

Silti ne tyhmät ovat äänestäneet valtaan muitakin tyhmiä Italiassa, Tanskassa ja Itävallassa, Visegrad-maista ja Balkanin EU-maista puhumattakaan. Tyhmien paine on jo muuttanut tyhmien Norjan, Ruotsin, Belgian, Hollannin ja näyttää siltä että Saksankin politiikkaa. Tyhmät äänestivät Britanniassa Brexitin. Tosi tyhmästi voitettu. Demokratia on ihan perseestä, eikö niin?

Pitää erottaa kaksi asiaa. Toki äänestämällä saadaan vaikutettua tiettyihin asioihin, kuten nyt vaikka maahanmuuttoon, kun se tuntuu monille ihmisille se maailman törkein poliittinen kysymys olevan, eli ei äänestäminen tässä mielessä turhaa ole. Ongelma vain on, ettei näiden ihmisten oikeat ongelmat (köyhyys, syrjäytyminen, katkeruus) johdu mistään maahanmuutosta vaan pärjäämisestä elämässä tai sen kokemuksesta. Tätä ongelmaa taas eivät Trumpit tai muut populistit ole onnistuneet missään maassa korjaamaan eikä heillä ole siihen tainnut olla aitoa yritystäkään. Ei heitä se taida edes kiinnostaa. Trump on nähdäkseni businessmies, jota kiinnostaa raha, valta ja status. Tyytymättömät ihmiset ovat hänelle vain keino, mutta toisaalta Trumpia myös tuntuu nauttivan siitä että saa provosoida ns sivistyneistöä eli olisiko se jonkin sortin alemmuudentuntoa.

Olen joskus itsekin miettinyt, että ylivoimaisesti helpoin tapa päästä kansanedustajaksi olisi ja varsinkin olisi ollut Perussuomalaiset. Ei maahanmuutto minulle ainakaan sellainen kysymys ole, etteikö sitä vastaan voisi monenlaisia kompromissejä tehdä. Monet muutkin ovat saman tajunneet.

Tuo elämässä pärjääminen on silti kysymys, joka ei ole sellainen johon olisi helppoja ratkaisuja. Ihan samoin kuin sm-liigassa joku on aina viimeinen myös sosiaalisessa statuksessa joku on aina pohjimmainen. Se ei liigan viimeiseksi jäänyttä edes hirveästi lohduta, että ero toka vikaan oli vain pari pistettä tai vaikka liiga olisi niin tasainen ettei se järjellisesti voi juuri sen tasaisemmaksi muuttua. Joku on aina tyytymätön.

 

[Vellihousu]

Silti ne tyhmät ovat äänestäneet valtaan muitakin tyhmiä Italiassa, Tanskassa ja Itävallassa, Visegrad-maista ja Balkanin EU-maista puhumattakaan. Tyhmien paine on jo muuttanut tyhmien Norjan, Ruotsin, Belgian, Hollannin ja näyttää siltä että Saksankin politiikkaa. Tyhmät äänestivät Britanniassa Brexitin. Tosi tyhmästi voitettu. Demokratia on ihan perseestä, eikö niin?

Ihmisten haukkuminen tyhmiksi on varmasti toisinaan tyhmää, toisaalta eivät nuo vaalituloksetkaan automaattisesti pyhitä kaikkea. Kokonaisuutena politiikka on tyhmentynyt ja yksi ilmentymä siitä ovat helppoja vastakkainasetteluja ja niihin helppoja ratkaisuja tarjoavat populistipoliitikot kuten 80-luvun kasettinauhureilla tunnelmoiva Halla-aho.

Samaa mieltä muutenkin kuin @dana77 siitä, että rahaa ja valtaa on saanut tälläkin vuosikymmenellä Suomessa verraten helpolla ryhtymällä Persuksi.

 

[Kirjoittelija]

Koulutus kehittää jossain määrin älykkyystesteissä mitattavaa älykkyysosamäärää joskin ei ole ainoa ”lähde” älylle
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/01/13/nero-vai-idiootti-seitseman-kysymysta-alykkyydesta

Helsingin yliopiston psykologian apulaisprofessori Markus Jokela tutkii älykkyyden ja terveyden kytköksiä. Kytköksiä on ja ne johtuvat siitä, että ihmisen arki veroehdotuksineen ja aikataulusuunnitelmineen on täynnä pieniä “älykkyystestejä”.

Tuo kuulostaa varsin loogiselta. Kun tyhmät nuoret menevät töihin, vihreiden ja kokoomuksen äänestäjät ymmärtävät, että se on ihan tyhmää, kun rahaa saa faijaltakin ja sitten voi istua koulun penkillä. Siellä koulun penkillä teidän kultalusikkasuiden on sitten hyvä naureskella niille tyhmille, jotka eivät ymmärtäneet pyytää rahaa faijaltaan.

 

[Sanainen arkku]

Tuossa kolumnissaan Maikkarilla JHA ei tarkalleen ottaen juurikaan ottanut kantaa asioihin. Pikemminkin hän pyrki tarkastelevaan, ulkopuolella pysyttelevään sävyyn. Tämä on tietenkin varsin tarkoitushakuinen taktiikka. Häntä ei voida syyttää mistään, mutta monelle lukijalle hän antaa oikeutusta ja ymmärrystä, sanoja, niille peloille mitä nämä epävarmat ajat herkästi nostavat.

Lukija voi halutessaan samaistua "tavalliseen kansalaiseen kaikkialla maailmassa" eikä niinkään Jussi Halla-ahoon.
Lapsena luin useita kertoja kaikki Asterixit. Väkisin tulee mieleeni eräs tietty albumi.

Hulluja nuo roomalaiset.

 

[dana77]

Kun tyhmät nuoret menevät töihin, vihreiden ja kokoomuksen äänestäjät ymmärtävät, että se on ihan tyhmää, kun rahaa saa faijaltakin ja sitten voi istua koulun penkillä. Siellä koulun penkillä teidän kultalusikkasuiden on sitten hyvä naureskella niille tyhmille, jotka eivät ymmärtäneet pyytää rahaa faijaltaan.

Tai sitten he naureskelevat niille jotka eivät ota opintolainaa ja kouluta itseään vaikka kykyjä olisi kun sekin vaihtoehto on. Toki avoimien yliopistojen tms kautta kouluttautuminen on mahdollista töidenkin ohellakin. Ja vaikka aikuisiälläkin.

toki omakohtaisesti tiedän että normi-yliopistoakin voi käydä työssäkäynnin ohellakin.

 

[Kirjoittelija]

Tai sitten he naureskelevat niille jotka eivät ota opintolainaa ja kouluta itseään vaikka kykyjä olisi kun sekin vaihtoehto on.

Mistäs hitosta sinä tiedät kenellä "olisi kykyjä kouluttautua"?

toki omakohtaisesti tiedän että normi-yliopistoakin voi käydä työssäkäynnin ohellakin.

Toki te pappa betalar -ihmiset yleensä teette töitäkin opiskelujen ohessa mutta se saman pituinen työviikko ei todellakaan riitä ihmisille, joilla ei ole faijan rahoja takana kuten teillä. Sellaisen ihmisen pitäisi tehdä töitä kymmeniä tunteja viikossa enemmän päästäkseen edes puoleen teidän elintasostanne.

 

[Byvajet]

Puolet kansasta on tyhmää, ihmisiä, joiden kyvykkyys riittää vain käytännön töihin eikä nykymaailmassa aina niihinkään. Halla-ahon empaattisuus riittää huomioimaan tämän kansanosan. Niin ikään Halla-aho ymmärtää huomioida persoonallisuudet, joita ei kiinnosta kilpailu ja jatkuva ponnistelu elämänsä eteen.

Tyhmempien kansanosa puuttuu nettikeskusteluista.Sillä ei ole edellytyksiä osallistua keskusteluun. Se vaikenee.

Financial timesin mukaan jenkkien keskiluokka on kutistunut 70-luvulta lähtien. Ihmiset jakautuvat voittajiin ja häviäjiin.

Kun häviäjille suodaan mahdollisuus äänestää vaihtoehtoa, joka tarjoaa edes toivon pilkahduksen muutoksesta, monet äänestävät sitä.

Trumpilaisuus tuskin on ohimenevä ilmiö. Häviäjien määrä eli yhä suuremmassa niukkuudessa tai epävarmuudessa tai yhä kovemmassa kilpailuympäristössä elävien määrä kasvaa. Nämä ihmiset eivät katoa äänestäjistä, vaikka he eivät näy lehtien mielipidekirjoituksissa tai foorumien keskusteluissa.

Kun USAssa kaikkien opettajien palkka ei riitä elämiseen pelkkää opettajan työtä tehden vaan he joutuvat tekemään elääkseen myös toista työtä, niin ei ole syytä olettaa, etteikö sama kehitys rantautuisi globalisaatiohurmoksen myötä myös esimerkiksi Suomeen. Kielenkääntäjämaistereille se on jo täyttä totta, pakkoyrittäjyyttä montaa työtä tehden toisinaan vain vähän reilun tonnin kuukausipalkalla.

Ja jos seuraavana vaarassa eivät olekaan opettajat, niin erilaista siistiä paperinpyöritystyötä tekevät ovat. Paperinpyöritys tullaan automatisoimaan hyvin tehokkaasti.

Ihmisten hyvinvointia ei voi mitata pelkästään ulkoisin kriteerein. Hyvinvointia lisää ennen kaikkea kuuluvuus. Laman aikaan heikko-osaisten hyvinvointi kasvaa ja itsemurhien määrä vähenee, kun taas nousukaudella itsemurhien määrä kasvaa ja pahoinvointi kasvaa. Kun ihminen joutuu eroon perusjoukosta, hän voi huonosti.

Vaikka kuinka luotaisiin kansalaispalkka ja saataisiin turvattua ihmisille perustoimeentulo, niin sekään ei välttämättä lopettaisi tyytymättömyyttä globalisaatiokehitykseen. Ihmiset kaipaavat samanlaisuutta, tasaisuutta, ennustettavuutta, pysyvyyttä ja kuuluvuutta. Muutos on aina stressitila, jota ihminen luontaisesti pyrkii välttelemään. Äänestyskäyttäytymisessä näkyy ihmiseläimen lajityypillinen käytös. Jatkuva kilpailu ja epävarmuuteen sopeutuminen on lajillemme vierasta. Se taitaa ylipäänsä olla nisäkkäille vierasta. Lemmikitkin täytyy sopeuttaa ja opettaa erilaisiin ympäristöihin ja tilanteisiin.

Yhtenä suurena linjana mukana kulkee myös kokemus kaiken absurdiudesta. Perusrationaaliselle ihmiselle nykymuotoinen markkinatalous on umpijunttiutta. Se on ympäristövihaa ja tulevien sukupolvien elinedellytysten tuhoamista eli ihmisoikeusrikollisuutta. Liberaali kaupunkilainen saattaa naureskella perämetsäänsä paskaavalle ja öljyä mökkilampeensa kaatavalle maalaisserkulleen, vaikka on itse luomassa ja tukemassa järjestelmää, jonka menestys on suorassa yhteydessä ympäristötuhoihin ja luonnonvarojen kestämättömään kulutukseen. Edelleenkin talouden kasvusta ja materiaalisen elintason paranemisesta on suora yhteys ympäristötuhoihin.

Tietoisuus irrationaalisuudesta kasvaa koko ajan ja kasvattaa vieraantuneisuutta nykyjärjestelmää kohtaan. Yhä useampi kysyy, mikä on järjestelmän päämäärä yleensä ja mikä se on tavallisen kansalaisen näkökulmasta. Pelkkä sokea usko järjestelmään ja sen arvoihin ei kanna loputtomiin.

Halla-ahon kirjoituksessa on vissi järki. Se tavoittaa järjestelmästä vieraantuvan kansalaisen, joka kyseenalaistaa järjestelmän arvot ja päämäärän.

 

[peruna]

Yhtenä suurena linjana mukana kulkee myös kokemus kaiken absurdiudesta. Perusrationaaliselle ihmiselle nykymuotoinen markkinatalous on umpijunttiutta. Se on ympäristövihaa ja tulevien sukupolvien elinedellytysten tuhoamista eli ihmisoikeusrikollisuutta. Liberaali kaupunkilainen saattaa naureskella perämetsäänsä paskaavalle ja öljyä mökkilampeensa kaatavalle maalaisserkulleen, vaikka on itse luomassa ja tukemassa järjestelmää, jonka menestys on suorassa yhteydessä ympäristötuhoihin ja luonnonvarojen kestämättömään kulutukseen. Edelleenkin talouden kasvusta ja materiaalisen elintason paranemisesta on suora yhteys ympäristötuhoihin.

Eikö asia ole juuri päinvastoin eli markkinatalous, kilpailu ja tehokkuuden kehittyminen nimenomaan pyrkii siihen, että olemassa olevia resursseja käytetään tehokkaammin eli vähemmän kuluttavasti? Yksi keskeinen syy miksi tehokkuus on kasvanut on se, että ideat ja toimintatavat voi levitä vapaasti kiitos globaalin vapaan talouden. Tässäkin yksi syy miksi kaupungistuminen lisää tuottavuutta - ihmiset keskustelee ja vaihtaa ideoita tehokkaammin (arvonluonti tapahtuu esim. suunnittelemaan parempaa prosessitehokkuutta, tuotekehitystä, talousjohtamista, etc).

Siitä toki samaa mieltä, että markkintalous ei sinänsä ota kantaa kannattaako nyt kuluttaa vai huomenna vaan perustuu ihmisten päätöksiin ja haluihin. Valitettavan moni nyt vain haluaa tällä hetkellä kuluttaa lyhytnäköisesti vaikka arvot voi olla jossain muualla, mutta mikään ei estä markkintaloudessa tekemään asioita pidemmällä syklillä. Kysyntä ratkaisee.

 

[Vellihousu]

Vaikka kuinka luotaisiin kansalaispalkka ja saataisiin turvattua ihmisille perustoimeentulo, niin sekään ei välttämättä lopettaisi tyytymättömyyttä globalisaatiokehitykseen.

Kansalaispalkka ei ehkä lopettaisi kaikkea tyytymättömyyttä, mutta se toteutuessaan se nimenomaan loisi juuri sitä tasaisuutta, ennustettavuutta ja pysyvyyttä jota alempana peräänkuulutat. Itse olen kyllä ollut käsityksessä että Halla-aho olisi nimenomaan kansalaispalkkaa vastaan. Voin toki olla väärässäkin, mutta luulisi että jos Halla-aho on niin kovin empaattisesti huolissaan yhteiskunnan luusereista, hän nimenomaan kannattaisi näkyvästi kansalaispalkkaa.

Ihmiset kaipaavat samanlaisuutta, tasaisuutta, ennustettavuutta, pysyvyyttä ja kuuluvuutta.

Keitä ovat ne ihmiset joista tässä nyt puhutaan? Ainakin minulla on käsitys, että varsinkin nuorempi sukupolvi kaipaa kaikkea mikä on vastakohtaista tälle ja juuri tämä on se tulevaisuuden suunta johon Suomessakin pitäisi tarttua nyt nähtyä innokkaammin eikä maalailla kuvia maailmasta jossa protektionismi olisi varsinkaan Suomeen sovellettuna mikään tavoiteltava ratkaisu.

Epävarmuutta on ylipäätään aina ollut ja tulee aina olemaan. Silloin kun näitä Halla-ahon kaipaamia psysyvyyden aikoja elettiin, elettiin myös kylmän sodan, Berliinin muurin, ydinsodan uhkan ja Neuvostoliiton pelkäämisen aikakautta. Kaikilla oli töitä, mutta työ oli monelta osin ilotonta raadantaa. On tavallaan söpöä että tähän kaivataan takaisin, tavallaan puolestaan ei, varsinkin kun tiedetään mikä on Halla-ahon kanta niihin ihmisryhmiin jotka eivät istu hänen visioonsa.

 

[Jymäkkä]

Keitä ovat ne ihmiset joista tässä nyt puhutaan? Ainakin minulla on käsitys, että varsinkin nuorempi sukupolvi kaipaa kaikkea mikä on vastakohtaista tälle ja juuri tämä on se tulevaisuuden suunta johon Suomessakin pitäisi tarttua nyt nähtyä innokkaammin eikä maalailla kuvia maailmasta jossa protektionismi olisi varsinkaan Suomeen sovellettuna mikään tavoiteltava ratkaisu.

Useimpia tuo koskee. Nuoret ovat aina olevinaan "villimpiä ja vapaampia" kuin aiemmat sukupolvet, keksivät seksinkin aina uudestaan. Lopulta se vaan menee niin, että ihmiset arvostavat sellaista perusturvallisuutta, että pystyvät ennakoimaan elämäänsä. Että työpaikka olisi mahdollisimman turvattu ja niin edelleen. Elämme individualismin aikaa, mutta ei se muutu, että ihmisillä on tarve kuulua myös yhteisöön. Perhe ja ystäväpiiri, jonka merkitys kasvanut sukuperheen kustannuksella, tulevat aina olemaan tärkeitä.

Enkä tarkoita, että mitään protektionismia tai käpertymistä kannattaisin, mutta ei ihmiset luultavasti jatkossakaan halua epävarmoja työsuhteita jne. Joidenkin alojen huippuosaajat tulevat jatkossa liikkumaan työmarkkinoilla entistä enemmän, mutta heilläkään ei ole kyse epävarmuudesta, vaan heillä itse asiassa on ne valttikortit käsissään, ja työnantajat kilpailevat heistä. Valtaosalla tilanne on jatkossakin päinvastoin.