Meinasin jo tulla tänne manaamaan eilen ennen peliä, että katsotaanko niin Suomi on pelin alussa satavarmasti täysin telineissä ja huuli pyöreänä Kanadan pelinopeuden kanssa. Että "oho, ai et noi luisteleekin noin kovaa? Ei saatana, pitää varmaan alkaa itekkin vähän luistelemaan". Jolloin peli on jo siinä vaiheessa aika pitkälle ratkottu kun musta on ehtinyt käydä häkissä pari, kolme kertaa. Ja näinhän siinä taas sitten kävi, ties kuinka monennen kerran.
No, lienee kaikkien mielestä selvää ettei Kanadan ensimmäistä maalia olisi pitänyt hyväksyä. Täydellistä tuomaripeliä (joka toistui myöhemmin kun Suomen päivänselvä maali hylättiin.
Minäkin näin sen päivänselvästi vanhoilla kieroilla silmilläni mustavalkokuvaputki tv:ni kautta että se kiekko oli ylittänyt maaliviivan ennenkuin kanukkipelaaja sen siitä huitaisi mäkeen.
Ajatelkaapa mikä itku ja parku siitä olisi syntynyt, jos vastaava olisi tapahtunut Venäjällä, Venäjän joukkueen eduksi. Silloin puoli maailmaa huutaisi Putin, Putin! ja itkettäisiin venäläisten korruptoituneisuudesta, kieroilusta ja rahanmahdista. Roman Rotenbergkin vedettäisiin soppaan äkkiä mukaan jonkun mutkan kautta ja seliteltäisiin että siksi suomalaiset hävisivät, koska raha, Rotenberg, Putin ja Jokerit.
Mutta ans' olla, kun kyseessä on kanadalaiset. Tuo umpitollo selostajakin typerine Hannu Jortikka-rilleineen kehtasi ihmetellä ääneen, että mistäköhän johtuu että tuolleen tuomarit tuomitsivat? Tuulola sentään suoraan ilmoitti kyseessä olevan pohjois-Amerikan kotiinpäin vetäminen. Se nyt vaan ei käy, etteikö Kanada tai Yhdysvallat voittaisi kisoja tuolla. Muunlaiselle skenaariolle ei yksinkertaisesti anneta mahdollisuutta.Tulemme näkemään todennäköisesti samanlaista räikeää tuomarointia kotiinpäin jatkossakin, pelien ja panosten koventuessa.
Todellisuudessa tuo peli siis päättyi 3-3, eli ei sinänsä kehno saavutus Suomelta, vaikka pelillisesti melko surkeaa tekeminen olikin.
Suorastaan naurattaa taas nuo väitteet "kaikkien aikojen kovimmasta U20-jengistä". Sanon sen taas kerran, että tuo porukka ei yksinkertaisesti ole tasoltaan kummoinen, eikä tuosta nipusta NHL-pelaajia tule. Siis sellaisia, jotka siellä änärissä kykenisivät uran luomaan, Tolvasta lukuunottamatta ehkä.
Ja toki Luukkosta. Sillä U-P oli neljännestä imaisusta huolimatta mielestäni Suomen paras pelaaja ja näytti maalillaan aivan Pekka Rinteeltä. Varmalta ja sulavaliikeiseltä, dominoivalta äijältä. Otti myös isoja koppeja, sekä tsemppasi isällisesti pelin tiimellyksessä surkeasti fleguilleita ja alisuorittaneita kenttäpelaajia. Tuollaista harvoin näkee molarin tekevän, ainakaan tällä tasolla. Ja kun ottaa vielä huomioon, että Luukkonen on jengin junioreita, niin asetelma on suorastaan koominen. Antakaa ne kapteenin natsat Luukkoselle!
Positiivisista sanottakoot vielä Heponiemi, Suomen paras ja ehdottomasti työteliäin kenttäpelaaja eilen. Minulle aivan tuntematon kaveri entuudestaan, mutta pelasi itsensä eilen varmasti useammankin sydämiin kuin vain minun Granlundmaisella työmyyrämäisyydellään. Tuli mieleen vähän Rantasen Mikon yksinäinen tekeminen ja ainoana valopilkkuna oleminen muuten umpisurkeissa kisoissa muutama vuosi sitten vastaavissa kisoissa. Siitä energiasta kun olisivat muutkin saaneet kiinni ja ottaneet oppia! Muut kun vielä kaivelivat muniaan (Buffalon karttaa ilmeisesti sieltä etsien) kanukkien viuhuessa ohi oikealta ja vasemmalta, niin Heponiemi oli jo niitannut pari vaahteranlehteä laitaan, riistänyt kiekon ja pyöritti sitä yksin, valitettavan yksin.
Ykköskentästä ei ollu mihinkään, odotetusti. Eikä tule olemaan jatkossakaan, sanokaa minun sanoneen. Kemiaa ei ole, eikä itseluottamusta tekemiseen. Ja se näkyy pitkälle.
Tuliko sieltä edes yhtään one-timeria missään vaiheessa? Ei tuolla tasolla ole aikaa jäädä leipomaan kiekon kanssa, se on laitettava suoraan syötöstä häkkiä kohden. Nyt meni Tolvasenkin pyssy täysin hukkaan. Kanada oli sen yv:llä pelannut muutenkin pois ja kukaan muu ei uskaltanut laukoa ja sitten kun se Eelille vihdoin saatiin, tämä jäi leipomaan limppua kuin Popedan laulussa konsanaan matkallaan Alabamaan.
Ja se puolustus? Sallikaa minun nauraa nyt jo! Kisojen kovin puolustus, Suomellako?!?! Älkää nyt hyvät ihmiset enää viitsikö...
Kanadan kolme ensimmäistä maalia menee täysin Suomen umpisurkean puolustuksen piikkiin. Näytti aivan siltä kuin kentällä ei olisi Suomen puolustajia ollut lainkaan. Täysin vapaat kaistat ajella miten päin vaan, niin ei ihme että reppu laulaa. Ei se Luukkonenkaan nyt saatana sellainen ihmemies ole, että kykenisi olemaan kolmessa eri paikassa samaan aikaan. Niillä tyhjillä tonteilla kuuluisi olla puolustajat. Eipä vaan näkynyt.
Junnupelimäiset tyhmät kikkailut ja kiekon jättämiset niin että vastustaja pääsi suoraan nappaamaan irtokiekon haltuun, huvittivat karmaisevalla tavalla myös. Kukas se tumpelo muuten oli, joka oman maalin takaa meinasi lapioida kiekon jopa omaan maaliin? No, tekivätpä nuo kanukitkin karkeita virheitä että ei sen puoleen. Yksikin syötti suisidaalisesti kiekon oman maalinsa eteen!, josta olisi kyllä pitänyt rokottaa, etenkin kun siinä olis suomalaisia kärkkymässä. Tuollaisia ei vaan saisi tapahtua tällä tasolla. No, onpahan ainakin jännitystä pelissä.
Koko peli oli kyllä yhtä sellaista "varsat kevätlaitumella ensi kertaa"-tyyppistä kaahaamista ja koohaamista, kummaltakin joukkueelta. Kanadalta jopa enemmän ensimmäisessä erässä. Ei sitten mitään järkeä, ei järjenhäiväääkään, missään tekemisessä. Sata lasissa vaan eteenpäin tukka pöllyten. Siitä olisi pitänyt rankaista.