Tasa-arvon kannalta ajateltuna vain miehiä koskeva yleinen asevelvollisuus on tietysti epätasa-arvoinen asia. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että yleinen asevelvollisuus tulisi koskea myös naisia samalla tavalla kuin miehiä. Olen kahdeksan vuoden ajan päässyt elämään varusmieskoulutuksen parissa ja tuolta ajalta saamani kokemuksen perusteella mitään sukupuoleen liittyvää seikkaa sille, että miehet olisivat parempia sotilaita kuin naiset, ei ole. Olen nähnyt monta naissotilasta, jotka ovat saman ikäluokan miehiin verrattuna paljon parempia sotilaita. Olen nähnyt toki naisia joiden taso sotilaana ei ole yhtään sen parempi kuin heikoimpien miessotilaidenkaan. Jakauma tason suhteen menee mielestäni ihan samalla tavalla molemmilla sukupuolilla, on hyviä ja on vähän heikompia. Jokaiselle sopivia tehtäviä on kuitenkin tarjolla, ei kaikkien tarvitse olla laskuvarjojääkäreitä tai taistelusukeltajia.
Kuten
@TosiFani totesi, yleinen asevelvollisuus on kuitenkin puolustuspoliittinen kysymys, ei tasa-arvokysymys. Suomessa on paljon lakeja, jotka eivät ole tasa-arvoisia. Progressiivinen verotus tai ammattisotilaiden eläkeikä esimerkkeinä mainitakseni. Näitäkään asioita ei ole säädetty tasa-arvon lähtökohdista vaan tarkoituksena on ollut saavuttaa jokin muu asia näiden avulla. Toki progressiivinen verotus voidaan nähdä tasa-arvoisena tietyltä näkökannalta, mutta joku toinen näkee asian päinvastoin. Jos yleinen asevelvollisuus säädettäisiin koskemaan myös naisia samassa laajuudessaan, kuin se koskee nykyisin miehiä, ei meidän tarvitsisi väitellä asevelvollisuuden tasa-arvosta. Tuolla päätöksellä valtio joutuisi lisäämään Puolustusvoimien budjettia, koska nykyinen organisaatio ja resurssit eivät riitä koulutettavien määrän tuplaamiseen. Jonkinlainen vapaaehtoisuus tai valikointi jossa otetaan vain puolet joukosta koulutettavaksi aiheuttaisi omat ongelmansa. Vapaaehtoisuuteen perustuva järjestelmä ei toimi, sen Ruotsin toiminta on osoittanut. Menetelmä jossa koulutukseen käsketään puolet ikäluokasta aiheuttaa taas väistämättä puheet ongelmista tasa-arvon kanssa. Millä perusteella meidän tyttö tai poika käsketään palvelukseen ja naapurin jälkikasvu taas välttyy siltä? Lääketieteellisillä perusteilla valikointia voidaan ja nykyisinkin tehdään, mutta aivan puolta joukosta ei kestävillä perusteilla pysty pudottamaan. Suomessa terveydenhuolto on kuitenkin kärkiluokkaa maailmassa. Mitä olisivat muut perusteet joilla välttää palveluksen?
Suomen sodanajan joukkojen kannalta molempia sukupuolia koskeva yleinen asevelvollisuus olisi erittäin hyvä asia. Varsinkin silloin jos PV:llä olisi resursseja kouluttaa koko ikäluokka. Sodanajan joukkojen määrää ja vahvuutta tässä tilanteessa varmasti nostettaisiin hieman, mutta kovin merkittävästi sitä ei pystyisi tekemään jos yhtälöön lisätään samaan aikaan uusien varuskuntien rakentamisen, PV:n henkilökunnan lisäämisen ja uuden puolustusmateriaalin hankinnan tuoma kustannusvaikutus PV:n budjettiin. Koko ikäluokan kouluttamisella saataisiin sodanajanjoukkojen henkilöstön kierto reserviläisten osalta sellaiseksi, että joukko olisi suhteellisen nuorta koko ajan. Kapiaisten osalta näin ei olisi, koska kohta ei enää ole sopivan ikäisiä reservissä olevia evp kapiaisia. Heidän paikkaamat aukot täytyy tulevaisuudessa täyttää reserviläisillä, joilla ei riitä kuitenkaan koulutus ja kokemus kyseiseen tehtävään. Kun aikansa sodanajan kokoonpanossa ollut reserviläinen aikanaan pullahtaa ulos sa-joukostaan, hänet voisi sitten sijoittaa yhteiskunnan muiden tärkeiden toimintojen kannalta olennaisiin tehtäviin kriisiaikana. Tällaisiin tehtäviin voitaisiin kouluttaa samalla tavalla kertausharjoituksilla kuin reservin sotilaita koulutetaan nykyisin.
Yhteenvetona voisin todeta, että ainoa muutos nykyiseen systeemin voisi olla oikeastaan kutsuntojen pakollisuus myös naisille. Naista ei kuitenkaan voisi käskeä asepalvelukseen. Kutsuntojen avulla kaikille naisille tulisi kerrottua asepalveluksesta paremmin, eikä asioiden selvittäminen olisi henkilökohtaisesta kiinnostuksesta kiinni. Tämä todennäköisesti lisäisi palvelukseen hakeutuvien naisten määrää. Koko ikäluokkaa ja molempia sukupuolia koskevaa asevelvollisuutta ei pystytä toteuttamaan, koska samat henkilöt, jotka äänekkäimin ajavat tasa-arvoa asevelvollisuuslakiin, vastustavat myös yleensä lähes kaikkia korotuksia Puolustusvoimien budjettiin. Sinänsä paradoksaalista, koska mikä tahansa tapa tuon tasa-arvon toteuttamiseen maksaisi nykyistä enemmän. Molempia sukupuolia koskeva yleinen asevelvollisuus olisi pitänyt toteuttaa jo 90-luvulla, jolloin ensimäiset naiset astuivat vapaaehtoiseen palvelukseen. Silloin varuskuntia ja siten myös koulutuspaikkoja oli paljon enemmän. Ei se ilmaista olisi ollut silloinkaan, mutta nykyiseen verrattuna uutta ei olisi tarvinnut rakentaa niin paljoa.