Oman kokemukseni mukaan hyvin isolle joukolle on paljonkin hyötyä. Vieraannuttaa miehen alut sieltä äidin helmoista(itsenäisiä ollaan olevinaan, mutta mutsi tekee ruokaa ja pyykkää), ja opettaa vähän olemaan osa porukkaa, missä omat halut tai tavoitteet eivät ole etusijalla, eikä ne ketään edes kiinnosta. Monille se vesisateessa turhan panttina odottaminen on hyvästä. Samoin kaikenlainen tavaroista huolehtiminen kyllä kehittyy intissä. Tässä mielessä armeijassa siis miehiä todella tehdään, ei niinkään urheita tappokoneita. Ja kai tuolla nyt jokaiselle sellainen aseenkäsittelytaito tulee, että pystyy tarvittaessa maataan puolustamaan.
No en kyllä ole valmis ostamaan tätä. Omalta kohdalta armeija vei useita työpaikkoja vain nokan edestä. Yleensä haastattelut oman käsityksen mukaan kaatuivat siihen, että "olet parikymppinen nuori mies, onko armeija käytynä tai siviilipalvelus suoritettuna?" ja kun tähän kysymykseen nyt ei viitsinyt ihan päin naamaa valehdella, koska totuus olisi kuitenkin paljastunut ennemmin tai myöhemmin seurasi yleensä tuota kysymystä sanat "olemme yhteydessä". No loppu hyvin kaikki hyvin, armeijan jälkeen ensimmäisessä haastattelussa tärppäsi ja sillä tiellä ollaan. Ja tähänkin yleensä feminismiin taipuvaiset ovat valmiita heittämään, että "meiltä naisilta kysytään perhesuunnittelusta", kun se ei edelleenkään ole sama asia. Naiset eivät joudu valitsemaan synnytyksen ja vankeustuomion väliltä, kun taas miesten tulee valita ilmaisen pakkotyön ja vankeustuomion väliltä.
Omalta kohdalta intin hyödyt ovat kyllä jääneet todella lähelle nollaa, ja hyvä niin, toivottavasti asia on näin myös vastaisuudessa. Hyviä muistoja ja muutama tuttu sieltä jäi ja en kyllä kadu armeijan käymistä näin jälkeenpäinkään. Kuten totesin loppu hyvin, kaikki hyvin.
Tämä on oiva esimerkki siitä, kuinka feministinen maailmankuva on syvällä yhteiskunnan rakenteissa. Opettajat ovat kasvaneet naisen ikuiseen uhriasemaan ja siirtävät omaa maailmankuvaansa nuorille.
Eniten juuri ärsyttää se, että tasa-arvo koskee nykyisessä yhteiskunnassa vain tiettyjä kansanryhmiä, tai tältä ainakin aina ajoittain tuntuu, kun me lihaa syövät heteromiehet alistetaan niin naisia kuin homoseksuaaleja. Ja sitä valitusta näiltä alistetuilta (erityisesti näiltä alistetuilta köh köh) tulee, ja samaan aikaan miesten pitää kestää, miesten pitää olla vahvoja... "
ole mies ja kestä se!" ja homma toimii englanniksikin - "man up". Oma verenpaine kohoaa välittömästi, kun tällaisen kuulen. Sama asia jos sanoisin, että "ole nainen ja tee minulle ruokaa" tai "ole nainen ja näytä edes joskus hyvältä". Ja parasta on se, kun homoseksuaali tulee selittämään "valkoisten miesten etuoikeuksista". Olen kuullut homoseksuaalin aloittavan lauseensa näin: "En tiedä mikä suomalaisilla miehillä on niin vaikeaa siinä, että ei voida puhua parisuhteessa". Nimenomaan hänen kuuluisi tietää, koska on suomalainen mies, vai tehtiinkö nyt sellainen mukava muotti, johon sopii kaikki suomalaiset miehet paitsi (rumpujen pärinää) hän itse. Olisi tehnyt mieli kysyä kaverilta, että "mikäs vittu sinä olet, jos et valkoinen mies?" En kuitenkaan kysynyt vaan heitin jotain passiivis-aggressiivista ja poistuin paikalta.
Ja kun tällaiselle tavan tallaajalle on jäänyt vähän epäselväksi ne saatanan hyvät etuoikeudet. Saanko enemmän plussaa ostamistani tuotteista K-ruokakaupoista kuin naiset (tai homoseksuaalit)?
Kannatan lähtökohtaisesti palstaveli Ikävänkantajan (en tägää enää, kun olen sen jo aiemmin tehnyt aiemmassa viestissäni) ehdotusta, mutta myös tämä
LOFINin esittämä ehdotus sopii minulle:
Eli miehet inttiin ja feministit pitävät turpansa kiinni.