Kirkko eroon valtiosta – nyt vai heti?

  • 614 480
  • 7 275
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Kirkon saaman osuuden perusteena on eduskunta katsonut hautaustoimen, kirkonkirjojen pitoon liittyvät väestönkirjanpidolliset tehtävät sekä kulttuuriperinnön hoito- ja ylläpitotehtävät eli huolehtiminen vanhoista rakennuksista.
Edellä todettiin kirkon väestökirjanpidolliset tehtävät tarpeettomiksi valtion ja kansalaisten kannalta, koska niitä varten ovat olemassa jo maistraatit ynnä VRK. Kirkolla ei ole tarjota olennaista lisäarvoa näiden prosessien tueksi tai lisäksi.

Hautaustoimen harjoittaminen maksaa tietysti, mutta kirkon käytännössä harjoittama monopoli olisi näin haluttaessa helppo purkaa. Järjestämällä vaihtoehtoja ja kannustamalla yrittäjiä "täyden elinkaaripalvelun hautausbusinekseen" tarjottaisiin kuluttajille erilaisia vaihtoehtoja. Tarvittaessa mahdollisesti edullisemminkin kuin mitä kirkko tekee, varsinkin kun huomioidaan loppuasiakashinnassa myös kirkon saamat subventiot jolla perustelit sitä miksi kirkolle kärrätään läjäpäin yhteisöveroa.

Kirkkorakennusten ylläpito ja nättinä pitäminen tontteineen päivineen syö ihan helvetisti nappulaa, se on totta. Monet kirkot ovat näin pakanankin silmään mukavan näköisiä ja istuvat maisemaan sopuisasti. Ehkä tätä voi pitää jonkinlaisena kollektiivisena kulttuurityönä, että valtio osallistuu jollakin siivulla tämän rakennusperinnön säilyttämiseen. Tähän olisi syytä vetää kuitenkin jonkinlainen raja. Ei kai sitä veronmaksajien rahoilla kannata jokaisen syrjäkylän piruntorjuntabunkkerin ylläpitoa käydä kustantamaan. Pitäisi
priorisoida jokin kompakti joukko erityisen siivon näköisiä kirkollisia rakennuksia joita valtio sitten soisi ylläpidettävän. Pitäähän tuleville sukupolville jättää ihmeteltäväksi muistomerkkejä aikanaan seudulla vaikuttaneesta uskonnollisesta liikehdinnästä.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Vuonna 2007 kirkko sai yhteisöveron tuotosta 118,4 miljoonaa euroa. Seurakuntien tilinpäätösten mukaan hautaustoimien kustannukset olivat 101,6 miljoonaa euroa, kirkonkirjojen pitokustannukset 21 miljoonaa euroa ja kulttuuriperinnön hoito- ja ylläpitokulut 12,1 miljoonaa euroa. Kustannukset olivat yhteensä 134,7 miljoonaa euroa eli suuremmat kuin yhteisöveron kirkon osuuden tuotto 118,4 miljoonaa euroa. Yhteiskunnan kannalta kirkko tekee muutakin tärkeää työtä, kuten diakonityötä ja perheneuvontaa.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Vuonna 2007 kirkko sai yhteisöveron tuotosta 118,4 miljoonaa euroa. Seurakuntien tilinpäätösten mukaan hautaustoimien kustannukset olivat 101,6 miljoonaa euroa, kirkonkirjojen pitokustannukset 21 miljoonaa euroa ja kulttuuriperinnön hoito- ja ylläpitokulut 12,1 miljoonaa euroa. Kustannukset olivat yhteensä 134,7 miljoonaa euroa eli suuremmat kuin yhteisöveron kirkon osuuden tuotto 118,4 miljoonaa euroa. Yhteiskunnan kannalta kirkko tekee muutakin tärkeää työtä, kuten diakonityötä ja perheneuvontaa.

On kuitenkin tärkeää erottaa omien jäsenten hautaaminen kirkon edellyttämällä tavalla ja yhteiskunnan muiden henkilöiden hautaaminen sekä tästä yleishyödyllisestä toiminnasta aiheutuvat kulut. Kirkko ei voi odottaa valtiolta tukea siihen että se rakentaa omien jäsentensä hautaamisperinteen tietylle tasolle ja ylläpitää sitä kustannuksista piittaamatta. Sen sijaan se, että kirkko hautaa jopa vasten haudattavien omaa tahtoa ei-jäseniä, sen voi mieltää korvausta vaativaksi, jolloin tuo 118 miljoonaa varmaa riittää. Kuten jo todettua, väestörekisterin pitämiseen kirkkoa ei tarvita, joten tuen vaatiminen siihen on perusteetonta rahan tuhlaamista. Seinien, pöytähopeiden ja pröystäilevien freskojen ylläpito ei kuulu valtion kontolle. Nämä ovat yksinomaan kirkon omaisuutta ja sen on näyttävä myös taseessa. Ei se käy tässä maailmassa että Tuppurainen hankkii talon ja vaatii Tappuraisen maksamaan sen ylläpidon. Suu säkkiä myöten niinkuin Kreikassakin lähiaikoina. Kirkot lihoiksi. On niistä muidenkin seurakuntien tiloista tehty ravintoloita, teattereita ja käsityöläisten pajakommuuneja kun kolehtihaavien pohjat on löydetty.

Kirkolla on hehtaareittain metsää perittynä ruukinpatruunojen mammoilta. Tukea ei pitäisi antaa ennenkuin viisasten miesten työryhmä on käynyt täikammalla läpi omaisuuden ja asettanut niille huutokauppapäivät.

Diakonia- ja nuorisotyön osuus kirkon budjetista on n.10% joten ei se painoarvoltaan kirkossa kovin tärkeä juttu ole. Näiden alueiden osalta yhteiskunnalla on jo omat palvelut olemassa, joten mitään korvaamatonta vahinkoa ei tapahduu jos diakonissat katoavat "markkinoilta" tarjoamasta epistolaa ja toisella kädellä kauraryynipakettia. Ja sitäpaitsi diakonia ON JO mukana perusteena kirkolle myönnetyssä yhteisöverossa.

Edit: Hämmästelen lisäksi sitä, ettei siffa käyttänyt puolta sivua sen esitelmöimiseen, että yhteisöverosta päättää eduskunta ja kuinka yksikään puolue ei ole hänen muistaakseen esittänyt... hetkinen..:

"Vihreät vaativat kirkon yhteisövero-osuuden poistamista. Samalla puolue haluaa siirtää kirkon lakisääteiset tehtävät seurakunnilta valtion ja kuntien hoidettaviksi." Uutinen 1,5 vuoden takaa Seurakuntalainen-lehdestä.​
 
Viimeksi muokattu:

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
"Vihreät vaativat kirkon yhteisövero-osuuden poistamista. Samalla puolue haluaa siirtää kirkon lakisääteiset tehtävät seurakunnilta valtion ja kuntien hoidettaviksi." Uutinen 1,5 vuoden takaa Seurakuntalainen-lehdestä.​

Muistatko, kuinka voimakkaasti ennen viime kevään eduskuntavaaleja Vihreät piti kiinni tästä puoluekokouksen päätöksestä? Tämähän on juuri sitä oikeaa menettelytapaa, mistä olen pyrkinyt keskustelemaan täällä. Aikansa voi huudella nettikeskusteluissa, mutta muutoksia saadakseen on saatava päättäjät vakuuttuneiksi muutosten tarpeellisuudesta. Saa nähdä ottaako Pekka Haavisto tämän arvokysymyksen esille ennen tammikuun presidentinvaaleja.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Muistatko, kuinka voimakkaasti ennen viime kevään eduskuntavaaleja Vihreät piti kiinni tästä puoluekokouksen päätöksestä?

Pää on avattu, esitys kerran tehty ja jatkoa piisaa. Nettikeskustelut jatkuvat, äänestäjiä herätetään pohtimaan asiaa ja tarkastelemaan "itsestäänselvyyksiä" uudemman kerran vielä jokunen vuosi. Sitten asia kopautetaan eduskunnan puheenjohtajan nuijalla käsitellyksi ja kirkko voi järjestäytyä uusiksi.
 

hanu

Jäsen
Suosikkijoukkue
raitapaita
Vuonna 2007 kirkko sai yhteisöveron tuotosta 118,4 miljoonaa euroa. Seurakuntien tilinpäätösten mukaan hautaustoimien kustannukset olivat 101,6 miljoonaa euroa, kirkonkirjojen pitokustannukset 21 miljoonaa euroa ja kulttuuriperinnön hoito- ja ylläpitokulut 12,1 miljoonaa euroa. Kustannukset olivat yhteensä 134,7 miljoonaa euroa eli suuremmat kuin yhteisöveron kirkon osuuden tuotto 118,4 miljoonaa euroa. Yhteiskunnan kannalta kirkko tekee muutakin tärkeää työtä, kuten diakonityötä ja perheneuvontaa.

Siis kirkko saa yhteisöverosta enemmän rahaa kuin mitä hautaustoimen kustannukset ovat? Minkähän takia sitten kirkkoon kuulumattoman tuhkaus maksaa kaksi - kolme kertaa enemmän kuin seurakuntalaisen. Tätähän on perusteltu seurakuntalaisten aikanaan maksamalla kirkolliverolla. Tuosta nyt kyllä putosi pohja pois. Pitäisiköhän sitä toivoa, että saisi aikanaan kuolemantuomionsa lääkäriltä niin, että ehtisi piruuttaan liittyä kirkkoon kuolinvuonnaan, niin ettei veroa maksaisi, mutta olisi kuitenkin hautausalennukseen oikeutettu.

Joskus muistan jostain lukeneeni, että väestökirjanpito (kirkonkirjat) on tänä päivänä kirkolle kannattavaa toimintaa, eli virkatodistuksista, sukututkimuksiin lähetettävistä kirkonkirjaotteista ja ties mistä kerätään enemmän rahaa kuin mitä toiminta vaatii. Voin olla väärässäkin, mutta ainakin tietojärjestelmien yhdistäminen valtion kanssa vähensi kustannuksia merkittävästi, ainakin jos silloiseen uutisointiin on uskomista, yhteisöveroprosenttia se ei suinkaan pienentänyt. Jotenkin noista luvuista tulee mieleen SDP:n Turun kunnallisyhdistys, joka Ruisrokin järjestelyistä muisti kirjanpitoon pistää kulut, mutta ei ollenkaan tuottoja.

Ainakin isäni kuolinpesää varten tarvitut sukuselvitykset ja virkatodistukset eivät olleet suinkaan ilmaisia, ja kaikkea ei maistraatin kautta saanut, vaan täyti kääntyä parinkin eri seurakunnan puoleen, sota kun oli vähän tuota jäljitettävyyttä häirinnyt. Sisaruspuolia tai kaksinnaimista ei sentään löytynyt.

t. hanu
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Kaikki sisältö, mikä liittyy Suomen kirkkolakiin, on eduskunnan säätämää.


Ruotsissa kirkkolaki pitää sisällään vain vaateen kirkon demokraattisuudesta, and that's it. Riittäisi tälläkin, vaikka edes tuota ei mielestäni tarvittaisi

Kirkon saaman osuuden perusteena on eduskunta katsonut hautaustoimen, kirkonkirjojen pitoon liittyvät väestönkirjanpidolliset tehtävät sekä kulttuuriperinnön hoito- ja ylläpitotehtävät eli huolehtiminen vanhoista rakennuksista.


Hautaustoimi ja väestökirjanpito olisi taatusti halvempaa yhteiskunnalle jos siinä ei tarvittaisi ylläpitää sivussa seremoniallisia palveluja. Näitä seremoniallisia palveluja vois sitten ostaa kukin halunsa mukaan. Kulttuuriperinnön ylläpitoon velvoittaa muut lait, ja näihin voi hakea avustuksia kuten muutkin yhteisöt, joilla on hallussaan kulttuuriperinnöllisiä rakennuksia. Mikäli Kirkko käyttää tiloja myös oman toimintansa harjoittamiseen, ei tukea tietty pidä maksaa normaalien toimitilojen ylläpidosta, vaan kattakoon ylläpidon toimintatuloistaan. JOS taas on historiallisesti arvokas rakennus, se saakoon näille kuuluvaa tukea tai museoidaan valtiolle tapauskohtaisesti.

Mikään näistä ei edellytä verotusautomaattia. Pelkkä jäsenmaksu Kirkolle tulisi riittää ja palveluista yhteiskunnan tarvitsemat kilpailutetaan.

Tämän esteenä on vain ja ainoastaan kirkon rahojen ja vaikutusvallan menettämisen pelko. JOS arvostaa tasa-arvoista yhteisökuntarakennetta, niin nämä erioikeudet näkee sellaisena kuin ne ovat, erikoikeuksina, monopoleina, asioina mitä muita monopoleja yleensä kiivaasti vastustavat kirkon ollessa kyseessä puoltavat.



Muistatko, kuinka voimakkaasti ennen viime kevään eduskuntavaaleja Vihreät piti kiinni tästä puoluekokouksen päätöksestä?

On olemassa sellainen asia kuin reaalipolitiikka. Se ei tarkoita etteikö omia asioita ajeta, vaan siitä, että koska Suomessa ei kenelläkään ole yksittäistä enemmistöä mahdollisuus saavuttaa eduskunnassa, tehdään hallitusohjelma, jossa jokaiselle on jotakin. Ei, VihreilläKÄÄN ei ole ykköskorissa kirkon ja valtion ero, ei tietenkään, tässä yhteiskunnassa on hieman tärkeämpiäkin asioita, joita pitää saada omasta korista sinne hallitusohjelmaan.

So, kun asia alkaa olemana useamman puolueen kakkoskorissa, niin sen mahdollisuus päästä hallitusohjelmaan lisääntyy.. tätä odotellessa.. sillä tilastollisesti näyttäisi, että näin käy
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Minkähän takia sitten kirkkoon kuulumattoman tuhkaus maksaa kaksi - kolme kertaa enemmän kuin seurakuntalaisen. Tätähän on perusteltu seurakuntalaisten aikanaan maksamalla kirkolliverolla.

Vanhaa tietoa…Ennen nykystä hautaustoimilain voimaan tuloa evankelisluterilaisen kirkon seurakunnat ja seurakuntayhtymät saattoivat periä kirkkoon kuulumattoman hautasijasta ja hautaamisesta korkeamman maksun kuin kirkkoon kuuluvalta.

Nykyinen Hautaustoimilaki (457/2003) muutti tilanteen siten, että maksujen perusteiden tulee olla samat kaikille, joilla on oikeus tulla haudatuksi seurakunnan hautausmaalle. Nykyään hautaustoimen maksuissa on kaksi eri ryhmää, maksut paikkakunnan asukkaille ja maksut ulkopaikkakuntalaisille.

Maksuista voi myöntää kokonaan tai osittain vapautuksen, jos vainaja on ollut rintamaveteraani, tai siihen rinnastettavasta syystä.

Tämä perustuu ihan siihen, että Perustuslain 6 §:n 2 momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Eli erot, jotka perustuvat henkilön jäsenyyteen uskonnollisessa yhdyskunnassa, ovat syrjintää.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Seurakuntien tilinpäätösten mukaan hautaustoimien kustannukset olivat 101,6 miljoonaa euroa

Jostain syystä kirkon kirjanpidon mukaan hautaustoimen menot kasvoivat 92% vuodesta 2003 vuoteen 2007, vaikka kuolleiden määrässä ei tapahtunut muutosta?

Miksi sama rahamäärä, joka riitti vallan hyvin vuonna 2003 kattamaan kustannukset, ei nyt enää riitäkään, vaan vaaditaan 50% eli 40M euroa enemmän rahaa?

Noh, Kirkko selittää, että vuonna 2003 hautaustoimen kustannukset olivat noin 53M euroa, josta ne nousivat jo seuraavana vuonna 78M euroon. Vuonna 2007 kustannukset olivat jo 102M euroa. Neljässä vuodessa kustannukset kasvoivat siis lähes 100%. Haudattujen vainajien määrä on pysynyt lähes samana eikä reaalikustannuksetkaan ole tuona aikana kovin paljon nousseet, joten mistä johtuu tämä kustannusten räjähdysmäinen kasvu?

Erikoinen yksityiskohta on myös haudanhoitosopimukset, joiden tuotto vuonna 2007 oli jopa 26M euroa 58M euron liikevaihdolla. Joku saattaisi tämän perusteella epäillä, että hautojen todellisia hoitamiskustannuksia on laitettu valtion kustantaman hautaustoimen piikkiin, vaikka verotuloja ei saisi käyttää tähän toimintaan. Tai kenties kirkko vain hyödyntää monopoliasemaansa hautojen hoitamisessa, tehden yli 40% voittoa tällä liiketoiminnallaan.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
On olemassa sellainen asia kuin reaalipolitiikka. Se ei tarkoita etteikö omia asioita ajeta, vaan siitä, että koska Suomessa ei kenelläkään ole yksittäistä enemmistöä mahdollisuus saavuttaa eduskunnassa, tehdään hallitusohjelma, jossa jokaiselle on jotakin. Ei, VihreilläKÄÄN ei ole ykköskorissa kirkon ja valtion ero, ei tietenkään, tässä yhteiskunnassa on hieman tärkeämpiäkin asioita, joita pitää saada omasta korista sinne hallitusohjelmaan.

So, kun asia alkaa olemana useamman puolueen kakkoskorissa, niin sen mahdollisuus päästä hallitusohjelmaan lisääntyy.. tätä odotellessa.. sillä tilastollisesti näyttäisi, että näin käy

En kirjoittanut hallitusohjelmasta, vaan kysyin Yläpesältä sitä, että miten voimakkaasti Vihreät pitivät kiinni ennen viime eduskuntavaaleja puoluekokouspäätöksestään, mikä koski yhteisöveroa. Realipolitiikka ainakin osoitti, että puuttuminen yhteisöverotukseen ei pelastanut Vihreitä rankalta vaalitappiolta. Kun käydään kansan enemmistön tekemiä päätöksiä vastaan, kuten Vihreät kävi tässä yhteisöverokysymyksessä, on varauduttava siihen, että takkiin tulee.

Hallitusohjelmiin kirkon ja valtion ero ei tule näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Niin kauan kuin Kokoomus, PS, SDP, Keskusta ovat suurimmat puolueet ja RKP sekä VAS ovat tässä kysymyksessä suurten puolueiden kanssa samalla kannalla, niin Suomessa mennään nykyisenkaltaisella kirkkolailla. Vihreät ja Kristillisdemokraatit saattavat puolueina ajaa muutosta kirkkolakiin kirkon ja valtion erottamiseksi, mutta mainitsemasi realipolitiikka pistää nekin parrelleen ennen pitkää.

Evankelisluterilaisen kirkon ja Ortodoksisen kirkon toimia ja varsinkin taloudenpitoa on syytä tarkkailla päättäjien toimesta hyvinkin kriittisesti. Ei näillä kirkkokunnilla ole erityisoikeutta elää yli varojensa nyky-yhteiskunnassa vaan niiden on mukauduttava samoihin talousremontteihin kuin mihin ympäröivän yhteiskunnankin on ollut mukauduttava.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
En kirjoittanut hallitusohjelmasta, vaan kysyin Yläpesältä sitä, että miten voimakkaasti Vihreät pitivät kiinni ennen viime eduskuntavaaleja puoluekokouspäätöksestään, mikä koski yhteisöveroa.


Kuten aina ennekin, ohjelmista pidetään kiinni ennen ja jälkeen vaalien. Se, että kuuluko se ykköskoriin, joka viedään hallitusneuvotteluihin tai otetaan teemaksi vaalikampanjassa, on eri asia. Vaaleissa ei voi olla montaa kärkiteema, koska ihmiset eivät tutustu kuin 1 – 2 asiaan, jota puolue tai ehdokas ajaa.

Kun kirkollispolitiikka menee siellä 2 – 3 korin tuntumassa, niin eihän nyt siitä mitään meteliä pidetä.. mutta ohjelmassa se on.

Realipolitiikka ainakin osoitti, että puuttuminen yhteisöverotukseen ei pelastanut Vihreitä rankalta vaalitappiolta. Kun käydään kansan enemmistön tekemiä päätöksiä vastaan, kuten Vihreät kävi tässä yhteisöverokysymyksessä, on varauduttava siihen, että takkiin tulee.

Niin, näin toimii poliittinen ryhmä joka ei koko ajan oppriotunisoi vaalimenestyksen toivossa (ala SDP persujen pelossaan), vaan ajaa niitä omia asioitaan reaalipoliittisesta tilanteesta huolimatta. Ei se silti mikään ykköskorin asia ole koskaan ollut, eikä 2 koria korkeammalle varmaan nouse koskaan missään puolueessa.


Evankelisluterilaisen kirkon ja Ortodoksisen kirkon toimia ja varsinkin taloudenpitoa on syytä tarkkailla päättäjien toimesta hyvinkin kriittisesti. Ei näillä kirkkokunnilla ole erityisoikeutta elää yli varojensa nyky-yhteiskunnassa vaan niiden on mukauduttava samoihin talousremontteihin kuin mihin ympäröivän yhteiskunnankin on ollut mukauduttava.

Ja tämä olis helpointa hoitaa tekemällä lopun erikoisasemasta. Simple, ja sen myöntää jokainen joka ei pelkää kirkon aseman puolesta vaan uskoo, että sanoma on se tärkein asia. . . mutta ilmeisesti valta ja raha on tärkeämpää kuin ”sana”… muistuttaisin jälleen Jessen toimista Jerusalemin synagogassa

Juutalaisten pääsiäisjuhla oli tulossa, ja Jeesus lähti Jerusalemiin. Hän näki
temppelissä kauppiaita, jotka myivät härkiä, lampaita ja kyyhkysiä. Siellä istui
myös rahanvaihtajia. Jeesus teki nuoranpätkistä ruoskan ja ajoi heidät kaikki
temppelistä lampaineen ja härkineen. Hän paiskasi vaihtajien rahat maahan ja
kaatoi heidän pöytänsä. Kyyhkysten myyjille hän sanoi: "Viekää lintunne pois!
Älkää tehkö Isäni talosta markkinapaikkaa!" Silloin opetuslapset muistivat, mitä
kirjoituksissa sanotaan: "Kiivaus sinun temppelisi puolesta kuluttaa minut."
(Joh. 2:13-17)
 

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Suurin kirkkovastaisuus lienee perinteisesti Vasemmistoliitossa ja nykyään senkin piirissä on paljon kirkkomyönteisiä, kun kirkko on profiloitunut yhä enemmän köyhien asialle. Vihreidenkin piirissä on paljon kirkkomyönteisiä kuten vaikkapa Jukka Relander ja puoluesihteeri Panu Laturi. Vaikea nähdä, että ainakaan lähiaikoina mikään puolue lähtisi voimakkaasti ajamaan isompia muutoksia nykytilanteeseen. Jo oman puolueen piirissä hajaannus voisi olla kohtalokasta.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Suurin kirkkovastaisuus lienee perinteisesti Vasemmistoliitossa ja nykyään senkin piirissä on paljon kirkkomyönteisiä, kun kirkko on profiloitunut yhä enemmän köyhien asialle.

Ensinnäkin ketjussa ei ole kyse kirkkovastaisuudesta, vaan kirkon ja valtion välisten symbioottisten epädemokraattisten siteiden katkomisesta. Kirkko on 100% tervetullut jatkamaan työtään senkin jälkeen kun erottaminen on tapahtunut. Luonnollisesti se tekee tämän omillaan ja hakee tarvittaessa avustuksia valtiolta, RAY:lta, EU:lta ja muilta tahoilta muiden yhdistysten ja säätiöiden tavoin.

Toisekseen kirkon "profiloituminen enemmän köyhien asialle" ei kuitenkaan näy kirkon budjetissa. Näihin tarkoituksiin kohdennetut momentit ovat häviävän pieni osa. Esim. hallintoon ja kiinteistönhuoltoon menee moninkertainen määrä (39% kuluista). Enemmänkin on kyse tietoisesta propagandasta.

2010 kirkko sai 112 miljoonaa euroa yhteisöverotuottoa. Tästä kirkko pisti rellestäen heti 17% lähetystyöhön eli aasialaisten ja afrikkalaisten käännyttämiseen. Kohtiin "musiikki ja tiedotus" kirkko käyttää 92 miljoonaa euroa. Pitäisikö alkaa käyttää mp3-soittimia ja nettilehtiä kanttoriarmeijan ja silkinpehmeiden monivärilehtien sijaan?
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
kirkkovastaisuus
Aina kyse ei ole erityisestä kirkkovastaisuudesta, vaikka omista puheistanikin saattaa välillä saada sellaisen käsityksen. Kyse on tässäkin keskustelussa ainakin merkittävältä osin siitä, että kyseenalaistetaan kirkon ja valtion nykyinen suhde. Pontimena vaikkapa se, että yhteisöverotuksen kautta yritykset ovat omistajiensa aatteellisista ja uskonnollisista näkemyksistä huolimatta pakotettuja maksamaan kirkon tuottamista palveluista. Tämähän rinnastuu ikään kuin tulevaan mediamaksuun/-veroon. Ovatko kirkon palvelut jotenkin "välttämätöntä infraa" jota me kaikki tarvitsemme ja jolle ei ole vaihtoehtoja? Seuraavassa arvio kolmesta aiemmin todetusta palvelutyypistä:

1) Hautauspalvelut: voidaan tarvittaessa ja haluttaessa järjestää muutoin. Ei ole yhteiskunnan kannalta elintärkeää että kirkolla on käytännössä monopoli. Voidaan järjestää yksityisten firmojen ja hautausmaayrittäjien toimesta eri palvelutasoilla, myös edukkaasti, ja halutessaan uskonnolliset seremoniat voi tilata kirkolta tai mistä kukin haluaa.

2) Väestökirjanpitopalvelut: ei tarvita. Kirkon rekisteri ei tarjoa valtion ylläpitämiin palveluihin mitään lisäarvoa. Yhteiskunnan kannalta ylimääräinen päällekkäinen prosessi, johon ei ole mitään mieltä käyttää veronmaksajien rahoja.

3) Kirkollisen rakennuskannan ylläpito ja suojelu: osittain kannatettavaa. Kuitenkin jos kirkko olisi yritys, niin iso osa kirkkorakennuksista olisi jo poistettu kannattamattomina ja vähäisen käytön takia myyty tai purettu. Nykyisillä liikenneyhteyksillä, julkisilla välineillä ja omalla autokannalla kirkkokansa pääsee kirkkoon kätevästi vähän kauempaakin. Ei joka tuppukylässä toimita herranhuoneita ylläpitää. Lisäksi kirkollisia toimituksia voidaan lähettää videona sellaisista kiinnostuneille nykyaikana. Osan arvokkaimmista kirkkorakennuksista soisi säilytettävän siinäkin tapauksessa, ettei seudulla juuri enää olisi kirkon jäseniä - tähänkin tilanteeseen vielä törmätään tulevaisuudessa kun uskonnon ote sukupolvien saatossa kirpoaa. Muutamat sivutaajamien kirkkorakennukset voi joko museoida ja sälyttää kannatusyhdistyksille, tai myydä johonkin muuhun käyttöön. Kuvainraastamista? Ei toki. Käytännön realismia. Näin tuskin ihan äkkiä tapahtuu, ja onhan moni ei-uskovainenkin varmasti kirkkorakennusten säilyttämisen kannalla. Jos vaan "joku" senkin maksaa.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
1) Hautauspalvelut: voidaan tarvittaessa ja haluttaessa järjestää muutoin. Ei ole yhteiskunnan kannalta elintärkeää että kirkolla on käytännössä monopoli. Voidaan järjestää yksityisten firmojen ja hautausmaayrittäjien toimesta eri palvelutasoilla, myös edukkaasti, ja halutessaan uskonnolliset seremoniat voi tilata kirkolta tai mistä kukin haluaa.

Hautaustoimen vapauttamisessa on silti paikallaan, että lupia myöntävät viranomaiset valvovat toimintaa ja asettavat sille riittävät laatukriteerit, kuten toimijan kyky huolehtia tulevasta hautausmaasta riittävän pitkällä aikavälillä. Tällä hetkellä luvan voi saada evankelis-luterilaisen kirkon lisäksi ainoastaan valtio, kunta, kuntayhtymä tai ortodoksinen kirkko. Itä-Suomen aluehallintoviraston luvalla myös rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta tai muu rekisteröity yhteisö tai säätiö. Yksityishenkilö ei voi perustaa hautausmaata. En ole varma miten esimerkiksi yrityksen kyky ja luotettavuus voitaisiin riittävän hyvin arvioida.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Nykyisen hallituksen ohjelmassa on kohdassa HALLITUKSEN VEROPOLIITTINEN LINJAUS tästä täällä käydystä keskustelusta sovittu seuraavasti:"Seurakuntien yhteiskunnallisten tehtävien aiheuttamien velvotteiden korvaaminen selvitetään vuoden 2011 aikana".

Työryhmän perustaminen on ollut Valtionvarainministeriön vastuulla. En löytänyt pikaisella selvityksellä työryhmästä ja sen kokoonpanosta mitään. Nykyinen korvaaminen tapahtuu yhteisöverotuotoista, joista valtion saama osuus oli vuosina 2009-10 65,42%, kuntien 32,03% ja seurakuntien 2,55%. Seurakuntien osuus oli vuosina 1993-97 3,36%. Sen jälkeen seurakuntien osuus on vähentynyt ollen pienimmillään vuosina 2000-2001 1,7%.

Hallitusohjelman kirjauksesta voi päätellä, että työryhmä selvittää sen, että jatketaanko nykylinjalla vai korvataanko seurakuntien yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuvat kustannukset suoraan budjettirahoituksena. Mielenkiintoinen työryhmäselvitys on tulossa ja aiheuttanee keskustelua myös täällä JA:ssa.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Nykyisen hallituksen ohjelmassa on kohdassa HALLITUKSEN VEROPOLIITTINEN LINJAUS tästä täällä käydystä keskustelusta sovittu seuraavasti:"Seurakuntien yhteiskunnallisten tehtävien aiheuttamien velvotteiden korvaaminen selvitetään vuoden 2011 aikana".

Varsin hupaisaa on, että myös ortodoksinen kirkko on saanut aivan vastaavat prosentit VAIKKA se ei salli ulkopuolisten hautaamista omille hautausmailleen EIKÄ maksa valtiolle korvausta kirkollisveronsa perinnästä evlutin lailla. Ortodokseille maksetaan siis yhteisöveroa käytännössä tyhjästä, mikä toki kertoo läpinäkyvämmin koko asiasta kun ei tarvitse verhota tarkoitusta samalla tavoin kuin luterilaisten kohdalla.

Ortodoksisen kirkon yhteisövero-osuuden poistaminen: Tiedote 5.9.2011 | Vapaa-ajattelijain Liitto ry
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Nykyinen hallitus ja sen sisäministeri ovat sitä mieltä, ettei valtiokirkkojen pelkkä verotusoikeus riitä vaan muidenkin uskonnolisten yhteisöjen pitää saada haalia rahaa yleishyödyllisyys-nimikkeen alla. Eli takapakkia mennään tässä asiassa niin kauan kuin Päivi häärii hallituksessa.

Ja muutenkin on vähän omituista, että kirkkoministeri moittii itseänäisiä seurakuntia siitä, etteivät ne halua jakaa avustuksia ministeriä lähellä oleville järjestöille näiden naispappeus-
ja homokantojen takia.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Nykyisen hallituksen ohjelmassa on kohdassa HALLITUKSEN VEROPOLIITTINEN LINJAUS tästä täällä käydystä keskustelusta sovittu seuraavasti:"Seurakuntien yhteiskunnallisten tehtävien aiheuttamien velvotteiden korvaaminen selvitetään vuoden 2011 aikana".


Valtiovarainministeriön työryhmä antoi jo vuonna 2002 ehdotuksen yhteisövero-osuuden korvaamisesta kustannusperusteisella, indeksiin sidotulla valtionavulla. Tämä ehdotus ei vaan toteutunut, saas nähä kuin nyt käy...


Samana vuonna 2002 kirkkohallituksen antamien ohjeiden mukaan hautaustoimelle vyörytettiin mm. hallinnon ja kiinteistöjen kustannuksia, perusteena kustannusten kohdentaminen todellisen toiminnan mukaan.


Osittain kulujen tarkempi kohdentaminen on varmasti ollut ihan asiallista, mutta suuri osa on ollut puhdasta kirjanpidollista kikkailua.

Esimerkkinä toimintatapa, jossa seurakunnat velvoitetaan kohdentamaan mm. siunauskappeleiden kiinteistökulut ja poistot hautaustoimelle, vaikka monissa seurakunnissa näitä kappeleita saavat käyttää ainoastaan kirkkon jäsenet. Kappeleiden käyttäjiksi eivät uskonnottomat tai toisuskoiset kelpaa, mutta epäsuoriksi maksajiksi kyllä.

Sama tilanne on kirkkojen käytössä uskonnollisiin siunaustilaisuuksiin. Ohjeiden mukaan kirkon käytöstä peritään sisäistä vuokraa, joka kohdennetaan hautaustoimelle siinä suhteessa, kuinka monta tilaisuutta on kirkossa järjestetty. Kirkkohallituksen yleiskirjeessä on oikein esimerkin avulla näytetty, kuinka 50 hautaan siunaamista kirkon 290 käyttökerrasta mahdollistaa kirkkorakennuksen kustannuksista 17% siivun vyöryttämisen yhteisöveroista maksettavalle hautaustoimelle.


Näin kirkko on siis muutaman viime vuoden aikana paisutellut hautaustoimen kustannuksia mm. siirtämällä sinne uskonnonharjoittamiseen tarkoitettujen tilojen kustannuksia.

Tällaisessa taloustilanteessa odottaisi valtioltakin tiukempaa kontrollia kaikissa kustannuksissa.
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Tässä kun kyseltiin sen perään, ettei kukaan eduskunnassa kannata tätä kirkon ja valtion eroa, niin kansanedustaja, ministeri, puoluejohtaja ja presidenttiehdokas Arhinmäki kannattaa kirkon ja valtion eroa hesarin kyselyssä kysymyksen 8 vastauksessa.

Paavo Arhinmäki kirjoitti:
Me olemme aina olleet sitä mieltä, että se on henkilökohtainen asia eikä poliittinen kysymys. Minun mielestäni esimerkiksi kirkko ja valtio voitaisiin erottaa toisistaan.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Ja kouluopetuksesta keskusteltiin tänään ykkösaamussa (löytyy areenasta). Siinä opetusministeri Gustafson on uskonnonopetuksen vähentämisen kannalla (lopettamista ei pitänyt realistisena hallituspohjan laajuuden takia.. lue KD), ja ohjelmassa siteerattiin tukimusta, jossa suurin osa suomalaisista olis valmis nipistämän uskontotunteja muiden aineiden hyväksi.

Uskontotunteja on siis enemmän kuin Historiaa! Uskonnonopettajien kouluttajan perustelut on kerrassaan surkuhupaisia…
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Uskonnonopettajien kouluttajan perustelut on kerrassaan surkuhupaisia…

Itku siinä tulee naurunpyrskähdyksen sijaan. Tai lisäksi. Niinkuin silloinkin kun kuulin että opettajien mukaan ruokarukous ei ole uskonnonharjoittamista joten sitä voidaan edellyttää kaikilta lapsilta. Ja näin monissa kouluissa ja päiväkodeissa sitten menetelläänkin. Mahtaisivatkohan katsoa Saatanan ruokaylistystä yhtä ymmärtävästi? Tai ruokaylistystä jossa todetaan ruoan olevan ihmisten ei jumalan tekoa?

Ilmeisesti räsäsläisille ei tämä nykymeno enää tahdo riittää vaan muksujen aivopesu pitää tehdä voimallisemmin ja varhemmin. Aamulehti: "Valkeakoskelainen päiväkoti aikoo kieltää pääsiäisnoidat ja halloweenin - mutta ei joulupukkia" (sic!) Kumpikohan nyt tällä kertaa on "suomalaisempi" ja perinteisempi: pääsiäistrulli vai ruokarukous?
 

Ostrich

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Itku siinä tulee naurunpyrskähdyksen sijaan. Tai lisäksi. Niinkuin silloinkin kun kuulin että opettajien mukaan ruokarukous ei ole uskonnonharjoittamista joten sitä voidaan edellyttää kaikilta lapsilta. Ja näin monissa kouluissa ja päiväkodeissa sitten menetelläänkin. Mahtaisivatkohan katsoa Saatanan ruokaylistystä yhtä ymmärtävästi? Tai ruokaylistystä jossa todetaan ruoan olevan ihmisten ei jumalan tekoa?

Ilmeisesti räsäsläisille ei tämä nykymeno enää tahdo riittää vaan muksujen aivopesu pitää tehdä voimallisemmin ja varhemmin. Aamulehti: "Valkeakoskelainen päiväkoti aikoo kieltää pääsiäisnoidat ja halloweenin - mutta ei joulupukkia" (sic!) Kumpikohan nyt tällä kertaa on "suomalaisempi" ja perinteisempi: pääsiäistrulli vai ruokarukous?

On se nyt niin perkeleen kauheeta, jos joku ruokarukous lausutaan. Ei kenenkään niissä ole pakko rukoilla mukana. Miten edes joku "Saatanan ruokaylistys" liittyy tähän asiaan? Mielestäni tätä "aivopesua" tulee jatkaa ja ruokarukous on lausuttava jatkossakin. Itse pentuna en ollut mikään uskovainen, mutta oli ihan hauska lausua aina ruokarukous, ja se suotakoon myös omille lapsilleni. Samoin kuin esimerkiksi Suvivirsi ja jouluevankeliumi, jotka sinä haluat kieltää.

Voin vain kuvitella, nimimerkki Yläpesä, minkälaista aivopesua sinun lapsesi kohtaa jatkuvasti sinun taholtasi, kun haluat estää heitä menemästä vaikkapa koulun joulujuhlaan. Mitä sitten teet kevätjuhlassa, kun on Suvivirren laulamisen aika? Haetko lapsesi pois siksi aikaa, menetkö tukkimaan heidän korvat vai etkö päästä heitä menemään kevätjuhlaankaan? En oikein usko, että tuota kautta kasvaa kovin avarakatseisia lapsia.
 
Viimeksi muokattu:

Footless

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
On se nyt niin perkeleen kauheeta, jos joku ruokarukous lausutaan.

On se. En mä ymmärrä minkä takia kirkkoon kuulumattomien lasten pitäisi jotain rukouksia lukea ruokailun yhteydessä. Mulle on ihan sama miten jokainen lapsensa kasvattaa ja mihin uskoon, mutta koulussa ruokarukouksen luetuttaminen menee 2010-luvulla jo luokkaan pelleily.
 

ferro

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, NY Rangers, Liverpool, 49ers
On se nyt niin perkeleen kauheeta, jos joku ruokarukous lausutaan. Ei kenenkään niissä ole pakko rukoilla mukana.

On se nyt niin perkeleen kauheeta, jos kumarretaan mekkaan päin pari kertaa koulupäivän aikana. Ei kenenkään niissä ole pakko rukoilla mukana, voivat ottaa sen leppoisana venyttelynä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös