Piratismi ja vapaamatkustajat

[ms.qvist]

Millä tavoin se hyödyttää artistia, että kirjasto on maksanut sen yhden levyn osuudesta heille samalla kun kirjastot levittävät sitä ilmaiseksi muille kansalaisille? Tietääkseni kirjastot eivät maksa artisteille siitä, kuinka monta kertaa heidän levyä on lainattu (mutta voin olla väärässäkin).

Tässä on tärkeä huomioida se asia, että kirjasto on laillinen väylä, jota myöten musiikkia tai kirjoja saa lainata itselleen ja kirjasto kuitenkin maksaa korvauksen artistille tms. tämän tuotteen lainaamisesta. Esim. kirjasto ostaa cd-levyt suuremmalla hinnalla kuin tavallinen käyttäjä Anttilasta, koska musiikkiin on laskettu artistille suoritettava ylimääräinen korvaus, jolla pyritään edes hivenen kattamaan sitä, että artistin musiikkia lainataan kirjastojen kautta suurelle yleisölle. Samaten jos minä esim. tuhoan kirjaston cd-levyn tai kirjan, joudun korvaamaan huomattavasti suuremman hinnan mitä levyn todellinen arvo esim. juuri Anttilassa on, koska tähän summaan lasketaan lukuun artistille tms. maksettava ylimääräinen korvaus. Kokemusta nimittäin on asiasta. Koirani oli kerran tehnyt parempaa tuttavuutta erään kirjan kanssa ja palauttaessani sen kirjastoon tuli korvattavaksi reilut tuplaten kirjan todellinen arvo kirjakaupassa, joissain kirjoissa/aineistoissa korvattava hinta voi olla vieläkin korkeampi (esim. nuottivihot).

vlad.

 

[LaTe_Show]

Koirani oli kerran tehnyt parempaa tuttavuutta erään kirjan kanssa ja palauttaessani sen kirjastoon tuli korvattavaksi reilut tuplaten kirjan todellinen arvo kirjakaupassa, joissain kirjoissa/aineistoissa korvattava hinta voi olla vieläkin korkeampi (esim. nuottivihot).

Tottakai kirjan arvo on kirjastolle kalliimpi ihan sen vuoksi, että se kirja pitää laminoida/laittaa kovat kannet, liimata viivakoodit, lisätä kirjaston tietojärjestelmiin ja siten syöttää (ja yhdenmukaistaa) se kyseinen teos osaksi kirjaston kokonaisjärjestelmiä = jotta se olisi lainattavassa muodossa. Se, että kirja saapuu fyysisesti kirjaston tiloihin ei tee siitä lainattavaa loppuasiakkaalle.

Artisti sen sijaan saa sen saman korvauksen oli sitä teosta lainattu kerran tai 1000 kertaa.

 

[tant gredulin]

Hommahan tosiaan toimisi ilman levy-yhtiöitä. Olisi mahdollista, että oltaisiin tilanteessa, jossa musiikki myisi itse itsensä, bändin, kappaleiden ja keikkojen kautta. Päästäisiin eroon kaikesta markkinoidusta Antti Tuisku-paskasta.

Toki tämä on vain minun toiveeni

Radiohead ja Nine Inch Nails... noh, heillä on varaa jakaa musiikkiaan ilmaiseksi, mutta entäpä aloittelevat bändit? Uusien yrittäjien kohdalla, joilla on mahdollisesti käytettävissään omat soittimet, äänityslaitteet ja vaikkapa webbisaitti, muuttuu musiikki aika lailla yksinkertaisemmaksi... palataan nk. juurille :) Yrittäjiä on varmasti satoja. Milläs maksat soittokamat, tai käytät erikoisempia soittimia tai vaikka kokonaista orkesteria jos kukaan ei osta levyjä tai pyydä keikalle? Kaikilla ei ole kykyä markkinoida itse itseään ja puffata matskua lehtiin tai radioon. Joissakin genreissä sovittaminen, tuottaminen ja orkestrointi antaa musiikille paljonkin lisäarvoa, eikä voida olettaa, että kaikki aloittelevat muusikot tulevat varakkaista kotioloista :)

Onhan se kyllä kaunis ajatus, että kaikki lähtisivät samalta viivalta.

Miksi kuitenkin sitten keikoista pitäisi maksaa? Eivätkö keikkamyyjät ja/tai ohjelmatoimistot ole samalla tavalla turhia?

 

[LaTe_Show]

Eivätkö keikkamyyjät ja/tai ohjelmatoimistot ole samalla tavalla turhia?

Ovat turhia jos artistit pystyisivät järjestämään nämä tapahtumat itse.

 

[tant gredulin]

Artisti sen sijaan saa sen saman korvauksen oli sitä teosta lainattu kerran tai 1000 kertaa.

Onko todella näin? Kysyn ihan vilpittömin mielen, koska en tiedä. Kuulostaa kummalliselta, koska radiosoitostakin korvataan soittokertojen perusteella.

 

[vstk]

Varsin ongelmallinen aihe.

Tuon esiin yhden toisen nakokulman katsoa tata asiaa.

Olen itse soitellut elektronista musiikkia pitemman aikaa harrastuksen muodossa omilla laitteilla kotioloissa ja silloin talloin jossain muuallakin. Ongelma mihin itse tormaan aarimmaisen usein musiikkia ostaessa on monen nettikaupan kappaleen 30s esikuuntelun riittamattomyys. Keskimaarainen pituus tallaiselle kappaleelle on yleensa 7.30min ja usein tuo 30s kattaa pelkan vokaaliosuuden jossa biitista ei saa selvaa ollenkaan. Tama tuottaa itselle ainakin suuria vaikeuksia, silla en millaan haluaisi ostaa sikaa sakissa.

Yleensa ratkaisu loytyy vahan vanhempien biisien osalta Youtubesta jossa sen voi kuunnella kokonaisuudessaan ja paattaa toimiiko tama biisi kokoelmassa ja onko se millaan tavalla soitettava omassa setissa.

Helvetisti on rahoja mennyt hukkaan kun esikuuntelussa biisi kuulostaa ihan ok, kunnes sen lataa ja huomaa etta bassoraita on erilainen mita sen odotti olevan. Ei toimi. Rahojaanhan ei luonnollisesti takaisin saa. Joskus jokin biisi on pakko ladata netista ilmaiseksi ja kuunnella se lapi ja tehda ostopaatos sen perusteella. Netista laittomasti ladatuilla biiseilla en tee yhtaan mitaan, yleensa laatu naissa ei kesta mitenkaan ja delete-nappi viuhuu valittomasti kuuntelun jalkeen.

Nettikaupassa saa sentaan kappaleet ladata wavina.
(Yllatyin kun kaytin iTunesia (ensimmaisen ja viimeisen kerran) ja ladattavan biisin laatu oli 256kb luokkaa. Kiva oli siitakin roskasta maksaa)

Joten olen ilmeisesti siis vapaamatkustaja, vaikka ostan musiikkia isolla rahalla vuosittain.

Hyi minua.

 

[LaTe_Show]

Milläs maksat soittokamat, tai käytät erikoisempia soittimia tai vaikka kokonaista orkesteria jos kukaan ei osta levyjä tai pyydä keikalle?

Samalla tavalla kuin ne tuhannet jääkiekonharrastajat, jotka eivät pääse harrastamaan lajia ammatikseen.

 

[ms.qvist]

Tummennettuna on se suurin syyllinen.

Sinulla on varsin mielenkiintoinen tapa tarkastella asioita, eli vaikka levy-yhtiö tekee kaikkensa niin näet monikansalliset levy-yhtiöt automaattisesti rikollisina ja heitä saa kussa silmään minkä kerkiää. Mielenkiintoista!

Kuvitellaanpa, että minulla on bändi (tosin et voi tietää vaikka olisikin) ja olisin jonkin levy-yhtiön siipien suojissa ja levy-yhtiön avaaman nettipalvelimen kautta saisin musiikkiani levitettyä inhimilliseen hintaan ja vaikkapa kappaleen kerrallaan, on tilanne siis sinun mielestä se, että tekemääni musiikkia, helposta latausväylästä huolimatta, saa ladata ilmaiseksi netistä minkä kerkiää koska yhtyeeni toimii levy-yhtiön siipien suojissa? Muuttuuko tilanne toiseksi jos levy-yhtiön sijaan markkinoin itse musiikkiani suoraan ja minulla on väylä josta kappaleitani saa imuttaa vaikkapa yhden kerrallaan? Jos yhtyeeni musiikkia tuolloin imutetaan, onko kyse piratismista?

En tunnusta syyllistyneeni mihinkään rikokseen. Kyseinen ottelu ei ollut näkyvissä Suomessa. Mutta jos näin on, että olen rikkonut lakia, niin kerro sinä kenen oikeuksia olen loukannut.

Varmaankin ottelun välittäjällä oli sopimus ottelun näyttämisestä jonkin tahon kanssa ja koska turvauduit "ei-niin-lailliseen" striimiin, olet ollut osallisena rikkomassa ottelun joukkueiden - välittäjien - tv-yhtiön välisiä sopimuksia. Jos olisit sanonut turvautuneesi lailliseen striimiin, tilanne olisi ollut toinen koska tuolloin homma toimii laillisesti ja sinulla on lupa ottalun katsomiseen. Ymmärrätkö? Olet vetänyt välistä vaikka hyvin minimaalisesti ja oma osuutesi "rikoksesta" on ollut hyvin vähäinen.

vlad.

 

[LaTe_Show]

Onko todella näin? Kysyn ihan vilpittömin mielen, koska en tiedä. Kuulostaa kummalliselta, koska radiosoitostakin korvataan soittokertojen perusteella.

Joku saa korjata, mutta ainakaan itse en ole kuullut että kirjastoilta olisi vaadittu esimerkiksi vuosittaista raporttia niistä levyistä mitä on lainattu ja vaadittu korvauksia sen mukaan.

 

[ms.qvist]

Tottakai kirjan arvo on kirjastolle kalliimpi ihan sen vuoksi, että se kirja pitää laminoida/laittaa kovat kannet, liimata viivakoodit, lisätä kirjaston tietojärjestelmiin ja siten syöttää (ja yhdenmukaistaa) se kyseinen teos osaksi kirjaston kokonaisjärjestelmiä = jotta se olisi lainattavassa muodossa. Se, että kirja saapuu fyysisesti kirjaston tiloihin ei tee siitä lainattavaa loppuasiakkaalle.

Artisti sen sijaan saa sen saman korvauksen oli sitä teosta lainattu kerran tai 1000 kertaa.

Ei vaan se kirjan kirjakauppa-arvo on kalliimpi verrattuna siihen jos minä ostan kirjan kirjakaupasta - muut kulut ovat pienet verrattuna siihen. Tämä asia on tehty selväksi minulle. Sama pätee musiikki ja leffa-tallenteisiin. Ja kun hankintahinta on kalliimpi -> artisti tms. taho saa myös suuremman korvauksen, joka on ennalta säädetty. Näin pyritään kattamaan edes osittain artistin mahdollisesti menettämät tulot kun levyjä on ostettu kirjastoon lainattaviksi.

vlad.

Pikaisella googlauksella löytyi seuraava info kirjastoaineiston korvauksesta (tallenteet):

Kirjaston DVD- ja VHS-niteisiin sisältyy lainausoikeudet. Tästä syystä DVD-kokoelman kartuttaminen on verrattain kallista, kun esim. Disneyn suosikkianomaatiot maksavat kirjastolle noin 70-80 euroa kappale. FutureFilmin DVD:t ovat siinä 55 euron kieppeillä, vanhempia (siis puhutaan noin kolme vuotta sitten DVD:lle ilmestyneistä leffoista) saa sitten noin 20-30 euron hintaan.

Syy ei siis ole kirjaston, vaan tekijänoikeuslain. Mikäli asiakas rikkoo DVD-levyn, on tietenkin maksettava korvaus rikkoutuneesta aineistosta voimassa olevien kirjastokorvaussäännösten mukaan (hyväksytään kaupunginvaltuuston lautakunnassa, eli eivät ole kirjaston mielivaltaisia maksuja). Tässä kuitenkin kunnissa on eroja. Jotkut kunnat perivät asiakkaalta koko korvausmaksun, myös lainausoikeudet mukaan lukien. Tämä on väärä käytäntö, sillä kirjasto saa mm. FutureFilmiltä uuden levyn rikkoutuneen tilalle noin parilla kympillä, eli lainausoikeutta EI tarvitse maksaa julkaisijalle uudelleen.

Terveisin kirjastoammattilainen.

Eli kirjastojen aineistosto kuuluu tekijänoikeuslainpiiriin. Käytäntö korvattavuudessa vaihtelee näemmä kunnittain. Lappeenrannassa jouduin tuolloin korvaamaan koko kirjan lainausoikeudellisen hinnan.

 

[Pavlikovsky]

Minä ostan levyt joita haluan kuunnella, rahalla levykaupasta ja mieluiten kotikaupungin yrittäjien pienestä ja riippumattomasta. Ajattelen, että kannan näin korteni kekoon artistien uran jatkuvuuden suhteen. Lisäksi haluan levyt fyysisinä esineinä, kokonaistaideteoksina joihin kuuluu kannet sun muut. Pelkkä bittivirta koneella on perseestä, en harrasta.

Tämän saman minä voisin kirjoittaa sanasta sanaan. Tässä on suoraselkäistä toimintaa ja ajattelua verrattuna nykyajan päättömiin latailuihin suoraan netistä.

 

[obi-wan]

Radiohead ja Nine Inch Nails... noh, heillä on varaa jakaa musiikkiaan ilmaiseksi, mutta entäpä aloittelevat bändit? Uusien yrittäjien kohdalla, joilla on mahdollisesti käytettävissään omat soittimet, äänityslaitteet ja vaikkapa webbisaitti, muuttuu musiikki aika lailla yksinkertaisemmaksi... palataan nk. juurille :) Yrittäjiä on varmasti satoja. Milläs maksat soittokamat, tai käytät erikoisempia soittimia tai vaikka kokonaista orkesteria jos kukaan ei osta levyjä tai pyydä keikalle? Kaikilla ei ole kykyä markkinoida itse itseään ja puffata matskua lehtiin tai radioon. Joissakin genreissä sovittaminen, tuottaminen ja orkestrointi antaa musiikille paljonkin lisäarvoa, eikä voida olettaa, että kaikki aloittelevat muusikot tulevat varakkaista kotioloista :)

Onhan se kyllä kaunis ajatus, että kaikki lähtisivät samalta viivalta.

Miksi kuitenkin sitten keikoista pitäisi maksaa? Eivätkö keikkamyyjät ja/tai ohjelmatoimistot ole samalla tavalla turhia?

Levymyynti on yhtyeille ihan haista paska-hommaa. Se on fakta. Rahat tulee mahdollisista teostoista, keikoista ja oheiskamasta. Levy-yhtiöt, varsinkin isommat, ovat nykyään pelkkää markkinointikoneistoa. Promoamiseen se raha menee. Ja kun paskaa promotaan, ei minua kiinnosta toimintaa suuresti rahoittaa.

Myönnän että lataan musiikkia. Jos se on paskaa, poistan sen. Jos se on toimivaa, tuen yhtyettä varmasti jollain tavalla. Otetan esimerkiksi suomalainen Lapko. Veikkaan että yhtye on saanut pirusti enemmän rahaa niistä paidoista, kassista ja keikoista, jotka olen maksanut, kuin niistä kolmesta levystä, jotka olen kaupasta hakenut.

TV-sarjat yms on ihan taas ihan eri maailmasta. En koe, että sarjan jota Suomessa ei ole edes mahdollista nähdä, lataus ja katsominen, olisi noin suuren penaltin arvoinen. Levittäjät eivät tajua netin mahdollisuuksia ja vaatimuksissa ei ole realismia. Tämä on nykyaikaa

 

[LaTe_Show]

Sinulla on varsin mielenkiintoinen tapa tarkastella asioita, eli vaikka levy-yhtiö tekee kaikkensa niin näet monikansalliset levy-yhtiöt automaattisesti rikollisina ja heitä saa kussa silmään minkä kerkiää. Mielenkiintoista!

Väärin. Sinä annoit alla olevan esimerkin:

Et vastannut kuitenkaan kysymykseen: millaisena pidät henkilöä, joka tällaisessa tapauksessa, jossa levy-yhtiö tai jokin muu median edustaja, avaa nettiin väylän, jota myöten ladata musiikkia/leffoja tms. reaaliajassa, lataa musiikin edelleen ilmaiseksi vertaisverkon tms. kautta?

Mielestäni se taho joka on avannut tuo "väylän" on se suurin syyllinen. Tuossa tapauksessa levy-yhtiö ei ole tehnyt kaikkensa.

Varmaankin ottelun välittäjällä oli sopimus ottelun näyttämisestä jonkin tahon kanssa ja koska turvauduit "ei-niin-lailliseen" striimiin, olet ollut osallisena rikkomassa ottelun joukkueiden - välittäjien - tv-yhtiön välisiä sopimuksia. Jos olisit sanonut turvautuneesi lailliseen striimiin, tilanne olisi ollut toinen koska tuolloin homma toimii laillisesti ja sinulla on lupa ottalun katsomiseen. Ymmärrätkö? Olet vetänyt välistä vaikka hyvin minimaalisesti ja oma osuutesi "rikoksesta" on ollut hyvin vähäinen.

Kiinnostaisi tietää vaan se, että koska ko ottelu ei ollut mitenkään mahdollista nähdä Suomessa, niin keneltä se oli pois kun kerta katsoin sitä?

Entäs tämä minun toinen tapaukseni: Tai se tilanne, että seuraan Suomen jääkiekkopelejä YLEn kautta, mutta imuroin jälkeenpäin ne (samat) pelit "netistä", jotta voin katsoa niitä uudelleen englanninkielisellä selostuksella?

 

[LaTe_Show]

Ei vaan se kirjan kirjakauppa-arvo on kalliimpi verrattuna siihen jos minä ostan kirjan kirjakaupasta - muut kulut ovat pienet verrattuna siihen. Tämä asia on tehty selväksi minulle. Sama pätee musiikki ja leffa-tallenteisiin. Ja kun hankintahinta on kalliimpi -> artisti tms. taho saa myös suuremman korvauksen, joka on ennalta säädetty.

Eli toisin sanoen, tämä hankintahinta ja siten se korvaus jonka artisti saa, on sama riippumatta siitä onko teosta lainattu kerran vai 10000 kertaa. Ja toisaalta nämä kirjastot "joutuivat" hankkimaan musiikkia ja elokuvia valikoimiinsa ihan palvellakseen kansaa, riippumatta siitä kuinka paljon ko teosta on imuroitu laittomasti.

Ihan vaan selvennyksenä, että tarkoitukseni on tuoda se aspekti esille, että ei tämä asia ole niin mustavalkoinen tänäpäivänä kun mitä voisi helposti olettaa.

 

[ms.qvist]

Eli toisin sanoen, tämä hankintahinta ja siten se korvaus jonka artisti saa, on sama riippumatta siitä onko teosta lainattu kerran vai 10000 kertaa. Ja toisaalta nämä kirjastot "joutuivat" hankkimaan musiikkia ja elokuvia valikoimiinsa ihan palvellakseen kansaa, riippumatta siitä kuinka paljon ko teosta on imuroitu laittomasti.

Tämä käytäntö on määritetty tekijänoikeuslaissa, joten minulla ei sen tarkempaa tietoa asiasta ole. Olettaen kyseessä on korotettu kertakorvaus musiikkitallenteen ostamisesta lainaamiseen. Mikäli kirjastot siirtyvät verkkolainaamiseen, Teoston suhtautuminen asiaan on niuvempi ja tuolloin on solmittava uudet ajanmukaiset ehdot sekä laadittava uusi hinnoittelu (Risto Salminen, Teosto). Tällä hetkellä siis Teosto pitää nykykäytäntöä soveliaana, jossa muusikko saa edes jonkisortin korvauksen tallenteesta.

vlad.

edit: Edes hittituotteissa ei kirjastoissa päästä mainitsemiisi lainausmääriin. Uutuuksien laina-aika on keskimäärin 2 viikkoa ja esim. Maija Vilkkumaan vuonna 2006 ilmestynyttä Se ei olekaan niin-levyä lainattiin HelMet-kirjastojärjestelmässä vilkkaimman kuukauden aikana noin sata kertaa ja kun levyjä kuitenkin oli ostettu reilut 50 kappaletta, lainaajien määrä ei suuren suuri ole verrattuna siihen kuinka paljon levyjä ostetaan ja mihin hintaan. Vuonna 2006 kirjastot tukivat musiikkia noin 2,5 miljoonalla eurolla - johon ei ole laskettu suomalaisen musiikin osuutta, eli summa on kohtuullisen suuri. (lähde: kirjastot.fi).

 

[tant gredulin]

Ovat turhia jos artistit pystyisivät järjestämään nämä tapahtumat itse.

Artistit ovat äärettömän harvoin tällaisia moniosaajia aloittaessaan uraansa, puhumattakaan siitä, että heillä olisi varaa tehdä kaikki itse :) Madonnat ja Jari Sillanpäät kykenevät tämäntyyppiseen toimintaan 10-20 vuoden uran jälkeen, koska ovat jo keränneet omaisuutta sen verran että voivat rahoittaa omaa toimintaansa. Jonkun Hanoi Rocksin toiminnasta puolestaan ei olisi tullut yhtään mitään ilman osaavaa manageria ja keikkamyyjää, kaiffarit olivat niiiin toiselta planeetalta :) Tämäntyyppiset 'asenne'bändit ja muusikot ihan todella tarvitsevat kaiken avun alussa. Ja miksei lopussakin :)

Kovin kapeaksi menisi tarjonta, jos vain bisnesorientoituneet artistit pärjäisivät.

 

[LaTe_Show]

Artistit ovat äärettömän harvoin tällaisia moniosaajia aloittaessaan uraansa, puhumattakaan siitä, että heillä olisi varaa tehdä kaikki itse :)

Juuri näin, sen vuoksi heitä tarvitaan. He tuottavat lisäarvoa.

Sen sijaan se taho joka eniten rummuttaa nettipirastismista - levy-yhtiöt - menettävän enemmän ja enemmän merkityksenä sen vuoksi, että artistit saavuttavat nyt maailmanlaajuisen markkinan itsenäisesti -kiitos internetin- ja siinä muodossa missä enemistö asiakkaista haluaa tuotteensa -sähköisesti.

 

[ms.qvist]

Meidän liene turha jatkaa vääntöä koska ajatusmaailmamme eroavat toisistaan kuin yö päivästä. Minulle riittää se, että levy-yhtiöt muuttuvat modernimmiksi ja avaavat myös muita väyliä, joita myöten asiakkaat saavat ostaa levynsä tai kappaleensa mutta sinun näkemyksesi on toinen.

Entäs tämä minun toinen tapaukseni: Tai se tilanne, että seuraan Suomen jääkiekkopelejä YLEn kautta, mutta imuroin jälkeenpäin ne (samat) pelit "netistä", jotta voin katsoa niitä uudelleen englanninkielisellä selostuksella?

Tässä kohden liikutaan jo sillä harmaalla alueella - ei siis olla mustavalkoisessa maailmassa, johon olen muutamassa viestissä viitannut esim. eräässä -OO- :lle osoittamassani viestissä. Eli tavallaan olet jo maksanut ottelusta (edellyttäen, että maksat tv-luvan, etkä ole tällä tavalla vapaamatkustaja), joten en pidä suuren suurena virheenä sitä, että imuroit ottelut uudelleen katsoaksesi ne englanninkielisellä selostuksella. Mutta tietyssä mielessä tässäkin vedät välistä, mutta et minusta niin paljon kuin sellaisessa tapauksessa jossa esim. imuroisit ilmaiseksi jonkun levyn vertaisverkosta.

vlad.

 

[tant gredulin]

Juuri näin, sen vuoksi heitä tarvitaan. He tuottavat lisäarvoa.

Sen sijaan se taho joka eniten rummuttaa nettipirastismista - levy-yhtiöt - menettävän enemmän ja enemmän merkityksenä sen vuoksi, että artistit saavuttavat nyt maailmanlaajuisen markkinan itsenäisesti -kiitos internetin- ja siinä muodossa missä enemistö asiakkaista haluaa tuotteensa -sähköisesti.

Hyvä perustelu, ostan :) Tottahan se on, etteivät levy-yhtiöt ole muuttuneet ajan myötä, vaan ovat pitäneet kiinni jääräpäisesti vanhoista asetelmista.

Mutta tuota en osta, etteivätkö markkinavoimat silti jyllää. Aloitteleva artisti ei ole samalla viivalla Madonnan kanssa, joka on varakas markkinointinero :)

 

[Rommeli]

Sen sijaan se taho joka eniten rummuttaa nettipirastismista - levy-yhtiöt - menettävän enemmän ja enemmän merkityksenä sen vuoksi, että artistit saavuttavat nyt maailmanlaajuisen markkinan itsenäisesti -kiitos internetin- ja siinä muodossa missä enemistö asiakkaista haluaa tuotteensa -sähköisesti.

Tiedä sitten pitääkö paikkansa, että enemmistö oikeasti haluaisi tuotteensa sähköisesti, mutta omalta osaltani voin ainakin kiistää tämän väitteen täytenä paskana. Muutamia biisejä on tullut jostain Netanttilasta joskus ostettua, mutta aivan yhtä tyhjän kanssa nuo todellisuudessa ovat. Musiikkialbumi muodostuu siitä fyysisestä paketista, jota voi pitää kädessään. On aivan eri juttu täyttää hyllyä levyillä kuin kovalevyä jollain ämpeekolmosilla. Itse asiassa vinyyli on paras kaikista.

Kukas täällä muuten huuteli, että CD on tullut tiensä päähän? Eiköhän tuo porskuttele vielä vuosia. Omassa kokoelmassa ei vielä ainakaan ole tullut vastaan ainoatakaan levyä, jolta olisi tieto kadonnut. Saisivat nyt ensin edes kivikautisen vinyylin tapettua. ;)

 

[J.Petke]

Kukas täällä muuten huuteli, että CD on tullut tiensä päähän? Eiköhän tuo porskuttele vielä vuosia. Omassa kokoelmassa ei vielä ainakaan ole tullut vastaan ainoatakaan levyä, jolta olisi tieto kadonnut. Saisivat nyt ensin edes kivikautisen vinyylin tapettua. ;)

Minä se olin. Voitko kiistää väitteen, että cd:t ovat olleet jo uransa huipulla ja nyt suunta on pelkästään alaspäin ja kovaa. Omista CD:stäni ovat muutama lopettaneet toimintansa vaikka CD:n pinta on täysin ilman naarmuja. Toki myös mp3 tiedostokin voi lakata toimimasta mutta esim. iTunesissa saan ladattua sen ilmaiseksi monta kertaa kun olen sen kerran ostanut.

En ole koskaan ollut tyyppi joka hankkii kokonaisia levyjä vaan haluan vain ne kappaleet mitkä ovat omasta mielestäni hyviä. Minusta on ainoastaan kätevää, että koko musiikkikirjasto on samassa paikassa ja saan sen helposti mukaan matkalle jos niin tahdon.

 

[LaTe_Show]

Tiedä sitten pitääkö paikkansa, että enemmistö oikeasti haluaisi tuotteensa sähköisesti, mutta omalta osaltani voin ainakin kiistää tämän väitteen täytenä paskana.

No jotta en sitten puhuisi täyttä paskaa, niin sanotaan vaikka näin, että levy-yhtiön kannalta merkittävä markkinaosuus on halukas ja valmis ostamaan mediansa sähköisesti ja kustomoidusti yksitellen. Toki aina on niitä, joille sen tuotteen on oltava käsinkosketeltava ja hyllyynlaitettavan fyysinen - ja se sallittakoon heille. Itse esimerkiksi haluan, että musiikkikirjastoni on kätevästi tupakka-askin kokoisessa laitteessa ja aina käytettävissä missä milloinkin olen.

Kuitenkin sähköinen kaupankäynti on jo tätä päivää, ja tähän olisi syytä herätä niin levy-yhtiöiden kuin myös esimerkiksi Nokian osalta...

 

[-OO-]

Musiikkialbumi muodostuu siitä fyysisestä paketista, jota voi pitää kädessään. On aivan eri juttu täyttää hyllyä levyillä kuin kovalevyä jollain ämpeekolmosilla.

Tämän takia toivoisikin että levy-yhtiöt, sen sijaan että keskittyvät kitisemään nettipiratismista, panostaisivat ihan oikeasti noihin levyihin fyysisenä tuotteena siten että levyn ostava kokee saavansa jotain extraa verrattuna siihen jos lataisi vaan biisit netistä. Jotain tyylikästä pahvikantta, jotain spesiaalijuttuja kansiin jne. siten että se levy olisi oikeasti tyylikäs ja hieno paketti eikä vaan mahdollisimman halvalla tehty läpyskä jossa on joku parisivuinen läsy kantena.

Vaikka minä rippaankin kaikki ostamani levyt koneelle ja kuuntelen sieltä käsin niin silti minä arvostan hienoja levykokonaisuuksia tyylikkäinen kansineen, koska kyllähän nuo mukavalta näyttää hyllyssä ja niitä on ihan kiva hypistellä välillä. Yleensä ostelenkin levyt mieluummin digipackina jos se on vaan sellaisena saatavilla.

 

[Rommeli]

...

Viestisi olisi voinut olla suoraan näppäimistöltäni. Ihan samalla tavalla toimin ja suosin myös noita digipackejä. Sama pätee myös leffoihin.

Kansista voisi kommentoida sen verran, että vinyylien kulta-aika oli myös kansitaiteen kulta-aikaa. Nykyäänkin taitaa suurimmasta osasta meikäläistä kiinnostavista levyistä olla vinyyliversioitakin. Enkä suinkaan kuuntele mitään dancea.

 

[sventur]

Uskaltaisin väittää, että laiton musiikin lataaminen on enemmänkin yhtyeiden hyväksi kuin yhtyeitä vastaan, ainoa joka tässä välissä oikeasti häviää on levy-yhtiö. Itselläni ei olisi ollut varaa missään vaiheessa nuorta elämääni ostaa niin paljoa musiikkia kuin olen elämäni aikana päässyt kuulemaan - erityisesti monia pieniä artisteja on löytynyt tällaisella hakuammunnalla. Tämä taas saa ihmiset kiinnostumaan artistista, jonka levyt olisivat muuten todennäköisesti jääneet hyllyyn ja tällöin myös keikat tuottavat enemmän rahaa.

Ja kyllä, olen usein erityisesti pienien aloittelevien artistien kohdalla maksanut ainakin jossain vaiheessa musiikista, jotta tukisin näitä pieniä artisteja kaikin mahdollisin keinoin - jo miljoonia tienanneiden kohdalla tämä vain tuntuu turhalta ja vielä tietäen kuinka huimia summia levy-yhtiöt vetävät välistä niin mieluummin jätän maksamatta ja säästän rahani esimerkiksi livekeikkaan.