Jatkoajan leffakerho

[Tykki]

Mutta toisaalta leffassa jätettiin turhan paljon aukkoja joihinkin kohtiin ja jotenkin elokuvan edetessä tulee sellaisia "Hetkinen"-fiiliksiä. Minut yllätti Will Smithin mainio näyttelijäsuoritus elokuvassa, ei kyllä ihan helposti kuitenkaan Smithiä yhdistäisi tällaiseen elokuvaan.

Itsekin jotenkin pidän Will Smithin näyttelijäntyöstä, ja olen melko varma että jossain vaiheessa uraa hän tosiaan saattaa sen Oscarinkin pokata. I am Legend ei tosin ole se leffa. Olen samaa mieltä siitä, että aukkoja juonessa on aivan liikaa. Turhauttavaa oli sekin, että jännitystä pyrittiin saamaan aikaan kivikautisella metodilla: Sankari on pimeässä, ja sitten yhtäkkiä nurkan takaa hyppää hirveästi huutava ihmisraunio. Ei näin. On sääli, että sinällään mainiota leffa-ideaa ei pystytä hyödyntämään tämän paremmin. 2½ tähteä.

 

[Dee Snider]

Snakes On A Plane!

On huutava vääryys, ettei tästä taideteoksesta ole saatu keskustelua käyntiin. Tai en ainakaan selatessa sivuja mitään juttua löytänyt.

Canalilta tämän Samuel L. Jacksonin tähdittämän eepoksen vahtasin ja nyt vituttaa, kun en lähtenyt aikanaan teatteriin tätä katsomaan, vaikka kaveri hirveästi maanitteli. Leffa on saanut aika hurjan kulttimaineen maailmalla syystäkin!

Eli leffa on niin käsittämättömän paska, että se on loistava. SOAP on tehty roskaleffaksi ja siinä onnistutaan uskomattoman hyvin. Juoni on tuhatmiljoonaa kertaa nähty: FBI-agentti Jackson on viemässä nuorta kaveria oikeuteen, kun kundi on ollut silminnäkijänä murhatapauksessa. Murhaaja on pahamaineinen Yakuza-pomo Eddie Kim, LOL! Eddie tietysti haluaa todistajan hengiltä ja on valmis pudottamaan kokonaisen matkustajakoneen itsensä pelastamiseksi. Parhaiten se onnistuu lastaamalla ruumaan arkun, johon kerätty satapäiten myrkkykäärmeitä, jotka on huumattu mahdollisimman agressiivisiksi! Käärmeet näet ei näy läpivalaisuissa:)

Leffa kopioi kylmästi katastrofielokuvia, 80-luvun b-kauhua ja bimbohuumoria. Teos menee jo melkein gore-genreenkin, kun käärmeet pääsevät vapaaksi matkustamoon riehumaan. Mahdollisimman shokeeraaviksi on pyritty kärmes-hyökkäykset tekemään ja siinä on myös onnistuttu.

Samuel L. Jackson on niin megaultrayyber-cool, että edes kuolevat kanssamatkustajat, työparin menetys ja päälle käyvät tappajakäärmeet eivät juuri saa Samuelia juurikaan menettämään viileyttään. Paitsi lopussa: "I had it with these MOTHERFUCKING snakes in this MOTHERFUCKING plane!" Ainoastaan Michael Caine yltää samoille viileysasteille Samuelin kanssa!

One-linereiden rakastajille tämä leffa on todellinen herkkupala ja klaustrofobiaa/ofidiafobiaa sairastaville myös loistavaa shokkihoitoterapiaa.

Eli kaikkien aivot narikkaan-leffojen äiti ja isä on tässä! Katsokaa ja ihastukaa!

 

[Vteich]

Leffa on saanut aika hurjan kulttimaineen maailmalla syystäkin!

Niin, tuo Snakes on a Planen kulttimainehan on syntyjään siitä, kun nörtit saivat itse netissä ideoida juonta tuohon leffaan.

 

[Rattlehead]

Shoot 'em up

Juurikin sain katsottua Clive Owenin tähdittämän Shoot 'em upin. Taisin olla juuri oikeasssa mielentilassa(väsynyt) sitä katsoessani, koska leffa toimi todella upeasti. Repeilin moneen otteeseen onelinereiden ja aika groteskin toiminnan takia. Shoot 'em upia ei todellakaan kannata katsoa liian vakavalla asenteella.

Elokuva alkaa suoraviivaisesti ja sitä se on koko puolitoistatuntisen keston ajan, muutamaa suvantovaihetta lukuun ottamatta. Mukana on todellakin liioiteltua mättöä ja vanhoista kunnon 80-luvun Arska- ja Stallone-leffoista tuttua onelinereiden käyttöä. En ihmettele, jos joku pitää leffan dialogia kornina. Pätkä alkaa sillä, että Owenin esittämä nimetön päähenkilö(kutsutaan simppelisti Smithiksi koko elokuvan ajan) pelastaa raskaana olevan naisen, joka samalla synnyttää vauvan heti alussa. Vauvaa sitten suojellaan ja roudataan ympäri kaupunkia. Juoni ei todellakaan ole kovin vahva missään vaiheessa, vaan on vain kehys tajuttomalle väkivallalle. Harvassa elokuvassa olen nähnyt samanlaista bodycountia kuin tässä. Liikutaan jo johnwoomaisissa lukemissa. Kaikkiaan elokuva sisältää laajan kavalkadin erilaisia tappotekniikoita ja näyttävää toimintaa. Mukana myös porkkanan hyötykäyttöä erilaisissa (tappo)tilanteissa ja "moraalisia opetuksia".

Päähenkilöt vetävät roolinsa hyvin, vaikka jäävät aika etäisiksi, mutta kuka tällaisissa leffoissa kaipaa mitään erityisen syviä henkilöhahmoja? Toki tässäkin on se pakollinen romanssi, mutta ihan hyvin se on sisällytetty elokuvan antiin. Kyllä päähenkilöiden taustoja tulee jonkin verran ilmi, mutta ei mitään hirveän syvällistä. Toimintaelokuvana Shoot 'em up on lähellä täysiä pisteitä, yksi parhaista mitä tällä vuosikymmenellä on tullut. Suosittelen ko. genren ystäville. Toiminee varsinkin äijäporukalla nousuhumalassa. Ei todellakaan liian vakavasti otettava yliampuvine toimintakohtauksineen.

 

[Vintsukka]

Ne on Oscar-ehdokkuudetkin sitten jaettu.

Parhaan elokuvan pystistä kisaavat Sovitus (Atonement), Juno, Michael Clayton, Menetetty maa (No Country for Old Men) ja There Will Be Blood.

Parhaaksi ohjaajaksi nimetään joko Paul Thomas Anderson (There Will Be Blood), Coenin veljekset (Menetetty maa), Tony Gilroy (Michael Clayton), Jason Reitman (Juno) tai Julian Schnabel (Perhonen lasikuvussa (Le Scaphandre et le papillon)).

Linkin takaa muut ehdokkaat. Ja Oscar-gaalahan pidetään n. kuukauden kuluttua sunnuntaina 24. helmikuuta.

---

Nyt onkin kuukauden verran aikaa suorittaa jokavuotiset rituaalit ja katsastaa suurimmat ehdokkaat ennen gaalaa. Ainakin parhaan elokuvan ehdokkaat pitää kaikki nähdä (yhtäkään en ole vielä ehtinyt nähdä). Myös Eastern Promises ja Rottatuille (Ratatouille) täytynee kurkata.

Onneksi Juno, Menetetty maa sekä There Will Be Blood tulevat Suomessa teatterilevitykseen ennen gaalaa, viimeksi mainittu tosin vain kaksi päivää ennen. Ainoa ikävämpi juttu on että innolla odottamani pääosa-Oscarista kisaavan Johnny Deppin Sweeney Todd nähdään Suomessa vasta gaalan jälkeen, 29.2. No, tuskimpa Depp pystiä voittaa, taitaa mennä Day-Lewisin ja Clooneyn taistoksi.

 

[unez]

Rocky

Itse olen kova fanittaa rocky- elokuvatuotantoja!!!(5 floppi)

Tässä linkki muille fanittaneille!

http://www.youtube.com/watch?v=1Bxkf9J1oZI

 

[Monipuolisenhuono]

Viikonloppuna tuli katsottua The Assassination of Jesse James by the Coward Robert Ford. Pidin. Elokuva oli pitkä, yli 2,5 h. Elokuva kuitenkin eteni koko ajan huolimatta siitä, että tempo oli verkkainen. Sen tunnelma oli maskuliininen, jylhä ja melankolinen - kuten länkkäreissä pitääkin. Roolisuoritukset olivat hyvät. Brad Pitt oli mukiinmenevä Jesse James ja erityisen hyvin roolinsa naulasivat Casey Affleck Jesse Jamesia rajattomasti ihailleena Robert Fordina ja Sam Rockwell hänen luuseriveljenään. Kaiken kruunasi mietityt ja aidonoloiset yksityiskohdat sekä upeat Kalliovuorten maisemat.

Mutta kaikesta huolimatta BOORING ei saatana että oli tylsä. Hyvä mutta tylsä.

 

[Vimes]

Huonoja uutisia, uuden Batmanin jokeri Heath Ledger on död.

http://www.hs.fi/viihde/artikkeli/Brokeback+Mountainin+näyttelijä+löytyi+kuolleena/1135233485424

Todella ikävä uutinen. Jos nyt ajatellaan leffojen kannalta niin AICN uutisoi onneksi että the dark knight oli hänen osaltaan valmis eli ongelmia ei sen suhteen tule. Tosin Terry Gilliam joutuu etsimään uutta pääosan esittäjää.

http://www.aintitcool.com/node/35367

 

[sampio]

Huonoja uutisia, uuden Batmanin jokeri Heath Ledger on död.

Jumankeikka. Harvoin nämä julkkisten kuolemat tuntuvat sen kummemmin missään, ellei elämäntyön arvostusta lasketa, mutta tämä pysäytti. Yksi suosikkinäyttelijöistäni ja vaimon ehdoton lemppari. Pidän näistä sympaattisista, vielä megatähtikategoriaan nousemattomista näyttelijöistä ehkä eniten, ja Ledger oli mielestäni myös oikeasti hyvä ammatissaan. Harmi.

 

[Ted Raikas]

Heath Ledgeristä on varmaan omiaan muodostumaan tämän ajan "James Dean". Tosiaan ikävää aina nuorten tyyppien kuolema, sitä pysähtyy itsekin ajattelemaan yhtä sun toista. Vielä kun aika samanikäinen herra kuin allekirjoittanut.

 

[Ziege]

Heath Ledgeristä on varmaan omiaan muodostumaan tämän ajan "James Dean". Tosiaan ikävää aina nuorten tyyppien kuolema, sitä pysähtyy itsekin ajattelemaan yhtä sun toista. Vielä kun aika samanikäinen herra kuin allekirjoittanut.

Kyllähän River Phoenix taisi olla se "James Dean". Ledger sai onnekseen Brokeback Mountainin eli muistetaan sen johdosta hieman paremmin.

 

[V-man]

American Gangster

Loistava alku elokuvavuodelle 2008. Jos Casino, Blow, Departed, Sopranos ynnä muut järjestäytyneestä rikollisuudesta kertovat jutut kiinnostavat, niin American Gangster on nähtävä. Onhan näitä mafiapomojen nousuista ja tuhoista kertovia tositarinoita toki nähty ennenkin, mutta Denzelin ja Crowen loistava työskentely pitää hyvin otteessaan koko elokuvan ajan.

4,5/5

Laatumatskua, mutta ei mitään uutta ja mullistavaa.

 

[Vintsukka]

Tuleva Bond-elokuva on saanut nimen: Quantum of Solace.

Yahoon jutussa kerrotaan myös, että leffan tapahtumat alkavat tuntia Casino Royalen päättymisen jälkeen, eli luvassa on suoraa jatkoa CR:n tarinalle. Ratkaisu kuulostaa mielenkiintoiselta, eipä ole aikaisemmat Bondit olleet näin tiukasti sidoksissa toisiinsa. Saa nähdä mitä tuleman pitää.

 

[sampio]

Pari todella mielenkiintoista ensi-iltaa tulossa helmikuussa. Ensinnäkin Arn-Temppeliritari, jota olenkin jo täällä hehkuttanut. Trilogia oli minun makuuni, ja mikäli leffaversioita ei totaalisesti munata, on odotettavissa ainakin kelvollinen historiallista draamaa ja toimintaa yhdistelevä elokuva.

Toinen kiinnostava ensi-ilta on Arto Halosen dokumentti Pyhän kirjan varjossa. Dokkarin traileri: http://www.freedomforsale.org/index.php?req=article00008

 

[Ziege]

Pari todella mielenkiintoista ensi-iltaa tulossa helmikuussa. Ensinnäkin Arn-Temppeliritari, jota olenkin jo täällä hehkuttanut. Trilogia oli minun makuuni, ja mikäli leffaversioita ei totaalisesti munata, on odotettavissa ainakin kelvollinen historiallista draamaa ja toimintaa yhdistelevä elokuva.

Toinen kiinnostava ensi-ilta on Arto Halosen dokumentti Pyhän kirjan varjossa. Dokkarin traileri: http://www.freedomforsale.org/index.php?req=article00008

Kyllä tuo Arn on pakko mennä katsomaan. Trilogian sain luettua loppuun pari viikkoa sitten, ja nyt on menossa Arnin Perintö eli trilogian "neljäs" osa.

 

[Taitopelaaja]

Lisäsinpä hieman tuossa viikonloppuna omaa sivistystasoani vilkaisemalla Fight Clubin, jota pidetään jonkinlaisena klassikkona joissain piireissä. Sen lisäksi vilkaisin Alien Vs. Predatorin ja kyseisen elokuvan jatko-osa pitäisi mulkoilla heti kuin vain jaksaa.

Tulipas myös katseltua tämä Hitman-elokuva. Ei oikein ollut ihan niin hyvä kuin kuvittelin, mutta ihan katsottava silti. Tänään olisi tarkoitus katsella vielä Eternal Sunshine Of The Spotless Mind eli suomeksi Tahraton mieli. Kyseisen leffan olen joskus puolivaloilla katsonut (joskaan en muista katsoinko aivan kokonaan), joten tänään pitäisi vähän paremmin keskittyneenä katsella se. Eipä tässä kipeänä oikein muutakaan tekemistä keksi kuin oman sivistyksen lisääminen.

 

[obi-wan]

Toinen oli siis Will Smithin tähdittämä I Am Legend, jolta en kyllä odottanut kovinkaan paljon.

Elokuva kertoo everstiluutnantti Robert Nevillestä, joka on "viimeinen ihminen maapallolla." Hänellä on seuranaan uskollinen koira Sam, josta ylläripylläri tulee melkoinen taakka parissa elokuvan vaiheessa. Neville muistelee myös unissaan, miten kaikki sai alkunsa, kun sairauksia alettiin parantelemaan toisilla sairauksilla ja eihän se ihan nappiin mennyt. Niistä jotka eivät kuolleet, muuttuivat hirviöiksi ja heistä ei hirveästi pimeällä olekkaan hyötyä.

No olihan se kiva katsoa, kun Neville pyöri autiossa New Yorkissa koiransa kanssa yksin päiväsaikaan ja "vuokraili" leffoja. Mutta toisaalta leffassa jätettiin turhan paljon aukkoja joihinkin kohtiin ja jotenkin elokuvan edetessä tulee sellaisia "Hetkinen"-fiiliksiä. Minut yllätti Will Smithin mainio näyttelijäsuoritus elokuvassa, ei kyllä ihan helposti kuitenkaan Smithiä yhdistäisi tällaiseen elokuvaan.

Sanotaanko, että leffassa oli potentiaalia ja kyllähän sitä onnistuttiin ihan hyvin täyttämään, mutta ehkäpä leffassa oltaisiin voitu käydä joitakin asioita enemmän läpi ja kertoa niistä huolellisemmin. Näitä kuitenkaan en mainitse, etten pilaisi teidän elokuvan katseluanne, mutta kyllä sitten ne huomaa.
Annetaan tälle se sama 3/5.

Tuli sitten tuo katottua. Kamalaa kuraa, puolitoista tuntia ajan hukkaamista. Kirjasta on jo kaksi elokuvaa ennen tätä tehty, Last Man on Earth ja The Omega Man ja rehellisyyden nimissä ne olisivat saaneet riittää. En jaksa avautua enempää. Arvosanaksi lätkäistään 1,5 / 5 ja tuossakin on puolet liikaa.

 

[V-man]

Juno - täydellinen deittielokuva

Pitkästä aikaa aivan täydellinen elokuva. Todellinen hyvän mielen elokuva, vaikka aihe onkin sinänsä aika rankka. Pääosaa näyttelevä Ellen Page veti roolinsa niin upeasti, että harvoin näkee. Junon kielenkäyttö ja sarkastinen huumori osui meikäläisen nauruhermoon täydellisesti. Mikään perinteinen tissi-runkku-teinihuumori leffa tyyliin "American Pie" tai "Road Trip" tämä ei todellakaan ole.

Vaikka Juno ei ole todellakaan mitenkään vaikea tai taiteellinen, niin luokittelisin sen jossain mielessä samaan kategoriaan kuin vaikkapa Tahraton Mieli tai Little Miss Sunshine. Ehkä nuita kaikkia elokuvia yhdistää tietynlainen haikea iloisuus ja sellainen "Elämä on kaikessa vaikeudessaan hienoa" meininki.

Soundtrack oli kaikessa erikoisuudessaan myös aivan mainio. Leffan biisejä kuunnellessa huomasi taas kuinka yksinkertainen voi olla kaunista. Kaikki biisit olivat akustisella kitaralla vedettyjä kahden soinnun loruja, mutta niissä oli todellakin hyvä fiilis.

Leffassa oli myös hienoin loppukohtaus miesmuistiin. Viekää deittinne tai seurustelukumppaninne katsomaan tämä leffa!

"Your a part-time lover and a full-time friend. The monkey on your back is the latest trend. I dont see what anyone can see in anyone else... than you."

 

[obi-wan]

Pitkästä aikaa aivan täydellinen elokuva. Todellinen hyvän mielen elokuva, vaikka aihe onkin sinänsä aika rankka. Pääosaa näyttelevä Ellen Page veti roolinsa niin upeasti, että harvoin näkee. Junon kielenkäyttö ja sarkastinen huumori osui meikäläisen nauruhermoon täydellisesti. Mikään perinteinen tissi-runkku-teinihuumori leffa tyyliin "American Pie" tai "Road Trip" tämä ei todellakaan ole.

Vaikka Juno ei ole todellakaan mitenkään vaikea tai taiteellinen, niin luokittelisin sen jossain mielessä samaan kategoriaan kuin vaikkapa Tahraton Mieli tai Little Miss Sunshine. Ehkä nuita kaikkia elokuvia yhdistää tietynlainen haikea iloisuus ja sellainen "Elämä on kaikessa vaikeudessaan hienoa" meininki.

Soundtrack oli kaikessa erikoisuudessaan myös aivan mainio. Leffan biisejä kuunnellessa huomasi taas kuinka yksinkertainen voi olla kaunista. Kaikki biisit olivat akustisella kitaralla vedettyjä kahden soinnun loruja, mutta niissä oli todellakin hyvä fiilis.

Leffassa oli myös hienoin loppukohtaus miesmuistiin. Viekää deittinne tai seurustelukumppaninne katsomaan tämä leffa!

"Your a part-time lover and a full-time friend. The monkey on your back is the latest trend. I dont see what anyone can see in anyone else... than you."

Juuri tuli katsottua ja harvoin menen IMDB:ssä antamaan elokuvalle 10 tähteä mutta nyt se tulee tehtyä.

Yleensä hyvän mielen elokuvat eivät silti ole erinomaisia teoksia, melkolailla hyviä, muttei mitään klassikkoja. Mutta eihän niiden tarvitsekkaan olla. Riittää että niistää jää hyvä mieli. Mutta sitten on muutamia, kuten Amelie, Little Miss Sunshine ja nyt Juno. Elokuvan katsottuaan on hyvällä mielellä mutta myös erittäin vaikuttunut siitä, kuinka hyvä elokuva oikeasti oli.

Ellen Page oli loistava, Michael Cera alkaa ottaa paikkansa nuorten näyttelijöiden joukossa, jopa Jennifer Gardneria jaksoi katsella. Musiikki tuki elokuvaa eikä noussut missään kohtauksessa hallitsevaksi tekijäksi. Itse asiasssa tuon soundtrackin voisi hankkia ihan levymuodossa. Kokonaisuudessaan aivan mainio teos.

Suosittelen kaikille, iästä ja sukupuolesta välittämättä.

10 / 10

 

[Tibexe]

Juno oli kyllä erittäin riemastuttava tapaus, kun se tuossa jonkin aikaa sitten katsastin. Hieman erilainen näkökulma teiniraskauteen, kun normaalisti on totuttu näkemään. Päähenkilön ja muiden hahmojen viljelemä mustahkon huumorin täyttämä sanailu sai kyllä nauramaan. On kyllä silti sanottava että itse diggasin enemmän viime vuoden indie-menestyjästä, Little Miss Sunshinestä.

 

[pernaveikko]

Pääosaa näyttelevä Ellen Page veti roolinsa niin upeasti, että harvoin näkee. Junon kielenkäyttö ja sarkastinen huumori osui meikäläisen nauruhermoon täydellisesti.

Soundtrack oli kaikessa erikoisuudessaan myös aivan mainio. Leffan biisejä kuunnellessa huomasi taas kuinka yksinkertainen voi olla kaunista. Kaikki biisit olivat akustisella kitaralla vedettyjä kahden soinnun loruja, mutta niissä oli todellakin hyvä fiilis.

Juurikin tuo kielenkäyttö ja aina ei niin tarvitse ihan tarkkaan miettiä mitä sanoo. Myös stepmother oli kuitenkin hyvä.

Tämän elokuvan soundtrack oli siinä mielessä ihmeellinen, että välillä kesken elokuvan huomasi keskittyvänsä enemmän siihen kuin itse kuvaan. Minä en elokuvista mitään ymmärrä, niin en tiedä onko se kuinka yleistä, mutta minulle uusi kokemus.

Kävinkin hakemassa levyn välittömästi internetkaupasta ja kuuntelen sitä parhaillaan.

Loistava elokuva (ja levy), semmoinen minkä tavallinenkin katsoja ymmärtää, mutta silti todella hieno.

Kuten todettua en seuraa elokuvamaailmaa, niin en tiedä onko tämmöisellä mahdollisuus menestyä Best Picturessa? Jotenkin voisi kuvitella, että on siihen pystiin liian köykäinen. Mutta Juno on tosiaan mukana myös muissakin pääkategorioissa.

 

[Master Chief]

Indiana Jones and the kingdom of the Crystal Skull trailer: http://movies.yahoo.com/feature/indianajones.html?showVideo=1

 

[Freddie Freeloader]

Tämähän saa jopa meikäläisenkin odottamaan uutta Bondia vesi kielellä:

http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=1488358

 

[Koljat Candlelight]

"Your a part-time lover and a full-time friend. The monkey on your back is the latest trend. I dont see what anyone can see in anyone else... than you."

Juno on ehdottomasti yksi parhaista elokuvista muutamaan vuoteen.
Garner on roolissaan epäaito, mutta muuten ensiluokkaisia rooleja. Leffan parasta antia ehdottomasti ironinen huumori, musiikki, yksinkertainen mutta toimiva kerronta. Leffasta tuli hyvä mieli, kuvaustekniikat ja soundtrack eliittiä.

Myös Kolmistaan ja Sooloilua tullut lähiaikoina katsottua. Siinä missä Sooloilua on vielä, ainakin kotimaiseksi, ihan siedettävä pätkä, Kolmistaan on järkyttävää skeidaa. Kumpaakaan en menisi jälkiviisaana katsomaan.

Seuraavana listalla taitaa olla tuo P.S. I love you.

Edit.
Junosta sen verran, että elokuvan biisien sanoituksista tuli välittömästi mieleen Frendit ja Phoebe.

 

[Nickelback]

Seuraavana listalla taitaa olla tuo P.S. I love you.

En tiedä oletko tutustunut Paksuna (Knocked up) leffaan, mutta siinä kanssa oli erilainen "teinikomedia", jos sitä tuolla nimellä voi edes kutsua. Sairaan hyvä! Ei tunnettuja näyttelijöitä, ei mitään tissi-pissa-kakka-erite huumoria, vaan syvempi tarina joka tempaisee mukaan ajatuksella, että mitä jos tuossa tilanteessa olisi itsekin, todella nasevaa ja roisia kielenkäyttöä, yllättäviä kohtia joita ei odottaisi näkevän varsinkaan amerikkalaisessa elokuvassa (synnytys!), ja se että alkaa tuntea sympatiaa elokuvan hahmoja kohtaa. Oli vuoden yllätys ainakin minulle.

Jos joku on nähnyt tämän sekä Junon, ovatko saman tyylisiä?