Ilmastonmuutos

[Glove]

Lentomatkailun lopettaminen nyt on ehkä se helpoin ja vaikuttavin päätös jonka yksilö voi tehdä. Se tulee jopa halvemmaksi kuin kys. ilmastosikailun jatkaminen.
Ja kyllä mä vähän olen sitä mieltä, että jos edes tuota ei ole tehnyt, niin vähän tekopyhä maku on ilmastopuheessa. Mutta toki kaikki muutkin toimet tärkeitä.

Lentämisen osuuskin kokonaisuudesta on aika mitätön. Toki isompi osuus kuin koko Suomen päästöt.

 

[Metukka]

Eli nykyisessä kaikkein parhaassa järjestelmässä nämä nyt oikein kukoistavat?

Kuka näin on sanonut?
Suomalaisten elämää pitäisi downgradata pari vuosisataa taaksepäin tilanteessa kun mitään heikennyksiä ei saa tehdä ilman että oppositio ja ammattiliitot ovat barrikaadeilla sekä julkinen terveydenhuolto hajoamispisteessä.

 

[Tami Talk]

Eli lasketaan elintasomme kehitysmaiden tasolle tai ainakin kehittyvien maiden tasolle, niinhän tässä sanot.

Oletko ihan varma, että tuota tarkoitin.

Ei tarvi laskea kehitysmaiden tasolle, eikä muuttaa 1700-luvulle maakuoppaan asumaan. Miksi nämä kärjistykset on aina tällaisia?

 

[Petri1981]

Mika Aaltola: USA tukki kerralla temuttamisen mahdollistaneen reiän | Verkkouutiset

Mika Aaltola: USA tukki kerralla temuttamisen mahdollistaneen reiän | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Ironista sinänsä, että Trumpilta tuli heti kättelyssä yksi suurimmista ja vastuullisimmista yksittäisistä ilmasto- ja ympäristöteoista, mitä on nähty.

 

[Hilperi]

Kuka näin on sanonut?
Suomalaisten elämää pitäisi downgradata pari vuosisataa taaksepäin tilanteessa kun mitään heikennyksiä ei saa tehdä ilman että oppositio ja ammattiliitot ovat barrikaadeilla sekä julkinen terveydenhuolto hajoamispisteessä.

Haetaanko nyt heikennyksiä minkä takia? Ja miksi halutaan kurjistaa suhteellisesti eniten niiden elämää, joilla ei nyt niin paljoa muutenkaan ole. Ilmastokriisi on ennen kaikkea oikeudenmukaisuuden kysymys, niin suomalaisten kesken kuin valtioidenkin välillä. Eikä sitä epäilemättä tulla ratkomaan ellei saada jaettua resursseja/varallisuutta jotenkin tasaisemmin. Asia joka vain täytyy sanoa ääneen. Kun aiemmin kaipailtiin konkreettisia esimerkkejä mitä yksilö voisi tehdä ilmaston eteen, niin ehdottomasti yksi olisi lopettaa rikkaampien elämäntavan ihannointi. Luksuselämä pitäisi ikäänkuin "kriminalisoida" kuten myös luonnonvarojen ja energian joutava tuhlaaminen. Laajemmassa kuvassa tämä on kulttuurinmuutos ehkä enemmän kuin mitään muuta. Perustarpeet kaikille, kierto- ja jakamistalous lineaaritalouden tilalle. Toki myös puhtaampaa teknologiaa tarvitaan ja laatua takaisin asioihin.

Materiaa kapitalismi on jo tuottanut taatusti tarpeeksi. Enemmän ihmisen tekemää taitaa olla jo kuin biomassaa. Ei tässä todellakaan tarvitsisi palata vuosisatoja taaksepäin. Eihän se olisi mahdollistakaan. Sen verran ihmiset alkavat olla jo kuitenkin tietoisia ja huolissaan ekokatastrofista, että muutoksen myyminen tuskin ylitsepääsemätön ongelma olisi tavallisille ihmisille. Kunhan se oikeudenmukaisuus pidettäisiin huolella mukana. Mutta kun ne joilla se isoin osuus on ja valta eivät halua myydä.

 

[Ann Arbor]

@Hilperi Aika skeptinen olen, että esittelemäsi "eko-utopia" ainakaan demokraattisen prosessin myötä toteutettavissa. Kulutuskulttuurissa on varmasti otettavissa isoja askelia, suht. lyhyelläkin aikavälillä kohti kestävämpää mallia, mutta meissä ihmisissä on selviytyjänvaiston lisäksi myös kilpailullisuus ns. sisäänrakennettuna piirteenä, enkä usko tällaisen osaltaan futuristisen, osaltaan "paleososialistisen" yhteiskuntamallin inspiroivan riittävän suuria kansanjoukkoja, vaikka vuosisadan loppua kohti mentäessä ilmastonmuutoksen realiteetti tuleekin iskemään yhä selvemmin vasten kasvoja.

Laajemmassa kuvassa tämä on kulttuurinmuutos ehkä enemmän kuin mitään muuta. Perustarpeet kaikille, kierto- ja jakamistalous lineaaritalouden tilalle. Toki myös puhtaampaa teknologiaa tarvitaan ja laatua takaisin asioihin.

Mikä tässä yhteiskunnassa sitten ihmisiä motivoisi tekemään parhaansa teknisten loikkien saavuttamiseksi ja laadukkaiden hyödykkeiden tuottamiseksi, mikäli palkintoa kekseliäisyydestä ja uutteruudesta ei enää juuri saisi? Jokin "työn sankari"-plakaati ja kutsu Linnan juhliin ja presidentin selkääntaputukset saattavat toki joillekin riittää, mutta ei kaikille.

Tässä mallissa ongelmana olisi myös sen haavoittuvuus. Vaikka osa maista saataisiinkin yhteisen jalon tavoitteen taakse ja downshiftaamaan vapaaehtoisesti, eiköhän kuitenkin joku kyberajan Tsingis-kaani käytä jossain vaiheessa tilaisuuden hyväksi, ellei sitten "eko-utopian" turvallisuutta valvo läpi yhteiskunnan ulottuva ja rajoilla partioiva tiukka turvallisuuskoneisto. Silloin ei olla enää kaukana totalitarismista.

 

[opelix]

Ilmastokriisi on ennen kaikkea oikeudenmukaisuuden kysymys, niin suomalaisten kesken kuin valtioidenkin välillä. Eikä sitä epäilemättä tulla ratkomaan ellei saada jaettua resursseja/varallisuutta jotenkin tasaisemmin. Asia joka vain täytyy sanoa ääneen. Kun aiemmin kaipailtiin konkreettisia esimerkkejä mitä yksilö voisi tehdä ilmaston eteen, niin ehdottomasti yksi olisi lopettaa rikkaampien elämäntavan ihannointi

No tulihan se sieltä sitten selväsanaisesti. Ilmastokriisiä käytetään valitettavasti yksityisen omaisuuden sosialisoinnin välineenä kun se menneinä vuosikymmeninä muuten ei ole onnistunut. Pisteet siitä että puhut asioista niiden oikeilla nimillä. Kommunismilla ja sosialismilla kun on länsimaissa vahva negatiivinen pohjavire tunnetuista syistä.

 

[Petri1981]

@Hilperi Aika skeptinen olen, että esittelemäsi "eko-utopia" ainakaan demokraattisen prosessin myötä toteutettavissa. Kulutuskulttuurissa on varmasti otettavissa isoja askelia, suht. lyhyelläkin aikavälillä kohti kestävämpää mallia, mutta meissä ihmisissä on selviytyjänvaiston lisäksi myös kilpailullisuus ns. sisäänrakennettuna piirteenä, enkä usko tällaisen osaltaan futuristisen, osaltaan "paleososialistisen" yhteiskuntamallin inspiroivan riittävän suuria kansanjoukkoja, vaikka vuosisadan loppua kohti mentäessä ilmastonmuutoksen realiteetti tuleekin iskemään yhä selvemmin vasten kasvoja.

Näin on. Kyllä me ihmiset olemme edelleen samanlaisia kuin 5000 vuotta sitten. Siinä missä kivikauden mies sai vastakkaiselta sukupuolelta arvostusta kantamalla metsästysretkeltä suurimman kauriin olalla, arvotetaan meitä miehiä edelleen yleisesti vastakkaisen sukupuolen puolelta sen mukaan, minkälainen ura ja taloudellinen asemamme on.
Ja mitä nyt yrittänyt ajan henkeä seurata, niin ei tässä asiassa ole tapahtunut mitään muutosta. Ehkä ennemmin päin vastoin, jos jotain.

 

[Hilperi]

Kommunismilla ja sosialismilla kun on länsimaissa vahva negatiivinen pohjavire tunnetuista syistä.

Ei tarvitse olla kommunisti vihatakseen kapitalismia. Kannatan toimivaa markkinataloutta, en muutaman megayrityksen omistamaa maailmaa.

@Hilperi Aika skeptinen olen, että esittelemäsi "eko-utopia" ainakaan demokraattisen prosessin myötä toteutettavissa. Kulutuskulttuurissa on varmasti otettavissa isoja askelia, suht. lyhyelläkin aikavälillä kohti kestävämpää mallia, mutta meissä ihmisissä on selviytyjänvaiston lisäksi myös kilpailullisuus ns. sisäänrakennettuna piirteenä, enkä usko tällaisen osaltaan futuristisen, osaltaan "paleososialistisen" yhteiskuntamallin inspiroivan riittävän suuria kansanjoukkoja, vaikka vuosisadan loppua kohti mentäessä ilmastonmuutoksen realiteetti tuleekin iskemään yhä selvemmin vasten kasvoja.


Mikä tässä yhteiskunnassa sitten ihmisiä motivoisi tekemään parhaansa teknisten loikkien saavuttamiseksi ja laadukkaiden hyödykkeiden tuottamiseksi, mikäli palkintoa kekseliäisyydestä ja uutteruudesta ei enää juuri saisi? Jokin "työn sankari"-plakaati ja kutsu Linnan juhliin ja presidentin selkääntaputukset saattavat toki joillekin riittää, mutta ei kaikille.

Tässä mallissa ongelmana olisi myös sen haavoittuvuus. Vaikka osa maista saataisiinkin yhteisen jalon tavoitteen taakse ja downshiftaamaan vapaaehtoisesti, eiköhän kuitenkin joku kyberajan Tsingis-kaani käytä jossain vaiheessa tilaisuuden hyväksi, ellei sitten "eko-utopian" turvallisuutta valvo läpi yhteiskunnan ulottuva ja rajoilla partioiva tiukka turvallisuuskoneisto. Silloin ei olla enää kaukana totalitarismista.

Hyvää pohdintaa. Itse näen että yhteisöllisyys on ollut kuitenkin tärkeämpää historian saatossa. Aika ajoin esim. jonkin isomman katastrofin yhteydessä se nousee nykyäänkin jopa liikuttavasti pintaan, vaikka arjessa suurin osa, itsekin, kuikee omaan napaan tuijottaen. Eikä ihme, koska individualismiahan meille syydetään joka tuutista. Nyt meillä on meneillään historiamme suurin kriisi, mutta se on vielä kuitenkin sen verran pinnan alla ettei siihen reagoida.

Mikä motivoisi ihmisiä, jos se ei olisi materiaalinen vauraus? Määrittelykysymys mitä on hyvä elämä. Onko se niin ison määrän fyrkan keräämistä, ettei ikinä järkevästi voi siitä käyttää kuin osan? Nimenomaan kulttuurinen kysymys. Amerikkalaista unelmaa on meille syötetty niin kauan, että se tuntuu meistä jotenkin luontaiselta. Siihen kytkeytyy oleellisesti myös vapauden korostaminen. Joku sanoi aika hyvin, että paras vankila on se, jossa kuvitellaan olevan vapaita. Nyt suuryritykset ja viranomaiset keräävät meistä kaiken datan ja asevarustelu vain kiihtyy, mikä kuvaa hyvin myös totalitarismia. Konfliktit lisääntyvät ennen kaikkea hupenevien resurssien (ja asuinkelvottomaksi muuttuvien alueiden) takia. Kohtuutalous ainakin helpottaisi sitä painetta. Totta kai silti täytyy joka tilanteessa pitää puolustuksesta huolta, maailma ei ole kuitenkaan se utopia vaan nykymenolla vääjäämättä dystopia.

 

[kehveli]

Oletko ihan varma, että tuota tarkoitin.

Ei tarvi laskea kehitysmaiden tasolle, eikä muuttaa 1700-luvulle maakuoppaan asumaan. Miksi nämä kärjistykset on aina tällaisia?

Tuntuu olevan kyseisen nimimerkin tyyli. Aika lailla jäävät nykyään lukematta tuosta osoitteesta tulevat tekstit, ellei sitten ole itselläkin huono päivä ja tee mieli rähjätä vähän takaisin

 

[kehveli]

@Hilperi Aika skeptinen olen, että esittelemäsi "eko-utopia" ainakaan demokraattisen prosessin myötä toteutettavissa. Kulutuskulttuurissa on varmasti otettavissa isoja askelia, suht. lyhyelläkin aikavälillä kohti kestävämpää mallia, mutta meissä ihmisissä on selviytyjänvaiston lisäksi myös kilpailullisuus ns. sisäänrakennettuna piirteenä, enkä usko tällaisen osaltaan futuristisen, osaltaan "paleososialistisen" yhteiskuntamallin inspiroivan riittävän suuria kansanjoukkoja, vaikka vuosisadan loppua kohti mentäessä ilmastonmuutoksen realiteetti tuleekin iskemään yhä selvemmin vasten kasvoja.


Mikä tässä yhteiskunnassa sitten ihmisiä motivoisi tekemään parhaansa teknisten loikkien saavuttamiseksi ja laadukkaiden hyödykkeiden tuottamiseksi, mikäli palkintoa kekseliäisyydestä ja uutteruudesta ei enää juuri saisi? Jokin "työn sankari"-plakaati ja kutsu Linnan juhliin ja presidentin selkääntaputukset saattavat toki joillekin riittää, mutta ei kaikille.

Tässä mallissa ongelmana olisi myös sen haavoittuvuus. Vaikka osa maista saataisiinkin yhteisen jalon tavoitteen taakse ja downshiftaamaan vapaaehtoisesti, eiköhän kuitenkin joku kyberajan Tsingis-kaani käytä jossain vaiheessa tilaisuuden hyväksi, ellei sitten "eko-utopian" turvallisuutta valvo läpi yhteiskunnan ulottuva ja rajoilla partioiva tiukka turvallisuuskoneisto. Silloin ei olla enää kaukana totalitarismista.

Ei tässä varmaan kukaan tarkoittanutkaan, että maailmanlaajuinen "eko-utopiaan" siirtyminen olisi se todennäköisin vaihtoehto, vaan mietittiin niitä mahdollisimman kivuttomia tulevaisuuden skenaarioita.

Valitettavasti omasta mielestäni todennäköisin tulevaisuuden kuva on, että ihmiskunta pyrkii jatkamaan entiseen tyyliin, kunnes saavutamme totaalisen romahduksen luonnon saastumisen ja ilmastonmuutoksen myötä. Teknologian nopeaan kehitykseen ja pelastavaan vaikutukseen olisi mukava uskoa, mutta eiköhän sekin mahdollinen pelastusrengas vain hukattaisi, kun eri tahot alkaisivat riitelemään siitä, kuka saa kerätä voitot sen käytöstä.

Vaikka sinällään siis allekirjoitan mielipiteesi siitä mistä ihmisten motivaatiot nykyään usein kumpuavat, niin olen kyllä @Hilperi :nn kanssa samaa mieltä, että iso osa siitä on opetettua käytöstä, ei ihmisyyttä.

 

[rpeez]

Vaikka sinällään siis allekirjoitan mielipiteesi siitä mistä ihmisten motivaatiot nykyään usein kumpuavat, niin olen kyllä @Hilperi :nn kanssa samaa mieltä, että iso osa siitä on opetettua käytöstä, ei ihmisyyttä.

Tästä olen eri mieltä. Motivaatio kilpailuun tulee syvimmillään syistä, jonka @Petri1981 tuossa yllä jo luolamies ajoilta kuvailee. Mitä menestyneempi olet, sitä paremmin saa sukua jatkettua ja jälkeläisten olot turvattua. Pelkkää biologiaa.

Siksi siihen pyrkii melkein kaikki, ja juuri kukaan ei halua downgreidata ellei ole vanhus tai kärsi masennuksesta. Sanon melkein kaikki, koska erakkoja ja kommuuni ihmisiä ja vastaavia tiettävästi (pieni määrä) on.

Mielestäni silti kuitenkin ymmärrän jotenkin downgreidauksen utopistisen idean maailman pelastamiseksi mitä @Hilperi tarjoilee, mutta en ymmärrä miten se liittyy suuryrityksiin, muuta kuin kateuden kautta.
Suuryrityksenhän luulisi olevan kaikkein tehokkain tuottamaan vähimmillä kuluilla per naama puuvillapaita jokaiselle.

 

[opelix]

Tuntuu olevan kyseisen nimimerkin tyyli. Aika lailla jäävät nykyään lukematta tuosta osoitteesta tulevat tekstit, ellei sitten ole itselläkin huono päivä ja tee mieli rähjätä vähän takaisin

Minä luen täällä kyllä kaikki tekstit ja yritän ymmärtääkin vaihtoehtoisia näkökulmia. En halua kuplautua samanmielisten kanssa joita vapaalla riittää enemmistöksi asti. Miksi olla keskustelupalstalla jos ignooraa eri mieltä olevat nimimerkit. Aivan yhtä provosoivilta vaikuttavat varmasti omat kirjoituksesi omaan mieleeni kuin minun raapustukseni sinun jos et sitten ylevästi ajattele olevasi oikeassa kaikissa keskusteluissa? Itse en kyllä ajattele että oma näkökulmani on oikea vaan mielipide.

Ei oteta liian vakavasti näitä. Tää on viihdettä kumminkin suurimmaksi osaksi.

 

[kehveli]

Tästä olen eri mieltä. Motivaatio kilpailuun tulee syvimmillään syistä, jonka @Petri1981 tuossa yllä jo luolamies ajoilta kuvailee. Mitä menestyneempi olet, sitä paremmin saa sukua jatkettua ja jälkeläisten olot turvattua. Pelkkää biologiaa.

Siksi siihen pyrkii melkein kaikki, ja juuri kukaan ei halua downgreidata ellei ole vanhus tai kärsi masennuksesta. Sanon melkein kaikki, koska erakkoja ja kommuuni ihmisiä ja vastaavia tiettävästi (pieni määrä) on.

Mielestäni silti kuitenkin ymmärrän jotenkin downgreidauksen utopistisen idean maailman pelastamiseksi mitä @Hilperi tarjoilee, mutta en ymmärrä miten se liittyy suuryrityksiin, muuta kuin kateuden kautta.
Suuryrityksenhän luulisi olevan kaikkein tehokkain tuottamaan vähimmillä kuluilla per naama puuvillapaita jokaiselle.

Mutta miten tuota menestystä kukakin nykyään mittaa?

Kun mietin omia ihmissuhteitani, niin en kyllä päätynyt yhteen vaimoni kanssa hänen varallisuutensa takia. Kyllä lopulta tärkein tekijä sille, että olemme edelleen yhdessä ja lapset onnellisesti maailmalla löytyy ihan muualta kuin pankkitileiltämme tai punttisalin painojen määrästä.

 

[Petri1981]

Mutta miten tuota menestystä kukakin nykyään mittaa?

Kun mietin omia ihmissuhteitani, niin en kyllä päätynyt yhteen vaimoni kanssa hänen varallisuutensa takia. Kyllä lopulta tärkein tekijä sille, että olemme edelleen yhdessä ja lapset onnellisesti maailmalla löytyy ihan muualta kuin pankkitileiltämme tai punttisalin painojen määrästä.

Se ei olekaan miehillä tärkeää naista valitessa. Miehet kiinnostuvat vaistomaisesti eniten melko nuorista, terveistä, hedelmällisessä iässä olevista naisista, jotka ilmentävät ehkä myös hoivaviettiä. Toki jokaisella on yksilöllinen polku pariutumiseen, eikä asioita voi yleistää kaikkiin. Mutta noin evoluutiopsykologian ja tutkimusten valossa näin.

 

[Hilperi]

Tästä olen eri mieltä. Motivaatio kilpailuun tulee syvimmillään syistä, jonka @Petri1981 tuossa yllä jo luolamies ajoilta kuvailee. Mitä menestyneempi olet, sitä paremmin saa sukua jatkettua ja jälkeläisten olot turvattua. Pelkkää biologiaa.

Siksi siihen pyrkii melkein kaikki, ja juuri kukaan ei halua downgreidata ellei ole vanhus tai kärsi masennuksesta. Sanon melkein kaikki, koska erakkoja ja kommuuni ihmisiä ja vastaavia tiettävästi (pieni määrä) on.

Mielestäni silti kuitenkin ymmärrän jotenkin downgreidauksen utopistisen idean maailman pelastamiseksi mitä @Hilperi tarjoilee, mutta en ymmärrä miten se liittyy suuryrityksiin, muuta kuin kateuden kautta.
Suuryrityksenhän luulisi olevan kaikkein tehokkain tuottamaan vähimmillä kuluilla per naama puuvillapaita jokaiselle.

Kateus on kommarikortin rinnalla kyllä väsyneimpiä argumentteja. Kun mittaan omaa ns. menestymistäni nykyään eri mittareilla, on aika vaikea kyllä sitä tunnetta itsessä enää tunnistaa. Ehkä jonkun konservatiivisetämiehen silmissä olen sitten luuseri, aivan sama. Joskus firmoille oli tärkeää tehdä tuotteita joista saattoi olla ylpeä, mutta nyttemmin suuryrityksiä kiinnostaa lähinnä nopeat maksimaaliset voitot. Niitä kerää parhaiten syytämällä markkinoille luokatonta skeidaa, jonka todelliset kustannukset on siivottu kuluttajien silmistä pois, sekä riistämällä.

Joskus, kun oli oikeasti niukempaa, pariutumiseen vaikuttikin paljon varallisuus ja yhteiskunnallinen asema. Nyttemmin tasa-arvo on onneksi edennyt ja toimeentulokin on suhteellisesti helpompaa, vaikka kovasti toiseen suuntaan sitä yritetäänkin viedä. Tarkoittaa että älykkäällä elokapinallisella maailmanparantajahipillä saattaa käydä yllättävän hyvä flaksi. Dataa minulla ei tästä valitettavasti ole heittää, mutta yleisesti ottaen veikkaan että tuon suvunjatkamisen merkitys elämänvalintana tullee hiipumaan, kun maailma muuttuu suuntaan johon lapsia ei välttämättä haluaisi edes saada. Tällaista pohtiessani kyllä helposti masentaakin. Lohduttaudun sillä, että se on aivan normaali terve reaktio sairaaseen todellisuuteen.

 

[kehveli]

Se ei olekaan miehillä tärkeää naista valitessa. Miehet kiinnostuvat vaistomaisesti eniten melko nuorista, terveistä, hedelmällisessä iässä olevista naisista, jotka ilmentävät ehkä myös hoivaviettiä. Toki jokaisella on yksilöllinen polku pariutumiseen, eikä asioita voi yleistää kaikkiin. Mutta noin evoluutiopsykologian ja tutkimusten valossa näin.

Kyllä se vaimokin olisi halutessaan vahvemman, kilpailullisemman tai suuremman pankkitilin omaavan / siihen tähtäävän löytänyt :)

Hieman ehkä omista lähtökohdista johtuen onkin vaikea täysin uskoa, että esimerkiksi kilpailullisen luonteen arvostus pitkää ja onnellista parisuhdetta muodostettaessa olisi isossa roolissa? Tärkeintä varmaan, että molemmilla on ne samat arvot.

Mutta joo, luonnonlakina (nykymaailmassa ainakaan) en tuota kilpailullisuutta osaa nähdä.

 

[Petri1981]

Kyllä se vaimokin olisi halutessaan vahvemman, kilpailullisemman tai suuremman pankkitilin omaavan / siihen tähtäävän löytänyt :)

Hieman ehkä omista lähtökohdista johtuen onkin vaikea täysin uskoa, että esimerkiksi kilpailullisen luonteen arvostus pitkää ja onnellista parisuhdetta muodostettaessa olisi isossa roolissa? Tärkeintä varmaan, että molemmilla on ne samat arvot.

Mutta joo, luonnonlakina (nykymaailmassa ainakaan) en tuota kilpailullisuutta osaa nähdä.

Niin, nuo on noita evoluutiopsykologisissa tutkimuksissa tehtyjä havaintoja, mutta tosiaan jokainen pari on erilainen eikä tutkimustulokset onneksi sanele yksilöiden elämänpolkuja.

 

[LuKi]

Ivan Puopolo saattaa aiheuttaa joissain valmiiksi näppylöitä, mutta kannattaa todella kuunnella tämä jakso. Haastateltavana on tutkimusprofessori Ilkka Leinonen luonnonvarakeskuksesta, jonka Puopolo antaa vääntää rautalangasta, mistä tässä Suomen hiilinielujen heilahtelusta, erityisesti metsien ja maaperän osalta on kysymys. Haastattelu järkyttää, voiko tälläista todella tapahtua sivistysvaltioista koostuvassa Euroopan unionissa. Omat poiminnat:

1) Laskentatavat voivat vääristää tuloksia, Suomen "moderneimmat" laskentatavat eivät välttämättä tuota varmempia tuloksia. Siis oikeasti? Viimekädessä epävarmoilla laskentatavoilla maksetaan mahdollisesti jopa miljardeja hyvityksenä, siis ehkä vain mittavirheiden takia!!

2) Ilmaston lämpeminen kiihdyttää kylmän Suomen metsien ja maaperän päästöjä ja vähentää niiden hiilinieluja. Kehitys jolle me suomalaiset emme käytännössä voi yhtään mitään. Sama ilmaston lämpeminen taas lisää Etelä-Euroopan hiilinieluja luonnon tasapainoittaessa itse itseään. Kehitys, jonka eteen italialaiset, jne, eivät ole tehneet yhtään mitään. Professori Leinonen pitää itse koko maaperä- sektorin huomioimista eri maiden ilmastotavoitteissa järjettömänä, koska jäsenmaat eivät voi kehitykselle mitään. Maallikona ihmettelee suu auki, että kun etelä-eurooppalaiset hakkasivat metsänsä jo antiikin aikana ja altistivat maaperän eroosiolle ja luontotuholle, niin nyt nämä chillailevat, kun pohjoisen raukkojen rajojen asukkaat maksavat heille metsiensä keskeltä.

3) Metsät ovat parhaita hiilinieluja noin kolmikymppisinä, vanhat metsät muodostavat päästölähteen. Hakkuilla pitäisi pyrkiä nuoriin metsiin. Ja Suomessa valtion ohjauksessa suojellaan lisää metsäalaa, vanhojen metsien pinta-ala siis kasvaa ja siten myös rahalla kompensoitavat päästöt. Oikeasti???

4) Suot ovat päästölähde ja nämä päästöt lisääntyvät luonnon monimuotoisuuteen liittyvien ennallistamisohjelmien myötä. Nämäkin luonnon palautumista lisäävät päästöt Suomi korvaa rahalla. Mitä tähänkin sanoisi...

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=h2nyIYMiiXk

Toisin sanoen, Suomen kannattaisi luopua Lapista ja Kainuusta, joissa on paljon soita ja vanhoja metsiä ja antaa ne Ruotsille, jolloin niistä muodostuisi hiilinieluja. Sekä Ruotsi, että Suomi saisi lisää pelivaraa ilmastopolitiikassa, win win- molemmille!!!

Tätä järjetöntä peliä ei pysty kukaan puhaltamaan poikki, tällä älyvapaalla linjalla mennään, koska Brysselissä on näin päätetty. Tulee mieleen Neuvostoliiton hankkeet; Karjalan kannaksella piti kasvattaa maissia, valtava Araljärvi tapettiin ohjaamalla laskevia vesiä muualle, jne. Siperian jokien virtaussuuntien muuttamisesta ydinkärjillä sentään luovuttiin, mutta keskusbyrokratian jälki oli kyllä kammottavaa. Minä, joka olen vankka EU:n integraation kannattaja, alan kyllä välillä epäillä tätä touhua.

Suomi vaarassa saada EU:sta miljardilaskun – Luvut Ruotsista herättivät epäilykset

Luonnonvarakeskus selittää metsien hiilinielulaskelmia, jotka ovat herättäneet kuohuntaa Suomea uhkaavan hyvitysmaksun ja EU-maiden erilaisten laskentamenetelmien vuoksi. Ero Ruotsiin ei selity pelkästään laskentamallilla, laitos arvioi.

www.iltalehti.fi

 

[mike owen]

Erittäin hyvä kirjoitus LuKi. Aikanaan Suomalaiset yritykset ostivat paljon puutavaraa Venäjältä. Nykyään näin ei tapahdu enää. Tällä on osaltaan merkitystä siihen miten paljon Suomessa käytetään täällä kasvanutta metsää hyödyksi metsä- ja sahateollisuudessa.

Yksi varteenotettava vaihtoehto on hyödyntää sahatavaraa huonekalujen ja talojen rakentamisessa yhä enemmän.

 

[Erkka Lapanen]

Ahneet paskiaiset Suomessa ja Ruotsissa yrittävät kiemurrella itsensä irti vastuusta. Disinformaation levittely asian ympärillä on myös aktiivista. Laskun tulevat lopulta maksamaan yritykset ja kaupunkilaiset. Kuvio on maalaissosialisteille mieluinen.

Analyysi: Saiko Ruotsi itselleen jättimäisen hiilinielun rajuilla metsähakkuilla? Soitimme Ruotsiin ja vastaus yllätti

Ruotsin hiilinielu muodostuu muun muassa tähteistä, jotka jätetään hakkuissa metsään. Suomi voisi teoriassa kasvattaa nielua samoin, mutta ongelma ei silti ratkeaisi, kirjoittaa toimittaja Hanna Eskonen.

yle.fi

 

[rpeez]

Ahneet paskiaiset Suomessa ja Ruotsissa yrittävät kiemurrella itsensä irti vastuusta. Disinformaation levittely asian ympärillä on myös aktiivista. Laskun tulevat lopulta maksamaan yritykset ja kaupunkilaiset. Kuvio on maalaissosialisteille mieluinen.

Ahneet paskiaiset? Kenen omistuksessa ne metsät olikaan? Kuka lopetti puun tuonnin Venäjältä? Eikö metsävarantojen hyödyntäminen tuo hyödykettä kaikille läpi yhteiskunnan?

Laskun maksamiseenkin osallistuu kaikki.

Voisitko kommentoida noita @LuKi n viestissä esittämiä asioita 2, 3, ja 4 myös. Kiinnostaisi niistäkin mielipide.

 

[kehveli]

Ahneet paskiaiset Suomessa ja Ruotsissa yrittävät kiemurrella itsensä irti vastuusta. Disinformaation levittely asian ympärillä on myös aktiivista. Laskun tulevat lopulta maksamaan yritykset ja kaupunkilaiset. Kuvio on maalaissosialisteille mieluinen.

Analyysi: Saiko Ruotsi itselleen jättimäisen hiilinielun rajuilla metsähakkuilla? Soitimme Ruotsiin ja vastaus yllätti

Ruotsin hiilinielu muodostuu muun muassa tähteistä, jotka jätetään hakkuissa metsään. Suomi voisi teoriassa kasvattaa nielua samoin, mutta ongelma ei silti ratkeaisi, kirjoittaa toimittaja Hanna Eskonen.

yle.fi

Itselleni oli ainakin positiivista lukea, että Luke pitää kiinni siitä, että pyrkii laskemaan tulokset parhailla mahdollisilla menetelmillä, vaikka ilmeiseti painetta toisenlaisiinkin laskelmiin ehkä olisi?. Totuutta ei pidä lähteä vääristelemään.

Ihmetyksellä olen seurannut kommetteja, joissa manataan toimia, joita Suomessa tehdään / joudutaan tekemään ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Ikäänkuin Suomessa muka tehtäisiin liikaa. Pidän tätä faktat huomioiden hyvin outona näkökulmana tilanteeseen.

Sen sijaan, että keskittyy kritisoimaan Suomen toimien määrää (jotka kaiken lisäksi ovat riittämättömät) tuntuisi jotenkin järkevämmältä keskittää kritiikki tahoihin, jotka tekevät vielä vähemmän?

 

[LuKi]

Itselleni oli ainakin positiivista lukea, että Luke pitää kiinni siitä, että pyrkii laskemaan tulokset parhailla mahdollisilla menetelmillä, vaikka ilmeiseti painetta toisenlaisiinkin laskelmiin ehkä olisi?. Totuutta ei pidä lähteä vääristelemään.

Ihmetyksellä olen seurannut kommetteja, joissa manataan toimia, joita Suomessa tehdään / joudutaan tekemään ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Ikäänkuin Suomessa muka tehtäisiin liikaa. Pidän tätä faktat huomioiden hyvin outona näkökulmana tilanteeseen.

Sen sijaan, että keskittyy kritisoimaan Suomen toimien määrää (jotka kaiken lisäksi ovat riittämättömät) tuntuisi jotenkin järkevämmältä keskittää kritiikki tahoihin, jotka tekevät vielä vähemmän?

Kuten @rpeez edellä jo pyysi palstaveli @Erkka Lapanen :lta vastauksia esittämääni kohtiin 2-4, pyytäisin niitä myös sinulta. Olen odottanut, että täällä avattaisiin minun ja myös Luken tutkimusprofessorin mielestä koko metsä- ja maankäyttösektoorin liittyvien hiilinielujen ja kompensaatioiden järjettömyyttä. Selittäkää mieltäni askarrattuva järjettömyys pois. Eikä mitenkään ohi aiheen, eikä millään kliseillä, kiitos.

 

[kehveli]

Kuten @rpeez edellä jo pyysi palstaveli @Erkka Lapanen :lta vastauksia esittämääni kohtiin 2-4, pyytäisin niitä myös sinulta. Olen odottanut, että täällä avattaisiin minun ja myös Luken tutkimusprofessorin mielestä koko metsä- ja maankäyttösektoorin liittyvien hiilinielujen ja kompensaatioiden järjettömyyttä. Selittäkää mieltäni askarrattuva järjettömyys pois. Eikä mitenkään ohi aiheen, eikä millään kliseillä, kiitos.

Eihän noissa kai mitään erikoista ollut?

Puhuttiin ilmastonmuutoksen ehkäisystä ja toisaalta luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta? Eiköhän tuo ole jokaiselle selvä, että ei voi keskittyä vain toiseen, tai aiheuttaa ongelmia toiselle tavoitteelle? Kova tasapainotteluhan meillä on edessä, mutta ihan itse on ihmiskunta itsensä tähän tilanteeseen ajanut.