Petteri Orpon hallitus

  • 1 159 591
  • 14 886

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Suomessa tarvittaisiin lisää rahaa hyvin moneen asiaan. Ongelma on siinä, että rahaa ei riitä edes nykyisiin menoihin, ei lähellekään.
Ongelma on siinä, ettei meillä ole vahvaa talouskasvua - jos sitä ei ole jatkossakaan niin jäämme loputtomaan leikkausten kurimukseen, siis tällä taantuvalla demografialla. Valtiontalouden vaje on seurausta ongelmistamme, ei niiden syy.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Gallupeilla toki on vaikutusta hallituksen ilmapiiriin ja puolueiden tarpeeseen irtiottoihin, kuten esim. Keskustan tilanteesta voimme päätellä viime hallituskaudella. Jos kävisi vaikka niin että hallituksen leikkauspolitiikka laskisi merkittävästi PS:n kannatusta niin tämä todennäköisesti heijastuisi hallituksen tilanteeseen ja päätöksentekoon. Jos RKP menettäisi olennaisesti kannatustaan, se puolestaan voisi johtaa peräti hallituksen kaatumiseen.
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Ongelma on siinä, ettei meillä ole vahvaa talouskasvua - jos sitä ei ole jatkossakaan niin jäämme loputtomaan leikkausten kurimukseen, siis tällä taantuvalla demografialla. Valtiontalouden vaje, on seurausta ongelmistamme, ei niiden syy.
Juuri näin on asianlaita. Suomen kansantalous on saatava kuntoon jollain aikavälillä. Suomen pelastus on toimiva kustannustehokas vientiteollisuus. Yritysten on saatava vaurastua ja kehittää toimintaansa jatkuvasti jotta ne pärjää yhä kovenevassa kilpailussa markkinoilla. Ainoastaan kakkua kasvattamalla Suomi selviytyy jatkossa.

Vaihtotase ja kauppatase on saatava kuntoon jollain aikavälillä Suomessa.
 

Hilperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kohtuulliset
Ongelma on siinä, ettei meillä ole vahvaa talouskasvua - jos sitä ei ole jatkossakaan niin jäämme loputtomaan leikkausten kurimukseen, siis tällä taantuvalla demografialla. Valtiontalouden vaje on seurausta ongelmistamme, ei niiden syy.
Ongelma on siinä että meillä on utopistinen järjestelmä jonka toiminta vaatii vahvaa talouskasvua, vaikka ilmankin voisi pärjätä oikein hyvin.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Gallupeilla nyt voi pyyhkiä aikalailla hanurinsa seuraavat neljä vuotta, mikäli Orpo saa rivinsä pidettyä kasassa. Näillä mennään (toivottavasti) ja get over it.

E: Joku muutama sata/tuhat pitkätukkaa protestoimassa nyt ei pitäisi liikuttaa vaakaa mihinkään suuntaan.
Ei nyt sentään. Puoliväliin hallituskautta ehkä, mutta jokainen politiikkaa pitkään seurannut tietää, että tämän jälkeen vaalien lähestyessä gallupeja luetaan puolueissa tarkkaan ja ne myös politiikkaan vaikuttaa. Varsinkin, jos käyrät näyttää alaspäin.
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Ei nyt sentään. Puoliväliin hallituskautta ehkä, mutta jokainen politiikkaa pitkään seurannut tietää, että tämän jälkeen vaalien lähestyessä gallupeja luetaan puolueissa tarkkaan ja ne myös politiikkaan vaikuttaa. Varsinkin, jos käyrät näyttää alaspäin.
Kyllä puolueet seuraavat gallupin tuloksia hyvin tarkasti. Missä mennään tällä hetkellä ja mitä pitää tehdä seuraavaksi.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Ongelma on siinä että meillä on utopistinen järjestelmä jonka toiminta vaatii vahvaa talouskasvua, vaikka ilmankin voisi pärjätä oikein hyvin.

Tämä on tietysti se kyynis-vasemmistolainen näkemys.

Kannattaa huomioida seuraavat asiat:

1) Markkinatalous järjestelmänä perustuu ihmisjoukkojen toimintaan ja luonteenomaiseen käyttäytymiseen. Se ei perustu itsessään kenenkään luomaan teoriaan, vaan on ollut olemassa kauan, kauan ennen kun ihminen alkoi ajattelemaan yhteiskuntaansa ja "perusti" yhteiskuntatieteet tieteenalana. Suunitelmatalouteen pohjaavat järjestelmät (kommunismi ja fasismi) perustuvat yksittäisten ihmisten utopistisiin teorioihin ja ovat sinällään puhtaasti autoritariaan (ei ihmisen käyttäytymiseen) nojaavia kyhäelmiä. Jonkun uuden suunnitelmatalousjärjestelmän kehittäminen tarkoittaisi sitä, että asetamme jonkun yksittäisen ihmisen tai pienen ihmisjoukon kehittämät teoriat ihmisen luontaisen käyttäytymisen edelle. Ajatus on autoritaarinen, epädemokraattinen ja sortava. Lisäksi se osoittaisi, että emme ole oppineet mitään siitä, että suunnitelmatalouteen pohjaavat järjestelmät ovat utopioita, jotka eivät yksinkertaisesti toimi tosielämässä. Mitään "uutta talousjärjestelmää" ei tule olemaan. Tämä ei toki tietenkään tarkoita sitä, etteikö markkinavääristymiä (hinnan asettaminen negatiivisille ulkoisvaikutuksille, "yhteismaan ongelma", jne) pitäisi oikaista pääasiassa juuri siksi, että ilmaston lämpeneminen voidaan jatkossa pysäyttää. Kyllä pitää - markkinatalouteen pohjaavaan taloustieteelliseen analyysiin pohjaten.

2) Markkinatalouden toimivuus itsessään ei vaadi talouskasvua. Sijoittajat toki odottavat sitä, mikä tarkoittaa, että sijoitukset ohjautuvat sinne, missä kasvua on odotettavissa. Siksi sijoituksia ohjautuu vahvasti nyt teknologioihin ja sosiaalisiin ratkaisuihin, joilla on potentiaalia hidastaa ilmastonmuutosta. Tämä resurssien ohjautuminen ilmastonmuutosta hidastaviin ratkaisuihin on ainoa tapa kehittää niitä ratkaisuja. Autoritaarisissa suunnitelmatalouksissa se vaatisi n.k. hyväntahtoisen diktaattorin olemassaolon. Me tiedämme, että tämmöistä "hyväntahtoista diktaattoria" ei ole koskaan ollut eikä tule koskaan olemaankaan.

3) Talouskasvukaan ei vaadi hiilipäästöjen lisääntymistä. Useissa kansantalouksissa n.k. "decoupling" on tapahtunut tai tapahtumassa. Tämä perustuu nimenomaan siihen, että 1) markkinatalous mahdollistaa puhtaampia tuotantoratkaisuja ja 2) materiaalinen kulutus vaihtuu osittain palvelujen käyttöön (materiaalihakuisuus -> elämyshakuisuus).


Summa summarum. Meillä on kiire ilmastonmuutoksen hidastamisen ja pysäyttämiseen suhteen, mutta se tapahtuu markkinatalouden keinoin. Valtioiden, kansainvälisten organisaatioiden ja kv yhteisön rooli on puuttua aktiivisesti markkinavääristymien oikaisuun, jonka puolestaan pitää pohjautua markkinatalouteen pohjaavaan taloustieteelliseen analyysiin. Mitään toimivia järjestelmällistä utopioita ei ole olemassakaan eikä tule olemaankaan. Semmoiset kokeilut päättyvät, kuten ne ovat päättyneet tähänkin mennessä: sosiaaliseen ja ympäristölliseen katastrofiin.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
JYP
Ongelma on siinä, ettei meillä ole vahvaa talouskasvua - jos sitä ei ole jatkossakaan niin jäämme loputtomaan leikkausten kurimukseen, siis tällä taantuvalla demografialla. Valtiontalouden vaje on seurausta ongelmistamme, ei niiden syy.

Velkaa voi ottaa ns. investointimielessä, mutta ei kulutukseen eli elintason parantamiseen. Suurin osa sairaanhoidosta on nimenomaan tätä elämänlaadun parantamista ja velkarahan käyttäminen hoidon laadun parantamiseen ei ole taloudellisesti perusteltua. Sama pätee sosiaaliturvaan.

Koulutus on selkeästi investointi tulevaisuuteen ja siksi hallitusohjelma ei siitä juuri leikkaakaan. Aikuiskoulutustuki ja vuorotteluvapaa ovat omasta mielestäni nimenomaan elämänlaadun parantamiseen tähtääviä projekteja eivätkä investointeja. Jos 50-vuotias kouluttautuu lääkäriksi, hänelle annettu koulutus tuottaa palvelua ja verotuloja max 20 vuotta. Jos sama koulutus annetaan alle 30-vuotiaalle, saatu hyöty on huomattavasti suurempi. Jos koulutus mielletään investointina, laajamittainen aikuisten uudelleenkoulutus ei ole taloudellisesti kovin tuottavaa. Yksittäistapauksissa voi tietysti syntyä jotain poikkeuksellista osaamista.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ongelma on siinä, ettei meillä ole vahvaa talouskasvua - jos sitä ei ole jatkossakaan niin jäämme loputtomaan leikkausten kurimukseen, siis tällä taantuvalla demografialla. Valtiontalouden vaje on seurausta ongelmistamme, ei niiden syy.
Niin. Ehkä pitäisi hyväksyä ettei sitä ”vahvaa” talouskasvua ole tulossa, kun ei sitä ilmeisesti ole viimeiseen 15 vuoteen saatu aikaiseksi vaikka esimerkiksi työllisyystilanne on lähes erinomainen. Halukkaita työtätekeviä tulijoitakaan ei ole tarpeeksi, koska Suomi yhteiskuntana on kansainvälisessä vertailussa houkuttelevampi maa työtä tekemättömille.

Nokia nousi ja Nokia sukelsi. Siinä tiivistettynä Suomen talous 90-luvulta tähän päivään. Suomi on pysynyt muiden pohjoismaiden tahdissa vain Neuvostoliiton ja Nokian ansiosta. Enää ei ole kumpaakaan.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Nokia nousi ja Nokia sukelsi. Siinä tiivistettynä Suomen talous 90-luvulta tähän päivään. Suomi on pysynyt muiden pohjoismaiden tahdissa vain Neuvostoliiton ja Nokian ansiosta. Enää ei ole kumpaakaan.
Tuo on kyllä valtaisa yksinkertaistus vaikka siinä tiettyä perää onkin. Yksi merkittävä kilpailuetu veljesmaillamme on esim. tarvittaessa joustava valuutta, jonka arvo myötäilee oman kansantalouden suhdanteita, toinen äärimmäisen tärkeä asia on heidän merkittävästi parempi demografiansa. Nokia-klusterilla oli suurta merkitystä, mutta se ei ole koko tarina.
 

Hilperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kohtuulliset
Tämä on tietysti se kyynis-vasemmistolainen näkemys.

Kannattaa huomioida seuraavat asiat:

1) Markkinatalous järjestelmänä perustuu ihmisjoukkojen toimintaan ja luonteenomaiseen käyttäytymiseen. Se ei perustu itsessään kenenkään luomaan teoriaan, vaan on ollut olemassa kauan, kauan ennen kun ihminen alkoi ajattelemaan yhteiskuntaansa ja "perusti" yhteiskuntatieteet tieteenalana. Suunitelmatalouteen pohjaavat järjestelmät (kommunismi ja fasismi) perustuvat yksittäisten ihmisten utopistisiin teorioihin ja ovat sinällään puhtaasti autoritariaan (ei ihmisen käyttäytymiseen) nojaavia kyhäelmiä. Jonkun uuden suunnitelmatalousjärjestelmän kehittäminen tarkoittaisi sitä, että asetamme jonkun yksittäisen ihmisen tai pienen ihmisjoukon kehittämät teoriat ihmisen luontaisen käyttäytymisen edelle. Ajatus on autoritaarinen, epädemokraattinen ja sortava. Lisäksi se osoittaisi, että emme ole oppineet mitään siitä, että suunnitelmatalouteen pohjaavat järjestelmät ovat utopioita, jotka eivät yksinkertaisesti toimi tosielämässä. Mitään "uutta talousjärjestelmää" ei tule olemaan. Tämä ei toki tietenkään tarkoita sitä, etteikö markkinavääristymiä (hinnan asettaminen negatiivisille ulkoisvaikutuksille, "yhteismaan ongelma", jne) pitäisi oikaista pääasiassa juuri siksi, että ilmaston lämpeneminen voidaan jatkossa pysäyttää. Kyllä pitää - markkinatalouteen pohjaavaan taloustieteelliseen analyysiin pohjaten.

2) Markkinatalouden toimivuus itsessään ei vaadi talouskasvua. Sijoittajat toki odottavat sitä, mikä tarkoittaa, että sijoitukset ohjautuvat sinne, missä kasvua on odotettavissa. Siksi sijoituksia ohjautuu vahvasti nyt teknologioihin ja sosiaalisiin ratkaisuihin, joilla on potentiaalia hidastaa ilmastonmuutosta. Tämä resurssien ohjautuminen ilmastonmuutosta hidastaviin ratkaisuihin on ainoa tapa kehittää niitä ratkaisuja. Autoritaarisissa suunnitelmatalouksissa se vaatisi n.k. hyväntahtoisen diktaattorin olemassaolon. Me tiedämme, että tämmöistä "hyväntahtoista diktaattoria" ei ole koskaan ollut eikä tule koskaan olemaankaan.

3) Talouskasvukaan ei vaadi hiilipäästöjen lisääntymistä. Useissa kansantalouksissa n.k. "decoupling" on tapahtunut tai tapahtumassa. Tämä perustuu nimenomaan siihen, että 1) markkinatalous mahdollistaa puhtaampia tuotantoratkaisuja ja 2) materiaalinen kulutus vaihtuu osittain palvelujen käyttöön (materiaalihakuisuus -> elämyshakuisuus).


Summa summarum. Meillä on kiire ilmastonmuutoksen hidastamisen ja pysäyttämiseen suhteen, mutta se tapahtuu markkinatalouden keinoin. Valtioiden, kansainvälisten organisaatioiden ja kv yhteisön rooli on puuttua aktiivisesti markkinavääristymien oikaisuun, jonka puolestaan pitää pohjautua markkinatalouteen pohjaavaan taloustieteelliseen analyysiin. Mitään toimivia järjestelmällistä utopioita ei ole olemassakaan eikä tule olemaankaan. Semmoiset kokeilut päättyvät, kuten ne ovat päättyneet tähänkin mennessä: sosiaaliseen ja ympäristölliseen katastrofiin.
Jep, markkinatalous itsessään ei vaatisi kasvua, mutta nykyinen kapitalismi vaatii. Ja se on hallitseva järjestelmä globaalisti, eikä mitään väliä sille ole että se tuhoaa elinympäristömme. Kommunismikaan ei ollut kohtuutaloutta eikä sitä kannattaisi enää hirveästi sotkea tähän keskusteluun. Suunnitelmatalous ei ole kovin kunnolla ikinä toiminut missään, mutta koskaan ikinä emme ole myöskään olleet näin järisyttävän katastrofin partaalla. Jos sinulla on tarkempaa tietoa absoluuttisesta irtikytkennästä, näkisin mielelläni. Olisihan se kiva jos ainakin pahimmat skenaariot voisi sitä kautta välttää.

Ei meille välttämättä uutta talousjärjestelmää tule. Mutta eipä se tarkoita että nykyjärjestelmä voisi olla romahtamatta.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tuo on kyllä valtaisa yksinkertaistus vaikka siinä tiettyä perää onkin. Yksi merkittävä kilpailuetu veljesmaillamme on esim. tarvittaessa joustava valuutta, jonka arvo myötäilee oman kansantalouden suhdanteita, toinen äärimmäisen tärkeä asia on heidän merkittävästi parempi demografiansa. Nokia-klusterilla oli suurta merkitystä, mutta se ei ole koko tarina.
Omalla valuutalla voisimme devalvoida, mutta ei sitä elvyttämällä imitoida - päinvastoin. Varsinkaan kun valtio ei elvytä, vaan käyttää juokseviin menoihin rahansa.
 

Tuamas

Jäsen
Omalla valuutalla voisimme devalvoida, mutta ei sitä elvyttämällä imitoida - päinvastoin. Varsinkaan kun valtio ei elvytä, vaan käyttää juokseviin menoihin rahansa.

Kuka uskaltaisi jättää oman valuutan devalvointipäätökset nykyisille päättäjille?

En minä ainakaan.

Ja tokihan Tanskan kruunu on sidottu euroon, vaikka onkin nimellisesti oma valuutta.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Kuka uskaltaisi jättää oman valuutan devalvointipäätökset nykyisille päättäjille?

En minä ainakaan.

Ja tokihan Tanskan kruunu on sidottu euroon, vaikka onkin nimellisesti oma valuutta.
Siis yleensä ovat putkessa, olen ymmärtänyt, mutta siinäkin on automaattinen etunsa - eikä kyse ole vain devalvaatiosta vaan myös revalvaatiosta valuuttamarkkinoiden ratkaistessa. @Tadu
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Muuttuuko maailman TOP 15 bkt/per capita -maa Somaliaksi jos bkt ei enää kasvaisikaan?
Ei oikein ole realistista ajatella, että tässä talousjärjestelmässä olisi mahdollista pysyvästi stabilisoida bkt:tä. Rakenteet perustuvat talouskasvulle ja väestön vanhentuessa kulupaineet nousevat ja järjestelmä alkaisi pakosti epävakaistua. Moderni markkinatalous-Suomi ei voi muuttaa Päijänteen rannalle kalastajaksi.
 

Hilperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kohtuulliset
Ei oikein ole realistista ajatella, että tässä talousjärjestelmässä olisi mahdollista pysyvästi stabilisoida bkt:tä. Rakenteet perustuvat talouskasvulle ja väestön vanhentuessa kulupaineet nousevat ja järjestelmä alkaisi pakosti epävakaistua. Moderni markkinatalous-Suomi ei voi muuttaa Päijänteen rannalle kalastajaksi.
Ei olekaan tässä järjestelmässä. Mutta ihan mahdollista myös on että järjestelmä vielä romahtaa ja meistä silti tulee kalastajia.
 
Suosikkijoukkue
JYP
Joskin tuokin Volkkari on rahoituksella ostettu, pisimmällä maksuajalla sekä suurimmalla viimeisellä erällä.
Meidän kadun päässä asuva Norja ajaa uudenkarhealla Mersulla. Niiden tontilla on kaikenlaisia luonnonvaroja, mutta meidän on silti vaikea hyväksyä, että niillä on varaa sellaiseen mihin meillä ei.

Toisella puolella asuu jostain vanhasta aatelissuvusta polveutuva Ruotsi. Ne on perinyt hyvät rahat ja sijoittanut ne järkevästi. Niillä on Audi ja kakkosautona Tesla. Alempana kadulla asuu Tanska, joiden tontilla on niitä samoja juttuja kuin Norjalla, mutta vähemmän. Niillä pienempi tontti kuin meillä, mutta siitä on hyvät yhteydet muualle. Niillä on Jaguar ja sekin vituttaa.

Meidän tontti on aika köyhä ja tästä on huonot yhteydet. Tai no, toisella puolella asuu joku sekopää, jolla olis periaatteessa kaikki saumat olla rikas, mutta se vaan ryyppää ja hakkaa lapsiaan. Jossain vaiheessa meillä oli pientä bisnestä yhdessä, mutta nyt se on taas seonnut ihan täysin, mikä näkyy valitettavasti myös meidän tuloissa.

Me oltiin ennen tän kadun köyhimpiä. Sitten isä ja äiti sai hyvät työt ja vähän aikaa meillä oli hienommat tai ainakin yhtä hienot vehkeet kuin naapureilla. Nyt porukat on joutuneet vaihtamaan huonopalkkaisempiin hommiin. Silti me yritetään pitää kiinni meidän Audista, vaikka taloutta pitää paikkailla jo kaikenlaisilla pikavipeillä. Nyt pitäis hommata se Volkkari, lopettaa suoratoistopalveluiden tilaukset, alkaa sijoittamaan ja irtisanoa kuntoklubin jäsenyys. Naapurit käy tolla salilla, mutta meidän pitäis nyt vaan ruveta käymään lenkillä ja nuorisotalon punttiksella eikä tuo meinaa oikein sopia meidän imagoon, kun sieltä saa rumia instakuvia.

Kadun toisella puolella on rivitalo, jossa asuu jotain duunareita eli Viro, Latvia ja Liettua. Me ei haluta vertailla itseämme niihin, koska niiden perheet köyhtyi joskus kauan sitten. Niillä on jotkut Kiat tai Daciat ja niille me naureskellaan, vaikka 20 vuotta sitten ne ajoi vielä Ladalla. Ne tekee paljon töitä ja niiden lapset opiskelee kovasti. Meidän pitäis kääriä hihat ja ruveta tekemään samaa, mutta ylpeys ei anna periksi.

Urho Kekkonen kyseli joskus, että onko maallamme malttia vaurastua. Silloin oli vähän aikaa malttia, mutta Nokia-huuman jälkeen malttia tehdä uutta nousua ei ole löytynyt. Vihreän siirtymän ja uusien teknologioiden myötä uusi vaurastuminen olisi ihan mahdollista. Se vaan vaatisi oikeasti uudistuksia ja työntekoa, mutta meillä keskitytään siihen, mihin kaikkeen pitäisi laittaa lisää rahaa.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Kehno ikärakenne näkyy myös poliittisen järjestelmän kankeudessa. Aina kun leikkauksia aletaan tekemään, rajataan ensin eläkeläiset pois laskuista. Näin tekee myös johtava eläkeläispuolue kokoomus, joka paasaa kovasti "syömävelasta" ja leikkauksien välttämättömyydestä. Lopulta sieltä leikkauslistasta ei löydy juuri muuta kuin työttömät ja opiskelijat, joilta voi leikata huoletta, sillä he eivät äänestä - etenkään kokoomusta.

Keskiluokan tulonsiirrot on pidetty aika hyvin voimassa. Palkansaajat kauhistelevat, miten työttömät pummit saavat "ilmaista rahaa", mutta itselle pitää olla subventoidut oopperaliput, kotitalousvähennykset ja verovähennykset. Näitä kun karsittaisiin isolla kädellä, voisi sitä veroastettakin laskea.

Epäilen, että Suomessa herätään muutosten tarpeeseen vasta kun on ihan pakko. Sitä ennen hoetaan mantroja kuten "pidetään koko Suomi asuttuna" ja kuvitellaan, että kyllä se tästä lähtee. Talouskasvun resepti on hyvin yksinkertainen: tarvitaan työvoimaa, pääomaa ja teknologiaa parantamaan tuottavuutta. Pääomia Suomessa ei juuri ole, ja kahteen muuhun ei haluta panostaa, koska sillä ei saa ääniä heti seuraavissa vaaleissa.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Kyllä puolueet seuraavat gallupin tuloksia hyvin tarkasti. Missä mennään tällä hetkellä ja mitä pitää tehdä seuraavaksi.
Kyllä, eivät ne ihan merkityksettömiä ole nytkään, mutta kyllä hallituspuolueilla on nyt hallituskauden alussa varaa tehdä vähän epäsuosittuakin politiikkaa, vaikka gallupsuosio laskisikin. Nyrkkisääntö juuri tuo, että puoliväliin mennessä pitäisi saada vaikeimmat asiat hoidettua, sitten helposti mutkistuu.
 

douppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool
...
Keskiluokan tulonsiirrot on pidetty aika hyvin voimassa. Palkansaajat kauhistelevat, miten työttömät pummit saavat "ilmaista rahaa", mutta itselle pitää olla subventoidut oopperaliput, kotitalousvähennykset ja verovähennykset. Näitä kun karsittaisiin isolla kädellä, voisi sitä veroastettakin laskea.

Epäilen, että Suomessa herätään muutosten tarpeeseen vasta kun on ihan pakko. Sitä ennen hoetaan mantroja kuten "pidetään koko Suomi asuttuna" ja kuvitellaan, että kyllä se tästä lähtee. Talouskasvun resepti on hyvin yksinkertainen: tarvitaan työvoimaa, pääomaa ja teknologiaa parantamaan tuottavuutta. Pääomia Suomessa ei juuri ole, ja kahteen muuhun ei haluta panostaa, koska sillä ei saa ääniä heti seuraavissa vaaleissa.

Niin kotitalousvähennyksiä on haettu/saatu mm. näistä alla olevista, ja noilla on toki myös työllistävä vaikutus, jonka lisäksi palvelun tarjoaja-yritys toki maksaa verot tehdyn työn tuloista. Eli enpä tiedä kannattaako tuota mahdollisuutta ottaa pois, asiantuntijat voivat sitä pohtia sitten.

1. Siivous- ja kotitalouspalvelut
2. Lastenhoito ja -kasvatuspalvelut
3. Pihan hoito ja puutarhatyöt
4. Remontti- ja kunnostustyöt kotona
5. Tietokoneiden ja kodin laitteiden asennus tai huolto
6. Ikkunoiden ja ovien kunnostus tai vaihto
7. Kodin tekstiilien pesu- ja silitystyöt
8. Kodin turvajärjestelmien asennus
9. Kattojen ja sadevesijärjestelmien puhdistus
10. Lumenluonti ja hiekoitustyöt.
ym. ym.

Kulttuuri- ja lounassetelieduista päättää puolestaan työnantaja, tarjoaako noita vai ei. Pääasiassa siis yritysten suuntaan pitää kääntää se keskustelu tässä tapauksessa. Työntekijä toki maksaa verot noistakin kun lisätään palkkaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös