Jukka hyvä. Ensinnäkin kiitän, että arvostat esimerkiksi minua vastaväittelijänä niin paljon, että kerrot minun nuolevan viesteilläni professorien perseitä. Anteeksi, että olen myös hieman opiskellut alaa (itseasiassa ydintekniikka ei ole suuntautumisvaihtoehtoni) ja osaan ajatella mielestäni itse. En vähättele mielestäni riskejä, huomion ne ja asetan perspektiiviin muiden vaihtoehtojen kanssa. Kuten olet todennäköisesti huomannut, olen pystynyt tarjoamaan lukemia sekä linkkejä hyödyllisiin artikkeleihin joista löytää lisää kylmää faktaa, eli käytännössä numeroita ja esimerkiksi YK:n selvityksen Tshernobylin turman jälkiseuraamuksista. On ikävää, että koet tämänkaltaisen tekstin ärsyttäväksi, mutta en koe hyödylliseksi puhua näistä asioista perustelematta mielipiteitäni. Jääkiekosta ja muusta "turhasta" voi heittääkkin huoletonta läppää, mutta ilman sähköä ja lämpöä Suomessa on hieman hankala elää. Kotimaatani en haluaisi jättää. Ja tässä en sano, että ydinvoima on ainoa, vaan tarkoitan, että energia-asiat ovat niin tärkeitä, että niistä tulee keskustella järkevästi eikä tunteilla riehuen kuten vaikkapa suosikkipelaajaansa puolustaessa.
Tarjosin myös yhden linkin, jossa oli selvitetty eri energiantuottomuotojen hiilidioksidikuormitusta ja muita seikkoja. Tuulivoima oli siinä samoilla suuruusluokilla kuin ydinvoima hiilidioksidikuorman suhteen. Vaikka ydinpolttoaineena käytetyn uraanin louhintaa pidetään äärimmäisen saastuttavana puuhana. Uraania kuitenkin louhitaan lähinnä muiden malmien sivutuotteena, joten vaikka uraania ei louhittaisikaan saastuttava puuhastelu jatkuisi. Tuulivoimaloiden osia tuottavien tehtaiden päästöistä ei muuten puhuta yhtään mitään. Muovien ja komposiittien valmistus ei ole mitään ympäristöystävällisintä puuhaa, ystäväni kertoi mm. Exelin Tuupovaaran tehtaan läheisen kemikaalilammikon olevan kauhistuttava näky.
En myöskään ymmärrä sitä kausaalisuhdetta, joka pakottaa ydinenergiaan satsaavan valtion lopettamaan uusiutuvien energianlähteiden tutkimisen. Meidän koulullamme ainakin järjestetään varmasti tutkimusta ja koulutusta energiatekniikan osalta vaikka Suomeen viides reaktoriyksikkö rakennettaisiinkin. Fortum ja vastaavat yritykset jatkavat kehitystyötä, sillä markkinoita pienen mittakaavan voimalaitosyksiköille on jatkuvasti. 20 vuoden päästä alkaa nykyinen reaktorikanta poistua käytöstä, silloin tutkitaan varmasti mahdollisuuksia joilla voidaan alkaa korvaamaan poistuvia yksiköitä. Kioton ympäristösopimus painostaa Suomen satsaamaan matalapäästöisiin ratkaisuihin... Yksi ydinvoimala ei varmasti saa kehitystyötä Suomen kaltaisessa tiedevaltiossa loppumaan, etenkin kun sillä tutkimustyöllä on myös kohtuulliset tulevaisuudennäkymät.
Tässä vaikka iltalukemista hieman:
http://www.lut.fi/havi/Tiedotus/lehdisto/uudet.htm#19.4.2002
Mielenkiintoinen laskelma, eikö?
Ainiin. Suomen ydinvoimaloiden käyttöaste on yli 90%, kun esim. Ruotsissa, joka on myös maailmanlaajuisesti vertailukelpoinen, luku on 74%. Tähän todennäköisesti perustuu se, että ulkomailta ongitut "asiantuntijat" pitävät TVO:n kannattavuuslaskelmia epäilyttävinä. Suomalainen osaaminen ja tekniikka ovat sallineet erittäin suuren käyttöasteen ja toisaalta myös turvallisuuden.
Tarjosin myös yhden linkin, jossa oli selvitetty eri energiantuottomuotojen hiilidioksidikuormitusta ja muita seikkoja. Tuulivoima oli siinä samoilla suuruusluokilla kuin ydinvoima hiilidioksidikuorman suhteen. Vaikka ydinpolttoaineena käytetyn uraanin louhintaa pidetään äärimmäisen saastuttavana puuhana. Uraania kuitenkin louhitaan lähinnä muiden malmien sivutuotteena, joten vaikka uraania ei louhittaisikaan saastuttava puuhastelu jatkuisi. Tuulivoimaloiden osia tuottavien tehtaiden päästöistä ei muuten puhuta yhtään mitään. Muovien ja komposiittien valmistus ei ole mitään ympäristöystävällisintä puuhaa, ystäväni kertoi mm. Exelin Tuupovaaran tehtaan läheisen kemikaalilammikon olevan kauhistuttava näky.
En myöskään ymmärrä sitä kausaalisuhdetta, joka pakottaa ydinenergiaan satsaavan valtion lopettamaan uusiutuvien energianlähteiden tutkimisen. Meidän koulullamme ainakin järjestetään varmasti tutkimusta ja koulutusta energiatekniikan osalta vaikka Suomeen viides reaktoriyksikkö rakennettaisiinkin. Fortum ja vastaavat yritykset jatkavat kehitystyötä, sillä markkinoita pienen mittakaavan voimalaitosyksiköille on jatkuvasti. 20 vuoden päästä alkaa nykyinen reaktorikanta poistua käytöstä, silloin tutkitaan varmasti mahdollisuuksia joilla voidaan alkaa korvaamaan poistuvia yksiköitä. Kioton ympäristösopimus painostaa Suomen satsaamaan matalapäästöisiin ratkaisuihin... Yksi ydinvoimala ei varmasti saa kehitystyötä Suomen kaltaisessa tiedevaltiossa loppumaan, etenkin kun sillä tutkimustyöllä on myös kohtuulliset tulevaisuudennäkymät.
Tässä vaikka iltalukemista hieman:
http://www.lut.fi/havi/Tiedotus/lehdisto/uudet.htm#19.4.2002
Mielenkiintoinen laskelma, eikö?
Ainiin. Suomen ydinvoimaloiden käyttöaste on yli 90%, kun esim. Ruotsissa, joka on myös maailmanlaajuisesti vertailukelpoinen, luku on 74%. Tähän todennäköisesti perustuu se, että ulkomailta ongitut "asiantuntijat" pitävät TVO:n kannattavuuslaskelmia epäilyttävinä. Suomalainen osaaminen ja tekniikka ovat sallineet erittäin suuren käyttöasteen ja toisaalta myös turvallisuuden.