Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

  • 2 771 282
  • 12 983

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Jos lukee Llyod Percivalin Hocky Handbook-kirja, joka on ensimmäisen kerran julkaistu 1950-luvulla, niin koko kirjan idea on opettaa kaikki erilaiset pelitavat ja valmistautuminen muuttuviin vastustajiin ja pelitapoihin, muuttamalla omaa pelitapaa vastustajan ja tilanteen mukaan, tarvittaessa. Oma kirjani on päivitetty 1990-luvun versio, jossa asiantuntijana on ollut mm. Dave Chambers, joka on työskennellyt myös esim. Raimo Summasen kanssa Rapperswil-Jona Lakers-joukkueessa Sveitsin NLA:ssa ja myös n. 20 vuotta sitten NHL:n päävalmentajana Quebec Nordiques-seurassa.
Dave Chambers - Wikipedia, the free encyclopedia
Raimo Summanen – Wikipedia
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Jotta suomalaispelaajat olisivat valmiimpia Pohjois-Amerikkaan ja SM-liigan pelit olisivat intensiivisempiä, olisiko SM-liigan syytä lähteä ajamaan vapaampia kaukalon mittoja Eurooppaan?

Ei pitäisi...

Siis mielipideasiahan on toki se, pitääkö kapeen kaukalon vai levänkaukalon lätkästä, mutta NHL ei saisi sokaista tässä. NHL:ssä kun sitä henkilökohtaista taitoa on kentällä palkkatason mukaisesti. Jolloin nopeat ratkaisut kiekollisena ja kiekottomana onnistuvat paineen alla ja vieläpä luovasti.

Jos SM liigassa pelattaisiin kapeassa kaukalossa, nähtäisiin AHL:n tyylistä jääkiekkoa, jossa kyllä sattuu ja tapahtuu, mutta taitotason ollessa alempi, ei pelistä oikein tule mitään.

Leveämpi kaukalo antaa aikaa, eli peli on luovempaa kuin kapeassa kaukalossa jos oletuksena on saman taitotason pelaajisto.

NHL:ssä pelataan huikeeta kiekkoa, mutta ei siksi että siellä on erilainen kaukalo tai erilaiset säännöt, vaan siksi, että siellä on parhaat pelaajat. Se olis paras sarja vaikka pelaisivat lentokentällä… Tarkoitan, kaukalon koko ei ole pelin tasoa määrittävänä tekijänä ensimmäinen, eikä edes toinen. ensimmäinen tekijä on pelaajien taitotaso.
 

Sambody

Jäsen
Leveämpi kaukalo antaa aikaa, eli peli on luovempaa kuin kapeassa kaukalossa jos oletuksena on saman taitotason pelaajisto.

Näen suurimman eron kaukalon koossa siinä, että leveämpi kaukalo korostaa enemmän viisikkopeliä. Lähinnä siis vaikka aikaa on niin yksilötasolla luovuus kärsii ja viisikkopeli korostuu. Pienessä kaukalossa tarjoilet hyökkäyspäässä yhdelle vastustajalle kupin kevalia ja olet suurella todennäköisyydellä maalipaikassa. Suuressa kaukalossa et välttämättä. Suuressa kaukalossa kannattaa pyrkiä enemmän hyökkäämään yhtenäisellä viisikolla hyökkäyksiä, koska se ylimääräinen tila pystytään käyttämään lähinnä vain silloin, kun kiekolliselle on syöttösuuntia. Pienessä kaukalossa vielä ehdit hyökkäykseen mukaan vaikka "myöhästyt" hieman lähdöstä. Tämän takia pienessä kaukalossa avauspelaamisessa korostuu se, että pääset kiekon kanssa kärkikarvaajista ohi ennen kuin nämä ehtivät lyömään kunnon paineen sen suuressa kaukalossa keskiössä olevan tiiviin viisikon kustannuksella.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Otin tämän esille vain siksi, että tietyt NHL-joukkueet ovat jo vuosikausia perustaneet pelinsä joko kiekkokontrolliin, pystysuuntaan tai niiden yhdistelmään tilanteen ja vastustajan mukaan. NHL:ssä valmentaja ei voi sanoa hävitessään playoffeissa että pelattiin hyvää kiekkokontrollia mutta vihollinen vei 0-5. JJalonen voi sanoa näin, mutta se ei käy Pohjois-Amerikassa. Siellä parhaiden joukkueiden valmentajat ovat jo vuosia ymmärtäneet sen, että yksi pelitapa ei ole se ainoa pelitapa kaikissa tilanteissa ja että voitto on tärkein asia.

TV on tuonut kaikkien maiden huippusarjojen ottelut seurattaviksi omalta kotisohvilta. Tiedän, että esim. joillekin jääkiekkotoimittajille on lehden päätoimittajan toimesta järjestetty mahdollisuus seurata Viasatin ja 4Pro-kanavien kautta useampia NHL-pelejä päivittäin. Jos on perillä edes auttavasti Jukka Jalosen Meidä Pelistä, josta on täällä keskusteltu erittäin paljon, niin tietää sen tosiasian, että Meidän Peli sisältää eri mahdollisuuksia pelata jääkiekkoa. Pelaajien tehtävänä on tunnistaa, milloin lähdetään nopeasti, milloin puolinopeasti (pakki-pakilla) tai hyökkäyksiä rytmittäen HVP-lähdöillä. Niinkuin J. Grönvall on täällä kirjoittanut, ei viivelähtöä tehdä silloin, kun vastustaja karvaa kovaa päätyyn. Viivelähtö tehdään Meidän Pelissä harkiten tilanteen mukaan, mutta usein viisikoiden vaihtotilanteissa ja/tai, kun vastustaja on ehtinyt organisoitua puolustusjärjestelmään. Meidän Pelin päätarkoituksena on pelata aina nopeasti, mutta, kun se ei ole järkevää, niin rytmitetään hyökkäyksiä HVP-lähdöilla. Meidän Pelin etu on siinä, että se käsittää kaikki hyökkäysten pääpelitavat.

Se on iso virhe, jos kuvitellaan, että Jukka Jalosen kehuessa pelaajia pelitavan noudattamisesta, hän tarkoittaisi sillä sitä, että pelattiin kiekkokontrollilla. Jukka Jalonen tarkoittaa sen sijaan sitä, että on ollut tyytyväinen, kun pelaajat ovat noudattaneet Meidän Peliä, jossa kiekkokontrollilähdöt omalta hyökkäysalueelta ovat vain osa Meidän Peliä. Jukka Jalonen on ajanut Meidän Peliä sisään harjoituksissa ja harjoituspeleissä sekä -turnauksissa. SM- liigapeleissä ja maajoukkueen osalta MM- ja olympiakisoissa hän on pysynyt tiukasti Meidän Pelin pelitavassa. Meidän pelin ylivertaisuus perustuu siihen, että valmentajan ei tarvitse antaa kategorista määräystä esim. pystysuunnan pelaamiseen, vaan se kuuluu osana Meidän Peliä. Jukka Jalosesta ja Meidän Pelistä tulee mieleen Barcelona ja Josep Guardiola, jotka ovat hioneet omaa pelitapaansa harjoituksesta ja pelistä toiseen. NHL:ssä ongelma se on, että peli-identiteetti monilla joukkueilla vaihtelee ja on liian laaja. Tässä suhteessa monet NHL-valmentajat ovat jäljessä niistä eurooppalaisista valmentajista, joilla peli-identiteeti säilyy pelistä toiseen.

Kun kirjoitin Pittsburgh-Tampa Bay pelistä, mikä oli varsinkin Pittsburghin puolelta puhdasta pystysuunnan jääkiekkoa, niin kirjoitin myös epäilyni siitä, että Pittsburgh tulisi menestymään pudotuspeleissä, koska se varioi peliään runkosarjan aikana noin radikaalisti. Minusta pudotuspelimenestyksen kannalta olisi Pittsburghin kannattanut pelata nopeasti pystyyn silloin, kun se oli järkevää, mutta lähteä myös kiekkokontrollilla niissä selvissä paikoissa, missä se olisi ollut järkevää. Loppukeväällä ei tule menestystä joko/tai-pelaamisella, vaan on pystyttävä pelaamaan sekä-että hyökkäyksiä. Tosin Tampa Bay meni pitkälle viime kaudella puhtaalla pystysuunnan jääkiekolla. En usko, että Evgeni Malkinia hyödynsi NHL:n pudotuspelejä ja/tai Suomen MM-kisoja se ylivoimaisuus, mitä hän henkilökohtaisella taidollaan esitti NHL:n runkosarjapelissä. Malkin ja Aleksandr Ovetshkin juhlivat NHL:ssä pitkillä kuljetuksillaan, mutta kansainvälisissä turnauksissa esim. Jukka Jalosen Meidän Pelin tiiviin puolusviisikon läpi on mahdoton mennä, kun esim. Harri Pesosen ja Mikko Jokelan tasoiset pelaajat ovat trapissa.
 

Sambody

Jäsen
Kun kirjoitin Pittsburgh-Tampa Bay pelistä, mikä oli varsinkin Pittsburghin puolelta puhdasta pystysuunnan jääkiekkoa, niin kirjoitin myös epäilyni siitä, että Pittsburgh tulisi menestymään pudotuspeleissä, koska se varioi peliään runkosarjan aikana noin radikaalisti. Minusta pudotuspelimenestyksen kannalta olisi Pittsburghin kannattanut pelata nopeasti pystyyn silloin, kun se oli järkevää, mutta lähteä myös kiekkokontrollilla niissä selvissä paikoissa, missä se olisi ollut järkevää. Loppukeväällä ei tule menestystä joko/tai-pelaamisella, vaan on pystyttävä pelaamaan sekä-että hyökkäyksiä. Tosin Tampa Bay meni pitkälle viime kaudella puhtaalla pystysuunnan jääkiekolla. En usko, että Evgeni Malkinia hyödynsi NHL:n pudotuspelejä ja/tai Suomen MM-kisoja se ylivoimaisuus, mitä hän henkilökohtaisella taidollaan esitti NHL:n runkosarjapelissä. Malkin ja Aleksandr Ovetshkin juhlivat NHL:ssä pitkillä kuljetuksillaan, mutta kansainvälisissä turnauksissa esim. Jukka Jalosen Meidän Pelin tiiviin puolusviisikon läpi on mahdoton mennä, kun esim. Harri Pesosen ja Mikko Jokelan tasoiset pelaajat ovat trapissa.

Loistava viesti. Kai tajusit, että juuri tuossa tilanteessa Malkin seilasi ehkä viime kauden vittumaisimman ohjauspeli/träpin eli Tampan keskialueelle ryhmittyneen 1-3-1 träpin läpi kuin vettä vain. Tokihan tuossa puolustamassa oli sellaiset nobodyt kuin Adam Hall ja Eric Brewer. Uskallan väittää, että Jukka Jalosmaisella kekustan kautta lähtevällä viivelähdöllä ei olisi juurikaan jakoa tuota vastaan. Nyt sen tottakai Bylsma tiesi, miten Tampa pelaa ja tultiin aina suoraan kiekonriiston jälkeen nopeasti pystyyn ennen kuin Tampa ehti organisoida träppiään. Tai kuten tuossa Malkin niin sellaisella vauhdilla ettei kärkikarvaaja ehdi mukaan, jonka jälkeen Kunitz pelaa träpin keskimmäisen pelaajan ulos ja sen jälkeen parit maagiset liikkeet Malkinilta ja limppu häkkiin. Malkin muutenkin haki pelissä muutamia kertoja varsin Kim Hirchovitsmaisesti maalintakaa vauhdit suoraan hyökkäykseen. Kyllä Mopo-Petteri taas näkisi punaista.

Olet myös väärässä ettei Penquinsilla olisi selkeää peli-identiteettiä. Selkeästi Bylsman ryhmä on kovan luistelun nimeen vannova niin sanottu north-south joukkue. Tämä ei poista sitä etteikö Pittsburgh pystyisi halutessaan pelaaman hitaampaa peliäkin, mutta suurimman osan kaudesta lähtee pitämään pelin intesiteettiä yllä ottamalla karvauksen niin sanotusti päätylaudasta kiinni eikä missään vaiheessa anna vastustajalle hengähdysaikaa. Tokikaan mikään joukkue ei tuota sataa peliä kaudessa jaksa, joten variaatioita ja yksinkertaisesti huonoja pelejä mahtuu mukaan.

Lisäksi ymmärrä hyvä mies, että NHL on ihan eri maailmansa. Pieni kaukalo ja kovempi yksilötaito on sellainen kombinaatio, että pystysuunnan peliä on helpompi pitää järkevänä, koska hyvin usein alivoimaisistakin hyökkäyksistä saadaan maalipaikka joko haastamalla puolustajaa tai hidastamalla hyökkäystä kunnes saadaan toinen aalto mukaan. Kaikki tämä sen lisäksi ettei nopea pystysuunnan peli anna puolustavalle joukkueelle mahdollisuuksia samalla tavalla kiekonriistoihin hyökkäysalueella. Kuten aiemmin sanoin leveä kaukalo korostaa viisikkopeliä, kun taas pienessä kaukalossa peli muuttuu aina vain enemmän pelaajien peliksi.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Malkin ja Aleksandr Ovetshkin juhlivat NHL:ssä pitkillä kuljetuksillaan, mutta kansainvälisissä turnauksissa esim. Jukka Jalosen Meidän Pelin tiiviin puolusviisikon läpi on mahdoton mennä, kun esim. Harri Pesosen ja Mikko Jokelan tasoiset pelaajat ovat trapissa.

Ottamatta kantaa Harri Pesosen tai Mikko Jokelan mahdollisuuksiin trapissa Ovechkinia tai Malkinia vastaan totean, että juuri näin tapahtuu NHL:ssä. Kävin tässä ketjussa vähän aikaa sitten läpi Ovechkinin Washingtonin menestyksen playoffeissa. Sen voi sieltä katsoa mutta tässä tiiviistettyä: menestystä ei ole. Ovechkinin pelaaminen perustuu omaan kiekon kuskaamiseen eikä joukkuepelaamiseen.

Sen sijaan Malkin kykenee kyllä pelaamaan joukkueelle ja mukautumaan Pittsburghin pelitapaan siten, että koko joukkue hyötyy. Hyvä esimerkki ihan lähiajalta 21.2. 2012 Pittsburgh vs Idän ykkönen NY Rangers, jonka Pittsburgh vei 2-0. Malkin teki toisen ja syötti toisen ja pysyi kohtuullisesti pelitavassa. Malkin tosin on vähän erityistapaus mutta ottaen huomioon NHL:n ykköspelaaja Crosbyn lähes koko kauden kestäneen ja Staalin aika pitkän poissaolon, Malkin on tehnyt aivan kohtuullista työtä molempiin suuntiin ja varsinkin tietty hyökkäyspäässä.

Malkinin panosta pitää osata katsoa asetettuna oikeaan kehykseen. Lähtökohtaisesti Malkin on puhdas ratkaisija - venäläinen hyökkäystaiteilija - jonka ei ole tarvinnut kantaa isointa vastuuta puolustuspelaamisesta kun samassa joukkueessa on kaksi ehkä maailman parasta kahden suunnan hyökkääjää: Crosby ja Staal. Kun Crosby on ollut käytännössä koko kauden sivussa ja Staal kolmanneksen + pelannut osan hieman toipilaana, Malkin on nostanut panostaan myös puolustussuuntaan. Se ei ole ollut hänen päätehtävänsä, mutta kyllä hän on puolustuspelaamistaan ja samalla joukkue- ja pelitapapelaamistaan petrannut.

Mutta katsellaan näitä pelitapa-asioita tarkemmin kun NHL:n playoffit alkavat. Toivotaan että Crosby vielä palaa ja Staal saa itsensä 100 % kuntoon niin Pittsburghin mahdollisuudet ovat hyvät. Jos taas Pittsburgh joutuu pelaamaan ilman Crosbya (kuten näyttää) eikä Staal ehdi aivan iskuun, tilanne on vaikeampi. Onkin mielenkiintoista nähdä millä pelitavalla joukkue näissä eri mahdollisuuksissa lähtee.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Malkin seilasi ehkä viime kauden vittumaisimman ohjauspeli/träpin eli Tampan keskialueelle ryhmittyneen 1-3-1 träpin läpi kuin vettä vain. Tokihan tuossa puolustamassa oli sellaiset nobodyt kuin Adam Hall ja Eric Brewer. Uskallan väittää, että Jukka Jalosmaisella kekustan kautta lähtevällä viivelähdöllä ei olisi juurikaan jakoa tuota vastaan. Nyt sen tottakai Bylsma tiesi, miten Tampa pelaa ja tultiin aina suoraan kiekonriiston jälkeen nopeasti pystyyn ennen kuin Tampa ehti organisoida träppiään. Tai kuten tuossa Malkin niin sellaisella vauhdilla ettei kärkikarvaaja ehdi mukaan, jonka jälkeen Kunitz pelaa träpin keskimmäisen pelaajan ulos ja sen jälkeen parit maagiset liikkeet Malkinilta ja limppu häkkiin.

Hyvä tiivistys eilisestä pelistä ja Malkinin roolista!
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Pittsburgh ja Detroit ovat parhaimmillaan molemmat täydellisiä punakoneita. Joten kyllä kiekkokontrolli on tuttua kanadalaisillekin. Ja on ollut jo paljon ennen Suomea & J Jalosta :)

Pitää seurata Pittsburghia jatkossa enemmän, mutta Detroit on osoittanut, että kapeassa kaukalossa nopea kiekkontrollipeli on omimmillaan. Omista lähdetään paineen alta lyhyin syötöin ylös ja hetkessä edetään keskialue kiihtyen lyhyin syötöin vastustajan maalille. Kyse on Detroitin peli-identiteetistä, johon NHL:n kapea kaukalo soveltuu oikein hyvin. Mutta harjoittelua se vaatii ja pysymistä tiukasta omassa pelitavassaan. Detroitilta löytyy jokaisesta ottelusta palautuksia ja hidastamisia (pakki-pakki-pakki), vaikka viivelähdöt olisivat vastustajan kovan päätypaineen vuoksi estetty. Jalkapallossa tämän ahtaan syöttöpelin taitaa parhaiten Barcelona. Pittsburgh sen sijaan pelasi Tampa Bayta vastaan koko ottelun puhdasta nopean pystysuunnan jääkiekkoa, mitä en ole Detroitilta nähnyt viime vuosina. Olen eri mieltä siitä, että Tampa Bay olisi pelannut viime kauden 1-3-1 trap:iä eilisessä Pittsburgh-pelissä. Täytyy katsoa sekin tarkemmin. Meidän Pelin trapia vastaan Malkinilla, Ovetshkinilla ja muilla NHL:ssä pitkiä kuljetuksia tekevillä taitureilla ei ole mahdollista pelata kuten se on mahdollista ja tuloksellista NHL:n runkosarjapelien sekamelskassa. Niinkuin kirjoitin, Meidän Pelin trapin pitävyyden pystyvät takaamaan Malkinia ja muita huipputaitureita vastaan sellaiset EHT-pelaajat kuin Harri Pesonen ja Mikko Jokela, kunhan toteuttavat tarkasti Jukka Jalosen pelitapaa.
 

Sambody

Jäsen
Olen eri mieltä siitä, että Tampa Bay olisi pelannut viime kauden 1-3-1 trap:iä eilisessä Pittsburgh-pelissä. Täytyy katsoa sekin tarkemmin.

Annan vinkin. Vilkaise vaikka tämä video tuosta Malkinin maalista ja pysäytä tarvittaessa video aikaan 0:07. Mitä näät kuvissa, jos et 1-3-1 trappiä? Itseasiassa siinä tuolla yhdellä henkilökohtaisella suorituksella eli Kunitzin "skriinillä" aukaistiin koko trap ja Malkinille väylä ajaa keskelle. Aivan samaan tapaan Jukka Jalosen trap aukeaa, jos vastustaja pääsee pelaamaan viisikon sisälle kiekkoa sillä koko trap-pelaaminen perustuu siihen, että kiekollinen ohjataan jompaan kumpaan laitaan jonne sitten kiekollinen eristetään puolustavien pelaajien toimesta.

Miten luulet olisiko nähty Pittsburghilta enemmän "syöttelyä", jos Tampa olisi tullut kovempaa päälle? Uskallan sanoa, että olisi. Homman nimi on lähteä laadukkailla syötöillä ylöspäin jopa Penquinsillä, mutta nyt kun kiekollisella ei ollut oikeastaan missään vaiheessa ikinä kiire pystyi tämä antamaan pitkiä laadukkaita syöttöjä eteenpäin ilman suurempaa "kiekkokontrolli" pelaamista. Tästä yksi oiva esimerkki on Malkinin ensimmäinen häkki. Tiedossa on ettei Tampa nosta karvausta, joten Pensselit nostavat kiekonriiston jälkeen koko hyökkääjäorkesterin vastustajan hyökkääjien ja puolustajien väliin jonne sitten pommitetaan Malkinin lapaan hyvä avaava syöttö ja loppu on historiaa. En muista, että peli olisi mennyt missään vaiheessa Penquinsillä omalta alueella kiekonroiskimiseksi.

Kyse on hyvin pitkälti vastustajan pelitapaan mukautumisesta. Ei varmasti Pens pelaisi noin Jukka Jalosen leijonia vastaan, koska a)Jalosen trap ei laske noin alas ja b) puolustajiin tulee tällöin kovempi paine jolloin sinne haetaan apu lähemmäksi.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Loistava viesti. Kai tajusit, että juuri tuossa tilanteessa Malkin seilasi ehkä viime kauden vittumaisimman ohjauspeli/träpin eli Tampan keskialueelle ryhmittyneen 1-3-1 träpin läpi kuin vettä vain. Tokihan tuossa puolustamassa oli sellaiset nobodyt kuin Adam Hall ja Eric Brewer. Uskallan väittää, että Jukka Jalosmaisella kekustan kautta lähtevällä viivelähdöllä ei olisi juurikaan jakoa tuota vastaan. Nyt sen tottakai Bylsma tiesi, miten Tampa pelaa ja tultiin aina suoraan kiekonriiston jälkeen nopeasti pystyyn ennen kuin Tampa ehti organisoida träppiään.

Viime kauden Tampa Bay ja EHT-turnauksen Venäjä ryhmittyivät valmiiksi 1-3-1 ja 1-4 puolustusryhmittymään vetäytyen oman siniviivan päälle. Niitä vastaan ei lähdetä yksilökuljetuksella vaan paras tapa on hyökätä lähtemällä kiekkokontrollilla koko viisikolla syötellen. Eilen Tampa Bay ei pelannut samaan tapaan kuin viime kaudella tai vielä viime syksynä. En tiedä syytä, miksi Guy Boucher on/oli muuttanut puolustuspelaamistaan. Menihän vastustajien pelaaminen Tampan 1-3-1 muodossa vetäytyvää ryhmittymää vastaan välillä koomiseksi. Viime kaudella Washington perusti toimiston oman siniviivan alle ja pakit syöttelivät keskenään samalla, kun Ovetshkin seilaili poikki kentän keskialueella hakien syöttöpaikkaa ja murtomahdollisuutta Tampan siniviivan päällä maanneesta trapista. Philadelphian Pronger pysähtyi viime syksynä oman alueen B-pisteelle odottaen vastustajan hyökkääjien päälle tulemista. Eivät tulleet päälle ja peli pysähtyi pitkiksi ajoiksi, niinkuin hyvin muistamme. Ehkäpä joku Tampan erikoistuntija (vetoo?) voisi auttaa tässä kysymyksessä. Eli, onko Guy Boucher muuttanut joukkueen pelitapaa tältä osin. Sen havaitsin eilisen Pittsburgh-pelin 3. erässä, että Tampa lähti muutaman kerran kiekkokontrollilla omista ylöspäin, mitä ei viime kaudella tapahtunut. Tästähän vetoo mainitse minulle aiemmin ja eilen se tuli ihan tilastonkin muodossa todistetuksi.

Johannes on kaivannut MM-kisoihin lääkettä pelata Venäjän 1-4 trapia vastaan. En näe muuta mahdollisuutta kuin lähteä kiekkokontrollilla omasta päädystä koko viisikon voimin ja lyhyin syötöin tai päätykiekoin ja kaikilta kaistoilta perään on Biljaletdinovin puolustusmuodostelma ohitettava.
 
Suosikkijoukkue
Leijonat, Jokerit

Fordél

Jäsen
Tämä tuli tarpeeseen. Kiitos.

Ehdottomasti samaa mieltä. Meillä on hyvät ketjut kaikkiin eri aiheisiin, joten pelitavoista voidaan keskustella siihen varatusta ketjussa, NS:sta omassa ketjussa ja tänne jättää vain Sihvosta suoraan koskevat jutut. Helpottaa ehdottomasti keskustelun käymistä tämä Moderaattoreiden linjaus.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Kaikilla on oikeus ilmaista mielipiteensä ihan mistä haluaa. Se onko se mielipide järkevä vai ei, on sitten oma asiansa. Ja mielipiteen ilmaisussa ilmenneet laittomuudet käsittelee sitten oikeuslaitos, kuten Petterinkin tapauksessa on käsitellyt.

Tähän tapaan kirjoittelit vielä kuukausia sen jälkeen, kun hovioikeus oli vapauttanut kesällä 2011 Urheilulehden päätoimittaja Jukka Röngän ja toimittaja Petteri Sihvosen syytteistä liikemies Harry Harkimon kunnianloukkausjutussa. Helsingin käräoikeus oli tuominnut vuonna 2010 Urheilulehden kaksikon Harkimon kolmesta syytteestä yhdestä, mikä koski haamukirjoittajaväitettä, sakkoihin kunnialoukkauksesta. Kaksi syytettä kumoutuivat jo käräjäoikeudessa. Hovioikeudessa muuttui myös tuo kolmas syyte haamukirjoittajasta vapauttavaksi tuomioksi. Harkimo ei tyytynyt hovioikeuteen päätökseen vaan vei syytteet eteenpäin korkeimpaan oikeuteen, mutta sieltä on tullut päätös jättää syytteet korkeimmassa oikeudessa käsittelemättä. Urheilulehti ja sen päätoimittaja Rönkä ja toimittaja Sihvonen ovat siis toimineet tässä Harkimo-jutussa, josta olet useaan kertaan täällä JA:ssa muistuttanut käräoikeuden päätöksen nojalla, täysin laillisesti Suomen oikeuslaitoksen päätöksen mukaan.
 
Ihan hyvä kirjoitus mutta
Mutta aivan maailman terävimmälle huipulle – tarkoitan nyt NHL:ää – pelaajan on liki mahdoton päästä ilman kiellettyjä aineita.

En nyt ihan usko, ainakaan suomalaisista. Varmaan siellä on vedetty mutta ei niillä sinne asti päästy.
 

Finnicus

Jäsen
Nyt ei voi enää pidättää!
Ajatelkaa nyt tosissaan Hohtavaa selittämässä näitä hänen poikkeuksellisia pelillisiä huomioitaan vaikka nyt Original Sixin mille tahansa väelle. http://www.urheilulehti.fi/jaakiekko/perinteinen-heitettava-romukoppaan-oveluus-liigakentilla-vihdoin-esiin Linkki vie sylttytehtaalle.

Useampi vuosi on rummutettu systeemin puolesta ja nyt kun systeemi on pääosassa (ja murrettavissa vastustajan toimesta), niin palautetaan vastuuta (tai tässä tapauksessa ensimmäisen kerran ymmärretään, missä se oikea osoite on) yksilölle!
Tosin, Hohtavan yksilökeskeisen ajattelun keskiössä ei ole Pelaaja, vaan siellä on Valmentaja! Viimeinen lause sen nauhalta todistaa. Valmentajan pitää miettiä. Mitä?! Pelaajan siellä pitää miettiä, mitä tuolloin tehdään!
Ja yllätyksenä tai nettiajan klikkausuutisena toimitukseen näin playoffsien alla; He myös miettivät itse!

Tämä kyseisen aviisin pelistä keskustelun kulttuuri ja taso on yhtä paljon originaaleja jäljessä kuin ammattilaissarjan synty Suomessa vs. NHL. Populismia!

Turha aliarvioida lajin seuraajia näin! Häpeällistä!
Keskiössä ei ole Coach, tai vielä vähemmän ns. analyytikko, vaan Joukkue ja Pelaaja.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Leijonat, Jokerit
Nyt ei voi enää pidättää!
Ajatelkaa nyt tosissaan Hohtavaa selittämässä näitä hänen poikkeuksellisia pelillisiä huomioitaan vaikka nyt Original Sixin mille tahansa väelle. http://www.urheilulehti.fi/jaakiekko/perinteinen-heitettava-romukoppaan-oveluus-liigakentilla-vihdoin-esiin Linkki vie sylttytehtaalle.

Useampi vuosi on rummutettu systeemin puolesta ja nyt kun systeemi on pääosassa (ja murrettavissa vastustajan toimesta), niin palautetaan vastuuta (tai tässä tapauksessa ensimmäisen kerran ymmärretään, missä se oikea osoite on) yksilölle!
Tosin, Hohtavan yksilökeskeisen ajattelun keskiössä ei ole Pelaaja, vaan siellä on Valmentaja! Viimeinen lause sen nauhalta todistaa. Valmentajan pitää miettiä. Mitä?! Pelaajan siellä pitää miettiä, mitä tuolloin tehdään!
Ja yllätyksenä tai nettiajan klikkausuutisena toimitukseen näin playoffsien alla; He myös miettivät itse!

Tämä kyseisen aviisin pelistä keskustelun kulttuuri ja taso on yhtä paljon originaaleja jäljessä kuin ammattilaissarjan synty Suomessa vs. NHL. Populismia!

Turha aliarvioida lajin seuraajia näin! Häpeällistä!
Keskiössä ei ole Coach, tai vielä vähemmän ns. analyytikko, vaan Joukkue ja Pelaaja.

Oli kyllä asiallinen video, ja siinä käsiteltiin juuri sitä, mitä luvattiinkin: hidastamista+ristipistosyöttöä SM-liigassa. Miksi vetää poikkeuksellisuutta, NHL:ää ja Original Sixiä mukaan tähän?

Taitaa enemmän itse Sihvonen ja UL vituttaa kuin tuo video. Se on ihan ymmärrettävää ja en nyt mene siihen lainkaan. Sanon vain, että Pelikirjakoulusta ei kannata vetää pultteja. Se on ainoa asia pitkään aikaan, mikä on Sihvoselta ollut oikeasti hyvää journalismia.
 

onomoro

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kalpa
Jos joku Sihvos-vihaaja voi vielä näistä videoista kaivaa aihetta napinaan ja vänkyilyyn, on silloin aihetta huolestua hieman kyseisen henkilön mentaalisesta tilasta.

Kannattaa tsekata vaikka kaksi uusinta videota (16.3.). Täyttä asiaa ja teräviä huomioita kuten aiemminkin.
 

Sambody

Jäsen
Jos joku Sihvos-vihaaja voi vielä näistä videoista kaivaa aihetta napinaan ja vänkyilyyn, on silloin aihetta huolestua hieman kyseisen henkilön mentaalisesta tilasta.

Kannattaa tsekata vaikka kaksi uusinta videota (16.3.). Täyttä asiaa ja teräviä huomioita kuten aiemminkin.

Sinänsä hauskaa, että 9.3 Sihvonen otti esimerkin Kärppien "puolivillaisesta koulupoikaprässistä" ja nyt julistaa kuinka Aravirran Kärpät on loistava tässä kaksivaiheissessa karvauspelissä. Muutenhan kummatkin videot olivat ihan asiallisia.
 

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. Pesäkarhut.
Sinänsä hauskaa, että 9.3 Sihvonen otti esimerkin Kärppien "puolivillaisesta koulupoikaprässistä" ja nyt julistaa kuinka Aravirran Kärpät on loistava tässä kaksivaiheissessa karvauspelissä. Muutenhan kummatkin videot olivat ihan asiallisia.

Persoonallisuushäiriö on ikävä asia.
 

Drewiske

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Sihvonen valmentaa muuten nykyään HPK:n E-junioreiden koutsina. Ei näyttänyt hirveästi meidän peliltä matsi jossa olin läsnä. Hävisivät 8-1.
 

teemu_s

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liverpool FC, Montreal Canadiens
Sihvonen valmentaa muuten nykyään HPK:n E-junioreiden koutsina. Ei näyttänyt hirveästi meidän peliltä matsi jossa olin läsnä. Hävisivät 8-1.

Missään palloilulajissa ei opeteta E-junioreille yksityiskohtaista joukkuetaktiikkaa. Korkeintaan yksilön pelitilanneroolit käydään läpi ja keskitytään vaan perustekniikan hiomiseen. Ja siihen että lapset saa pelata paljon.
 

13~

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ja siihen että lapset saa pelata paljon.

Paitsi, että Nuori Suomi on saatanasta.

Ja peli näyttää kaiken, paitsi nähtävästi nyt pleijareissa, jossa Sihvosen viimeisten arvausten mukaan tullaan näkemään ihan uusia puolia useista pelaajista.

Sääli, että Petteri ei anna enää niitä veikkausvihjeitä. Kolikkoa heittämällä ja tasapelit unohtamalla osui todennäköisemmin oikeaan.

Aceman81 ei paljon paremmin olisi voinut sanoa.
 

Vanhapuuma

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYPinkylä, Suomen maajoukkueet, IF Gnistan
Sanon vain, että Pelikirjakoulusta ei kannata vetää pultteja. Se on ainoa asia pitkään aikaan, mikä on Sihvoselta ollut oikeasti hyvää journalismia.

Samaa mieltä, vaikken ole kovinkaan innostunut tuosta Sihvosen jankkaamasta kiekkokontrollista, on noita videoita ihan mielenkiintoista katsoa läpi, koska näissä Sihvonen on kuitenkin selvästi omalla alueellaan ja varmasti tietää näistä tietyistä pelitaktisista asioista paljon. Näitä enemmän Sihvoselta kiitos, tykkäsipä persoonasta tai ei.

Missään palloilulajissa ei opeteta E-junioreille yksityiskohtaista joukkuetaktiikkaa. Korkeintaan yksilön pelitilanneroolit käydään läpi ja keskitytään vaan perustekniikan hiomiseen. Ja siihen että lapset saa pelata paljon.

Se on juurikin näin. Hyvä jos C- tai vielä edes B-junnuissa näin pitkälle vietyjä pelikirjoja kehitellään, puhumattakaan siitä, että niitä toteuttaisiin orjallisesti. Eikä mielestäni vielä tarvitsekaan. E-junnuissa eritoten on tärkeää opettaa pelaajille ennen kaikkea henkilökohtaisia taitoja, ja oppia virheiden sekä onnistumisten kautta. Ja siinä samalla vähän muitakin elämän taitoja.

Sääli, että Petteri ei anna enää niitä veikkausvihjeitä. Kolikkoa heittämällä ja tasapelit unohtamalla osui todennäköisemmin oikeaan.

Kolikolla tulee vain 50-50, mutta asiahan ei ollut Sihvosen veikkausten suhteen näin. Metodi oli hyvin yksinkertainen: veikkaat sen joukkueen puolesta, jota Sihvonen ei missään tapauksessa ollut päästämässä jatkoon. Todennäköisyydet tällä metodilla voittaa vedonlyönnissä on n. 95%.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös