Naisten joukkue pakolliseksi?

  • 11 131
  • 157

Pitäiskö kaikilla Liiga-joukkueilla olla automaattisesti naisten joukkue?

  • Kyllä, ehdottomasti

    Ääniä: 33 12,8%
  • En osaa sanoa

    Ääniä: 22 8,5%
  • Ei missään nimessä

    Ääniä: 203 78,7%

  • Äänestäjiä
    258

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
Mikä näissä joukkueiden lopettamisessa oli syynä Jyväskylässä, Vaasassa ja Raumalla?
En pysty varmuudella sanomaan totuutta, mutta jonkinlainen tiivistelmä omasta käsityksestäni joukkueiden lopettamiseen johtaneista tilanteista. Yleisesti rahan ja pelaajien puute on varmaan se yleisin syy.

Jyväskylässä JYP voitti Suomen mestaruuden keväällä 2016 häviämättä otteluakaan koko kaudella ja seuraavana syksynä samaa joukkuetta ei ollut enää olemassa. Joukkue oli täynnä maajoukkuepelaajia Jenni Hiirikoskesta, Riikka Välilään, Meeri Räisäseen, Rosa Lindstedtiin, Sanni Hakalaan, Tanja Niskaseen, Ella Viitasuohon jne. Ymmärtääkseni joukkue oli elänyt yli varojensa ja tarina loppui sen vuoksi. En tiedä johtuiko tuosta, mutta samaan aikaan moni joukkueen avainpelaaja siirtyi myös mm. Ruotsiin. Ymmärtääkseni mestaruuden voittaneen JYPin taustaorganisaatio oli sama, joka oli aiemmin pelannut JyHC:n ja Catsin nimellä. Tämän joukkueen lopetettua ja luovuttua pääsarjapaikasta, JYP aloitti Mestis-karsintojen kautta ja ymmärtääkseni taustaorganisaatio oli JYPin junioriyhdistys, joka oli pelannut jo aiemmin alemmalla sarjatasolla JYP Team -nimellä. Kyllähän Jyväskylässä oli edelleen pelaajia, mutta ei kuitenkaan enää maajoukkuetason pelaajia. Tuonkin joukkueen tarina päättyi tässä muutama vuosi sitten. Jyväskylässä on edelleenkin pelaajia JyKin riveissä, mutta kaupungin ykkösseura JYP näyttää luovuttaneen naisten jääkiekon suhteen. Siitä on muistona enää vain Riikka Niemisen/Välilän/Sallisen myös miesten joukkueessa jäädytetty pelinumero. En tiedä, onko naisten mestaruusviiriäkään enää minkään hallin katossa.

Kun Vaasassa lopulta noustiin pitkän tauon jälkeen pääsarjatasolle, siellä oltiin todella monta vuotta veitsenterällä sarjapaikan säilyttämisen suhteen. Moni Naisten Liigassa vieläkin esiintyvä pelaaja nousi pääsarjatasolle Vaasassa, mutta jatkoi pinnalle päästyään matkaa menestyvämpiin seuroihin. Sportin kohdalla tuntui loppuvan pelaajien lisäksi myös taustalla olevat tekijät. Kun pääsarjasta putoaminen lopulta tapahtui, koko korttitalo romahti. Minulla on kuitenkin kutina, että naisten SM-sarjan perustajiin kuulunut seura saattaa vielä jossain vaiheessa palata naisten kiekkokartalle, kunhan saavat rivit kasaan. Somen perusteella seurassa yritetään ainakin harrastetasolla pitää elossa naisten joukkuetta. Vaasalaisten harmiksi moni pelaaja on kotiutunut jo muualle todennäköisesti aika pysyvästi. Kyse kun ei ole pelkästään pelaamisesta, vaan myös kaukalon ulkopuolisen elämän järjestämisestä.

Raumalla oli osittain samanlainen tarina kuin Vaasassa. Paitsi, että siellä pudottiin ensiksi, mutta näytettiin tulevan yhden Mestis-kauden jälkeen entistä vahvempana ylös Naisten Liigaan. Raumallahan oli noustu SM-sarjaan, kun mestari-JYP luopui sarjapaikastaan kesällä 2016. Sitä ennen Mestistä hallinnut Lukko ei vaan ollut pystynyt selvittämään karsintakynnystä. Todella monessa muussa joukkueessa on edelleen pelaajia, jotka nousivat liigakartalle Lukossa. Pelaajakato on ollut jatkuvaa, vaikka alueella kasvaa jääkiekkoa ja ringetteä pelaavia tyttöjä. Lukon viimeiset kaudet pelattiin Eurajoella. Asia markkinoitiin niin, että naisten joukkue sai oman pukukopin, paremmin jääaikaa kuin Raumalla jne. mutta jotenkin tuntui silti lopun alulta, kun raumalaisjoukkue joutui pelaamaan kotiottelunsa 20 km päässä naapurikunnassa. Tuskin helpotti ainakaan katsojien ja sponsoreiden hankkimista.

KJT Haukat on yksi lopettanut seura, joka pelasi pääsarjasta pudottuaan useamman vuoden alemmalla sarjatasolla. Keravalla ehdittiin kuitenkin pelata jokseenkin merkittävä pätkä pääsarjatasolla ja paikkakunnalla oli hienot naiskiekkoperinteet mestaruuksia kahmineen Shakersin kasvattamilla juurilla. KJT ja sittemmin KJT Haukat keräsi Uudeltamaalta sekä pääkaupunkiseudulta pelaajia, jotka eivät mahtuneet mm. Bluesin dynastiaan. Kun lahjakas pelaaja ponnahti pinnalle Keravalla, todella monta kertaa hänet poimittiin Espoon "voittamisenkulttuurin" pariin tai Hämeenlinnaan tai Tampereelle jne. Myös HIFK:n aloittaessa omalla nimellä Mestiksen puolella, joitakin pelaajia siirtyi KJT Haukoista kilpipaitaan.

Tavallaan pelaajapula yhdistää jollain tavalla kaikkia lopettaneita joukkueita, mutta se on tuossa muodossaan liian yksinkertainen selitys. IIHF listaa nettisivuillaan, että Suomessa on 6 145 naispelaajaa. En tiedä, lasketaanko tuohon myös tyttöjuniorit, mutta kyllä noista nyt se noin 250 pelaajaa olettaisi ainakin löytyvän pääsarjatasolle ja noin 400 pelaajaa, jos kaikilla miesten liigaseuroilla olisi myös naisten joukkue. Nuo luvuthan menevät myös osin päällekkäin. Väitän, että Suomessa olisi kyllä pelaajia, mutta liian moni lopettaa urheilullisesta näkökulmasta uransa aivan liian aikaisin, koska yhtälö on vain liian vaativa taloudellisesti ja muuten.

Joukkueilla on ollut ja tietyllä tavalla on edelleen pula pelaajista, jotka haluavat sekä pystyvät maksamaan pelaamisesta, ovat valmiita uhraamaan kilpatoimintaan vaadittavan ajan elämästään ja ovat sen lisäksi riittävän hyviä pelaamaan korkealla tasolla, mielellään vielä myös kannattelemaan joukkuetta. Liian monta kertaa ne joukkuetta pelillisesti kannattelevat pelaajat kuitenkin houkutellaan muualle, jos muu elämäntilanne sen sallii. Ja kyllä minä sen houkutuksen ymmärrän pelaajan näkökulmasta. Jos joka tapauksessa pitää maksaa pelaamisesta, niin on paljon mielekkäämpää tehdä se joukkueessa, jossa voi myös menestyä. Kun laittaa kaikkensa peliin voidakseen pelata, niin voittaminen on keskimäärin mukavampaa kuin hävitä joka viikonloppu 10-0. Oma lukunsa on sitten joukkueet, joissa ei edes tarvitse maksaa pelaamisesta. Tottakai sellainen houkuttelee vielä enemmän.

Kannattaa katsella vaikka maajoukkuepelaajien ja Suomen mestaruuksia voittaneiden pelaajien uratilastoja. Todella monella pääsarjaura on alkanut sittemmin ehkä jo historiaan hävinneessä pienessä pääsarjajoukkueessa ja jatkunut toisissa menestyneemmissä seuroissa. Viime aikoina kehitys on näyttänyt menevän sitten siihen suuntaan, että joissain seuroissa pelaajia kerätään jopa kakkos- tai kolmosjoukkueisiin asti, kun taas toisaalla joudutaan pistämään pillit pussiin "pelaajapulan" vuoksi. Hieno tulevaisuus luvassa, kun vaikka HIFK ja HIFK Akatemia pelaavat keskenään Suomen mestaruudesta. Esimerkki on tietenkin tässä hetkessä kärjistetty, mutta kehitys on kuitenkin tuota kohti, eikä liitolla tunnu olevan edes mitään halua hillitä huolestuttavaa kehitystä.
 

hammerhill

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kupittaan TPS
SM-Pakolla ei mikään ratkea. Koko naisjääkiekkoa kasataan täysin väärästä kulmasta ja väärin perustein.

Miksei naisten jääkiekko vedä katsojia SM tasolla?

1. Pelin taso on heikko, mikä johtuu pelaajien vähyydestä. Syötöt pomppivat metrikaupalla lavasta ja muutamaa poikkeusta lukuunottamatta nopeutta ja ns. taitopelaamista ei ole, joten viihdyttävyys on kaukana siitä mitä ruotsissa tai P-Amerikassa nähdään. Ollaan pärjätty maajoukkue-tasolla muutaman poikkeusyksilön avulla. Nyt se ei enää riitä.

2. Koska pelin taso on heikko, katsojia ei ole. Homma jää muutaman naisten SM:ää lähellä olevien huutelukentäksi, eli pelaajien isät ja äidit meuhkaavat eniten resursseista ja tuesta. Katsojat on läheisiä.

Jos naisten jääkiekko halutaan valtalajiksi, lopetetaan meuhkaaminen SM-sarjasta ja annetaan sen pelata sillä tasolla millä se jotenkin toimii ja panostetaan resurssit täysin tyttölapsiin ja nuoriin. Aletaan aktiivisesti ihan alue- ja liigaseurojen kiekkokouluissa ja F/E/D "putkessa" panostamaan tyttöjen toimintaan poikajoukkueen mukana.

Näistä kasvateista kasataan C-ikäisenä tyttöjen omia aluejoukkueita liigaseurojen alaisuuteen ja tuetaan heidän toimintaansa. Tyttöjen omat joukkueet alkavat nuoremmasta C:stä ja jatkuvat putkena B:n loppuun asti. B:stä sitten hypätään suomi / mestis / sm pumppuihin tai lopetetaan.

Jos ei saada enemmän tyttöjä lajin pariin kiekkokoulu-iässä on turha kuvitella, että mikään toimi auttaisi SM tason naisten kiekon kehittämisessä. Tytöt viihtyvät hyvin poikien kanssa sekajoukkueissa, tätä tyttöjen jääkiekon puolta vaan ei tarpeeksi markkinoida tytöille. Toki siinä kun kasvetaan D-ikään joutuu usein pelamaan vuotta tai kahta nuorempien kanssa, mutta tämä ei ole mikään oikea ongelma.

Minusta nuorten naisten lätkän oikea ongelma on, että liitto ei saa aikaiseksi toimivaa valtakunnallista tyttöjen omaa C & B ikäisten toimintaa. Kun U15/U16 alkaa, moni tyttö joutuu pulaan, vaihtoehdoiksi jää naisten aikuisten alasarjojen tiimit, joiden toiminta on puuhastelua tai olla niin hyvä, että joku liigaporukka haluaa "juuri sut" mukaan ja pääsee pelaamaan poikien akatemiajoukkueissa, vaikkei se olisi edes kovin hyvä paikka kehittyä fyysisten erojen takia.

Kun jääkiekkoa pelaavien tyttölasten määrä on tuplattu, Naisten SM-sarjan ongelmat ratkeavat ajan kuluessa itsestään. Jos tyttöharrastajien määrä ei nouse, tämä sama roska jatkuu seuraavat 10 vuotta ilman muutosta. Saadaksesi yhden Naisten SM tason pelaajan, joka on oikeasti hyvä, pitää 100 tytön aloittaa pelaamaan kiekkoa 7 vuotiaana.

ps. Ja ihan turha hössöttää jostain, että Naisten SM sarjaa tarvitaan, että tytöillä on esikuvia. Mun oman kokemuksen mukaan tyttöpelaajien idolleja ovat Patrik Laineet ja Hilary Knightit. Ei ne paljoa seuraa Suomen naisten SM sarjaa..
 
Viimeksi muokattu:

JypFabu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp
Pelin taso on heikko, mikä johtuu pelaajien vähyydestä. Syötöt pomppivat metrikaupalla lavasta ja muutamaa poikkeusta lukuunottamatta nopeutta ja ns. taitopelaamista ei ole, joten viihdyttävyys on kaukana siitä mitä ruotsissa tai P-Amerikassa nähdään. Ollaan pärjätty maajoukkue-tasolla muutaman poikkeusyksilön avulla. Nyt se ei enää riitä.

Tykkäsin monesta pointista kirjoituksessasi, vaan tämä särähti. Eikö mieleen juolahtanut, että tämä ei ole nais pelaajien aikaansaama tila, joten turha siitä on naispelaajia ja heidän sarjaansa haukkua. On ihan tyypillistä väärän puun haukkumista.

Liitto ja seurat on ihan ite nukkuneet ohi onnensa Suomi kiekon yhdessä kulmassa ja rehellisesti, viisaat olisi luoneet sarjaa siltä pohjalta, että lahjakkuudet muualta haluaisivat juuri meidän sarjaan pelaamaan. Kyllä se on fakta, että näistä ne esikuvat syntyvät työksi harrastuksessa, teini - iän romanttiset unelmoinnit on ihan eri asia tähän sotkettavaksi

Edelleenkin olisi mahdollista kehittää oikeasti kilpailukykyistä sarjaa siihen kyllä resurssit ja osaaminen on olemassa, puuttuu vaan rehellinen tahto ja ikävä kyllä, myös naisten arvostus, joka välillä lipsahtaa ikävästi sinne misogynian puolelle, kun selitellään miksi ei, miksi kannata jne.

Tuossa kohdassa kaksi menet ainakin minun kohdalla täytisen metsään, sillä mulla ei naistenkiekkoon mitään rajapintaa, ei vanhempana tai muutoinkaan, oma jälkikasvu on miespuolista ja lätkän sijaan valitsivat jalkapallon. Mutta sen verran elämässä on tullut väkisinkin seurailtua erilaista seura - tai harrastustoimintaa, sen puutteita tai rajoitteita pohtien, että tiedän, kirveellä olis työtä tuota järkeistää, monesti ja monella unohtuu, että mikä lopulta on tärkeä juttu, onko se harrastetasolla seura vai harrastaja ja pönkitetäänkö tukien avulla enemmän seuraa, kuin harrastajia joiden toimintaa ne tuet on annettu helpottamaan.
 

Glove

Jäsen
SM-Pakolla ei mikään ratkea. Koko naisjääkiekkoa kasataan täysin väärästä kulmasta ja väärin perustein.

Miksei naisten jääkiekko vedä katsojia SM tasolla?

1. Pelin taso on heikko, mikä johtuu pelaajien vähyydestä. Syötöt pomppivat metrikaupalla lavasta ja muutamaa poikkeusta lukuunottamatta nopeutta ja ns. taitopelaamista ei ole, joten viihdyttävyys on kaukana siitä mitä ruotsissa tai P-Amerikassa nähdään. Ollaan pärjätty maajoukkue-tasolla muutaman poikkeusyksilön avulla. Nyt se ei enää riitä.

2. Koska pelin taso on heikko, katsojia ei ole. Homma jää muutaman naisten SM:ää lähellä olevien huutelukentäksi, eli pelaajien isät ja äidit meuhkaavat eniten resursseista ja tuesta. Katsojat on läheisiä.

Jos naisten jääkiekko halutaan valtalajiksi, lopetetaan meuhkaaminen SM-sarjasta ja annetaan sen pelata sillä tasolla millä se jotenkin toimii ja panostetaan resurssit täysin tyttölapsiin ja nuoriin. Aletaan aktiivisesti ihan alue- ja liigaseurojen kiekkokouluissa ja F/E/D "putkessa" panostamaan tyttöjen toimintaan poikajoukkueen mukana.

Näistä kasvateista kasataan C-ikäisenä tyttöjen omia aluejoukkueita liigaseurojen alaisuuteen ja tuetaan heidän toimintaansa. Tyttöjen omat joukkueet alkavat nuoremmasta C:stä ja jatkuvat putkena B:n loppuun asti. B:stä sitten hypätään suomi / mestis / sm pumppuihin tai lopetetaan.

Jos ei saada enemmän tyttöjä lajin pariin kiekkokoulu-iässä on turha kuvitella, että mikään toimi auttaisi SM tason naisten kiekon kehittämisessä. Tytöt viihtyvät hyvin poikien kanssa sekajoukkueissa, tätä tyttöjen jääkiekon puolta vaan ei tarpeeksi markkinoida tytöille. Toki siinä kun kasvetaan D-ikään joutuu usein pelamaan vuotta tai kahta nuorempien kanssa, mutta tämä ei ole mikään oikea ongelma.

Minusta nuorten naisten lätkän oikea ongelma on, että liitto ei saa aikaiseksi toimivaa valtakunnallista tyttöjen omaa C & B ikäisten toimintaa. Kun U15/U16 alkaa, moni tyttö joutuu pulaan, vaihtoehdoiksi jää naisten aikuisten alasarjojen tiimit, joiden toiminta on puuhastelua tai olla niin hyvä, että joku liigaporukka haluaa "juuri sut" mukaan ja pääsee pelaamaan poikien akatemiajoukkueissa, vaikkei se olisi edes kovin hyvä paikka kehittyä fyysisten erojen takia.

Kun jääkiekkoa pelaavien tyttölasten määrä on tuplattu, Naisten SM-sarjan ongelmat ratkeavat ajan kuluessa itsestään. Jos tyttöharrastajien määrä ei nouse, tämä sama roska jatkuu seuraavat 10 vuotta ilman muutosta. Saadaksesi yhden Naisten SM tason pelaajan, joka on oikeasti hyvä, pitää 100 tytön aloittaa pelaamaan kiekkoa 7 vuotiaana.

ps. Ja ihan turha hössöttää jostain, että Naisten SM sarjaa tarvitaan, että tytöillä on esikuvia. Mun oman kokemuksen mukaan tyttöpelaajien idolleja ovat Patrik Laineet ja Hilary Knightit. Ei ne paljoa seuraa Suomen naisten SM sarjaa..
Tuohan se ongelma on, taso. Voimaa, nopeutta ja muita fyysisiä ominaisuuksia saisi kyllä reenaamalla vaikka ihan itsekseen. Ei poikienkaan puolella huippuja tehdä joukkueen treeneissä vaan se on omatoimisuuden varassa.
 

Glove

Jäsen
14 joukkuetta näyttää olevan noissa N12 peleissä mukana. Liigajoukkueista HIFK, HPK, Ilves, KalPa, Kärpät ja Sport, TPS/Taru. Mestisjoukkueista JoKP ja Espoo, loput kuusi sitten ties mistä. N15 sarjassa sitten HIFK, HPK, Ilves, KalPa. Kärpät ja Mestiksestä Hokki. Sitten ynnä muut, yhteensä 12. Eipä tuo hääviltä näytä, luulisi nyt liigapaikkakunnilla jääkiekon olevan vähän isompi juttu.
 

Alavaari

Jäsen
Eipä tuo hääviltä näytä, luulisi nyt liigapaikkakunnilla jääkiekon olevan vähän isompi juttu.

On kuitenkin hyvä ymmärtää muutamia asioita.

Ensinnäkinhän näiden sarjojen kulttuuri on nuorta ja ailahtelevaa. Nyt ollaan ennemminkin selvässä noususuunnassa. Ei tarvi mennä kuin pari vuotta taaksepäin, niin käytännössä kaikki joukkueet olivat Etelä-Suomesta. Eli ollaan nyt vaikka tähän hätään iloisia siitä, että näissä sarjoissa on näinkin paljon joukkueita.

Toiseksi, nämä tuppaavat olemaan vähän semmoisia projektijoukkueita, yhdeksi kaudeksi kasattuja. Ja on isoja eroja, mistä nämä syntyvät: osa on keskenään treenaavia tyttöryhmiä, osa taas ympäri maakuntia poikaryhmistä soiteltuja porukoita, ja tähän liittyy melkoista otteluohjelmapalapeliä, kun ne poikajoukkueetkin saattavat kipeästi tarvia näitä pelaajia. On tavallaan aika luonnollista, etteivät nämä projektit ole joka vuosi samoja. Samoin, kun kulttuuri on ohutta, pelaajia siirtyy vuosittain osittain sarjojen vapaahkojen sääntöjen mahdollistamana varsin paljon seurasta toiseen.

Kolmanneksi, on ihan totta, että tyttöpelaajia on vähän. Tämä sitten näkyy niin, että ikäluokkien koot vaihtelevat vuodesta toiseen. Joskus sitä joukkuetta ei saada. Samoin toimijoita on vähän, ja toimintakulttuureissa samalla tavalla ailahtelua. Ehkä jossain seurassa ei 5-10 vuotta sitten ole oikein ollut toimintaa, eikä nyt sitten ole N15-joukkuetta.

Aikaisemmin @JypFabu kirjoitteli siitä, että kun toimintamallit, valmennusosaaminen. yms. ovat olemassa, miksei niitä voitaisi saman tien hyödyntää tyttöpuolella. No jostain syystä tähän halukkaita valmentajia on varsin vähän. Heittäisin, että poikapuolelle innokkaita koutseja on monikymmenkertainen määrä. Kapeilla harteilla ollaan, ja joskus tulee aallonpohjia.

Sitten se poikien mukana pelaaminen. Tästä oli puhetta jo aikaisemmin jossain toisessa foorumin osassa. Siihen kyllä rohkaistaan varsinkin pienillä paikkakunnilla, ja hyvä niin. Tämän päivän todellisuus on kuitenkin se, että iso osa mukaan tulevista tytöistä on vanhempia, eikä sinne poikaryhmiin noin vain marssita 12-vuotiaana aloittelijana. Olen ihan samaa mieltä yllä esitetystä, että kiekkokouluihin pitäisi saada lisää tyttöjä, jos pelaajamäärää ja tasoa halutaan nostaa. Niin pitäisi, mutta tässä on tämä -isi. Isoissa seuroissa on sitten tyttöryhmiä, joihin nämä 12-vuotiaat aloittajat hakeutuvat, ja edelleen hyvä niin. Ihan terävimpään kärkeen loikkaaminen tuolta pohjalta on haastavaa, mutta tyttöjen jääkiekkokulttuuria nämä pelaajat ovat kuitenkin omalla arvokkaalla tekemisellään luomassa. Mutta ei näitäkään tulijoita niin paljoa ole, että kulttuuri alkaisi hyvinkään pyöritetyssä toiminnassa saman tien kukoistaa.

Meidän asiasta keskustelevien näkökulmasta yksi vaihtoehto on kääriä hihat ja tehdä jotain. Suomessa on jonkinlainen joukko ihmisiä, jotka tekevät pyyteetöntä työtä tyttökiekon eteen poissa parrasvaloista. Aina voi sanoa, että tarvisi osata enemmän sitä taikka tätä, mutta toisaalta tänään täytyy tulla toimeen tämän päivän resursseilla. Vrt. toimijapula, jota tuossa yllä kuvasinkin. Todellisuus ei ehkä ole kaikista näkökulmista ruusuinen, mutta ei se myöskään voivottelemalla parane. Sinne vain mukaan valmentamaan, jojoilemaan, huoltamaan tai muuten toimintaa tukemaan. Usein on niin, että kun Zamboni poistuu jäältä ja olisi tyttöjen vuoro treenata esim. pe-iltana klo 20, kovin montaa ihmistä ei enää olekaan näitä pelaajakasvatuksen ongelmia ratkomassa.

Edit: lisätään vielä yksi juttu: ei ole lainkaan selvää, että kaikilta paikkakunnilta saadaan kaikki pystyvät pelaajat mukaan N12- ja N15-sarjoihin, vaikka joukkue olisikin. Osan kohdalla valmentaja tai vanhempi toteaa, että kovemmat pelit pelataan omassa sarjassa halvemmalla ja lähempänä, eikä tyttöjen peleihin näin ollen hyvejä lähteä mukaan matkustelemaan.

Sitten ynnä muut

Niin ja se yksi tyttökiekkoon liittyvä ilmiö: todella upeita yhteisöjä syntyy myös poissa liigasateenvarjojen alta, näitä on ollut jo pitkään. Yritän kovasti ajatella, että @Glove ei tarkoittanut vähätellä tätä toimintaa, jolla on joillain paikkakunnilla vahvoja perinteitä, ja toisaalta myös taustallaan sitkeästi vuosikausia työskennelleitä ihmisiä. Puhuminen "ynnä muista" kuitenkin tuntuu varsin selkeältä vähättelyltä. (En kuulu itse tähän porukkaan, ihan vain rehellinen hatunnosto sinne maakuntiin.)

Yhteenvetona: tässä huudellaan kyllä ihan oikeiden asioiden perään mielestäni, mutta kun niitä tekijöitä ei vain automaattisesti ole, vaan käytännössä jokainen toimiva valmennusryhmä saati pitkäaikaisempi tyttökiekkokulttuuri pitää rakentaa tyhjästä nykyisellään aivan liian vähälukuisten harteiden varaan. Tekee mieli veikata, että ainakin isojen seurojen poikatoiminnassa mukana eläneiden voi olla hankalaa hahmottaa, kuinka pieni piiri tyttöjen kanssa touhuaa, ja kuinka isoihin kompromisseihin tämä johtaa.
 
Viimeksi muokattu:

Dino

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
En kannata mitään pakkoa tällaisessa, menee jo sosialismin puolelle. Kyllä sen joukkueen pitää nousta tarpeesta, tekemisen halusta ja innosta, eikä siitä että se määrätään jostakin ylhäältä. Kun tuote on kunnossa, niin silloin toimintaan alkaa tulla myös rahaa ja katsojia. Naisjääkiekkoa ei minusta nosteta eikä kehitetä pakkokeinoin, vaan siellä pitäisi tunnistaa omat vahvuudet, nostaa niitä ja panostaa niihin, ja löytää sitä kautta se oma paikka urheilukartalta. Ihmisiä ei voi pakottaa jäähalliin tasa-arvon nimissä.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: DrE

lätkämies

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Columbus Blue Jackets
Ei mitään järkeä pakossa. Siihen on mielestäni useampikin syy.

Syyt ovat esimerkiksi siinä että jo miesten Liigassa joillain paikkakunnilla sponsoreiden hankinta alkaa olla hankalaa jos ei menestystä tule pariin kauteen. Mistä siis löydettäisiin naisille sponsoreita? Miesten Liigassa sponsori saa muutoinkin rahalla vastinetta jos huomioidaan katsojamäärät myös. Naisten Liigassa sponsorointi isolla tasolla ei tuo samaa näkyvyyttä kuin miesten tasolla ja siitä johtuen a) sponsoreita ei ole b) sponsorirahat on todella pieniä tai c) sponsorilla on henkilökohtainen agenda tukea isosti. Valitettavasti kategoriaa c on todella vähän.

Katsojamäärät ovat pieniä, koska pelin taso on heikkoa. Peleissä kiekot pomppivat ja taito on huomattavasti heikompaa kuin miesten tasolla. Itseasiassa olen jopa sitä mieltä että naisten Liigassa taitotaso on heikentynyt siihen verrattuna mitä se aiemmin oli. Jos peli itsessään ei vedä katsojia niin ei sen ympärille kannata alkaa ottelutapahtumaa väsäämään tai resursseja hukkaamaan.

Ja kolmas iso pointti on että kaikilla liigajoukkueilla ei ole kaupunginkaan houkuttelevuuden puolesta resursseja hommata pelaajia puoliammattilaistason urheiluun. Käytetään vaikka esimerkkinä synnyinkaupunkiani Hämeenlinnaa. Kaupungissa ei ole yliopistoa tai ammattikorkeakoulululla merkittävää opiskelijakulttuuria verrattuna muihin kaupunkeihin. Tästä syystä kaupunki ei houkuttele elämänsä suuntaa miettiviä nuoria tulemaan kaupunkiin. Tämän ilmiön on saanut tuntea nahoissaan ensin jalkapallossa FC Hämeenlinna joka tuli ryminällä Veikkausliigasta 4. Divariin ja loppui kokonaan, samoin Salibandyssa Steelers tuli ryminällä F-Liigasta kaksi sarjatasoa alemmassa parissa vuodessa. Yksinkertaisesti oma pelaajatuotanto karkaa muualle opiskelemaan ja harva tulee Hämeenlinnaan opiskelemaan, joten valitettavasti esimerkiksi Hämeenlinnan kaltaisilla kaupungeilla ei ole jalansijaa puoliammattilaisurheilussa saati miehissä tai naisissa ilman merkittävää tukijaa.

Joku noheva varmaan nostaa esiin että onhan HPK pärjännyt naisten liigassa kivasti. Tämä on totta, mutta sieltä löytyy/löytyi taustalta alussa mainitsemani kategorian c Hassisen Jorma, jonka tytär Maija pelasi vuosia ihan maajoukkueen ykkösmaalivahtina. Eli sieltä löytyi/löytyy taustalta voimahahmo, jolla oli valtaa paikallispolitiikassa ja jäähalliyhtiön tomitusjohtajana. Toki muutoinhan Jorma on erittäin kyseenalainen voimahahmo, mutta ei mennä niihin sillä jokainen voi itse googlata Jorman ja päätellä millainen kaveri on kyseessä.
 

Glove

Jäsen
Niin ja se yksi tyttökiekkoon liittyvä ilmiö: todella upeita yhteisöjä syntyy myös poissa liigasateenvarjojen alta, näitä on ollut jo pitkään. Yritän kovasti ajatella, että @Glove ei tarkoittanut vähätellä tätä toimintaa, jolla on joillain paikkakunnilla vahvoja perinteitä, ja toisaalta myös taustallaan sitkeästi vuosikausia työskennelleitä ihmisiä. Puhuminen "ynnä muista" kuitenkin tuntuu varsin selkeältä vähättelyltä. (En kuulu itse tähän porukkaan, ihan vain rehellinen hatunnosto sinne maakuntiin.)
En tarkoittanut vähätellä. "Ynnä muilla" viittasin siis muihin kuin liiga- ja mestispaikkakuntiin. Liiga- ja mestiskaupungit kattavat kuitenkin suuren osan maan suurimmissa kaupungeista ja talousalueista, niin niillä on niitä potentiaalisia harrastajiakin enemmän, jos ne vaan saataisiin houkuteltua lajiin mukaan. Jos se joukkueen kasaaminen on niissäkin kaupungeissa vaikeaa niin vaikeampaa se varmasti on joissain pienellä paikkakunnalla. EI mitään pois pienten paikkakuntien seuroilta, hyvää työtä niissä on tehty kun on saatu tyttöjoukkueita kasaan.
 

Dino

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Sitäkin mietin vielä, että miksi se pitäisi olla niin, että naiskiekkoilua pelattaisiin juuri niissä kaupungeissa, missä miestenkin liigaa? Toki se on siinä mielessä looginen, että kyseessä on maan suurimpiin kuuluvia kaupunkeja, mutta naisten kiekkoilun kaikki lähtökohdat on minusta jo niin erilaiset, että kaikki miesten jääkiekon kopioiminen ja perässä seuraaminen pitäisi unohtaa, ja keskittyä vaan ihan omaan juttuun ja omien vahvuuksien esille tuomiseen.

Muidenkin lajien puolella saattaa olla, että jossakin ihan pikkukaupungissa on naisten puolella pääsarjassa pelaava, hyvinvoiva seura, ja miesten puolella ei välttämättä saada edes edustusjoukkuetta kasaan. Näkisin naisten jääkiekonkin kohdalla mahdollisuuden, että hyvin toimivia joukkueita voisi syntyä pienempiin kaupunkeihin, missä ei pelata kovin korkealla tasolla miesten jääkiekkoa, ja siksi näkisin että naisten jääkiekkoilun pitäisi antaa kehittyä mieluummin ihan luonnollisella tavalla "omille jaloilleen" ja unohtaa kaikki pakottaminen ja tasa-arvosta ym. puhuminen.
 

JypFabu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp
Sitäkin mietin vielä, että miksi se pitäisi olla niin, että naiskiekkoilua pelattaisiin juuri niissä kaupungeissa, missä miestenkin liigaa? Toki se on siinä mielessä looginen, että kyseessä on maan suurimpiin kuuluvia kaupunkeja, mutta naisten kiekkoilun kaikki lähtökohdat on minusta jo niin erilaiset, että kaikki miesten jääkiekon kopioiminen ja perässä seuraaminen pitäisi unohtaa, ja keskittyä vaan ihan omaan juttuun ja omien vahvuuksien esille tuomiseen.

Muidenkin lajien puolella saattaa olla, että jossakin ihan pikkukaupungissa on naisten puolella pääsarjassa pelaava, hyvinvoiva seura, ja miesten puolella ei välttämättä saada edes edustusjoukkuetta kasaan. Näkisin naisten jääkiekonkin kohdalla mahdollisuuden, että hyvin toimivia joukkueita voisi syntyä pienempiin kaupunkeihin, missä ei pelata kovin korkealla tasolla miesten jääkiekkoa, ja siksi näkisin että naisten jääkiekkoilun pitäisi antaa kehittyä mieluummin ihan luonnollisella tavalla "omille jaloilleen" ja unohtaa kaikki pakottaminen ja tasa-arvosta ym. puhuminen.

Kysymyksillesi löytyy ihan logiikkaan perustuvia vastauksiakin, joten...

Vaikka toiminta lähtee ja kehittyy ruohonjuuresta lajista riippumatta, jos on lähteäkseen, niin esim. jääkiekon kohdalla sen status mahdollistaa erilaisia väyliä toteuttaa oman lajin etua, siis jos on tahtoa. Siinä kontekstissa on kaksi tahoa ylitse muiden mahdollistajina. Liitto ja seurat. Muuten se on ja pysyy puuhasteluna, joka ei johda haluttuun tulemaan. Sykkii jossain hetken ja sammuu kun vetäjät väsyy. Tiedän, että misopappoja, jotka sitä sammumista toivoo riittää ihan liikaa niiden kampaviinerien äärellä, joissa luodaan mahdollisuuksia ja se on sääli.

Asiana ei pidä olla niin, että vain paikkakunnilla, jossa on kehittynyt harrastus ja lajikulttuuripohja, saisivat yksin - tai etuoikeuden naisten kiekkoon korkeimmilla kilpailutasolla, mutta ymmärrettävästi naisten kiekon kehittymisen kannalta sitä helpompi toteuttaa siellä, missä on jo ennestään lajin tietotaitoa ja osaamista polkujen luomiseen harrasteesta eteenpäin. Näillä seuroilla on myös lähtökohtaisesti paremmat väylät taloudellisen pohjan takaamiseen, ihan sponsoroinnin kuin liikunta - avustustenkin kautta.

Jos ajatellaan, että olisi joku paikkakunta, jolla olisi halua kehittyä naistenkiekon tekijäksi valtakunnan tasolla ilman mainittavaa jääkiekon perinnettä, se olisi enemmän kuin taivaan lahja naisten kiekolle ja tämmöisen ilmaantuessa liiton pitäisi olla suojelusenkelinä takana, tässäkin kun pätee se, että vaikka ruohonjuuresta kaikki alkaa, ilman mahdollistajia se nouse lentoon ja muutu kulttuuriksi.

Näen kanssasi ihan samoin siis, että kiekkokarttaa voisi naisten kiekolla mainiosta laajentaa, mutta samalla näen myös syyt perusteet sille, miksi mahdollisuudet, jos rakenteet saadaan kuntoon, on otollisemmat paikkakunnilla, joissa kiekko on jo kartalla.

Mahdollistaminen, eli tuki ja polut on se avain jotta taso naisten kiekossa nousee ja ihan taatusti se voi oikein toimien nousta tasolle, jossa yksikään misopappa ei taitoa voi kiistää, vaikka nyt mennään paljolti niin, että pysytään tulppana kehitykselle ja perustellaan tulppana oloa sillä, kun ei kehitytä.
 

juba

Jäsen
Suosikkijoukkue
ässät
Jos sarjaa haluttaisiin pelata pääosin pienillä paikkakunnilla niin sarjan tulisi olla pesäpallon tapaan lyhyt jolloi työssä käyvät voivat pelailla lomallaan ja opiskelijat käydä viikonloppuisin pelaamassa.
 

JypFabu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp
Jos sarjaa haluttaisiin pelata pääosin pienillä paikkakunnilla niin sarjan tulisi olla pesäpallon tapaan lyhyt jolloi työssä käyvät voivat pelailla lomallaan ja opiskelijat käydä viikonloppuisin pelaamassa.
Mä ymmärsin @Dino n ajatukset niin, että mitään naiset pelaa pikku paikoilla kulttuuria ei ole hänen ajatus luoda, pikemminkin niin, että mahdollistaminen koskisi myös niitä seutukuntia, jossa ei miesten pääsarjojen tasoista ole luotuna/syntynyt.

Ymmärsin myös niin, että tuolla ajatuksella, vaikka resurssitekijät suosiikin niitä isoja ja jo lajissa meritoituneita pitäjiä, jolloin pääosin sinne kärkeen nämä valikoituu, mutta, koska metsä on tuolta osin perkaamatta, mikään ei estä joidenkin pienempien paikkojen kohoamista kansalliseen kärkeen naisissa, mahdollistamisesta on kaikki kiinni, mikäli siellä ruohonjuuressa on sytykkeitä. Mitään keinotekoista ja pakotettua on turha lähteä ylhäältä käsin vääntämään, kyllä empiria sen turhaksi tietää, se vanha sananlasku, kannettu vesi ei kaivossa pysy pitää.

Koko sarjaotatuksen voisi minusta luoda uusiksi tasa arvottamaan halukkaiden ja kykenevien tietä sinne korkeaan kastiin asti, mieleen tulee esim. Naisten jalkapallon sarja rakenteen uudistus, minusta se on hyvä, koska pelattavaa riittää kauden jokaiseen vaiheeseen jokaisella joukkueella merkityksellisenä ja tasot on aidosti auki, tuon tapainen voisi sopia miehillekin, jos avointa sarjaa liputtaa.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Dino

Dino

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Mä ymmärsin @Dino n ajatukset niin, että mitään naiset pelaa pikku paikoilla kulttuuria ei ole hänen ajatus luoda, pikemminkin niin, että mahdollistaminen koskisi myös niitä seutukuntia, jossa ei miesten pääsarjojen tasoista ole luotuna/syntynyt.

Ymmärsin myös niin, että tuolla ajatuksella, vaikka resurssitekijät suosiikin niitä isoja ja jo lajissa meritoituneita pitäjiä, jolloin pääosin sinne kärkeen nämä valikoituu, mutta, koska metsä on tuolta osin perkaamatta, mikään ei estä joidenkin pienempien paikkojen kohoamista kansalliseen kärkeen naisissa, mahdollistamisesta on kaikki kiinni, mikäli siellä ruohonjuuressa on sytykkeitä. Mitään keinotekoista ja pakotettua on turha lähteä ylhäältä käsin vääntämään, kyllä empiria sen turhaksi tietää, se vanha sananlasku, kannettu vesi ei kaivossa pysy pitää.

Koko sarjaotatuksen voisi minusta luoda uusiksi tasa arvottamaan halukkaiden ja kykenevien tietä sinne korkeaan kastiin asti, mieleen tulee esim. Naisten jalkapallon sarja rakenteen uudistus, minusta se on hyvä, koska pelattavaa riittää kauden jokaiseen vaiheeseen jokaisella joukkueella merkityksellisenä ja tasot on aidosti auki, tuon tapainen voisi sopia miehillekin, jos avointa sarjaa liputtaa.
Juuri näin. Ihan oikein ymmärsit sen mitä ajoin takaa.
 

obi-wan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hammarby IF, HC Andersen, HC Jatkoaika
Pelkästään jääkiekon synniksi tuota en kyllä laittaisi. Yhtälailla tuota tulee ilmi muissa isommissa lajeissa (futis, salibandy, puhumattakaan tytöillä voimistelu tai luistelu), joissa treenimäärät on jo ala-asteen alkupuoliskolla niin suuret, että yksinkertaisesti aikaa muihin lajeihin ei ole, jos haluat ykkösjoukkueessa pysyä. Enemmänkin tästä voisi keskustella, mutta menee aika rajusti ketjun aiheesta jo ohi.


Nämä oli erinomaiset linkkaukset aiheeseen, kiitos näistä. Melko pähkinöistähän tuossa puhutaan verrattuna miesten joukkueiden budjetteihin, eli sinänsä toiminnan yhtenäistäminen miesten joukkueen kanssa taloudellisesti voisi jopa kantaa, mutta noilla yleisömäärillä kyseessä olisi myös aikalailla puhtaasta hyväntekeväisyydestä. Suurempi ongelma tuleekin sitten siinä, että tämän kauden liiga-joukkueista vain kuudella on joukkue naisten liigassa ja ylipäätään sarjassa on vain 9 joukkuetta. Varmasti seurat haluaisivat oman naisten joukkueensa mukaan naisten liigaan, jolloin sarjan joukkuemäärä tulisi huomattavasti kasvamaan ja oltaisiin jälleen pelaajamateriaalin riittävyyden kysymyksen äärellä.

Mutta, kuten aiemmassa olen todennut, "pakollisuus" on se mikä eniten tässä kysymyksessä hiertää.

HIFK päätti panostaa naisten kiekkoon tilanteessa jossa joukkue lähti naisten Suomisarjasta ja pelasi itsensä SM-tasolle.

14 joukkuetta näyttää olevan noissa N12 peleissä mukana. Liigajoukkueista HIFK, HPK, Ilves, KalPa, Kärpät ja Sport, TPS/Taru. Mestisjoukkueista JoKP ja Espoo, loput kuusi sitten ties mistä. N15 sarjassa sitten HIFK, HPK, Ilves, KalPa. Kärpät ja Mestiksestä Hokki. Sitten ynnä muut, yhteensä 12. Eipä tuo hääviltä näytä, luulisi nyt liigapaikkakunnilla jääkiekon olevan vähän isompi juttu.

N12 puolella Sportin joukkueesta 8 tyttöä on Sportin tyttöpelaajia, 13 pojista, esim 5 Kurikan Ryhdistä. HIFK, HPK, Ilves ja KalPa pelaavat pääosin omilla tytöillä. Espoo tekee hienoa duunia ja tytöt pelaavatkin tyttöjen sarjan lisäksi poikien sarjaa nuorempien poikien kanssa ja se näkyy pelissä. Toisesta päästä Ilveksen pääosa joukkueessa on 2013 syntyneitä jotka ottavat vasta ensimmäisiä askeleita ison kaukalon peliin. Pelien tulokset voivat olla aika rajuja, osa kun ottaa nämä sellaisena sarjana jossa jaetaan jotain palkintoja ja kerää lähiseudulta ja vähän kauempaakin pojissa pelaavat tytöt ja monet näistä ovat ihan väärässä sarjassa.

U15 "rekrytointi" on vielä pahempaa. TPS:n joukkueessa pelaa tyttö Ylöjärven Uplakersista. siellä kun lähdettiin voittamaan.

Liitto on luonut tyttöjen sarjoista hallitsemattoman kaaoksen. Tytöillä on vapaa liikkuvuus jolloin on alettu rakentamaan nippuja täysin alueista välittämättä. Liiton ohjeistukset on ihmeellistä huttua ja tuntuu, että siellä joku "vastaa" tyttökiekosta vain koska jonkun mielestä se näyttää hyvältä. ruotsissa taas tehtiin strategiat, päätettiin panostaa hommaan ja kahdessa vuodessa U10 ja nuorempien tyttöpelaajien määrä kasvoi melkein 50 %. Kokonaismassa tyttöpelaajissa eli kaikki ikäluokat, samassa ajassa kasvanut hieman alle 40 %.

Suomi johtaa tyttökiekkoa kuin Nokia aikanaan kehitystä. Meillä menee riittävän hyvin, pidetään pää perseessä, ei katsella muita ja ollaan tyytyväinen pääasiallisesti saatavaan pronssiin. Paitsi senkin saaminen on nykyään helvetin vaikeaa.

Olen ollut paljon tekemisissä HPK:n, JYP:n, LeKi:n ja Ilveksen joukkueiden tekijöiden kanssa. Hämeenlinnassa on tehty mahtavaa duunia, paikkakunnan tyttökiekko melkein kuoli ja se puhallettiin uudestaan nollista henkiin ja kasaan on saatu hyvänkokoinen nippu tyttöjä jotka touhuavat ilon kautta mutta jos pelaaja kanavoi kovempaa haastetta, ei silloin pelätä ohjaamasta poikien puolelle. Jyväskylässä on myös hyvä pössis ja LeKi organisoi monenlaista toimintaa vaihtelevankokoiselle ryhmälle. Ilveksessä on niin täysin keskitytty naisten SM-sarjan ja suomisarjassa pelaavan akatemian toimintaan, että tyttöjen saava huomio ja resurssit ovat melko surullisella tasolla.

Niin ja se SM-sarjan pelaajapula. Jos edes vähän tukea tulisi niin pelaajapula olisi selkeästi pienempi. Jääkiekko tuolla tasolla on aivan perkeleen kallis harrastus. HIFK:ssa panostukset näkyvät junnuissa ja siellä on aivan huikea harrastajamäärän kasvu. Oy panosti siis lajiin, uusia harrastajia RY:n toimintaan on saatu melkoinen nippu. Tätä on ollut monissa paikoissa vaikea tajuta.
 

JypFabu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp
Jyväskylässä on myös hyvä pössis

Minulle kiekkokulttuuriniilona tämä on melkein yhtä merkityksellistä, kuin hallin uusiminen, no, melkein.

Mä vaan ajattelen, että jokainen mitsku ja kannu on jääkiekon hankkima ja saman arvoinen, sitä on kiekkokulttuuri.

Kunpa Jyväskylä saisikin jo kuolleen hauen elpymään, olisi hieno juttu tämä.
 

Kiekoton Mies

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit ja Alasarjat sekä suomalaiset maailmalla
Naisten pelaamista pitäisi arvostaa ja mikä olisi sen parempaa arvostusta, kun Liigaseura antaisi jollekin taholle oikeuden toimia Liigaseuran nimen ja logon alla. Seuran ei tarvitsisi olla Naisten pääsarjassa, vaan vaikka alimmalla tasolla. Liigaseura voisi ohjata joitakin tukirahoja/sponsoreita naisten joukkueelle, mutta naisten joukkueen pitäisi kyetä elättämään itsensä pelaajien kausimaksuilla ja muilla tuloilla. Samoin kiekkokouluja ja juniori-joukkueita Liigaseuran logon alle. Pelaajien riittämättömyys voi olla haaste, mutta pitkäjänteisellä työllä voisi varmasti saada runkoa oman alueen junioreista sekä muualta tulleista hankinnoista. Maltilla luodaan seuraidentiteettiä ja historiaa, jonka kautta syntyy jatkumoa. Ei Liigaseuran tarvitse naisten puolella olla ykköskorin jengi, mutta olisi edes jengi.

Junioreille paljon toimintaa edustuksen pelien oheen ja siten väkeä halleille. Ei omien junnujen toki peleistä tarvitsisisi maksaa, mutta pelkästään läsnäolo luo hallille pöhinää. Junioreiden kanssa voi tulla mukaan perheitä ja näitä kuuluisia kaveripäiviä. Innokkaiden junioreiden kannustuksen kautta hallissa voi olla ihan kivaakin seurata pelejä, edes muutaman kerran kaudessa. Makkaratarjoiluhan on ihan klassikko ja sieltä kautta niitä oikeita eurojakin voi kerätä. Yhteisön rakentamienen junioreiden ja edustuksen sekä heidän lähiverkostojen kautta tuo hienoja tarinoita ja massaa.

Kyseessä olisikin siis nimenomaan naisten jääkiekon arvostuksen nostatus. Naisjääkiekko on sen verran arvokasta, että Liigaseurat voivat perustaa sinne omaa nimeä ja logoa näyttävän joukkueen. Liigaseuran pelejä käyvän perheen lapsen on mielekästä aloittaa oma pelaajaura nimenomaan perheen yhteisen seuran tyttöjoukkueessa. Enkä ota mitään pois näiltä naiskiekon seuroilta, joilla on toimintaa oman nimensä alla, joita ei miesten puolella edes ole. Hienoa tarinaa sielläkin tehdään. Mutta väitän lajin imagon nousevan kun laji itse arvostaa myös tyttöjen/naisten harrastusta sekä ammattimaistumista.

Pakolla ei mitään saa aikaan, mutta esimerkillä saa. Fanien pyynnöt voivat myös edesauttaa joukkueen perustamista myös naisten sarjoihin.
 

juba

Jäsen
Suosikkijoukkue
ässät
Ehdottaisin , että Ässät ja Lukko perustaisivat höntsä sunnuntailiigan naisille kevääksi ja kaljahanat auki pelien ajaksi. Eli 8 peliä vastakkain helmi ja maaliskuussa sunnuntaisin. Taklaukset sallittu. Sitten kauteen 2024-2025 tosissaan . Kyllä pelaajia löytyisi kun löytyy harrastajia muodostelmaluisteluunkin , joka on typerin laji koskaan
 

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
Ketjussa on taas monta viestiä, johon voisi kommentoida, mutta aloitetaan vaikka viimeisimmästä. Palataan ehkä myöhemmin niihin aiempiin.

Naisten pelaamista pitäisi arvostaa ja mikä olisi sen parempaa arvostusta, kun Liigaseura antaisi jollekin taholle oikeuden toimia Liigaseuran nimen ja logon alla.
Tällä hetkellä Naisten Liigassa on kahdeksan tällaista seuraa eli HIFK, HPK, Ilves, KalPa, Kiekko-Espoo, Kärpät, RoKi ja TPS. Kahden seuran miesten joukkue pelaa tosin Mestiksessä. Sarjan yhdeksäs joukkue on sitten Team Kuortane eli Jääkiekkoliiton projektijoukkue, joka toimii urheiluopistosäätiön alla, eikä siis ole tavallaan edes "oikea" itsenäinen naiskiekkoseurakaan, jos tuollaista termiä nyt haluaa käyttää.

Kahdeksasta joukkueesta HPK on tällä hetkellä ainoa, joka toimii ihan virallisestikin miesten liigaosakeyhtiön alla. Asian tarkistaa vaikka liiton joukkuekorteista. Tässä esimerkkinä HIFK, jonka kohdalla seurana lukee edelleen HIFK ISHOCKEY RF. (rf on ry på svenska) Muut seitsemän joukkuetta on virallisesti seurojen junioriyhdistysten alla. Joukkuekohtaisesti sitten vaihtelee, kuinka paljon junioriyhdistysten alla olevat joukkueet saavat tukea miesten Liiga- tai Mestis-organisaation suunnasta. Esimerkiksi HIFK:n kohdalla tukea tulee runsaasti monessa muodossa ja ihan euroinakin. Sitten taas vaikka Ilveksen kohdalla naisten joukkue elää samasta nimestä, logosta, peliasusta ja emoyhdistyksestä huolimatta aika omaa elämäänsä junioriyhdistyksen alla.

Seuran ei tarvitsisi olla Naisten pääsarjassa, vaan vaikka alimmalla tasolla.
Tätä olen itsekin yrittänyt sanoa, että seurat saisivat ihan itse valita, kuinka paljon haluavat panostaa naisiin, kunhan nyt edes mahdollistaisivat jossain kilpasarjassa pelaavan naisten joukkueen. Eli siis vähintään Suomi-sarjaan, joka on tällä hetkellä alin sarjataso.

Liigaseura voisi ohjata joitakin tukirahoja/sponsoreita naisten joukkueelle, mutta naisten joukkueen pitäisi kyetä elättämään itsensä pelaajien kausimaksuilla ja muilla tuloilla. Samoin kiekkokouluja ja juniori-joukkueita Liigaseuran logon alle. Pelaajien riittämättömyys voi olla haaste, mutta pitkäjänteisellä työllä voisi varmasti saada runkoa oman alueen junioreista sekä muualta tulleista hankinnoista. Maltilla luodaan seuraidentiteettiä ja historiaa, jonka kautta syntyy jatkumoa.
Jollain tasolla kaikkea tuota ainakin noissa kuudessa liigaseurassa ja kahdessa mestisseurassa jo tehdäänkin joko miesten liigaedustuksen avulla tai ilman.

Junioreille paljon toimintaa edustuksen pelien oheen ja siten väkeä halleille. Ei omien junnujen toki peleistä tarvitsisisi maksaa, mutta pelkästään läsnäolo luo hallille pöhinää. Junioreiden kanssa voi tulla mukaan perheitä ja näitä kuuluisia kaveripäiviä. Innokkaiden junioreiden kannustuksen kautta hallissa voi olla ihan kivaakin seurata pelejä, edes muutaman kerran kaudessa.
Junnuja peleissä on vaihtelevasti, koska (tyttö)junnujen määräkin vaihtelee eri paikkakunnilla. Toki poikiakin voisi peleihin kutsua ja se olisi ainakin seuraavalle sukupolvelle varmasti hyvää kasvatustyötä ummehtuneen lajikulttuurin päivittämiseksi tähän päivään. Ennen kaikkea jääkiekkoa pelaavien tyttöjen kannalta olisi kuitenkin tärkeää nähdä säännöllisesti esikuvia jäällä. Tähän se esikuviin liittyvä kulunut sanonta:"See it, be it".

Makkaratarjoiluhan on ihan klassikko ja sieltä kautta niitä oikeita eurojakin voi kerätä. Yhteisön rakentamienen junioreiden ja edustuksen sekä heidän lähiverkostojen kautta tuo hienoja tarinoita ja massaa.
Tämä klassikko onkin melkein joka paikassa jo käytössä. Valitettavasti esimerkiksi Ilveksen naisten joukkue ei voi hankkia lisätuloja ja parantaa ottelutapahtuman tarjontaa kioskitoiminnalla, koska vieressä olevan uimahallin kioskiyrittäjän kanssa tehty sopimus kattaa myös jäähallin alueen. Vastaavanlaisia ongelmia liittyy joidenkin muidenkin joukkueiden kotihalleihin, jotka ovat tyypillisesti harjoitushalleja.

Kyseessä olisikin siis nimenomaan naisten jääkiekon arvostuksen nostatus. Naisjääkiekko on sen verran arvokasta, että Liigaseurat voivat perustaa sinne omaa nimeä ja logoa näyttävän joukkueen.
Naisten Liigan kohdalla näin tosiaan onkin jo useamman seuran kohdalla. Vielä voisi kuitenkin lisätä yhteistyötä vähintäänkin viestinnässä. Kun vaikka naisten joukkueen sometilillä on joitain tuhansia seuraajia, saman seuran miesten joukkueen sometilillä voi olla kymmeniä tuhansia seuraajia. Puhutaan siis ihan eri luokan tavoittavuudesta, kun miesten joukkue mainostaisi edes joskus naisten otteluita. Samalla se olisi myös symbolisesti iso viesti, että naisten joukkue on meille niin tärkeä asia, että mainostamme sitä. Mene sinäkin katsomaan heidän otteluaan.

Ennen kaikkea tilanne koskee niitä miesten liigaseuroja, joilla ei ole ollenkaan naisten joukkuetta tai ovat sellaisesta luopuneet. Naisten alemmilta sarjatasoilta löytyy nykyään joukkueet myös Pelicansilta ja SaiPalta, mutta kilpajoukkue puuttuu kokonaan Jukureilta, JYPiltä, KooKoolta, Lukolta, Sportilta, Tapparalta ja Ässiltä.

Liigaseuran pelejä käyvän perheen lapsen on mielekästä aloittaa oma pelaajaura nimenomaan perheen yhteisen seuran tyttöjoukkueessa. Enkä ota mitään pois näiltä naiskiekon seuroilta, joilla on toimintaa oman nimensä alla, joita ei miesten puolella edes ole. Hienoa tarinaa sielläkin tehdään. Mutta väitän lajin imagon nousevan kun laji itse arvostaa myös tyttöjen/naisten harrastusta sekä ammattimaistumista.
Tähän perustuu myös HIFK:n brändin valjastaminen naisten jääkiekon avuksi. Noin kymmenen vuotta on pyörinyt tyttöjen kiekkokoulut HIFK:n logon alla ja tyttöjen kilpajoukkueitakin on jo todella monessa ikäluokassa. Ensimmäiset vuodet projekti pelasi naisten joukkueen osalta alemmilla sarjatasoilla yhteistyöseura Red Wingsin nimellä, kunnes keväällä 2018 tuon joukkueen runko siirtyi HIFK:n nimen ja logon alle, kun seurassa alettiin toden teolla hakemaan liiganousua. Myös Red Wings oli ollut jo liigakarsinnoissa kertaalleen. Naisten pääsarjatasolla on pelannut vuosien varrella Helsingistä myös mm. IHK, HJK ja Karhukissat. Näiden seurojen hienosta historiasta huolimatta varsinkin nykypäivänä on varmasti ihan eri asia pelata HIFK-paidassa.

Pakolla ei mitään saa aikaan, mutta esimerkillä saa. Fanien pyynnöt voivat myös edesauttaa joukkueen perustamista myös naisten sarjoihin.
Kannattajien, sponsorien, liiton, valtion, median ja kaikkien jääkiekkoa seuraavien panosta tarvitaan varmasti, että miesten liigaorganisaatioissa herättäisiin vihdoinkin 2020-luvulle. Osa organisaatioista onkin jo vähän pidemmällä tuossa kehityksessä. Osa seuroista laahaa kaukana perässä historian väärällä puolella ja se on valitettavasti heidän häpeänsä, vaikka eivät välttämättä sitä edes tunnista vielä.
 

Kiekoton Mies

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit ja Alasarjat sekä suomalaiset maailmalla
Naisten liigan budjetit on esitelty täällä. 115t - 220t välille asettui budjetit ja jos yhtään tuota ymmärrän, niin se on siis ihan kokonaisbudjetti. Jengiä vois siis pyörittää halvimmilleen alle 10t kuukautta kohden. Ja oletettavasti tässä summassa ei kauheasti ole ns Liigalisää, vaan koostuu ihan peruskuluista. Alasarjoissa vähemmän kulua tulee eväät kotoa messiin ja kimppakyydeillä pelireissuille -tyylillä, mutta tuskinpa sillä kauhean paljoa saa puserrettua budjettia enää alemmas.

Mutta jos siis oletetaan 100t riittävän seuran pyörittämiseen alimmalla tasolla ja tämänkin maksaa pelaajat pääosin itse, niin ihmetellä täytyy Liigaseurojen naisjoukkueiden puuttumista. Taloudellinen riski on mitätön isossa kuvassa ja silläkin panostuksella on seuran imagolle parantava vaikutus.
 

juba

Jäsen
Suosikkijoukkue
ässät
Nyt vielä kun mieskiekkoilu on hylännyt sunnuntait niin voisi olla naisten kiekkosunnuntai jolloin näytettäisiin naiskiekkoa jollain kanavalla ja voisi vetää päiväkaljoja katsomossa ennen arkeen paluuta.
 

korkki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porilainen urheilu (ja yks raumalainenkin joukkue)
Ehdottaisin , että Ässät ja Lukko perustaisivat höntsä sunnuntailiigan naisille kevääksi ja kaljahanat auki pelien ajaksi. Eli 8 peliä vastakkain helmi ja maaliskuussa sunnuntaisin. Taklaukset sallittu. Sitten kauteen 2024-2025 tosissaan . Kyllä pelaajia löytyisi kun löytyy harrastajia muodostelmaluisteluunkin , joka on typerin laji koskaan
Kovasti ihmettelen sitä mistä ne pelaajat "löytyy" jos ei niitä tähänkään asti ole löytynyt ja joukkueet ovat joutuneet luopumaan sarjasta pelaajapulan takia.

Satakunnassa ei ole salibandyssäkään naisten joukkuetta kuin kolmannella sarjatasolla vaikka luulisi siihenkin löytyvän pelaajia kun väkeä on ja kun muodostelmaluistelussa ja cheerleadingissa on paljon harrastajia pesäpallosta puhumattakaan. Jalkapallossakin on sama juttu, vaikka futsalissa oltiin mitalijoukkue ja luulisi että samat pelaajat siellä olisi.

Olisikin se niin helppoa.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Roku

Glove

Jäsen
Kovasti ihmettelen sitä mistä ne pelaajat "löytyy" jos ei niitä tähänkään asti ole löytynyt ja joukkueet ovat joutuneet luopumaan sarjasta pelaajapulan takia.

Satakunnassa ei ole salibandyssäkään naisten joukkuetta kuin kolmannella sarjatasolla vaikka luulisi siihenkin löytyvän pelaajia kun väkeä on ja kun muodostelmaluistelussa ja cheerleadingissa on paljon harrastajia pesäpallosta puhumattakaan. Jalkapallossakin on sama juttu, vaikka futsalissa oltiin mitalijoukkue ja luulisi että samat pelaajat siellä olisi.

Olisikin se niin helppoa.
Rahalla niitä saisi, mutta sitähän ei ole. Enkä oikein usko, että liigaorganisaatiotkaan laittaisi millin tai puolitoista naiskiekkoilijoiden palkkoihin. Se kun ei ole taloudellisesti järkevää, koska kyseinen panostus tuskin tuottaisi itseään takaisin missään vaiheessa.
Tiedä sitten, alkaisiko tyttö- ja naispelaajien määrä kasvamaan rajusti, jos tiedossa olisikin, että voi jääkiekkoilla ammatikseen jos on tarpeeksi hyvä.
 

Pande30

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Rahalla niitä saisi, mutta sitähän ei ole. Enkä oikein usko, että liigaorganisaatiotkaan laittaisi millin tai puolitoista naiskiekkoilijoiden palkkoihin. Se kun ei ole taloudellisesti järkevää, koska kyseinen panostus tuskin tuottaisi itseään takaisin missään vaiheessa.
Tiedä sitten, alkaisiko tyttö- ja naispelaajien määrä kasvamaan rajusti, jos tiedossa olisikin, että voi jääkiekkoilla ammatikseen jos on tarpeeksi hyvä.
No tuskin naisten joukkueeseen tarvittaisiin milliä, saatikka enemmän. Meillä Kuopiossa jalkapallossa on Kupsilla ammattilaisjoukkueet sekä miehissä että naisissa. Molempien joukkueiden kulut maksaa Ari Lahti. Kupsin kannattaisi tosin lopettaa miesten joukkue, kun se tuottaa enemmän tappiota kuin naisten. Kupsin naisten pelaajapudjetti on reilu 150 000 euroa ja kokonaisbudjetti noin 450 000 euroa. Vuosi sitten Kupsin naiset
oli yhden maalin päässä taloudellisesti voitollisesta tuloksesta, kun hävisivät jatkoajalla mestarien liigan karsinnan viimeisen pelin.
No sitten asiaan. Minusta naisten kiekkoilu voi kehittyä kunnolla, vasta sitten kun pelaajamäärät on reilusti isommat ja tässä asiassa seuroilla on iso vastuu, mutta kovin paljon ainakaan KalPa ei näytä markkinoivan kiekkoa tytöille. Jäävuorot on tietenkin kortilla, mutta jos toimintaa halutaan kehittää, niin kyllä silloin pitää löytyä niitä hyviä jäävuoroja myös tytöille ja muutenkin vuoroja pitäisi olla samalla tavalla kuin vastaavan ikäisellä poikajoukkueella.
Naisten liigan taso on varmaan nyt hieman heikompi, kuin muutama vuosi sitten, koska nyt suurin osa maajoukkuepelaajista ja muistakin parhaista pelaajista pelaa ulkomailla.
Muutamat miesten liigaseurat ovat ottaneet naisten joukkueen siipiensä suojaan ja minusta se on hyvä asia.
Monet täällä ovat huolissaan viekö naiset miesten rahat, mutta aika hyvän joukkueen tuo Hifk näytti pystyvän kasaamaan miesten puolelle, vaikka maksavatkin naisten kulut.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös