Mielenkiintoisia olentoja nuo naiset. Löysin itseni tästä ketjusta noin 1,5 kuukautta sitten, ja täällä sitä ollaan taas. Toki eri nainen kyseessä tällä kertaa. Välillä sitä oikein nauraa itselleen, kun pää menee ihan miten sattuu, vaikka järkeäkin sieltä kai pitäisi jossain määrin alkaa kohtapuoliin löytymään. No ikää vasta vajaa 20v., eli eiköhän nämä "mielialanvaihtelut" kuulu vielä tähän ikään. Ikävä tosin tulla nyt tänne avautumaan, kun muutamalla edellisellä kirjoittajalla on oikeasti todella isojakin ongelmia/muutoksia elämässä, mutta ehkäpä tämäkin kirjoitus tänne sopii mukaan. Mennäänpä nyt kuitenkin asiaan:
Eli viime kerralla olin täällä purkamassa fiiliksiä hyvästä ystävästäni, johon olin ollut ihastunut jo suhteellisen pitkän aikaa. Sain täältä hyviä vinkkejä ja myöskin muilta kavereilta, mutta tällä kertaa mielestäni järki voitti ja annoin asian olla. Päätin vain yhden viikonlopun jälkeen, että nyt riittää, tässä on aivan liikaa riskeerattavaa. Se on nyt siis menneen talven lumia. Annoin asian olla ja parin viikon "irtiotto" sai ajatukset taas kevääseen ja uusiin tuttavuuksiin.
No pari viikkoa sitten muutin toiseen kaupunkiin valmennuskurssin takia ja oikeastaan vähän sattumalta tuli törmättyä melkoisen erikoiseen naiseen. Lyhyesti sanottuna, olimme menossa erään kurssin järjestämään tapahtumaan suhteellisen isolla porukalla (kurssi oli jaettu tuutori-ryhmiin) ja aloimme aivan sattumalta jutella niitä näitä kävellessä.
Yhtäkkiä sitten huomasin, että olen aivan uppoutunut tähän keskusteluun kyseisen naisen kanssa, enkä ollut edes huomannut muita kurssikavereitani pariin tuntiin. Myöhemmin vielä selvisi, että hän on hyvin urheilullinen tapaus (jopa jääkiekkotaustaa), minkä takia aloimme sitten yhtäkkiä puhua NHL:n pudotuspeleistä! Kun sitten vielä kaiken tämän lisäksi nainen on hyvin kaunis ja älykäs, niin meikäläinen olikin aika myyty.
Sitten vähän näihin haasteisiin. Eli ensimmäinen (ja isoin) juttu on, että tällä naisella on mahdollisesti poikaystävä. En ole täysin varma asiasta (olin kuulevinani sivukorvalla jotain tämän suuntaista kun hän puhui toiselle henkilölle), mutta jotenkin olen aina vieroksunut varattuja naisia moraalisyistä. Enkä nyt oikein tiedä miten tätä alkaisi tiedustelemaan, kun suora kysymys on aina vähän isoilla riskeillä pelaamista.
Toinen haaste on "pitkä" välimatka. Ts. matkaa on noin 200km kotikaupunkiemme välillä, mikä on hieman ongelmallista tällä hetkellä, kun ei ole mitään varmuutta siitä onko nainen kiinnostunut. Toki sitten jos tästä tulee se "unelmien rakkaustarina", niin tuo välimatka ei enää ole ongelma, mutta tässä tutustumisvaiheessa se ainakin tuntuu siltä.
Sellaista tällä kertaa. Enpä tiedä hainko nyt varsinaisesti mitään vinkkejä, mutta ainakin pääsin purkautumaan. Minulla on kuitenkin aika paljon taipumusta ns. yli-innokkuuteen, kun tulee vähän liikaa takerruttua. Sen lisäksi yritän vähän liian usein olla liian hauska, vaikka se ei ihan joka paikkaan sopisikaan. Tätä toki on helppo hillitä pitämällä järki mukana, mutta minkäs sitä ihminen omille "vioilleen" voi.
Ainakin nyt sai vähän sai jäsenneltyä ajatuksiaan, jos ei muuta. Kirjoittaminen on kyllä hyvä keino tähän, kun pystyy jopa vähän rauhoittumaan samalla kun kirjoittelee tuntemuksiaan sanoiksi.