Sitten kuitenkin, kun näkemisestä on muutama päivä kulunut, alkaa ihmeellinen hiljaiselo ja tapaamisia on vaikea sopia. Sitten kun järjestyy, kaikki onkin taas hyvin ja sama ralli alkaa alusta, kunnes hiljenee. En jaksa itse sen enempiä pelailuja ja vehkeilyjä ja laskelmointeja, mutta jotenkin tuntuu, että tämä mimmi testailee meikäläistä. Hassuja nämä tilanteet kyllä, silloin kun itseä ei nappaa, niin olisi suurinpiirtein kuka tahansa saatavilla, mutta sitten kun itselle kolahtaa, homma menee vaikeaksi ja ei tunnu onnistuvan millään. No, ei auta, eteenpäin ja katsotaan miten äijän käy.
Tämä muistuttaa aikalailla yhtä juttuani joskus 10 vuotta sitten. Nainen oli mielestäni helvetin hyvän näköinen ja minäkin hänen mielestään ja muutenkin meillä oli samanlaisia piirteitä. Tutustuin häneen myös näin alkuvuodesta ja siinä alkukevään mittaan olimme viikonloppuja yhdessä ja joskus vieläkin muistelen niitä viikonloppuja, vaikka sinänsä minulla ei enää mitään tarvetta ole lähteä minnekään nykyisen kumppanini luota. Mutta tuossa oli myös ihan samalla lailla, että nainen katosi sitten radarilta aina kokolailla totaalisesti, kun ei oltu yhdessä. Väkisin sitä mietti, että vehtaakohan se niinä aikoina joidenkin muiden kanssa, että olenko tässä vain yksi monesta kaverista kierrossa.
No se meni sitten niin, että kerran kun hän ei minulle vastannut, niin päätin, että homma on tässä, en vaan kestänyt enää sitä samaa hommaa. Hän sitten koitti soittaa minulle takasini, mutta en enää vastannut ja siihen se sitten jäi. Jälkeenpäin olen miettinyt, että voihan olla, että hänellä ei juuri silloin ollut ketään muuta, mutta tarvitsi vaan oman tilansa ja itsekseenolonsa. Tai sitten oli, en saa sitä koskaan tietää, eikä sillä enää sitten väliäkään.
Nuo oli niitä aikoja kun tein monia oivalluksia itsestäni ja itselleni kuitenkin on aina ollut ja tulee aina olemaan tärkeää se, että pelataan avoimin kortein. Ei meidän olisi tarvinnut nähdä tosi usein ja olla muuten niinkuin paita ja perse, mutta minun olisi kuitenkin pitänyt saada olla kärryillä mitä hän suunnilleen tekee noina päivinä, kun ei tavattu. Ja vaikka suhde oli vasta alussa, niin siinä näki, että meillä ei hänen kanssaan kommunikaatio oikein pelannut ja se kyllä sitten kuitenkin on aika tärkeä juttu jos mistään on mitään tullakseen.
Jos nyt mitään vinkkiä voi antaa, näissä asioissa yleensä ei pahemmin voi, mutta siinä on oikeastaan 3 vaihtoehtoa. 1, jos mikään ei näytä muuttuvan/kehittyvän, niin tyytyä sitten menemään samalla tyylillä ja toivoa, että siinä jotain tapahtuisi. 2, tehdä niinkuin minä tein, jos päreet palaa. 3, ehkä se paras kuitenkin on, että sanoa suoraan jossain kohtaa, jos toivoo homman toimivan vähän toisella tavalla. Silläkin uhalla, että se voi sitten huonossa tapauksessa olla siinä. Ei sillä että minulla suoranaisesti hyviä kokemuksia tuosta sanomisestakaan olisi. Nykysuhteessani ei ole tarvinnut sanoa ja se on yksi niistä syistä, miksi uskon koko juttuun. Mutta tuo kolmonen on kumminkin ainoa tapa, jos on itsellä toiveita jostain suuremmasta ja se ei muuten näytä siihen suuntaan selvästi menevän.