Liigapelaajien salitulokset?

  • 204 020
  • 337

King Jeremy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool, Bayern München ja Boston Celtics
Esitän kysymyksen kaikille jatkoajan punttiniskoille: Monelle "bodaus" tuntuu olevan se ykkösharrastus. Kysymykseni on, että onko salille meneminen yhtä siistiä/mielekästä/kivaa kuin esimerkiksi lätkäjoukkueen kanssa jäälle meneminen. Toki ymmärrän, että kehosta pidetään huolta jne, mutta itsekkin salilla käyneenä jääkiekkoharrastuksen ohessa, voin sanoa, että kyllä se on kivempaa mennä jäälle ja nähdä ne tulokset siellä kuin vaikkapa punnerruspenkillä. Tämä on tietenkin vain minun mielipiteeni.

Hyvä kysymys. Sanoisin näin, että yksittäinen treeni, etenkin jos joutuu treenaamaan ihan itekseen, niin silloin lätkätreenit on hauskemmat. Ja joskus matsitkin on tosi siistejä, ja hyvät fiilikset niistä sai. Mutta on se niinkin, että onnistumisen ilo hyvän nostosuorituksen (esim. oma ennätys, hyvin mennyt kisa) on suurempi kuin joukkueurheilussa. Kumpaakin on kokeiltu. Tai ei ehkä välttämättä suurempi, vaan erilainen. Tunnetilat ja -skaala on niin erilainen.

Ei tämä nyt tainnut yhtään valaista. :) Hyvät fiilikset tulee molemmista, mutta varmasti on niin, että jäällä käyminen hyvässä porukassa on keskimäärin hauskempaa kuin yksin treenaaminen. Tulosten aikaansaaminen on ehkä sitten hauskempaa salilla, koska siellä ne on helpommin mitattavissakin. Lätkässä hauskuus on niin riippuvainen siitä muusta jengistä, että onko hyviä tyyppejä jne, jos siis puhutaan harrastekiekosta.
 

Ex

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Wilson: Täälläkin ollaan sitä mieltä että lätkän pelaaminen hyvässä porukassa on mukavinta mitä voi housut jalassa tehdä, mutta ei se punttaaminenkaan kauas jää -- varsinkaan hyvänä päivänä.

Itse laiminlöin jalkojen treenaamisen todella pitkään juuri sillä verukkeella että muka lätkä/sähly kärsisi... Nyt kun olen kolmisen vuotta kyykkäillyt ahkerasti, ja painokin on noussut 20+ kiloa, on pakko sanoa ettei ole luistin IKINÄ kulkenut näin kevyesti!

Tällä perusteella voisin siis sanoa että keskiverto lätkäpeluri hyötyisi kovastikin niistä syväkyykyistä.
 

PJx

Jäsen
Joo joo, mutta kun se penkkikin jollain tasolla vahvistaa aika paljon muutakin, kuin rinta/etuolat/ojentajat osiota, joka on se pääasiallinen kohde.
No tämähän on sanomattakin selvää, monipuolinen liike, jota ei saa aliarvioida. Ei mittaa kuitenkaan suoraan suorituskykyä kiekossa.

No onkohan se kiekko kimmoton? Pompauta kiekko reunalleen (ei lappeelleen) ja katso, kuinka se pomppaa. Sama vika sinänsä esim. golf-pallossa, joka menee yllättävän lyttyyn, kun draiverilla hutkaisee. Paljon kimmoisampi se kiekkokin on, kuin ensi alkuun luulisi. Se vaatii vain golf-pallon tapaan hillittömän voiman, ennen kuin se kimmoisuus vapautuu sieltä liike-energiaksi.

Syytä on myös muistaa, että maila on erittäinkin kimmoisa. Olen nähnyt jengiä, jotka esim. ei saa kunnon lämäriä aikaan, kun käyttää reippaasti liian jäykkää mailaa, jolloin se maila ei auta sitä kiekon lähtemistä. Oiekin valittu maila toimii ikään kuin jouskarina. Enkä tiedä, kuinka paljon massa oikeastaan auttaa lämmissä. Samaisessa kisassa, jossa se kokki veti vähän Hannes Hyvöstä ja kumppaneita kovempaa, oli nimittäin mukana se n. 55-kilonen naisten maajoukkueen kovin lämääjä, joka vei jotain kahta tai kolmea huonointa kisaan osallistunutta äijää ihan kirkkaasti. Siihen osallistui näiden kahden lisäksi ainakin nimellisesti kunkin joukkueen kovin lämääjä. Muistan, että Hifkin legendaarinen Pepe jäi koko roskan viimeiseksi, melkein kymmenen kilsaa tunnissa sitä naista hitaammalla lämärillä. Eli nähdäkseni tekniikkaa ja vartalonkiertoa, ei massaa.

Kun lisäksi otetaan huomioon, että tiettävästi kovimmat lämärit on vedetty joskus 60-70 luvuilla (esim. wikipedia sanoo, että Bobby Hullin kovin mitattu lämäri oli jotain 118 mph, eli melkein 15 mailia nopeammin, kuin nykykaverit), ei mielestäni voida sanoa, että oltaisiin lähelläkään potentiaalia.

Vastaus menee osin off-topicisi. Jos asia kiinnostaa enemmän niin kirjallisuudestakin löytyy jotain. Esimerkiksi suhteellisen yksinkertainen "The Physics of Hockey, Alain Hache" (aukeaa lukio-fysiikalla?). Siitä taitaa löytyä suomenkielinenkin versio. Liian vakavasti sitä ei kuitenkaan pidä ottaa.

Ensin kiekon pomppaamiseen: kun pudotat sen kovalle alustalle, niin se pomppaa ehkä puoleen väliin takaisin. Se on aika kimmoton ja siksei sille anneta vauhtia mailaa heilauttamalla tyyliin jääpallo, pesäpallo tai golf (+jalkapallo). Mailakin on kehittynyt tästä lähtökohdasta, lapa on kevyt. Kiekolle antaa kyytiä viimekädessä vartalo, maila on vain välikappale.

Lämärissä kiekko ja maila koskettavat toisiaan vain lyhyen aikaa (mailan taipuminen lisää aikaa), jolloin (jos kädet pitää), niin vartalon kiertoliike määrää sen kuinka nopeasti kiekko voi lähteä. Kiekko painaa siinä 170g, mutta sen etäisyys äijästä on toista metriä. Yllättävää on, että 170g massa on törmäyksessä merkittävä vartalon kiertoliikettä hidastava massa (suuruusluokkaa 20% 80-90kg pelaajalla). Mitä enemmän massaa ylävartalossa, sitä vähemmän kiekko hidastaa kiertoliikettä ja sitä vauhdikkaammin kiekko lähtee. Siitä massan (kokin) etu.

Mitä Boby Hullin tulee niin hän oli fyysisesti kiekon Usain Bolt tai Sergei Bubka. Ei oikein reilu vertailukohta kehenkään muuhun (entiseen tai nykyiseen pelaajaan). Liigan nopein luistelija, rystylaukaus lähti kovempaa kuin useimmilta lämmi, vahva kuin härkä. Olen nähnyt isompiakin lukuja kuin tuon 118mph, ne taitavat olla epävirallisia. Uskottavia? Kenties, kun ottaa huomioon miehen fyysiset ominaisuudet: Äijä oli lyhyt, mutta massaa löytyi kuitenkin. Pelasi yllättäen isoja minuutteja isolla intensiteetillä. Vahvakätinenkin oli. Olisi mielenkiintoista tietää äijän penkkitulos, ranteen ympärysmitta oli siinä 23cm ja hauiksen siinä 40cm. Luultavasti epävirallista tietoa ja mittayksiköiden muutosten takia "epäluotettavia". Jos joku tietää miehen voima-arvoista jotain, niin sopisi varmaan tähän ketjuun.
 

Mister

Jäsen
No tämähän on sanomattakin selvää, monipuolinen liike, jota ei saa aliarvioida. Ei mittaa kuitenkaan suoraan suorituskykyä kiekossa.

Ei mittaa, ei. Mutta ei mittaa kyykky, maastanosto, rinnalleveto, tempaus... Kaikki nämä siirtyvät kaukaloon vain osittain, todellinen pohja täytyy tehdä muualla. Sitä olenkin tässä yrittänyt sanoa. Punttiliikkeet on oivia apuvälineitä, mutta ne tulokset ei välttämättä näy kaukalossa aina niin yksi yhteen, kuin luulisi.


Jep. Toki massastakin on hyötyä, mutta se ei ole määrittävä tekijä. Vaikka Bobby Hull olisi kuinka jässikkä, kaikki löytämäni statsit väittävät sitä n. 190 paunauseksi, eli n. 90-kiloiseksi. Ei se massa ole voinut olla taaskaan se ratkaiseva tekijä, vaan voima.

Alan jo putoamaan kärryiltä siitä, että minkä suhteen tässä oikeastaan ollaan eri mieltä.
 

PJx

Jäsen
Jep. Toki massastakin on hyötyä, mutta se ei ole määrittävä tekijä. Vaikka Bobby Hull olisi kuinka jässikkä, kaikki löytämäni statsit väittävät sitä n. 190 paunauseksi, eli n. 90-kiloiseksi. Ei se massa ole voinut olla taaskaan se ratkaiseva tekijä, vaan voima.
Hull ei ole mikään reilu vertailukohta, sillä tulokset olivat jostain toisesta maailmasta. Poikkeusyksilö, jollaista ei tarvitse hetkeen odotella. Äijän tulokset eivät sovi mihinkään tilastoon, joten turha pohtia missä syy: Paketti oli sen verran poikkeuksellinen, ettei kannata yrittää kopioida/oppia. Toki ainakin voima- ja nopeusominaisuudet olivat vähintäänkin "riittävät".

Jos raja vedetään tavisten mukaan lukien NHL:n supestarat ja Hullin väliin, niin käsittääkseni nämä fyysikkojen mallit selittävät tutkatulokset kohtalaisen hyvin.

Edit: Tarkoitan, että taitaa olla myöhäistä selvittää miten/miksi mies tempun teki. Tuskin arkistoista löytyy edes hyvää suurnopeuskameran kuvaa ja fysiologiset testitkin ovat jo myöhässä. Jäänee arvoitukseksi/arvauksiksi. Yksi osa palapeliä oli, että mies pystyi ilmeisesti polttamaan energiaa pelin aikana poikkeuksellisen paljon
 
Viimeksi muokattu:

godofthunder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Detroit Red Wings
Viimeksi muokattu:

godofthunder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Detroit Red Wings
Sitten tuli mieleen yksi juttu Ässien treeneistä. Legenda kertoo, että aikanaan kun Vellu oli koutsina, niin kun voimakausi alko, Vellu oli tullut salille, farkuissa ja kauluspaidassa, mennyt penkille ja painanut kymppisarjan 130 kilolla ja sanonut pojille, että tehkää perässä, niin saatte ylimääräisen vapaa-päivän. Sitten vaan kylmän viileästi Andaluciaan lounaalle:)

Jeh..ohan vellu vieläkin timmissä kunnossa, salilla taitaa päivittäin käydä. Sillon kun valmensi ässiä, niin aino kuka vellun pieksi penkissä, oli Niko Mikkola. Painoista ei sillon ollu mitään hajua, mutta ei siellä kait ihan kauppakasseja oltu nostelemassa...
 

tuuski

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pallo-Kärpät
Katselin tuossa Ylen sivuilta Seppo Rädyn dokkarin ja siinä tuli joitain kommentteja näistä salituloksista. Kinnunen kertoi Sepon vetäneen salilla kylmiltään tempauksella 90kg suorille käsille, vei taakse lattiaan ja repäisi sieltä takaisin ylös ja eteen. Syvä hiljaisuus salilla ja Seppo lähti suihkuun :D

Muita tuloksia mitä mainittiin:
- Kyykky "pohjista" 295
- Niskan takaa 190
- Tempaus 140

Eli vaikka voima-arvot ovatkin ihan hirveät, niin kyllä tuossa vähän liikkuvuuttakin vaaditaan, ainakin tuossa Kinnusen selostamassa hommassa. Jokainen voi kokeilla vaikka ihan harjan varrella kuinka helppo on viedä jotain seläntaakse lattiaan asti ja sieltä nostaa jotain takaisin.
 
Suosikkijoukkue
Mestaruuden jälkeinen krapula 2022-
Juhani Tamminen teki aikoinaan jossain kuntotestissä 45 leukaa minuutissa.

Mun on erittäin vaikea uskoa tätä.

Ja lähempi tutkiskelu löysi seuraavanlaisia tilastoja.

Miesten yli 85 kg SE on 36 toistoa.
Miesten alle 85k kg SE on 48 toistoa.

Tiedä sitten millaisia leukoja siellä on vedetty ja jos Tammisella oli jo aikoinaan tuplaleuka, niin sitten...
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Liigajoukkueissa pyritään varmasti siihen, että pelaajalla kuin pelaajalla oma suhteellinen voima omaan painoonsa nähden olisi mahdollisimman kova. Eli 90 kiloinen kaveri joka kiskaisee rinnalle 120 kiloa, kyykkää sen 160 kiloa noin 90 asteeseen, penkkaa vaikka satasen ja tempaisee 85 kiloa. Sitten lähdetään laskelmoimaan tällä tavalla. Valmentajat siis pyrkivät varmasti, että pelaajilla olisi mahdollisimman kova maksimi/räjähtävä/nopeus-voima-arvot. Lihaksen koolla tuskin ei mitään muuta tee kuin, että sitä on mukava vertailla ja ihastella omaksi iloksi. Toki raa`an voiman mukana tulee lihasta se on selvä ja siksi meillä on näitä Ari Vallineja ja Jani Ritoja, jotka ovat kuuluisia vaikkapa poikkeuksellisen vahvoista jaloistaan.

Itse hyvinkin voin uskoa, että vaikkapa Teemu Laine todella on kyykännyt 200 kiloa rautaa ja Pasi Saarela nostanut penkistä 150 kiloa. Se on sitten täysin eri asia, mikä se hifistelytekniikka/syvyys on. Yleisurheilupuolella varsinkin on huomannut, että tekniikasta haetaan variaatioita sitä varten, että nimenomaan ärsyke saataisiin kovemmaksi ja voima-arvot täysin koholleen. Sama se on jääkiekossa myös. Ne kun eivät ole mitkään painonnostokilpailut, jossa rinnalleveto-työnnössä tanko pitää olla niin ja niin kauan tietyssä asennossa, vaan se voimantuotto ratkaisee. Senpä takia Teemu Laine onkin kyykännyt varmasti sen 200 kiloa, mutta noin ysikympin kulmaan varmasti, sillä syvemmälle mentäessä noilla raudoilla alkavat polvinivelet huutamaan hard rock halleluujaa. Tosin syväkyykyn idea on, että polvessa nivelsiteet yms. pienet tuki-lihakset vahvistuvat paremmin kuin ysikympissä. Tällä kuitenkaan ei ole niin suuri merkitys kuin, se miten paljon maksimivoima kasvaa jo noin isoilla raudoilla. Tietenkin heti ollaan itkemässä jostain voimanosto puolelta, että ei ole puhdas sitä ja tätä. Siihen voi vain vastata "ei kuulu lajiin". Toki varsinkin nuorella iällä tekniikat pitää olla erityisen hyvin hallinnassa.
Luulen myös, että kokeneemmat pelaajat (30v->) eivät pyri enää rikkomaan nuoruusiässä kiskomiaan hurjia max-voima ennätyksiä vaan tekemään tukiliikkeitä ja muita ns. vahvistavia liikkeitä kesän ajan senkin takia, että ura jatkuisi vielä mahdollisimman pitkään muiden kiskoessa sillä välin isoja rautoja. Lopuksi pitää sanoa, että tosiaan kaikkiin ei se voima tartu samalla lailla johtuen perintötekijöistäkin, oikeastaan sama se on jos Aki Uusikartano ei saa 90 kiloa enempää penkiltä, ei se mikään voimapelaaja olekkaan. Päinvastoin taas Seiska-Pasi on voimapelaaja, jolta voi jo odottaakkin kovempia tuloksia fyysisesti puntilta johtuen pelityylistä.
 

AnFa

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Miesten yli 85 kg SE on 36 toistoa.
Miesten alle 85k kg SE on 48 toistoa.

Asiaan vähän liittyen sellainen pieni yksityiskohta. Entisellä painijalla Pertti Ukkolalla on muuten leuanvedon ME. Muistaakseni jotain vähän päälle 80 toistoa minuutissa. Tämän hän on tehnyt joskus kymmenvuotiaana. Ei kuulemma kotitilalla ollut hirveästi tekemistä niin vetivät serkuksien kanssa kaikki päivät leukaa kilpaa.
 
Suosikkijoukkue
Pelicans
Ess.fi:n kiekkokolumnissa kerrotaan seuraavaa:

Jalkavoimia mitattaessa kärkipäähän kuuluu ehdottomasti Henri Heino. Viime kesän testitulos, 300 kiloa yhden jalan jalkaprässissä.

Penkistä eniten rautaa nostaa nykyisin Kari Sihvonen. Sami Heleniuksen vielä pelatessa Lahdessa kaverit kilpailivat tittelistä tasaisesti. Parhaat penkkitulokset pyörivät 130-140 kilon välissä.

Kolumnin kirjoittaja on Jussi Saarinen, joka siis vielä viimevuonna pelasi Pelicanssissa.
 
Suosikkijoukkue
Ilves, Edmonton
Tami ei ole koskaan ollut mikään pulkannaru, joten tuo 45 leukaa minuuttissa ja yleensäkin on aika epäuskottava tulos. Toki mies on ollut kropaltaan todellinen huippu-urheilija, mitä joitain 70-luvun poseerauskuvia muistelee nähneesnä.

Tuosta yhden jalan prässistä on tämän topicin alla ollut ennekin juttua. Vaikka laitteissa on eroa, niin se, joka yhdellä jalalla prässissä liikuttaa 300kg, joko tekee sen todella minimaalisella liikeradalla tai sitten on huipputason, huippuroinilla varustettu, voimanostaja.
 

Mister

Jäsen
Itse hyvinkin voin uskoa, että vaikkapa Teemu Laine todella on kyykännyt 200 kiloa rautaa ja Pasi Saarela nostanut penkistä 150 kiloa. Se on sitten täysin eri asia, mikä se hifistelytekniikka/syvyys on.

Ai nyt on jo "hifistelyä" kyykätä syvälle?

Yleisurheilupuolella varsinkin on huomannut, että tekniikasta haetaan variaatioita sitä varten, että nimenomaan ärsyke saataisiin kovemmaksi ja voima-arvot täysin koholleen. Sama se on jääkiekossa myös. Ne kun eivät ole mitkään painonnostokilpailut, jossa rinnalleveto-työnnössä tanko pitää olla niin ja niin kauan tietyssä asennossa, vaan se voimantuotto ratkaisee.

Syvän kyykyn puolesta puhuu erityisesti se, että lyhyt niiaus ei käytä jalan lihaksia yhtä kokonaisvaltaisesti, kuin kunnon syvä kyykky. Siksipä jalkojen "voima-arvojen kohottamiseen" syvä kyykky on paljon parempi. Sanotaan vaikka näin kärjistäen. Jos kyykkää syvältä 150 kiloa, voi aivan varmasti niiata 200 kiloa ja vaikka sarjana. Jos niiaa 200 kiloa, ei välttämättä saa syvästä kyykystä 150 kiloa. Lajinomaisuutta hakevat räjähtävät niiaukset tulee siksi juuri pitää nimenomaan variaationa, jossa lisätään toki tankoon painoa, mutta erityisesti räjähtävyyttä. Ne kiekkoilijoilta usein nähtävät niiaukset eivät välttämättä ole mitenkään erityisen räjähtäviä, kun painoa laitetaan paljon, eivätkä ne siten välttämättä edesauta tavoitteita kovin hyvin.

Mitä painonnostoon tulee, kyllähän painonnostajilla se voimantuotto on kuitenkin ihan eri luokkaa jonkun SM-liigakiekkoilijan kanssa, että kyllä sieltäkin ehkä kannattaisi sitä oppia ottaa. Ei toki kaikkia kisasääntöjä täydy noudattaa, eiväthän painonnostajat itsekään niin harjoittelussaan tee. Mutta voimantuoton suhteen siellä ollaan ihan eri sfääreissä.

Senpä takia Teemu Laine onkin kyykännyt varmasti sen 200 kiloa, mutta noin ysikympin kulmaan varmasti, sillä syvemmälle mentäessä noilla raudoilla alkavat polvinivelet huutamaan hard rock halleluujaa.

On urbaani legenda ja useissa paikoissa pyörivä väärinymmärrys, että "90-asteeseen" niiattu pyllistys olisi jotenkin polviystävällisempi. Näin ei ole. Pohjakyykky on oikein tehtynä vähemmän rasittava polville, kuin vajaa kyykky, koska varttikyykyn loppuasennossa polvien asento on nivelen kannalta kaikkein epäedullisin. Kyykyn suunnanvaihdoksen tapahtuessa juuri siinä pisteessä, on se polville myrkkyä. Siihen kun voi vielä latoa enemmän painoa, on polvinivel tällä kyykkäysmetodilla varsin haavoittuvainen. Syväkyykky on parempi, kunhan tekniikka on kohdallaan. Tämä tarkoittaa sitä, ettei polveen tule mitään kiertoa nostossa, eikä polvi vaella liikaa eteenpäin. Se, että siinä voi käyttää vieläpä pienempää painoa saaden silti suuremman hyödyn korostaa menetelmän polviystävällisyyttä.

Tosin syväkyykyn idea on, että polvessa nivelsiteet yms. pienet tuki-lihakset vahvistuvat paremmin kuin ysikympissä. Tällä kuitenkaan ei ole niin suuri merkitys kuin, se miten paljon maksimivoima kasvaa jo noin isoilla raudoilla. Tietenkin heti ollaan itkemässä jostain voimanosto puolelta, että ei ole puhdas sitä ja tätä. Siihen voi vain vastata "ei kuulu lajiin". Toki varsinkin nuorella iällä tekniikat pitää olla erityisen hyvin hallinnassa.

Tässäkin on jokin väärinymmärrys nähdäkseni voimantuotosta. Kasvaako maksimivoima mielestäsi sillä, että kyykätään lyhyempiä ja lyhyempiä kyykkyjä, jotta voidaan lisätä painoa? Eihän se ole mitään kehitystä, se on itsensä huijaamista. Voima kasvaa sillä, että harjoitellaan, ja se kasvaa täysin yhtä hitaasti niin syvässä kuin vajaassakin kyykyssä. Varttikyykkäyksessä on sellainen illuusio vahvuudesta, kun painoa voi laittaa enemmän. Se on vähän epätodellista. 200 kiloa vajaana kyykkynä ei sitäpaitsi ole paino eikä mikään. Tiedän kavereita, jotka on pyllistäneet tuon painon B-junnuna. Eikä se luistin niin paljon vilkkaammin liikkunut. Kun sitä voimaa oikeasti tulee syvän kyykyn myötä, se näkyy kentälläkin.

Mitä lajiin kuulumiseen tulee, ei se varttikyykkykään kuulu lajiin. Kaikki kyykyt kun on apuliikkeitä kiekkoilijalle, tulisi valita se malli, joka kehittää jalkojen lihaksia tehokkaimmin ja monipuolisimmin. Ja kyllä se nyt vaan on syväkykky. Vajaat kykyt on ihan jees lisä räjähtävyyden osalta, samoin kuin esim. raaka rive, muttei varttikyykyillä niinkään voimaa tulisi hankkia.
 

Raúl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Päivän ESS:ssa paljastetaan, että Henri Heinon tulos yhden jalan jalkaprässissä on 300 kiloa. Ei taida olla kiekkoilijoista huonoimpia?
 

vero

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Jeh..ohan vellu vieläkin timmissä kunnossa, salilla taitaa päivittäin käydä. Sillon kun valmensi ässiä, niin aino kuka vellun pieksi penkissä, oli Niko Mikkola. Painoista ei sillon ollu mitään hajua, mutta ei siellä kait ihan kauppakasseja oltu nostelemassa...

Rohkenen voimakkaasti epäillä, että Niko Mikkola olisi edes lähellä Vellun kiloja. Jan Bendahan Vellun haastoi, mutta perääntyi jo katseltuaan Vellun lämmittelyä kauluspaidassa ja kraavatissa.
 

godofthunder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Detroit Red Wings
Rohkenen voimakkaasti epäillä, että Niko Mikkola olisi edes lähellä Vellun kiloja. Jan Bendahan Vellun haastoi, mutta perääntyi jo katseltuaan Vellun lämmittelyä kauluspaidassa ja kraavatissa.

kyllä niko oli sen kampittanut :) oli varsin timmissä kunnossa sillon. näin on iso musta itse keronut...
 

Brunberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kyynärpäätaklaus
Päivän ESS:ssa paljastetaan, että Henri Heinon tulos yhden jalan jalkaprässissä on 300 kiloa. Ei taida olla kiekkoilijoista huonoimpia?

Määrittele yksi suoritus jalkaprässissä? Pelkkä alas-ylös ei riitä. Niitä laitteita on kymmeneltä valmistajalta ja liikkeen suoritusmatkoja ja tapoja on kymmenen tuhatta. Mutta kun töräytät kyykyn niin, että takareidet ja pohkeet osuvat toisiinsa niin siinä ei jätetä paljon jossiteltavaa, ns. persreikä lattiassa.

edit. lisäillään tuohon treeniin muutenkin, että varmaan kiekkoilijalle(tosin en ole mikään ammattilainen tässä asiassa) olisi käytännöllistä treenata esim. juuri kyykkyä oman maksiminsa rajoilla. Tehdä ykkösiä tai sitten jos tehdään sarjaa niin 50% maksimista, ja useita lyhyitä sarjoja lyhyellä palautuksella <1min. Lyhyt sarja on alle 5 toistoa, normaalisti noissa tehdään vaikka 8x3, ei 3x8. Tolla saadaan sitä räjähtävyyttä ja maksimivoimaa. Sellainen hidas pumppailu voi olla kesällä ihan ok mutta siinä mennään helposti päin mäntyä jos muut ominaisuudet kärsivät liikaa. Olisi kyllä mielenkiintoista päästä joskus katsomaan mitä ne siellä treeneissä tekevät nykyään, joku 10v sitten olin Kerhon kanssa samaan aikaan salilla ja jotain kuntopiiriä ne siellä teki. Nykyään varmaan keskitytään nopeuteen enemmän.
 
Viimeksi muokattu:

Raúl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Määrittele yksi suoritus jalkaprässissä?

En minä määrittele mitään suoritusta enkä tiedä, miten Pelicans on testinsä suorittanut. Tiedän vain sen, mitä päivän lehti kertoi. Kaikesta päätellen koko joukkue on kuitenkin tehnyt testit samalla tyylillä ja Heino oli siinä selkeästi paras.
 

vero

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
kyllä niko oli sen kampittanut :) oli varsin timmissä kunnossa sillon. näin on iso musta itse keronut...

Lieneekö Vellu ollut ihan tosissaan? Jo pelkästään Vellun kokoero Mikkolaan (100kg/75kg) tekee vertailusta aikalailla epäsuhtaisen. Toki jos lasketaan jotain suhteellisia painoja voidaan olla aika lähellä, mutta muuten Mikkolan pitäisi repiä pitkälti yli kaksikertaa oma paino ja se on liikaa.
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Tässäkin on jokin väärinymmärrys nähdäkseni voimantuotosta. Kasvaako maksimivoima mielestäsi sillä, että kyykätään lyhyempiä ja lyhyempiä kyykkyjä, jotta voidaan lisätä painoa? Eihän se ole mitään kehitystä, se on itsensä huijaamista. Voima kasvaa sillä, että harjoitellaan, ja se kasvaa täysin yhtä hitaasti niin syvässä kuin vajaassakin kyykyssä. Varttikyykkäyksessä on sellainen illuusio vahvuudesta, kun painoa voi laittaa enemmän. Se on vähän epätodellista. 200 kiloa vajaana kyykkynä ei sitäpaitsi ole paino eikä mikään. Tiedän kavereita, jotka on pyllistäneet tuon painon B-junnuna. Eikä se luistin niin paljon vilkkaammin liikkunut. Kun sitä voimaa oikeasti tulee syvän kyykyn myötä, se näkyy kentälläkin.

Niin, en pidä hifistelynä, että kyykätään syvälle vaan luulen, että minulla ja sinulla on hieman poikkeava mielikuva mikä kyykky on syvä, mikä on puolikyykky, mikä on niiaus ja vielä varmaan mikä on pohjeliike. Tässä tullaankin juuri siihen ongelmakohtaan, jossa ns. puolikyykkyjä pidetään syväkyykkyinä ja nuo niiaukset sun muut nitkautukset sitten ovat vähemmän hyödyllisiä. Jos räjähtävyyttä haetaan niin se haetaan kevyillä painoilla terävästi ylös nousten.
Olet oikeassa, että syväkyykky on tehokkaampi, mutta juuri sen variaation vuoksi on hyvä tehdä eri syvyisiä kyykkyjä. Itse salilla ainakin käytän penkkiä alla, josta tiedän, että kyykyt ovat aina saman syvyisiä ja ne ovat hieman alle 90 asteen, jota itse pidän syväkyykkynä jo.
Voima ei kasva myöskään sillä, että lisätään painoa ja tehdään aina pienempi kyykky sitä mukaan. En myöskään mielestäni ole niin missään vaiheessa väittänyt tai sitten asiani artikulointi on ollut puutteellista.
Offotopiciksi meni vielä tämä, mutta tätä tosiaan voidaan jatkaa moderaattoireidenkin kehotuksesta muussa ketjussa.

Itse ketjun aiheeseen luin myös Sihvosen penkkituloksista ja on kyllä kova karpuusi voima-arvoiltaan hänkin. Kaukalossa sen kyllä näkee eli hyvin voimakasta luistelua ja vahva pelaaja muutenkin.
Jouko Ahola muuten kehui tuota Santalan 140 kilon rinnallevetoa jääkiekkolehdessä muistaakseni erittäin kovaksi tulokseksi kokoisekseen.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös