Pavlikovsky
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Haloo Helsinki!- bändin suosio. Nyt kun radiosta puskee Hulluuden highway kipaletta Ellin kitapurje lepattaen niin ei voi kuin ihmetellä. Falskia rääkymistä, keskinkertaista soitantaa.. Ei se Elli ole mikään varsinainen hottiskaan. No, jatkan ihmettelyä ja vaihdan kanavaa.
Täysin totta. Toisaalta kun enemmän ajattelee asiaa, niin tarvitseeko tuota toisaalta ihmetellä. Haloo Helsinki on varsin turvallinen ja maanläheinen vaihtoehto itseään musiikki-ihmisenä etsivälle pääasiassa nuorelle ihmiselle, jolle Kotiteollisuudet ja Maj Karmat ovat liian tuhtia, Juha Tapio liian lällyä ja Pete Parkkonen ynnä muut liian tungettelevia ja loput ovatkin jotain kalkkisten pierumusaa Yöstä ja Dingosta lähtien. Bändi on muutenkin helposti lähestyttävä ja suostuu haastatteluihin jne.
Haloo Helsingin jäsenet ovat käsittääkseni säästyneet isoilta kohuilta eivätkä he ole joko mäkkäriruoasta lihoneita Michelin-läskejä tai ylibodattuja kisakireitä vinttikoiria vaan tavallisen näköisiä nuoria joita voisi tulla vastaan niin Punavuoressa kuin Asikkalan keskustassakin. Kappaleiden aiheet ovat helppoudessaan niin helppoja, että ne tajuaa sellainen jonka keskittyminen ei kertakaikkiaan riitä lyriikoiden taustojen selvittelyyn. Lauletaan nuoren ihmisen elämästä, rakkaudesta ja listaa voisi taas jatkaa vain ja jatkaa menemättä kovin kantaa ottavien ja pohdiskelevan saati kapinahenkisiin sanoituksiin, koska se tuskin olisi enää HH:ta isommissa määrin ja osa fanikunnasta putoaisi pois. Musiikkihan on heillä sellaista polveilevaakin eli välillä mennään kovemmalla tenholla ja välillä maltetaan. Ei yritetä olla rankkoja, mutta ei mikään westlife myöskään.
En pysy enää nykymusiikin perässä roots-musan diggarina enkä jaksakaan mutta kai tässä sellaista kirka-maniaa yritetään kierrättää tämän yhtyeen kohdalla joka jossain välissä laantuu. Kaikelle on aikansa. Radiosoitosta samaa mieltä, siksi kuuntelen Ylen Puhetta ja Radio Suomea.