Erilaiset päästövähennysvinkit ja ilmastotekolistat ovat tuttua luettavaa: vähemmän lihaa, enemmän pyöräilyä, muista sammutella valoja, lyhennä kuumia suihkuja, alenna asunnon lämpötilaa.
Usein keinot ovat helppoja ja kivoja.
Mutta ovatko ne tehokkaita?
JOS yksittäisen ihmisen ilmastoteot haluaa laittaa järjestykseen isoimman mahdollisen vaikutuksen mukaan, tunnetuimpia tutkimuksia lienee Lundin yliopistossa tehty
katsaus yksilön vaikuttavimmista ilmastopäätöksistä.
Viiden tehokkaimman keinon joukossa on kasvissyöntiin siirtyminen, vihreään sähköön vaihtaminen, lentämisen välttäminen ja ilman autoa eläminen.
Ruuantuotannossa suurin päästöistä tulee juuri kotieläintuotannosta, etenkin nautakarjasta. Hiilidioksidipäästöistä pääosa syntyy siitä, kun poltetaan fossiilisia polttoaineita: kivihiiltä, turvetta, maakaasua. Myös lentokoneet ja autot kulkevat fossiilisesta öljystä tehdyllä kerosiinilla, bensiinillä ja dieselillä. Siksi yksittäinen ihminen saa isoja vaikutuksia aikaan jättämällä lihan pois lautaselta, ostamalla sähköä, jota ei ole tehty fossiilisesti ja luopumalla pitkistä lentomatkoista ja auton omistamisesta.
Mutta kaikkein suurimmat päästövähennykset rikkaassa maassa asuva ihminen saa aikaan näin: jätä yksi lapsi tekemättä. Arjen ilmastopäätöksenä se on ylivoimaisesti merkittävin ja voimakkuudeltaan omassa luokassaan.