EK:n alaisessa Sivistassakin koulutusleikkauksia vastustetaan. Alan järjestöt ovat esittäneet, että täysimääräisistä rahoitusleikkauksista vapaan sivistyön osalta pitäisi luopua budjettiriihessä. Toivottavasti järki voittaa ja koulutus ei nyt liikaa kärsi.
Hallitus tulee leikkaamaan vapaasta sivistystyöstä lähes 25 miljoonaa euroa vuosittain. Leikkaukset heikentävät suomalaisten toimintakykyä kriisikeskeisellä aikakaudelle. Lisäksi ne kaventavat kaikenikäisten oppimisen mahdollisuuksia. Hallituksen koulutusleikkaukset iskevät erityisesti pieniin paikkakuntiin, joissa harrastus- ja opiskelumahdollisuuksia on jo ennestään vähemmän kuin isoissa kaupungeissa. Tämä lisää syrjäytymistä ja kiihdyttää entisestään alueiden ja eri puolilla Suomea asuvien eriarvoistumista.
Esimerkiksi kesäyliopistoilla ja opintokeskuksilla supistettava määräraha tarkoittaa suhteessa noin 40 % leikkausta valtionosuudesta. Tarjontaa joudutaan rajusti supistamaan ja paikoitellen irtisanomaan tai lomauttamaan henkilöstöä.
Oppilaitosten, henkilöstön ja oppijoiden kohtalo onkin nyt hallituksen käsissä. Vapaan sivistystyön leikkaukset ovat monilta osin kohtuuttomat. Hallituksen tulisi budjettiriihessä vielä harkita uudestaan, voitaisiinko täysimääräisistä rahoitusleikkauksista vapaan sivistystyön osalta luopua, kuten alan järjestöt ovat esittäneet. Tämä olisi koko Suomen etu.
Kirjoitus on julkaistu mielipiteenä useassa lehdessä.
Jussi-Pekka Rode
Elinkeinopoliittinen asiantuntija, Sivista
Hallitus tulee leikkaamaan vapaasta sivistystyöstä lähes 25 miljoonaa euroa vuosittain. Leikkaukset heikentävät suomalaisten toimintakykyä kriisikeskeisellä aikakaudelle. Lisäksi ne kaventavat kaikenikäisten oppimisen mahdollisuuksia. Hallituksen koulutusleikkaukset iskevät erityisesti pieniin paikkakuntiin, joissa harrastus- ja opiskelumahdollisuuksia on jo ennestään vähemmän kuin isoissa kaupungeissa. Tämä lisää syrjäytymistä ja kiihdyttää entisestään alueiden ja eri puolilla Suomea asuvien eriarvoistumista.
Esimerkiksi kesäyliopistoilla ja opintokeskuksilla supistettava määräraha tarkoittaa suhteessa noin 40 % leikkausta valtionosuudesta. Tarjontaa joudutaan rajusti supistamaan ja paikoitellen irtisanomaan tai lomauttamaan henkilöstöä.
Oppilaitosten, henkilöstön ja oppijoiden kohtalo onkin nyt hallituksen käsissä. Vapaan sivistystyön leikkaukset ovat monilta osin kohtuuttomat. Hallituksen tulisi budjettiriihessä vielä harkita uudestaan, voitaisiinko täysimääräisistä rahoitusleikkauksista vapaan sivistystyön osalta luopua, kuten alan järjestöt ovat esittäneet. Tämä olisi koko Suomen etu.
Kirjoitus on julkaistu mielipiteenä useassa lehdessä.
Jussi-Pekka Rode
Elinkeinopoliittinen asiantuntija, Sivista
Koulutusleikkaukset lisäävät alueiden eriarvoistumista - Sivista
Hallitus tulee leikkaamaan vapaasta sivistystyöstä lähes 25 miljoonaa euroa vuosittain. Leikkaukset heikentävät suomalaisten toimintakykyä kriisikeskeisellä aikakaudelle. Lisäksi ne kaventavat kaikenikäisten oppimisen mahdollisuuksia. Hallituksen koulutusleikkaukset iskevät erityisesti pieniin...
www.sivista.fi