Usein porukka venyy, mutta sitten jos se pienempi porukka tekisi vakituiseen kaikki hommat, niin väsytään ja työteho sekä työtyytyväisyys laskee ja sitä kautta lopulta tuottavuuskin ja saikutkin lisääntyy.
Tehokkuutta kannattaa ja pitää lisätä, mutta vain järkevin keinoin. Lyhytnäköinen konkreettisen ponnistelun lisääminen(olettaen että mainittavia löysiä ei ole) toimii hetken, mutta vaikutus kääntyy negatiiviseksi aika nopeasti.
Ei työnteon muutenkaan tarvitse eikä kuulu olla mitään supersuorittamista maksimiteholla 8-16. Harva sellaista kauaa jaksaa. Reipas, aktiivinen työtahti ilman lusmuilua on paras.
Tehokkuus on kyllä mielenkiintoinen juttu tässä nykymaailmassa. Sehän on useammassa paikassa johtanut tulokseen, jossa tuotetaan pääosin paskaa, tai sanotaanko kauniimmin, että huonoa jälkeä.
Tämä vaatimus tulee lisäksi sieltä johtotasolta, joka tekee asiasta entisitäkin mielenkiintoisemman.
Eriyisestihän tässä on kunnostautunut rakennusteollisuus, jonka kusetusten yksityiskohtiin ei viitsi paljoa mennä tässä sen tarkemmin, mutta olen ollut todella mielenkintoisissa tilanteissa asiaa tutkailemassa.
Voidaan mainita mm. useampi tilanne, jossa työntekijät ovat joutuneet palauttamaan työnantajlle palkkaa takaisin, jotta paperilla näyttää, että on maksettu ja toimittu oikein, mutta välittömästi palkan maksun jälkeen on pitänyt palauttaa rahoja herra johtajalle käteen. Mukavasti pestyä rahaa siis. Paljon olisi sieltä kertomista, mutta kyllä yritysten moraali usein on vähintäänkin kyseenlainen ja laadustakin fuskataan mikä voidaan, jos vaikka asiakas ei huomaisi.
Mutta erään esimerkin "tehokkuusajattelusta" voin ottaa omalta kohdaltani aikanaan eräällä alalla, jota en tunnistettavuus syistä nyt erittele. Tilanne siis oli se, että palkkaa yrityksellä ei koskaan ollut mahdollista nostaa, koska silloin oltiin aina liki konkassa kun sitä kysyttiin.
Se miten tämä liittyy asiaan on se, että työskentelin tuolloin yhden kaverin kanssa samalla laitteella vuoroissa.
Kaveri teki laitteella "tuotteita" seuraavan yksikön käyttöön noin 50 kpl/h, minä vastaavasti tein "ainoastaan" ehkä noin 35 kpl/h, ja minä siis olin laskennallisesti se paska työntekijä.
Ongelma asiassa kuitenkin oli se, että minun tekemisstäni "tuotteista" jouduttiin korjaamaan mahdollisesti noin 1%, ja nekin usein siksi, että seuraavan vaiheen tekijät halusivatkin muutoksia tai olivat aiemmin ohjeistaneet väärin. Sitä vastoin kaverin tekemistä tuotteista tuli takaisin enemmän kuin 50%, jota minä sitten jouduin korjaamaan.
Tämä siksi, että minä opettelin laitteen toiminnan niin tarkoin, että tiesin miten jokainen muutos vaikuttaa lopputulokseen, luin tarkoin mitä toivotaan ja säädin laitteen sen tekemään. Kaveri taas teki ainoastaan kaikki perusmittaukset ja luotti siihen, ja vituiksi meni. Ja minä siis olin perseestä ja sain puhuttelun koska en "tuottanut" tarpeeksi.
Opin siis oikein hyvin, että tällä yrityksellä -kuten myöskin rakennusteollisuudella- näytti olevan kulttuuri, jossa ei koskaan ole aikaa tehdä asioita kunnolla, mutta aina on rahaa, sekä nyt sitä aikaakin, tehdä asiat uudelleen ja tuhlata materiaaleja sekä rahaa. Palkan korotuksiin ei raha kuitenkaan koskaan riitä.
Joten tässä vähän osviittaa tehokkuudesta, sekä yritysten filosofiasta valitettavan useinkin. Tämän touhun myötä kuitenkin näiden loistavien johtajien palkat ovat lähteneet lapasesta, mutta työntekijöiltä sitä vastoin vaaditaan aina vaan lisää ja nopeammin ja mielellään myös pienemmillä palkkakuluilla joihin ketterä vaihtoehto on juurikin nykyään harrastettu ei täysipäiväisyys sekä nollatuntisopimukset. Ne epäilemättä sopii oikein hyvin neroiksi asemoituneen johdon elämän pönkittämiseen, mutta kovin huonosti elämäänsä rakentavan nuoren tai ylipäätään sen rahan varsinaisesti tuovan ryhmän elämisen fasilitetteihin. Sitten ihmetellään kun on velkaongelmissa tai ei perusteta perheitä.
Viimeksi tällä viikolla ollessani erään yrityksen työntekijän kanssa tekemisissä, sain kuulla että kaikille työntekijöille kyseisessä yrityksessä on nyt hymyily pakollista jokaisessa tilanteessa. Tämä oli hyvin palkatun johdon uusin innovaatio tehdä työstä kivaa vaikka ei palkkaa juuri saisikaan.
Mulle ei siis uppoa mikään paskanjauhaminen yritysten korkeasta moraalista, ja siitä että siellä ajateltaisiin yhtään enempää kuin on pakko, mitään työntekijän etua. Olen niin monissa vesissä näiden kanssa pyörinyt ja saanut olla seuraamassa, että melko löyhäpäistä touhua useissa yrityksissä kyllä harrastetaan.
Tulevaisuudessa ehdottomasti tarvitaan yrittäjiä, mutta mitä enemmän ne on sellaisia lähinnä itseään työllistäviä, sitä todennäköisemmin edes välttävä moraali työn tuloksen kannalta säilyy. Ei vaadi varsinaista neroutta kuitenkaan elää toisen työpanoksella osaamatta välttämättä itse tuottaa yhtään mitään muuten kuin paperilla tai tietokoneen laskentaohjelmistossa.
Pahoittelen kaikki jota tämä loukkaa, mutta olen oman toimintani puitteissa aivan itse ollut näiden asioiden kanssa tekemisissä, joten uskoisin tietäväni kuitenkin mistä puhun. En tässä luonnollisestikaan mainitse yhtiöitä enkä henkilöitä nimeltä, sillä ei ole aikomustakaan ajautua mihinkään selkkaukseen.
Edelleen kannustaisin maailmaa muuttumaan enemmän suuntaan, jossa isojen kasvua rajoitetaan ehkäisemällä yrityskauppoja ja hillitsemällä tätä päätöntä rahastusta erilaisilla yritysideoilla joiden myötä ei aina mikään kehity koska hyvä tuote ostetaan pois jotta paskaa voi edelleen myydä ja joiden myötä muutenkin kaikki omistus keskittyy hyvin pienen ryhmän käsiin, joka ei todellakaan palvele kilpailua eikä juuri ketään muutakaan.
Nytkin on Suomi kovassa nousussa uuden teknologian saralla, mutta virhe tapahtuu juuri sinä samana päivänä kun sekin myydään ulkomaalaisomistukseen, sillä siihen loppuu sen tuotto tähän maahan ja moraalisestikin saattaa syntyä arveluttavaa jälkeä riippuen siitä kenen käsiin teknologia päätyy.
Jos kerran on hyvä yritys joka tuo tasaista virtaa, niin huolehtii että se tuottaa, ja pitää kiinni työntekijöistään, joskus mielellään silloinkin kun on vaikeaa, ja katsoo että se tuotto tulee myös sinne jossa tuotetaan. Voit myydä vaikka miljoona tuotetta, mutta jonkun ne pitää valmistaakin.
Edelleen teollistumisen myöhemmän kehityksen -eli tietokoneiden, jotka lisäksi nyt ottavat vielä aivan uutta ulottuvuuttakin nopeasti kehittyvän laskentatehon ja tekoälyn myötä- on pakko tunnustaa tosiasiat, eli se, että kaikille nyt vaan ei tule olemaan koskaan ikinä eikä milloinkaan sitä työtä, ja sittenkin kaikkien pitänee elää. Tämänhän piti muutenkin olla sen teollisuuden koneistumisen myötä asia mikä tapahtuu, eli ihmisille jää aikaa toteuttaa itseään ja toimeentulosta huolehditaan. Ihan näin ei näytä menneen vai?
Siksi sitä kasvunkin ideologiaa joudutaan nyt aivan kohta miettimään koko lailla eri tavalla, ja se vaan ei tunnu menevän millään mm politikkojen kalloon. Ja ei kai menekään, jos omia omistuksia joudutaan suojelemaan poliittisilla päätöksillä.
Täälläkin arvelen olevan mm yritysten johdossa olevia ihmisiä, joiden työn tulee tekoäly tekemään paremmin hyvinkin nopeassa aikataulussa ( ja tekisi jo nytkin jos se käytännöksi otettaisiin). Jos nyt haluaa itselleen tai muille perustella sitä, että inhmillisyys pitää olla mukana yritysten johdossa, niin ehkä ei sitten kannata -kuten tutkimuksetkin osoittaa- palkata sinne psykopaatteja ja narsisteja asioita hoitamaan. Käsitykseni mukaan on myös sekin tuotu esiin, että johtajat eivät useinkaan ole edustamansa yrityksen älykkäintä osaa, joten sekään ei oikeastaan perustele alati kasvaia palkkaeroja, joten suodaan nyt työntekijöillekin mahdollisuus vinkua.
Totta kai ideologisesti olisi ihanaa pelastaa Suomi -kuten tässä moni perustelee- mutta jos se oikeasti on ihanaa, niin sittenhän sitä varmaankin on valmis sijoittajana, johtajana tahi omistajana myös tinkimään itseltään ja vaikka maksamaan lisääkin veroja silloin kun on vaikeaa. Ei kai sitä koko ajan voi vain yhtä osaa syyttää, eli riistävää työntekijää, joka haluaa elää palkallaan. Aiemminkin olen todennut, että kun tietyillä aloilla turha paska tiputetaan rattailta, niin ansiotasio nousee ja sitä myötä ostovoima, joka kuitenkin on hyvä asia silloin kun se on laaja. Huonointa rahaa on se mikä ei liiku ja ole kierrossa, vaan odottelee lähinnä luovuttamista sille perijälleen tai jossa uiskennellaan siellä rahalaarissa ja annetaan sen sateena ropista päälleen.
Toki on eri asia, jos Suomen pelastamisesta puhutaan vain lämpimikseen ja ideologisista syistä, tai siksi, että omat hommat menee täysin seinille, jos ei sitä kaikesta huolimatta itselle vaurautta tuottanutta maalänttiä saada pidettyä pystyssä. Keinot siihen pelastamiseen kuitenkin pitää löytyä mielummin sieltä, jossa nytkin on vähiten.
Tämä kuitenkin vaatii poliittista uskallusta tehdä ratkaisuita jotka avaavat kilpailua merkittävästi, ja siten poistavat esteitä mm sen yksinyrittämisen edestä. Kaikki eivät halua, eikä tarvitsekaan, olla työantajia kuin korkeintaan itselleen, mutta niin kauan kun EKn tyyliset vinkujat vievät touhua, niin on turha odottaa yksinyrittäjän tulevan toimeen, sillä järjestelmä tukee nyt vain sitä välistävetämistä. Oman alansa ammattilainen kun ei tarvitse satahenkistä keskijohtoa tahi muutaakaan johtoa saadakseen asiansa toimitettua.
Yritysten moraaliahan voi nyt oikein hyvin tarkastella myös siinäkin valossa, että miten moni kuitenkin edelleen vaikkapa venäjällä toimii. Aivan liian isoiksi kasvaneet monikansalliset yhtiöt kun hallitsevat liki kaikkea ja lunastelevat kilpailua pois keksimällä näitä "leikkiarvoja" yrityksille, niin ei kukaan voi ostaa kohta mitään mikä ei olisi edes vähän moraalisesti aveluttavaa. Tätäkin piti rajoittaa, mutta puheeksi on jäänyt ja vinkuminen keskittyy nyt lähinnä vain Googleen ja Microsoftiin sekä mahdollisesti Appleen että ovatpa pahoja perseenreikiä.
Tällä hetkellä tuntuu, että perusteita mm hallituksen touhuille mietitään ensisijaiseti joko oman edun vuoksi, tai sitten vaan vitutuksesta siihen, että kaikki eivät ole töissä ja mä joudun olemaan. En tiedä, mutta tällainen fiilis välillä tulee, että moni asettaa itsensä jotenkin moraaliltaan korkeamalle, mutta onko siihen oikeasti perusteita muutoin kuin omissa kuvitelmissaan, niin sen saa jokinen ihan itse päättää. Minä kuvasin asioita vain omien tietojeni ja kokemusteni pohjalta, ja en tietenkään voi yleistää tätä koskemaan kaikkia yrityksiä saati yrittäjiä, mutta vaikea sitä täältä käsin on tietää kuka ja missä toimii moraalisesti sekä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti, ja pääosin sen jokainen tietänee itse jos asiaa tarkastelee omalla kohdallaan.
Mutta itsensä korottaminen vain siksi että saa hyvää palkkaa on huono lähtökohta arvostella toisia ihmisiä ja heidän elämäänsä. Se että saa parempaa palkkaa ei ole sama kuin, että olen muita älykkäämpi, parempi, ihmeellisempi tai edes ahkerampi. Moni asia kuitenkin on myös sattumaa, ja kuten monesti on nähty niin paskatkin johtajat saa silti ne miljoonansa. Työntekijä ei saa kuin ne potkut. Ei tule sitä kultaista kädenpuristusta perässä. Jos tulisi, niin irtisanominen olisi varmastikin hitokseen helpompaa.
Ei siis voida olla niin omahyväisiä, että ajatellaan että vain minä olen hyvä, koska tarjoan työtä, joten toisen on alistuttava kaikkeen mitä minä haluan, ja sillä hinnalla millä minä haluan. Tosiasiahan lienee, että työntekijöitä kyllä saa jos palkka kohtaa ja koulutusta ylläpidetään ja tuetaan. Jos ei saa työntekijää, niin katseen voi myös kääntää sinne yritykseenkin päin, että mistä mahtaa johtua.
Pahoittelen kaikkien pahaa mieltä joka tästä seuraa, mutta minkäs tosiasioille mahtaa. KIva olisi jos yhteisymmmärrys kuitenkin löydettäisiin. Ja vaikka liitot ehkä ovat paskoja ja piikki lihassa, niin tosiasia lienee kuitenkin, että vielä heikoimilla se työntekijä on yksinään, vaikka muuta joku väittäisikin.
Jollakin voi sujua se "paikallinen sopiminen", mutta toisilla se menee vituiksi ja apua tarvitaan. Paikallinen sopiminen kuitenkin on ollut eri muodoissa kyllä mahdollista jo aiemminkin, joten en ihan tarkkaan ymmärrä, että miten pitkälle se halutaan viedä ennen kuin EK ja ystävänsä ovat onnellisia. Luultavasti ei koskaan, sillä aina ovat itkeneet niin kauan kuin muistan että elämä ja yrittäminen on perseestä ja köyhyydessä kuolevat kaikki.
www.mtvuutiset.fi
