Yrittäjät – kansakunnan asialla

[Tuamas]

Eli toiselle yritykselle on vain keksittävä jotain erilaista toimintaa mistä on kohtuullisiakaan verotuloja.

Ei, vaan järjestelyssä (asunnon osto, vuokraus ja edelleenvuokraus) pitää jokaiselle vaiheelle olla liiketaloudellinen peruste.

Lisäksihän tässä tulee se, että asutaan edelleen asunnossa, jonka omistaa itse omistettu yhtiö, vaikka sen olisi vuokrannut toinen yhtiö, ts. nettovarallisuuden leikkaus tapahtuu joka tapauksessa.

 

[ernestipotsi]

Ei, vaan järjestelyssä (asunnon osto, vuokraus ja edelleenvuokraus) pitää jokaiselle vaiheelle olla liiketaloudellinen peruste.

Lisäksihän tässä tulee se, että asutaan edelleen asunnossa, jonka omistaa itse omistettu yhtiö, vaikka sen olisi vuokrannut toinen yhtiö, ts. nettovarallisuuden leikkaus tapahtuu joka tapauksessa.

En suosittele, että kovin monimutkaiseen asunnonvuokraus-kikkailuun kannattaa lähteä.

Turhaa huomion herättämistä verottajan suuntaan kannattaa aina välttää vaikka itse liiketoiminta kestäisikin tarkastelun.

 

[Jeffrey]

Eli järkevämpää olisi myydä asuntonsa yritykselle ja vuokrata se toiselle omistamalleen yritykselle joka vuokraa sen sitten itselle?

Järkevintä olisi lainata itse yritykselle rahat asunnon ostoon ja kierrättää ns. palkanmaksu lainanlyhennyksinä ja korkokuluina. Tosin niin kuin todettiin, niin käytännössä tämä tarkoittaisi sitä ettei itse kannata kyseisessä asunnossa asua. Eli itse pitäisi muuttaa vuokralle, mutta jos asunto on sijoituskäyttöön hyvä niin toki sitä kannattaisi yrityksen puolella pitää. Vuokralla asuminen myös parantaisi sinun kantokykyä lainojen osalta ja saattaisit pankilta saada enemmän lainaa jotka lainata edelleen yritykselle. Tässä toki voi olla neuvoteltavaa pankin puolelta.

Käytännössä kuitenkin asuntosijoittamisen pyörittämisen järkevyys yrityksen kautta tarkoittaisi sitä, että asuntoja pitäisi olla melko huomattava määrä - jotta hommasta saa yritykseen sitoutuvien kustannusten jälkeen kannattavaa. Toki jos saat oman "palkkatulon" pyöritettyä yrityksen kautta niin minkä tahansa nettovarallisuuden kerääminen yritykseen on toivottavaa, tosin tässäkin tuota omaisuutta pitäisi olla jo ihan huomattava määrä jotta järjestelystä enemmän hyötyä saisi irti.

 

[SlamDunk71]

Tuli tehtyä yksi hassi uutena yrittäjänä. Heti yrityksen perustamista seuraavana päivänä kilahti puhelu Yritystietohaku nimiseltä yritykseltä. He aluksi kyselivät vain yrityksen tietoja ja päivittelivät. Kertoivat löytyvän sitten hauista ja että heiltä tehdään tuhansia hakuja päivittäin.

Lisäksi olivat kotikunnan/-kaupungin asialla ja vielä juuri ennen hintaa tuli puheista olo että tämä on pakollinen juttu.

Asiasta en tosiaan silloin tiennyt että on huijaus, mutta näitä ilmeisesti voi haastaa? Jos joku osaisi neuvoa asiassa niin YV:llä voi laitella tietoa.

Kiitos jo etukäteen!

 

[alwahla]

Tuli tehtyä yksi hassi uutena yrittäjänä. Heti yrityksen perustamista seuraavana päivänä kilahti puhelu Yritystietohaku nimiseltä yritykseltä. He aluksi kyselivät vain yrityksen tietoja ja päivittelivät. Kertoivat löytyvän sitten hauista ja että heiltä tehdään tuhansia hakuja päivittäin.

Lisäksi olivat kotikunnan/-kaupungin asialla ja vielä juuri ennen hintaa tuli puheista olo että tämä on pakollinen juttu.

Asiasta en tosiaan silloin tiennyt että on huijaus, mutta näitä ilmeisesti voi haastaa? Jos joku osaisi neuvoa asiassa niin YV:llä voi laitella tietoa.

Kiitos jo etukäteen!

Koska kysymyksessä on varsin yleinen huijaus, jonka uhreiksi joutuvat usein aloittelevat yrittäjät (itsekin sain samanlaisia soittoja joskus kymmeniä parin ensimmäisen kuukauden aikana), on varmaan parempi, että vastaukseni on julkinen.

Tuosta linkistä saat jotain apua: Uusi yrittäjä joutuu usein huijaussoiton kohteeksi – sano epäilyttävälle soittajalle painokkaasti ”ei” ja katkaise tarvittaessa puhelu

Sekä tuosta: Suomen Yritysrekisteri vihastuttaa jälleen: ”En uskonut, että tällaista voi tapahtua Suomessa”

Tsemppiä! Ei ole mikään häpeä joutua aloittelevana yrittäjänä kusetuksen uhriksi, sillä usein siinä vaiheessa moni asia pyörii mielessä eikä kaikkea ehdi paneutua miettimään. Yrittäjäjärjestöiltä sekä myös Veronmaksajain keskusliitolta saa apua sekä tietenkin Kauppakamarista, jos sellaiseen kuuluu.

 

[Individual]

Näin OT:na on todettava, että Suomi on kyllä harmaalla alueella toimivien, tai noh kusettajien paratiisi. Oli kyseessä sitten joku yrittäjärekisteri, pakettiautovuokraamo, tai lomaosakediileri, niin aika kauan saavat toimia, kun toimivat lain kirjainta venyttäen, mutta se onneton palveluun haksahtava tarvitsee itse melkeinpä lakimiestä, kun on tulkinta tulkinta vastaan. Halvan hinnan takaa paljastuu uskomaton himmeli.

 

[Roger Moore]

Näin OT:na on todettava, että Suomi on kyllä harmaalla alueella toimivien, tai noh kusettajien paratiisi. Oli kyseessä sitten joku yrittäjärekisteri, pakettiautovuokraamo, tai lomaosakediileri, niin aika kauan saavat toimia, kun toimivat lain kirjainta venyttäen, mutta se onneton palveluun haksahtava tarvitsee itse melkeinpä lakimiestä, kun on tulkinta tulkinta vastaan. Halvan hinnan takaa paljastuu uskomaton himmeli.

Etenkin nuo helvetiin "nettinäkyvyyden" myyjät ovat kaikkein pahimpia. Ovat pistäneet pystyyn jonkun kusisen nettisivun johon voi ostaa näkyvyyttä, mutta eihän kukaan noiden kautta oikeasti etsi mitään. Tuo on sitä kuuluisaa laillista kusettamista. Toki se varsinainen kusetus on sitten siinä kun se myyntitapa on vähintäänkin kyseenalainen.

Kyllä noista "sitovista" sopimuksista kuitenkin pääsee irti kunhan vaan soittaa tarpeeksi määrätietoisesti sinne asiakaspalveluun. Puhelun hinta on toki sen pari euroa minuutilta, mutta jos sillä nyt irti pääsee tuosta niin kyllähän se kannattaa.

Noilla yritysrekisterin nettinäkyvyyksien myyjillä on muuten sitten useampi sivu mihin ne yrittää tuota paskaa myydä, katsoin tuon Yritystietohaun niin taisi olla kymmenkunta yritystä mitä löytyi sen eri lonkeroiden kautta.

 

[Tuamas]

Aloittavalle yrittäjälle olennaisin ja helpoin elämää helpottava pointti:

Älä koskaan pistä yrityksen perustamisilmoitukseen puhelinnumeroa.

Kukaan varsinainen asiakas ei hae sitä yrityksesi puhelinnumeroa sieltä www.ytj.fi :stä mihin se perustamisilmoituksesta menee, mutta joka ainut helppoheikki ja myyntihessu hakee ja saa sen sieltä kun firma menee rekisteriin.

Joka ainut yritysrekisteri, nettipuhelinluettelo ja mainos tuota kautta on vähintään rahan heittämistä kaivoon ja useimmiten aivan täyttä koijausta.

Jos johonkin haluaa panostaa, niin valittuihin mainosvälineisiin tai suoraan googlelta tai somealustoilta ostaa mainontaa.

Noista eroon pääseminen on työn ja tuskan takana, eli tosiaan puhelimitse ensin yhteyttä ja jos ei luanaa, niin laskun riitautus sekä palvelun irtisanominen heti kun mahdollista.

Yleensä nuo koijaavat vielä niin, että palvelu uusiutuu automaattisesti, kuitenkin siten, että seuraavan vuoden lasku tulee vasta viimeisen peruuttamispäivän jälkeen.

Eli ostat palvelun aikavälille 1.1.-31.12.2022, palvelun tilauksen vuodelle 2023 voi peruuttaa ainoastaan 1.12.-31.12.2022 ja lasku vuodelle 2023 lähetetään tammikuussa 2023.

Etenkin nuo helvetiin "nettinäkyvyyden" myyjät ovat kaikkein pahimpia. Ovat pistäneet pystyyn jonkun kusisen nettisivun johon voi ostaa näkyvyyttä, mutta eihän kukaan noiden kautta oikeasti etsi mitään. Tuo on sitä kuuluisaa laillista kusettamista. Toki se varsinainen kusetus on sitten siinä kun se myyntitapa on vähintäänkin kyseenalainen.

Itse olin käräjillä taannoin Directaa vastaan, kun lupasivat asiakkaalle näkyvyyden hintaan 75€ / vuosi ja olisiko ollut 0,5€/osunut hakutulos Directan sivuilla omilla avainsanoilla.

Asiakkaalla oli onneksi ollut Googlen avainsanamainonta käytössä samoilla hyvin spesifeillä avainsanoilla.

Directa väitti, että näillä viidellä hyvin spesifillä hakusanalla olisi ko. yrittäjän palvelua haettu reilusti yli 5 000 kertaa vuoden aikana Directan palvelusta, kun Googlen vuoden kampanjassa osumia oli tullut 200 kpl (jokainen voi tuossa kohtaa miettiä, kuinka todennäköistä on, että jonkun hakemistolafkan hakukoneen kautta tulee monikymmenkertainen määrä osumia vs. googlen osumat).

Reklamoitiin sitten lasku ja perehdyin ko. koijarilafkan toimintamalliin, jossa jokainen hakukerta jossa painettiin enterillä tyhjää haussa johti "osumaan" ja jokainen osittainenkin osuma (kirjain, paikkakunta tms.) johti "osumaan".

Directa haki yrittäjältä (reklamaation jälkeisen kahden vuoden hiljaiselon jälkeen) käräjiltä yhteensä 5 000 € kuluineen, kun yrittäjä ei ollut maksanut reklamoitua osuutta.

Lopulta sitten vastineen jälkeen Directa ilmoitti perääntyvänsä ja taidettiin sieltä muutama satanen saada vaivanpalkkaa, mutta vastaan tuli useampia yrittäjiä sen jälkeen, jotka olivat maksaneet kiltisti sen 3 000 - 9 000 € mitä Directa heiltä haki käräjäoikeuden kautta täysin perusteettomasti, joko koska eivät jaksaneet alkaa vääntämään tai koska pelästyivät käräjäoikeuden käsittelyä.

Niihin nuo koijarilafkat perustavat toimintansa, että riittävän moni ei jaksa lähteä vääntämään ja maksaa vaan laskunsa, vaikka tietäisi sen olevan perusteeton.

Suomessa pitäisi tuollaisesta ilmeisen perättömästä perinnästä sekä tyhjänmyynnistä ruveta määräämään rangaistusluonteisia, riittävän isoja, vahingonkorvauksia oikeudessa, nykyään kaikenmaailman kusettajalafkat pystyvät pyörimään vuosia ja kiusaamaan yrittäjiä sekä kuluttajia vailla mitään pelkoa mistään kunnon rangaistuksista.

Olisi kirveellä töitä.

 

[canttig]

En löytänyt asialle avattua ketjua.

Olen uusimaalainen yksinyrittäjä ja tausta Etelä-Pohjanmaalla, tietysti. Olen hoitanut eläkejuttuni niin kuin pitää, en tarvitse koskaan mitään avustusta mistään suunnasta. Niin uskon. Toki työllistän vain itseni mutta mitään tukia en ole koskaan tarvinnut. Sain ilmaiseksi aloittavan yrittäjän neuvonnan ja siitä olen kiitollinen. Valtiolle olen maksanut verot ja alvit viimeistä penniä myöten. Ja aika ison pennin.

Nyt on noussut esiin osinkojen verotus. Vasemmistoliitto haluaisi verottaa jo kertaallen verotetusta yhtiön tuloksesta vielä lisää, kun nostan osinkoa. Toki osongoista maksan jo nyt veroa, En tykkää yhtään.

Nykymaailmassa (sota Ukrainassa) ovat käytännöt muuttuneet. Melkein jokainen asiakas haluaa nykyään Supo-tsekin. Ei haittaa minua.

Toinen muuttunut asia on referenssit (liittyykö Ukrainaan, en tiedä). Nykyään lähes jokainen asiakas kieltää toimitukseni käyttämisen referenssinä. Kun teen toimituksen oikein hyvin niin en saa siitä kertoa. Vähän tämä vaivaa.

Miten muilla yrtäjillä menee?

 

[rpeez]

Toinen muuttunut asia on referenssit (liittyykö Ukrainaan, en tiedä). Nykyään lähes jokainen asiakas kieltää toimitukseni käyttämisen referenssinä. Kun teen toimituksen oikein hyvin niin en saa siitä kertoa. Vähän tämä vaivaa.

Käsitykseni mukaan kuitenkin aika paljon hyvin asiansa tekevistä yrittäjistä tieto kulkee puskatietona, näin niinkuin vaivaamisen tunnetta helpottamaan. Jopa niin, että tulevat ylityöllistetyiksi.

Ja ehkä voisit jopa mainita nettisivuilla tai missä sitten referenssit tulee puheeksi ettei alallasi nykyisin niitä voi julkaista, ja mainita yleisnimellä minkälaisia asiakkaita on ollut. Uskoisin että uudet asiakkaat sen ymmärtää, ja ehkä jopa arvostavat tällaista tahdikkuutta.

En ole valitettavasti yrittäjä. Haluaisin mieluusti olla, mutta ikää jo liikaa, hyvä bisnesidea ja energiaa puuttuu. Ilmeisesti, koska en ole Pohjanmaalta, heh.

 

[heavy]

En löytänyt asialle avattua ketjua.

Olin sen verran yritteliäs että kokeilin hakutoimintoa, löytyi tällaiset ketjut:

Yrittäjä, tavallista typerämpi ihminen?

Niin, olempa tässä vuosikaudet ihmetellyt sitä, miksi kukaan ihminen on niin tavattoman tyhmä, että rupeaa yrittäjäksi. Nimittäin. Kaikki mediathan ovat pullollaan yhteiskuntaan tai muihin ihmisiin suivaantuneiden, pettyneiden, raivostuneiden ja jopa suoranaiseen yhteiskunnalle...

keskustelu.jatkoaika.com

Oletko yrittäjä?

Siis tarkoitan nyt että kenellä teistä on oma firma? Ja minkä alan firma on kyseessä? Saa kertoa enemmäkin jos haluaa...

keskustelu.jatkoaika.com

Sunnuntailisät myös yrittäjille

Kuulostaa kohtuullisen naurettavalle, eikä vain? Työntekijöille sunnuntailisät on kaiketi suotu, koska Sunnuntai on lepopäivä raamatun mukaan. Tätä ajatusta on sittemmin laajennettu koskemaan myös lauantaita, sekä muita pyhäpäiviä. Ajatus on mielestäni erinomainen, enkä sitä missään muotoa...

keskustelu.jatkoaika.com

 

[canttig]

Olin sen verran yritteliäs että kokeilin hakutoimintoa, löytyi tällaiset ketjut:

Nyt kyllä nolottaa. Haku oli pelkällä "yrtittäjät".

No, leipätekstistä pidän silti kiinni. Lisäisin siihen vielä että yrittäjyys on myös yksi tapa kotouttamiseen. Mikä lienee vietnamilaisten venepakolaisten jälkeläisten työtttömyys-%?

 

[Ann Arbor]

Mikä lienee vietnamilaisten venepakolaisten jälkeläisten työtttömyys-%?

Vietnamilaiset ovat kieltämättä todellinen "model minority", mitä tulee yhteiskuntaan integroitumiseen. Alkuperäiset 1980-luvulla tänne tulleet ja heidän jälkeläisensä ovat nykyään vähemmistö Suomen vietnamilaisyhteisöstä, mutta kautta linjan vietnamilaiset ovat todella työteliästä ja asiallista porukkaa, mitä itse olen oppinut heitä tuntemaan. Avioliitot kantasuomalaisten kanssa yleisiä jne.

Jos minusta olisi kiinni, pyrkisin lisäämään maahanmuttoa voimakkaasti Vietnamista.

 

[canttig]

Itse olen havainnoinut että turkkilaiset ovat yritteliästä porukkaa. Pikaruoka, baarit, parturit,... Turkkilaiset eivät ole pakolaisia, mutta tuskin täällä asuvista kukaan kaipaa Erdoganin Turkkia.

 

[mekabyte]

Itse olen havainnoinut että turkkilaiset ovat yritteliästä porukkaa. Pikaruoka, baarit, parturit,... Turkkilaiset eivät ole pakolaisia, mutta tuskin täällä asuvista kukaan kaipaa Erdoganin Turkkia.

Totta, kovasti tekevät hommia. Välillä vaan jää ns valeksimaisesti ne pienet jutut tekemättä, mutta kortilla maksaessa homma menee kirjoihin ja kansiin. Oulussa oli hieman pizzamafiaa, mutta isossa kuvassa on hyvä että ovat aktiivisia.

 

[ernestipotsi]

Itse olen havainnoinut että turkkilaiset ovat yritteliästä porukkaa. Pikaruoka, baarit, parturit,... Turkkilaiset eivät ole pakolaisia, mutta tuskin täällä asuvista kukaan kaipaa Erdoganin Turkkia.

Monella menee sekaisin turkkilaiset ja kurdit.

Suurin osa ravintola ym puolen "turkkilaisista" joiden kanssa itse työn puolesta asioin ovat todellisuudessa kurdeja (joista suuri osa ns Turkin kurdeja).

Jos saa - ja totta vitussa saa - yleistää, niin ahkeraa porukkaa nuo pääosin ovat. Välillä vähän yksinkertaisia tietyissä asioissa - eikä pelkästään vajaasta suomen/englannin kielestä johtuen - mutta ainakin nuo puolensataa kurdia kenen kanssa itse asioin ovat ihan kelpo kansalaisia. Negatiiviset puolet toki heilläkin.

 

[canttig]

Monella menee sekaisin turkkilaiset ja kurdit.

Varmaan itselläkin. En todellakaan tiedä kumpia nämä yrittäjät ovat. Alunperin se pointtini oli että yrittäjyyden kautta kotouttaminen voisi olla yksi ratkaisu. Ainakin joidenkin ihmisryhmien kohdalla näyttäisi toimivan.

 

[Oskar]

Aloittavalle yrittäjälle olennaisin ja helpoin elämää helpottava pointti:

Älä koskaan pistä yrityksen perustamisilmoitukseen puhelinnumeroa.

Tämä niin pirusti.

Perustin ensimmäisen firman 18-vuotiaana ja sen ikäsen aivoilla ajattelin että "nyt sitte pitää vastata kaikkiin puheluihin, kun ollaan yrittäjiä. Joku tärkee voi soittaa"

Joo ja paskat. Parin viikon päästä tippui postiluukusta pari epämäärästä laskua, kun olin tilaillut muka jotain. No en maksanut, eikä tarvinnutkaan maksaa kun käskin lähettää tarvittavat dokumentit lakimiehelleni. Ei minulla mitään lakimiestä ollut, mutta jättivät asian siihen.

Aika syvältä. Varsinkin, kun tämän jälkeen olen tehnyt saman virheen kahdesti uudestaan. Toki en siis vastannut puheluihin, mutta se pirun puhelinnumeron jätän aina roikkumaan.

Joskos sitte neljännellä kerralla oppisi.

 

[Osmo Rapeli]

Fonecta-sovellus on loistava sijoitus yrittäjän mielenterveyteen. Ja näyttää nykypuhelimissa itsessäänkin tulevan ilmoituksia häiriösoittajista ja puhelinmyynneistä. Ainoa miinus siellä taisi olla se, että Mannerheimin lastensuojeluliitto tai Lastenklinikka (ihan heidän virallinen myyjänsä) meni samaan luokkaan lehtimyyjien ja vastaavien kanssa.

Ja pitäähän lehtiä saada myydä, mutta minä määrään milloin!

Uusi YEL-säätö hirvittää lähinnä nuorten yrittäjien puolesta. Pitkäaikaisemmille yrittäjille se on enemmän järjestelyjuttu, tuoreille voi kasvattaa edelleen kynnystä.

 

[Kilgore Trout]

Mielestäni melkoisen turhaa nostaa kauhukuvia hyvin harvinaisista konkurssitapauksista. Lisäksi kuten totesin, luottotappiot kuuluvat kaikkeen liiketoimintaan ja tottakai niiden hallitsemiseen kannattaa käyttää resursseja.

Toimittaja voi ihan samalla tapaa vaatia pidempiä maksuehtoja. Jos teoriasi siitä, että pitkä on yksiselitteisesti huono olisi totta - niin Ruotsissa pienet yritykset eivät yksinkertaisesti kykenisi toimimaan koska siellä pitkät maksuehdot ovat maan tapa. Tottakai yrityksen pitää pitää huolta omasta kassavirrasta eikä elää kädestä suuhun. Tottakai teoriassa on parempi mitä aikaisemmin kassaan tulee rahaa. Itse kuitenkin väitän omasta kokemuksestani, että yritykselle on huomattavasti hankalampaa hallita kassaa mikäli ei tiedä omia laskujaan kolmen viikon päähän, kuin jos omat tulot tiedetään 60 päivän päähän. Tärkeintä ei ole edes syklin pituus, vaan se että se on mahdollisimman tasainen ja ennustettava. Jos pitkään sykliin ei kykene, voi sitäkin yrittää hallita useilla eri keinoilla esimerkiksi neuvottelemalla tai hinnoittelemalla.

Minusta maksuaikaongelmat tuntuvat isossa kuvassa liioitelluilta. Tarjolla on paljon erilaisia factoringratkaisuja, joissa korko on varsin kohtuullinen. Erityisesti kun pitkiä maksuaikoja vaativat yritykset ovat juuri niitä jotka ovat laskurahoittajan kannalta parasta ja matalimmalla marginaalilla rahoitettavaa.

Jos kymmenien päivien maksuajan seurauksena sitoutuvan käyttöpääoman rahoittaminen on ylivoimaista, on yrityksen kustannusrakenne tai hinnoittelu jo valmiiksi pielessä.

Siirsin tämän sinällään mielenkiintoisen keskustelun tänne, koska tuolla AY-ketjussa se on väärässä paikassa.
@Jeffrey En väitä, että pitkä on yksiselitteisesti huono, vaan että se on yksiselitteisesti huonompi kuin lyhyt. Palkkoihin ei saa pidempiä maksuehtoja, eikä helpolla ostoihinkaan, jos ollenkaan.
Kassanhallinnan kannalta sillä ei ole merkitystä, jos liiketoiminta on muuten hanskassa. Mutta turha tässä on meidän tätä vängätä, jos edelleen olet sitä mieltä, että pitkä maksuaika on parempi, ja olet sellaisessa positiossa, niin käy ehdottamassa työnantajasi CEO:lle, että pidennetäänpäs asiakkaiden maksuehtoja +30 päivää. Tai kysy joltain yritysekonomilta.

@12961 En ole käyttänyt factoringratkaisuja vaan pelannut ylisuurella kassalla, joten en tiedä myöskään niiden korkoja. Mutta jos sanotaan, että factoringin käyttö nostaa rahoituskustannuksia 2% liikevaihdosta, ja liikevoitto on 12% liikevaihdosta, niin rahoituskustannusten nousu tiputtaa liikevoittoa jo 17%.
Meillä liikevoitto on tyypillisesti n. 20% luokkaa, eikä isoja investointitarpeita ole, joten rahoitus ei ole ollut ongelma. Alunperin tartuin @Jeffreyn väitteeseen, että pidemmät maksuajat tekisivät tästä yrittämisestä jotenkin helpompaa.

 

[Tuamas]

Todettakoon kaksi juttua.

A)
Ylipitkät maksuajat (60pv+) ja erityisesti niistäkin luistaminen (joka on ollut yleistyvä trendi isoilla toimijoilla viimeisen vuoden aikana) ovat monen pienen yrityksen turmio.

Täytyy olla suhteettoman iso kassa, jos esimerkiksi pystyy pyörittämään työvoimavaltaisella alalla noin pitkiä maksuaikoja.

Tuossa kuitenkin jää yrittäjän omaan piikkiin rahoitettavaksi ennen maksun kotiutumista ALV, palkat, tyel, ennakonpidätys, sairausvakuutusmaksu ja useimmiten myös mahdolliset tarvikeostot.

B)
Factoringin/laskurahoituksen näkeminen jotenkin edullisena rahoituksena on melkoinen harha, jossa demotaan ettei osata laskea edes vähää alusta ja jonka vuoksi moni pienyritys on jatkuvissa kassaongelmissa, kun katteesta iso siivu menee rahoitusyhtiölle.

Laskurahoituksen hinta vaihtelee 2-8% välillä laskun loppusummasta, riippuen kohteesta, käyttäjästä ja maksuehdosta.

Halvimmillaankin puhutaan kuitenkin käytännössä yli 20% vuosikorosta, vähän haastavammissa tapauksissa yli 50% vuosikorosta.

Kuka ottaisi pankista rahaa siihen hintaan?
Niin.

 

[12961]

@12961 En ole käyttänyt factoringratkaisuja vaan pelannut ylisuurella kassalla, joten en tiedä myöskään niiden korkoja. Mutta jos sanotaan, että factoringin käyttö nostaa rahoituskustannuksia 2% liikevaihdosta, ja liikevoitto on 12% liikevaihdosta, niin rahoituskustannusten nousu tiputtaa liikevoittoa jo 17%.
Meillä liikevoitto on tyypillisesti n. 20% luokkaa, eikä isoja investointitarpeita ole, joten rahoitus ei ole ollut ongelma. Alunperin tartuin @Jeffreyn väitteeseen, että pidemmät maksuajat tekisivät tästä yrittämisestä joten helpompaa.

Ehkä jouduit osaltani myös vähän väärään ristituleen, koska kommentoin yleisellä tasolla maksuaikojen vaikutusta. Ylisuurella kassalla (no, lyhyen koron rahastolla) pelataan täälläkin ja sijoitettuja liiketoiminnan voittoja on taseessa monen vuoden kulujen verran. Factoringien kuluista tiedän siksi, että omat toimittajat käyttävät niitä usein meille lähettämissään laskuissa ja olen niiden luonteesta mielenkiinnosta kysellyt. Todennäköisesti nämä ovat meidän ostolaskuissa käytössä siksi, että olemme likviditeetin ja omavaraisuusasteen näkökulmasta matalariskinen asiakas sekä toimittajalle että pankille. Muun muotoinen rahoitus voi hyvinkin olla kalliimpaa.

Varmaan olen sikälikin sokeutunut, että suurin asiakkuus tuo meillä alle 3% liikevaihdosta ja 50 suurinta yhteensä noin 35%. Harvinainen B2B-sektori kun näin. Maksuehdot on täysin erilainen kysymys yrityksissä, jotka ovat käytännössä riippuvaisia muutamasta yksittäisestä asiakkaasta.

 

[mjr]

Yrittäjyys - siis käytännössä pk-sektori - on täysin ihan eri asia kuin suuryrityksemme, jotka pitkälle kontrolloivat EK:ta. Edellistä hyödyttäisi pro-market, jälkimmäistä pro-business. Mutta silti, olennaisen irrationaalisesti, kummatkin kietoutuvat yhteen etujärjestökeskeisen pro-business -politiikan hyödyttämiseksi, lähinnä koska lyhytnäköisyys ja populismi.

 

[12961]

B)
Factoringin/laskurahoituksen näkeminen jotenkin edullisena rahoituksena on melkoinen harha, jossa demotaan ettei osata laskea edes vähää alusta ja jonka vuoksi moni pienyritys on jatkuvissa kassaongelmissa, kun katteesta iso siivu menee rahoitusyhtiölle.

Laskurahoituksen hinta vaihtelee 2-8% välillä laskun loppusummasta, riippuen kohteesta, käyttäjästä ja maksuehdosta.

Halvimmillaankin puhutaan kuitenkin käytännössä yli 20% vuosikorosta, vähän haastavammissa tapauksissa yli 50% vuosikorosta.

Kuka ottaisi pankista rahaa siihen hintaan?
Niin.

Tämä ei ole ihan näin yksiselitteistä. Isoissa pankeissa on tarjolla vakuudellisia laskurahoitusratkaisuja, joissa korko ei ole lähelläkään mainitsemiasi tasoja vaan aivan vertailukelpoinen minkä tahansa muun vakuudellisen rahoituksen kanssa.

Tällöin pitää tietysti olla hyvää vakuutta jota käyttää, eikä sellaista kovin pienestä, varsinkaan monelta työvoimavaltaisella alalla toimivasta yrityksestä löydy.

Monesti toki myös niin, että factoring on yritykselle yksi viimesijaisista keinoista. Silloin sitä ei myöskään saa Nordeasta tai OP:sta, vaan tyyliltään lähempänä pikavippitaloja olevilta rahoittajilta.

Itse asiassa, muistan keissin noin 10 vuoden takaa, jossa eräs monikansallinen asiakasyritys tarjosi oma-aloitteisesti citibankin laskurahoitusta toimittajiensa käyttöön samalla kun tinki maksuaikoja pidemmiksi. Kyse oli vakuudettomasta rahoituksesta ja korko oli todella kohtuullinen. Jos vertasi omaan vakuudellisen rahoituksen hintaan, ei marginaali ollut vuosikorkona kuin hyvin matalia prosentteja.

 

[Kilgore Trout]

Ehkä jouduit osaltani myös vähän väärään ristituleen, koska kommentoin yleisellä tasolla maksuaikojen vaikutusta. Ylisuurella kassalla (no, lyhyen koron rahastolla) pelataan täälläkin ja sijoitettuja liiketoiminnan voittoja on taseessa monen vuoden kulujen verran. Factoringien kuluista tiedän siksi, että omat toimittajat käyttävät niitä usein meille lähettämissään laskuissa ja olen niiden luonteesta mielenkiinnosta kysellyt. Todennäköisesti nämä ovat meidän ostolaskuissa käytössä siksi, että olemme likviditeetin ja omavaraisuusasteen näkökulmasta matalariskinen asiakas sekä toimittajalle että pankille. Muun muotoinen rahoitus voi hyvinkin olla kalliimpaa.

Varmaan olen sikälikin sokeutunut, että suurin asiakkuus tuo meillä alle 3% liikevaihdosta ja 50 suurinta yhteensä noin 35%. Harvinainen B2B-sektori kun näin. Maksuehdot on täysin erilainen kysymys yrityksissä, jotka ovat käytännössä riippuvaisia muutamasta yksittäisestä asiakkaasta.

Meillä tilanne on tosiaan se, että meillä on asiakkaina muutama iso vientialan yritys. Tavoitteena on ollut se, ettei yhden osuus kasvaisi yli 1/3 liikevaihdosta, koska se lisää riskiä ja parantaa asiakkaan neuvotteluasemaa liikaa.
Olen tätä sirkusta pyörittänyt nyt reilusti yli 30 vuotta yhdellä exitillä, joka osui puhtaalla tuurilla sopivasti ennen finanssikriisiä. Takana ei ole yhtään tappiollista tilikautta, vaikka tiukkojakin tilanteita on ollut.
En silti väitä etteikö asioita olisi voinut ja voisi edelleen tehdä paremminkin, joskin toki huonomminkin, ja opittavaa on aina.