Clayman on se bändin viimeinen levy, joka toimii itselleni. Toki Clayman poikkeaa aika paljon edellisistään ja aikoinaan siitä tuli aika paljon kritiikkiä myös, koska se "Göteborg deathmetal" jäi yhtyeeltä vähän taka-alalle. Bändi muuten uudelleen levytti kyseisen kappaleen ja kolme muuta Claymanilta just äsken "levyn kunniaksi". Alkuperäiset fanit vittuuntuivat odotetusti täysin, "Why fix something that isn't broken?". Tälle versiolle 9/10.
Tomi Joutsen oli vielä tähän aikaan ujo poika ennenkuin Suomen paras metallilaulaja.
Tasapaksua kreikkalaista musiikkia. Välillä ihan hienoa musisointia, mutta suurimmaksi osaksi tylsää ja tasapaksua jauhantaa. Kuuden minuutin kappale, jossa oli puolet löysää läpyttelyä. Biisille 5/10
Ihastuin tältä bändiltä joku aika sitten Quiet Complaint nimiseen biisiin, joka on mielestäni erittäinkin miellyttävä biisi. Sen ulkopuolelta en oikein ihastu tähän bändiin. Vokaalit ovat samaa melkein joka biisissä, eikä niihin paljoa eri sävyjä mahdu. Ymmärrän, että ei haluta liittyä siihen jo lähes puhki tallottuun puhtaiden lauluosuuksien maastoon örinöiden seassa. Mielestäni se on kuitenkin väärä päätös, koska tämä musiikki on muuten sellaista, joka huutaa niitä herkempiä lauluosuuksia. En ole bändin tuotantoa ihan mikroskooppisella tarkkuudella kuunnellut, että ihan varma en ole puhtaiden puuttumisesta koko tuotannossa. Musiikki sinänsä ihan asiallista, mutta ongelma omalla kohdallani on se, että olen kyllästänyt itseäni tällaisella jo vuosikausia. Sille quiet complaintille olisin antanut yli ysin arvosanan, mutta tämä oli enemmän tasapaksua tusinaa, toki ihan hyvää. 6 1/2 / 10
No itseasiassa kun nyt jäin tuota biisiä miettimään ja kuuntelinkin niin laitetaan sitten se.
Ei tainnut olla coveri Iron Maidenista, mutta näin asiaan perehtymättömälle jos olisi laitettu kymmenen Iron Maidenin biisiä ja tuo sinne väliin, niin en olisi erottanut. En välitä Iron Maidenista, enkä äskeisestä biiseistäkään, joten annan 5/10.Tämä ei ole coveri Iron Maidenin Iron Maidenistä.
Norjalaista kyllä, black metalia ei lähelläkään.Taisi olla norjalaista black metallia tämä Insahnin biisi.
Taisi olla norjalaista black metallia tämä Insahnin biisi. Onneksi multa hajosivat luurit, ettei tullut pahaa oloa tuosta ajoittaisesta örinälaulusta. Ihmettelen, jos näiden urosten äänihuulet toimivat enää muutaman kymmenen vuoden päästä. Oli tuossa biisissä hyviäkin elementtejä, mutta ärjylaulut alentavat jonkin verran pisteitä. Melodiasta ja oikeasta laulutavasta annan 6/10.
Tähän sitten folk-pitoista heavyprogea Kanadasta bändiltä, joka taitaa myös doom metallin.
Kiuas: tuli seurusteltua nuorena yhden tapauksen kanssa, jolla oli ollut sutinaa yhden Kiuaksen soittajan kanssa. Ihan hyvä noin ylipäätään että jäi lyhyeksi se suhde.
Ne Oblivicaris... Uusi tuttavuus. Kuulostaa ensikättelemältä aivan hyvältä. Aika pian avautuu että on mukavaa progea luvassa. Hienosti rankkenee (saakohan tähän örinää mukaan...). Kyllä saa!!! Meikä pitää. Aivan tunnelmallista kuljetusta ja tuo viuluhomma toimii. Just tänään kuuntelin tyttären kanssa My Dying Bride:n yhden biisin, missä on hienosti käytetty viulua, tuli vaan mieleen. Tykkään tässä lauluäänestä, öristä voi niin monella eri tavalla ja tässä kyllä toimii. Esim Messuggah, vaikka hyvää musaa on niin se laulu ei oo koskaan iskenyt. Dark Tranquillity, Edge Of Sanity ja Amorphis ysäriltä toimii vieläkin aina. Hienoja myös nämä rauhoittumiskohdat tässä Plague Flowersissa. Hetken luulin jo että löytyy naissolisti, mutta ei sentään, se olisi ollut jo liian hyvä :) Ei pisteitä, taidetta ei pidä arvostella...
Minkähän sitä keksis tähän... Vaikka tämä Ukrainan lahja:
Opeth löytyy myös progebändien rekisteristä, joten päätin kuunnella biisin. Olihan siinä tunnelmaa, hyvää soittoa ja laulua. Täytyypä tutustua bändiin vähän tarkemmin. Ehkä se tutustumattomuus on johtunut siitä, että bändi on ruotsalainen. Flower Kings on ollut ainoa ruotsalainen progebändi, jota olen kuunnellut säännöllisesti. Biisi oli oikein hyvä ja saa pisteitä 8/10.
Tää on räväkkää sympho-progea Jenkkilästä bändiltä, jota olen viime aikoina eniten kuunnellut.
Mennään tuosta mahdollisesta Portnoysta Dream Theateriin ja pysytään progessa. Pahoittelut, että biisi on pitkä, eikä edusta yleistä linjaa siinä, mitä DT fanit pitävät hyvänä.