Mainos

Ylioppilaskirjoitukset

  • 293 696
  • 1 528

Barney

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL-SaiPa
Keskimäärin kuutisen tuntia tehokasta opiskelua päivässä alkaa olemaan se raja, jonka jälkeen tulokset eivät oikeastaan enää parane ja tällöin on myös suurena vaarana, että fyysinen ja henkinen jaksaminen lopahtavat.
No tuo fyysinen ja henkinen jaksaminen on varmaan aika yksilöllistä. Jos nukkuu hyvin, liikkuu paljon ja syö terveellisesti, niin silloin jaksaa tietenkin enemmän. Henkilön peruskunto vaikuttaa varmasti myös jaksamiseen. Omakohtainen kokemus on ainakin, että tuon kahdeksan tuntia voi opiskella päivittäin ilman että se alkaa käymään mitenkään raskaaksi. Asiaa en ole enempää tutkinut, joten vaikea sanoa, että kuinka paljon esimerkiksi liikunta vaikuttaa tuohon jaksamiseen, sillä käsittääkseni melko moni pääsykokeisiin lukeva henkilö jättää sen vähälle tai jopa kokonaan pois. Itse kävin yleensä kerran päivässä juoksulenkillä ja kerran tai kaksi lyhyehköllä (30-60min) kävelyllä.

Jos mietitään pitkällä ajanjaksolla (vaikka se kolme vuotta), niin itse en tuollaiseen opiskelumäärään pystyisi. En usko, että se jäisi kiinni siitä etten henkisesti tai fyysisesti jaksaisi tehdä sitä, vaan itse ainakin koen olevani niin mukavuudenhaluinen ihminen, että haluaisin tehdä myös muita asioita. Voihan se olla, että tuo kuusi tuntia on sellainen keskimääräinen opiskelumäärä, mutta ainakin itse pystyin mielestäni opiskelemaan myös enemmän tehokkaasti. Tietenkin tuohon vaikuttavat myös opiskeltava aihe, sen mielekkyys, opiskelumetodit yms. Suurin osa "vaikeimmille aloille" päässeistä kuitenkin lukee reilusti enemmän kuin tuon kuusi tuntia päivässä pitkän aikaa ennen pääsykokeita, joten aika vaikea on uskoa, että tuollainen suuri tuntimäärä ainakaan heikentäisi heidän mahdollisuuksiaan.
 

cottonmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo & Philadelphia Flyers
Omakohtainen kokemus on ainakin, että tuon kahdeksan tuntia voi opiskella päivittäin ilman että se alkaa käymään mitenkään raskaaksi.

Suurin osa "vaikeimmille aloille" päässeistä kuitenkin lukee reilusti enemmän kuin tuon kuusi tuntia päivässä pitkän aikaa ennen pääsykokeita, joten aika vaikea on uskoa, että tuollainen suuri tuntimäärä ainakaan heikentäisi heidän mahdollisuuksiaan.

Pystyy, pystyy varmastikin, mutta esim. tuon lääkiksen kohdalla on tullut selväksi, että sinne sisäänpäässeiden kohdalla tuo lisäaika ei tuonut enää oikeastaan ollenkaan parempia tuloksia, mutta puolestaan riskeerasi ainakin osin jaksamista. Varsinkin, jos ajat kasvoivat lähelle esim. kymmentä tuntia.

Tässä tullaan myös siihen, että mitä se opiskelu oikeasti on ja kuinka tehokasta se on. On helppoa sanoa, että on ollut kymmenen tuntia päivässä kirjastossa lukemassa, mutta se itsessään ei vielä kerro oikeastaan mitään. Onko ollut puhelimella kuinka paljon, miten pitkiksi tauot venyvät tai kuinka paljon enää esim. viimeisinä tunteina pystyy sisäistämään lukemaansa. Viisikymmentä minuuttia aktiivista opiskelua ja kymmenen minuutin tauko kertaa kaksi ja tähän väliin puolen tunnin tai 45 minuutin ruokis. Sama setti uudestaan ja puolen tunnin tauko. Tämän jälkeen vielä kolmas rutistu samalla kaavalla. Tämä on osoittautunut monella melko toimivaksi kaavaksi, mutta toki kaikki on aina yksilöstä kiinni. Tämän jälkeen jää vielä aikaa reilusti palautumiselle ja illalla vaikka kevyelle kertaamiselle, jos siltä tuntuu.

Tärkeintä on tehdä se mitä tekee kunnolla ja aktiivisesti sekä muistaa vastapaino. Ihan lukiolaiselle myös pienenä pro tippinä, että panostakaa äidinkieleen lukiossa ja lukee muutenkin. Sen kautta usein kehittyy osaaminen, jolla pystyy sisäistämään isojakin kokonaisuuksia nopeasti ja kyky tuoda oma osaaminen esille.
 

TrueThat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Rangers, Real Madrid
Hyviä pointteja yllä. Tosiaan pitkiä päiviä jaksaa painaa paremmin, jos koko aika ei ole sitä puhdasta pänttäämistä. Harmiksi oma pääsykokeeni oli puhdasta ulkolukua painottava eli siinä tosissaan mitattiin sitä, kuinka motivoitunut olet opettelemaan nippelitiedot. Aineistosta kun saatettiin kysyä ihan mitä tahansa ja ikävästi oli kikkailtu kysymyksiä niin, että yksi sana saattoi muuttaa koko vastauksen merkityksen. Kyseessä siis Jyväskylän yliopiston psykologian pääsykoe, johon oli luettavana tilastotieteen kirja sekä 15 alan artikkelia.

Nythän tämän pääsykokeiden uudistuksen myötä koe on muuttunut ja soveltuvuuskokeet poistuvat kokonaan. Mitä tulee ylioppilaskirjoituksiin niin niihin lukeminen oli lastenleikkiä verrattuna pääsykokeisiin. Onneksi olen suht nopea ja tehokas oppija, joten muihin verrattuna vähäiset lukutuntini riittivät helposti sisäänpääsyyn.
 

eriatarka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Itsekin olen hämmästellyt noita tuntimääriä, mitä monet tuntuvat pystyvän lukemaan. Omalla kohdalla olen havainnut, että 4-5 tuntia tehokasta lukemista on se maksimi johon pystyn päivässä. Ja tämä aika tosiaan on sitä itse lukemista, ei puhelimen räpläystä tai haaveilua. Tuon ajan jälkeen vaan tunnen itseni väsyneeksi, keskittyminen alkaa herpaantua ja tuntuu, etteivät aivot enää ota tietoa vastaan. Yo-kirjoituksiin en kyllä noin kauan lukenut päivässä.

Pääsykokeisiin lukemisen aloitin klo 9-10 välillä aamulla ja lopetin siinä klo 15-16 aikaan. Tuosta kun vähentää kaikki vessa-ja ruokatauot, ne hetket kun ajatukset harhailivat ihan muualla sekä pakolliset netin räpläykset tuli varmaan keskimäärin luettua se neljä tuntia päivässä. Viikonloput pidin vapaata, mutta lukuaikaa oli sen neljän kuukauden verran niin aika riitti hyvin. Ja alana tosiaan psykologia.

Itse luin aikoinaan (20 vuotta sitten) yo-kirjoituksiin siten, että heräsin aamulla n. klo 7-8, aamupalan jälkeen luin 3-4 tuntia. Sitten ruokatauko, luin 1-2 tuntia, kahvitauko, joka sisälsi myös puolisen tuntia musiikin kuuntelua ja sen jälkeen vielä 1-2 tuntia lukemista. Karkeasti klo 8-16 päiviä, mutta taukoja väleissä. Lukemisen jälkeen salille ja illalla vain katselin telkkaria ja kuuntelin musaa. Luin ma-pe ja viikonloput pidin vapaata, hengailin kavereiden kanssa, kävin baareissa ym. ja olin miettimättä kirjoituksia. Ennen luku-urakan alkua tein tarkan ohjeman tyyliin "ma 15.3.1999: matematiikka (funktiot & yhtälöt 1-2), ti 16.3.1999: matematiikka (geometria, analyyttinen geometria) ja pitäydyin suunnitelmissa. Suunnitelmani toimi ja ylisuoritin kirjoituksissa tasooni nähden.

Panostin myös siihen, että olen koepäivinä iskussa: Nukuin hyvin, heräsin hyvissä ajoin, aamulla chillailin, kuuntelin musaa tms. että oli hyvä fiilis. Söin runsaan ja proteiinipitoisen aamiaisen, jolla pärjäsin pitkään, kokeen aikana söin vain vähän.
 

Mälkiä

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, juridiset esteet
Jos mietitään pitkällä ajanjaksolla (vaikka se kolme vuotta), niin itse en tuollaiseen opiskelumäärään pystyisi. En usko, että se jäisi kiinni siitä etten henkisesti tai fyysisesti jaksaisi tehdä sitä, vaan itse ainakin koen olevani niin mukavuudenhaluinen ihminen, että haluaisin tehdä myös muita asioita. Voihan se olla, että tuo kuusi tuntia on sellainen keskimääräinen opiskelumäärä, mutta ainakin itse pystyin mielestäni opiskelemaan myös enemmän tehokkaasti. Tietenkin tuohon vaikuttavat myös opiskeltava aihe, sen mielekkyys, opiskelumetodit yms. Suurin osa "vaikeimmille aloille" päässeistä kuitenkin lukee reilusti enemmän kuin tuon kuusi tuntia päivässä pitkän aikaa ennen pääsykokeita, joten aika vaikea on uskoa, että tuollainen suuri tuntimäärä ainakaan heikentäisi heidän mahdollisuuksiaan.

Onko tälle jotain lähdettä?

Ja vaikka noin olisikin, niin en ymmärrä miksi vänkäät tästä vastaan, kun alan ihminen kärräsi tähän ketjuun juuri kottikärryllisen tutkittua faktaa, jonka mukaan keskimäärin suunnilleen kuuteen tuntiin rajoittuu se, mihin oletettavasti peruslahjakaskin porukka pystyy ajatuksen kanssa.

edit. Kielioppi huono
 

huhheijaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Tässä kyllä tehdään turhaa työtä ja mahdollisesti jopa heikennetään omia mahdollisuuksia omaksua tietoa ja sitä kautta päästä sisään. Keskimäärin kuutisen tuntia tehokasta opiskelua päivässä alkaa olemaan se raja, jonka jälkeen tulokset eivät oikeastaan enää parane ja tällöin on myös suurena vaarana, että fyysinen ja henkinen jaksaminen lopahtavat. Mistä tiedän tämän?
Ei varmasti optimaalisin tapa, mutta jotkut pystyvät tuohon, eikä ole hirveästi noiden yksilöiden sisäänpääsyä haitannut. Olen siis jutellut valmennuskurssien järjestäjille, sisäänpäässeille, valmennuskursseilla oleville ja sitten omille kavereille. Tosin tuossa pitää ottaa huomioon, että oikeustieteelliseen oli silloin, kun itse näitä seuraillut vain 2kk aikaa lukea materiaalia, joten ei tuota rääkkiä niin kauaa tarvitse kestää. Toki osa varmasti liioittelee lukutunteja varsinkin hakuprosessin aikana, mutta ei nuo luvut mitenkään uskomattomia ole. Itsekin aika laiskana paskana sain sellaiset 5-6h tehokasta lukuaikaa päivässä + valmennuskurssi melkein joka arkipäivä lisäsi 3h. Käytännössä kasilta aamulla alkoi työstäminen ja valmennuskurssi loppui iltaysiltä. Eikä siinä välissäkään ollut kuin yksi pitkä tauko(pidin kuitenkin siis lyhyitä taukoja tunnin välein+yhden puolen tunnin tauon), johon kuului ruokailu ja valmennuskurssille siirtyminen. Tosin pidin vapaapäiviä 1-2 viikossa.

Ja tosiaan oikikseen hakeminen ei yleisesti ole pelkkää lukemista, vaan monella on kaiken maailman post-it -lappuja, joissa on termejä. Moni aloittaa päivän kertaamalla ja kertailee vielä sitten ennen kuin menee nukkumaan etc.

E: Täsmennän myös sen verran, että kun puhun lukuajasta, niin lasken siihen myös kertaamisen ja esim listojen työstämisen. Tarkoittaa käytännössä siis opiskeluaikaa.
 
Viimeksi muokattu:

Barney

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL-SaiPa
Onko tälle jotain lähdettä?
Esimerkiksi käymälläni valmennuskurssilla oli tilastoja siitä, että kuinka paljon pääsykokeista läpi pääsevät joutuvat keskimäärin lukemaan ja päiväkohtaiseksi keskiarvoksi tuli yli tuon 6 tuntia. Lisäksi olen keskustellut ystävieni kanssa, jotka ovat hakeneet ns. "koville aloille" ja lähes kaikkien päiväkohtainen opiskelumäärä on ollut enemmän kuin tuon 6 tuntia.

Ja vaikka noin olisikin, niin en ymmärrä miksi vänkäät tästä vastaan, kun alan ihminen kärräsi tähän ketjuun juuri kottikärryllisen tutkittua faktaa, jonka mukaan keskimäärin suunnilleen kuuteen tuntiin rajoittuu se, mihin oletettavasti peruslahjakaskin porukka pystyy ajatuksen kanssa.
Käsittääkseni keskustelupalstalla on tarkoitus keskustella. Myönsin edellisessä viestissäni, että tuo kuusi tuntia voi olla sellainen keskimääräinen opiskelumäärä/päivä, jonka jälkeen yksilön oppiminen ei enää parane. En kuitenkaan usko, että tuo on mikään absoluuttinen fakta, sillä yksilöt ovat erilaisia. Hyvänä vertailukohtana tähän toimii esimerkiksi unen määrä. On olemassa keskiarvo, jonka nukkumalla ihminen on tehokkaimmillaan, mutta ei se optimaalinen unen määrä ole kuitenkaan kaikilla sama. Tämän saman uskon liittyvän myös opiskeluun. Omakohtainen kokemus on, että tuon kuuden tunninkin jälkeen oppimiseni oli hyvää, joten ei tuossa ainakaan itselläni mitään notkahdusta käynyt, enkä todellakaan koe tehneeni turhaa työtä. Toki joillainhan se optimaalinen opiskelun määrä/päivä voi olla myös vähemmän kuin tuon kuusi tuntia, jolloin tuo voi olla ihan hyvin keskiarvo. En kuitenkaan itse allekirjoita tuota nimimerkin @cottonmouth esittämää yleistystä, että yli kuuden tunnin opiskelulla tekee turhaa työtä tai jopa heikentää mahdollisuuksiaan päästä pääsykokeesta läpi.
 

Mälkiä

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, juridiset esteet
Esimerkiksi käymälläni valmennuskurssilla oli tilastoja siitä, että kuinka paljon pääsykokeista läpi pääsevät joutuvat keskimäärin lukemaan ja päiväkohtaiseksi keskiarvoksi tuli yli tuon 6 tuntia. Lisäksi olen keskustellut ystävieni kanssa, jotka ovat hakeneet ns. "koville aloille" ja lähes kaikkien päiväkohtainen opiskelumäärä on ollut enemmän kuin tuon 6 tuntia.
Tässä keskustelussa on nyt mielestäni eroteltava kaksi pointtia: kuinka paljon pääsykokeisiin on mahdollista keskimäärin ajatuksen kanssa lukea, ja kuinka paljon ihmiset väitetysti lukevat. Tuo näkemäsi tilasto (huom. tutkimusmenetelmä auki, onko itse raportoitu vai jotenkin muuten mitattu) ilmeisesti kertoo vain sen tuntimäärän, jonka läpi päässeet ovat keskimäärin lukeneet. Se ei sinällään ota kantaa siihen, kuinka paljon "joutuu" lukemaan, tai kuinka laadukkaasti tuo aika on käytetty oppimiseen. Ja on tervettä ymmärtää ero a) ylle referoitujen kattavan datan pohjalta tehtyjen keskiarvojen ja niiden pohjalta tehtyjen päätelmien ja b) yksien näkemiesi tilastojen, subjektiivisen kokemuksesi ja muutaman kuulemasi itse raportoidun tuntimäärän välillä.


Käsittääkseni keskustelupalstalla on tarkoitus keskustella. Myönsin edellisessä viestissäni, että tuo kuusi tuntia voi olla sellainen keskimääräinen opiskelumäärä/päivä, jonka jälkeen yksilön oppiminen ei enää parane. En kuitenkaan usko, että tuo on mikään absoluuttinen fakta, sillä yksilöt ovat erilaisia. Hyvänä vertailukohtana tähän toimii esimerkiksi unen määrä. On olemassa keskiarvo, jonka nukkumalla ihminen on tehokkaimmillaan, mutta ei se optimaalinen unen määrä ole kuitenkaan kaikilla sama. Tämän saman uskon liittyvän myös opiskeluun. Omakohtainen kokemus on, että tuon kuuden tunninkin jälkeen oppimiseni oli hyvää, joten ei tuossa ainakaan itselläni mitään notkahdusta käynyt, enkä todellakaan koe tehneeni turhaa työtä. Toki joillainhan se optimaalinen opiskelun määrä/päivä voi olla myös vähemmän kuin tuon kuusi tuntia, jolloin tuo voi olla ihan hyvin keskiarvo. En kuitenkaan itse allekirjoita tuota nimimerkin @cottonmouth esittämää yleistystä, että yli kuuden tunnin opiskelulla tekee turhaa työtä tai jopa heikentää mahdollisuuksiaan päästä pääsykokeesta läpi.
Minusta se on edelleen vänkäämistä, kun ikään kuin asettelee itsepintaisesti oman henkilökohtaisen kokemuksen laajan tilastodatan yläpuolelle. Keskiarvon olemus on se, että siinä otetaan kaikki ääripäätkin huomioon, eikä se kiellä poikkeuksien olemassaoloa. Tuo noin kuuden tunnin tehokkaan lukemisen keskiarvo ei kerta kaikkiaan tarvitse allekirjoitustasi, se on ilmeisen laajan datamäärän pohjalta laskettu fakta.
 

Barney

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL-SaiPa
Minusta se on edelleen vänkäämistä, kun ikään kuin asettelee itsepintaisesti oman henkilökohtaisen kokemuksen laajan tilastodatan yläpuolelle. Keskiarvon olemus on se, että siinä otetaan kaikki ääripäätkin huomioon, eikä se kiellä poikkeuksien olemassaoloa. Tuo noin kuuden tunnin tehokkaan lukemisen keskiarvo ei kerta kaikkiaan tarvitse allekirjoitustasi, se on ilmeisen laajan datamäärän pohjalta laskettu fakta.
Sinä voit sen laskea vänkäämiseksi, mutta en edelleenkän allekirjoita tuota yleistystä, että yli kuuden tunnin päiväkohtainen opiskelu on turhaa tai mahdollisesti jopa heikentää mahdollisuutta päästä opiskelemaan. Joillain ihmisillä, tai jopa suurella osalla se voi olla noin, mutta ei kaikilla. Jos otetaan vaikka esimerkki, jossa kaksi henkilöä ovat ihan samalla lähtöviivalla (sama lähtötaso, yhtä lahjakkaita, suorittavat samalla tasolla paineen alla yms.). Toinen näistä opiskelee 90 päivän aikana keskimäärin kuusi tuntia päivässä, mikä tekee yhteensä 540 tuntia. Toinen opiskelee 9 tuntia päivässä, mikä tekee 810 tuntia. Kyllä minä ainakin väitän, että tämä 270 tuntia enemmän opiskellut henkilö on tuollaisessa tapauksessa omaksunut paljon enemmän tietoa ja hänellä on suurempi todennäköisyys läpäistä pääsykoe. Voit olla vapaasti eri mieltä, mutta itse en ainakaan usko, että ylimääräisestä opiskelusta on koskaan haittaa, etenkään jos sen tekee niin, että esimerkiksi unen määrä tai henkinen ja fyysinen jaksaminen eivät kärsi. Kuten jo aikaisemmin sanoin, niin tuohon fyysiseen ja henkiseen jaksamiseen vaikuttavat paljon myös yksilön elämäntavat, mutta kyllä hyväkuntoinen nuori jaksaa hyvin opiskella enemmän kuin kuusi tuntia ilman että se vaikuttaisi mitenkään jaksamiseen.

Tuossa "suuressa otannassa" oli nyt yhden alan tilastoja, joten liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä en lähtisi tuosta tekemään. Jos verrataan esimerkiksi matematiikan opiskelua tai jonkun lukuaineen opiskelua, niin niilläkin on varmasti järkyttävän suuri ero. En minäkään jaksaisi jotain vaikeita matematiikan asioita opiskella tehokkaasti kahdeksaa tuntia päivässä, mutta lukuaineet ovat monesti helpompia. Etenkin sellaisessa tapauksessa, jossa kirjat pitää käytännössä oppia ulkoa, niin yleensä siinä se toistojen määrän merkitys kasvaa. Tehokkuuten vaikuttaa varmasti myös se, että opiskeleeko yhtä kirjaa koko päivän, vai vaihtaako sen jossain vaiheessa toiseen, joka voi monen alan pääsykokeissa olla myös ihan erilainen ja eri aiheeseen liittyvä.
 

Mälkiä

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, juridiset esteet
Sinä voit sen laskea vänkäämiseksi, mutta en edelleenkän allekirjoita tuota yleistystä, että yli kuuden tunnin päiväkohtainen opiskelu on turhaa tai mahdollisesti jopa heikentää mahdollisuutta päästä opiskelemaan. Joillain ihmisillä, tai jopa suurella osalla se voi olla noin, mutta ei kaikilla. Jos otetaan vaikka esimerkki, jossa kaksi henkilöä ovat ihan samalla lähtöviivalla (sama lähtötaso, yhtä lahjakkaita, suorittavat samalla tasolla paineen alla yms.). Toinen näistä opiskelee 90 päivän aikana keskimäärin kuusi tuntia päivässä, mikä tekee yhteensä 540 tuntia. Toinen opiskelee 9 tuntia päivässä, mikä tekee 810 tuntia. Kyllä minä ainakin väitän, että tämä 270 tuntia enemmän opiskellut henkilö on tuollaisessa tapauksessa omaksunut paljon enemmän tietoa ja hänellä on suurempi todennäköisyys läpäistä pääsykoe. Voit olla vapaasti eri mieltä, mutta itse en ainakaan usko, että ylimääräisestä opiskelusta on koskaan haittaa, etenkään jos sen tekee niin, että esimerkiksi unen määrä tai henkinen ja fyysinen jaksaminen eivät kärsi. Kuten jo aikaisemmin sanoin, niin tuohon fyysiseen ja henkiseen jaksamiseen vaikuttavat paljon myös yksilön elämäntavat, mutta kyllä hyväkuntoinen nuori jaksaa hyvin opiskella enemmän kuin kuusi tuntia ilman että se vaikuttaisi mitenkään jaksamiseen.

Tuossa "suuressa otannassa" oli nyt yhden alan tilastoja, joten liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä en lähtisi tuosta tekemään. Jos verrataan esimerkiksi matematiikan opiskelua tai jonkun lukuaineen opiskelua, niin niilläkin on varmasti järkyttävän suuri ero. En minäkään jaksaisi jotain vaikeita matematiikan asioita opiskella tehokkaasti kahdeksaa tuntia päivässä, mutta lukuaineet ovat monesti helpompia. Etenkin sellaisessa tapauksessa, jossa kirjat pitää käytännössä oppia ulkoa, niin yleensä siinä se toistojen määrän merkitys kasvaa. Tehokkuuten vaikuttaa varmasti myös se, että opiskeleeko yhtä kirjaa koko päivän, vai vaihtaako sen jossain vaiheessa toiseen, joka voi monen alan pääsykokeissa olla myös ihan erilainen ja eri aiheeseen liittyvä.

Mielenkiintoinen vertailu kyllä. Yhdeksän tuntia on toisaalta kuuteen verrattuna jo niin paljon enemmän, että siinä on mahdollista elämän muiden osa-alueiden ottaa vähän osumaa, mutta toisaalta kyse on vain kolmesta kuukaudesta, joten ehkä sillä ei niin ole väliä.

Tuohon vertailuun ei ehkä riitä vain se, että tietää näiden olevan tasavertaisia, vaan pitäisi myös tietää, kuinka lahjakkaita nämä ovat. Luulisin, että mitä kykenevämmistä yksilöistä on kyse, sen suuremmaksi tuo ero eri määrän lukeneilla, tasavertaisilla koekaniineilla kasvaisi. Eli siis tuossa vertailussa olisi kai enimmäkseen merkitystä sillä, onko koekaniini tarpeeksi laadukas hyötymään tunneista 6-9.

Siitä olen kyllä samaa mieltä, että jaksamisella on suuri vaikutus, mutta tähän vaikuttaa sekä se, mitä tekee lukemisen ulkopuolella, että mitä tekee sen aikana. Oma lähestymistapani on tietenkin se, kuinka selviän kaikista helpoiten, ja se on varmaankin syy siihen, miksi jotenkin naurattaa nämä pysäytyskellosankarit, jotka ylpeilevät juuri sillä suurella työn määrällä ("mä luin 36h vuorokaudessa laskettuna niin, että yksi silmä luki yhtä kirjaa ja toinen toista 18h päivässä, ja kirjoitin kaksia eri muistiinpanoja eri käsillä samaan aikaan ja kävin kerran kuussa vessassa", tms), mikä jo itsessään viittaa siihen, että a) jos tarvitsee noin paljon aikaa, lukutekniikan on oltava erittäin heikko, tai b) kyseessä on 1/100000 poikkeusyksilö.

Minun on vaan vaikea uskoa, että Suomen vaikeimpiinkaan pääykokeisiin olisi pakko lukea minuuttiakaan yli viittä tuntia päivässä, jos tekniikka on kunnossa, ja tietää mitä tekee. Alun perin tulin tänne huutelemaankin siksi, että jotenkin ärsyttää se, että sellaista kuukausia kestävää yli kahdeksan tunnin keskiarvoa normaalina pitävillä ihmisillä siihen näyttää sisältyvän sellainen ajatus, että tuollainen määrä on tarpeellinen, tai että ajallisesti on pakko lukea noin paljon päästäkseen sisään johonkin tiettyyn kouluun. Puhumattakaan siitä, miten luottavaisesti porukka näyttää suhtautuvan näihin työmäärästään usein ylpeiden lukutoukkien (osa näistä on vielä teini-ikäisiä) itse raportoituihin mittaustuloksiin.
 

Kynämestari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Red Wings
Jaahas. Huomenna toinen osa äikästä. Ekasta sain 30p, joka tuntuu olevan jonkinlainen vakio, sillä kaikki mun kaverit saivat saman. Ens viikolla sitten matikka. Bilsastakin tullut open pisteet, 89. Viime kerral L:n raja oli 94, ei ihan riittänyt sinne. Toki ne varmaan sensorin toimesta vielä liikkuu. Yläkanttiin meni, laitoin E:n tavotteeksi ja meni lähelle L:ää. Onko muille vielä tullut open pisteitä?
 
Kai näissä on sitten koulu/opettajakohtaisia eroja, että miten ja milloin nuo arvioidut pisteet saa tietoonsa vai saako ollenkaan.

Kyllä kokelaalla on oikeus saada alustavan arvioinnin pisteet tietoonsa. Arviointiaikaa lienee se viikko. Eli viime perjantain reaalit palautetaan YTL:n käsittelyyn tänään.
 

mutina

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Chicago Blackhawks, Fife Flyers
Kyllä kokelaalla on oikeus saada alustavan arvioinnin pisteet tietoonsa. Arviointiaikaa lienee se viikko. Eli viime perjantain reaalit palautetaan YTL:n käsittelyyn tänään.
Näin on. Mutta nykyään ne taitaa tulla s-postiin automaattisesti, kun alustava arviointi on jätetty. Poikkeuksena opiskelijat, jotka eivät ole enää koulussa kirjoilla. Tai jotka muusta syystä eivät ole kirjanneet s-postiosoitetta järjestelmään.
 

mutina

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Chicago Blackhawks, Fife Flyers
^

Eivät tule ylioppilaskokeesta suoraan opiskelijoille.
Sittenpä olen saanut väärää informaatiota. asia ei minua henkilökohtaisesti koske, mutta satuin kysymään asiaa tiistaina henkilöltä, jonka uskoin siitä tietävän. Kiitos korjauksesta.
 
^

Kysymys voi toki olla siitä, että ko. koulu toimittaa tulokset kootusti opiskelijoille spostilla tahi Wilman kautta. YTL ei niitä suoraan lähetä.
 

cottonmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo & Philadelphia Flyers
Mutta nykyään ne taitaa tulla s-postiin automaattisesti, kun alustava arviointi on jätetty.

Perus-Abitti-kokeissa tulee joo, jos on sähköpostinsa ilmoittanut, ei ylppäreistä.

Kyllä kokelaalla on oikeus saada alustavan arvioinnin pisteet tietoonsa. Arviointiaikaa lienee se viikko. Eli viime perjantain reaalit palautetaan YTL:n käsittelyyn tänään.

Viikossa pitää lähettää sähköisesti alustava pisteytys YTL:lle, jos opettajalla on arvosteltavia kokeita alle 21. Jokaisella kokelaalla on oikeus tietää alustavat pisteensä, mutta metodi voi olla sitten aika moninainen. Koulun ilmoitustaulu/säpo/Wilma-viesti/jne.

Bilsastakin tullut open pisteet, 89. Viime kerral L:n raja oli 94, ei ihan riittänyt sinne. Toki ne varmaan sensorin toimesta vielä liikkuu.

Nykyisin, kun reaaleissa on 120 täysi pistemäärä, niin jopa 10-20 pisteen muutokset sensoreilta ovat ihan mahdollisia. Toki tässä on ainekohtaisia eroja.
 

A Siente

Jäsen
En tiedä mikä käytäntö nykyisin on, mutta mun aikaan sai olla kuus tuntia poissa per aine. Suosittelen käyttämään tämän. Olkaa niin paljon poissa kuin vain voitte ja kuitatkaa itsenne sairaaksi wilmassa (vissii yhä käytössä). Turhaan te joka aamu meette sinne. Viimeinen vuosi nyt on pelkkää läpsyttelyä. Pari tuntia päivässä.
 

A Siente

Jäsen
Jokainen tekee miten parhaaksi näkee. Sen sanon ettei ennen kirjoituksia kannata stressata. Apinakin pääsee ne pakolliset kurssit läpi. Ainoa mikä merkitsee on ne kirjoitukset. Lopulta huomaa ettei niistä ole mitään hyötyä ellei kirjoita suoraa L riviä.
 

Kynämestari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Red Wings
Vituiksihan se meni. Bilsan ennakkopisteet 89p tippui 70p. Toivon todella, että sensorille on tapahtunut virhe, ja nousee takaisin tarkistusarvioinnissa, johon aion kokeen lähettää. En ole koskaan kuullut noin isosta tiputuksesta!

Matikka ja äikkä taas nousi C:n puolelle, mutta vähät niistä. Vitutus päällimmäisenä tunteena.
 
Suosikkijoukkue
4.11., 7.4. ja pyhä henki
Päädyin jostain syystä tähän ketjuun, ja mitä ovat äidinkielen kirjoitusten lukutaito ja kirjoitustaito? Onko tuo eka niin kuin tekstitaito ja jälkimmäinen essee vai mitä häh?

Omatkin ylppärikuumotukset on tänne joskus neljä vuotta sitten kirjailtuna. Nyt tässä väkerrän kandityötä, ja kovasti on vaikuttanut siltä, ettei niillä kirjoitustuloksilla kauheasti mitään ole tehnyt. No, äidinkielen ällästä saa sellaista tiettyä itseluottamusta - lue kusipäisyyttä - siihen, että osaa kirjoittaa ja uskaltaa haastaa omaan tekstiin liittyvän kritiikin. Siinä kai se.

Ps. Ei muuten tee mitään niillä kandin papereillakaan ja silti tämä tuntuu taas mielettömän tärkeältä touhulta.
 

Konsta Kepuli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Athletic Bilbao, Tahko, Pool, Saints
Vituiksihan se meni. Bilsan ennakkopisteet 89p tippui 70p. Toivon todella, että sensorille on tapahtunut virhe, ja nousee takaisin tarkistusarvioinnissa, johon aion kokeen lähettää. En ole koskaan kuullut noin isosta tiputuksesta
Kuulostaa aika älyttömältä. Laitahan tietoa lopputulemasta kun selkiää.

Tsemppiä. Sano ylioppilas mallia - 86.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös