Ylioppilaskirjoitukset

[Barnes]

YH pysyi eximiana, mutta ruotsi tipahti C:n tasolle (alustavilla pisteillä olisi ollut M) yhdellä pisteellä Magnasta. Ihan tyytyväinen täytyy olla, kun kurssinumerojen tasolla kirjoitukset sujuivat. Ainoa mikä jäi harmittamaan oli parin kaverin kohtalo, kun heille napsahti I ruotsista. Toivottavasti saavat homman klaarattua!

Keväällä sitten äidinkielen, englannin ja uskonnon kimppuun. Meitä uskonnon kirjoittajia ei kovin paljoa lukiostamme olisikaan tulossa, liekö hurjat kaksi yhteensä.

 

[Kynämestari]

Juu. Viime syksynä siis kemiasta M ja pitkästä enkusta E. Vituttaa toi E, menin kokeen jälkeen muokkaamaan muutaman monivalinnan oikeasta vääräksi ja jäin kuusi pinnaa L:stä. Nyt olis vuorossa äikkä, bilsa ja pitkä matikka. Äikkää en ole lukenut yhtään ja se alkaa jo tiistaina. Bilsaa on päntätty senkin edestä, se on ensi perjantaina. Matikka on vasta 26. päivä niin sitä ehtii vielä lukea.

Tavoitteena on äikästä tuurilla M, bilsasta haluaisin E:n, M olisi pienoinen pettymys. Matikasta tavoite on M, C olisi tästä taas pettymys. Ei taida muuten kovin montaa kirjoittajaa olla palstalla? Tästä tuli mieleen, että mikäköhän on käyttäjien ikäjakauma?

Edit. Tägätään @Kaatosade

 

[eriatarka]

Matikka on vasta 26. päivä niin sitä ehtii vielä lukea.

Sattumalta omissa yo-kirjoituksissa 20 vuotta sitten matematiikka oli myös 26.3. Oli viimeinen koe ja pitkän matematiikan koe poikkeuksellisen vaikea, itse sain 28/60 pisteellä magnan.

 

[sampio]

Aika rientää. 21 vuotta (ei saatana...) sitten enkun prelin aikaan oli Naganon välierät ja Bure upotti Suomen. Luokka oli täynnä porukkaa katsomassa matsia ja kokeen alkua kuuluteltiin useaan kertaan, mutta opettajilla oli sen verran pelisilmää, etteivät aloittaneet ennen ottelun loppua. Selvä pelihän se lopussa jo oli kun kavennusta ei kuulunut, ja masentuneena Buren viimeisen maalin jälkeen painuttiin preliin. Valvova opettaja kysyi tuloksen ja kuulutti kaikille. Sellainen muisto. Itse enkusta kirjoitin lopulta B:n, mutta väittäisin tason nousseen jonkin verran vuosien mittaan.

 

[TrueThat]

Omista lakkiaisistanikin tulee kuluneeksi jo kuusi vuotta, niin se aika rientää! Kaiholla lukioaikaa toisinaan tulee muisteltua, vaikka olihan se rankkaa, mutta aika kultaa muistot jne. Yliopisto onkin tuntunut lukion jälkeen lastenleikiltä.

Nythän aletaan elää niitä aikoja, kun yo-kirjoituksilla on entistä suurempi merkitys jatko-opintojen kannalta. Mielestäni siihen nähden, miten vähän niillä oli merkitystä vielä muutama vuosi takaperin, koko kirjoituksista tehtiin ihan liian iso numero. Olen itse enemmän pääsykokeen painottamisen kannalla, mutta näillä mennään, mitä viisaammat on päättäneet.

Muistakaa, että ne arvosanat on loppujen lopuksi vain kirjaimia paperilla. Toki tärkeitä, mutta elämä ei lopu siihen, jos jokin koe menee huonosti. Nykyäänhän voi vielä uusia kokeen niin monta kertaa kuin haluaa. Muistan oman pettymykseni, kun sekä psykologia että äidinkieli jäivät molemmat pisteen päähän laudaturista. Silloin korpesi, mutta toisaalta yritän miettiä, että olihan tuokin hieno suoritus. Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.

Tsemppiä kaikille kevään kirjoittajille!

 

[eriatarka]

Aika rientää. 21 vuotta (ei saatana...) sitten enkun prelin aikaan oli Naganon välierät ja Bure upotti Suomen.

Olisiko ollut ke-aamu? Meillä oli silloin hiihtoloma. Lukion tokalla tuolloin ja vanhojen päivät olleet juuri.

 

[Kynämestari]

Tarttis eväsleivät vielä väsätä ja laittaa jääkaappiin yöksi. Olen nyt viimeiset pari viikkoa mennyt joskus klo 3 nukkumaan. Klo 7.20 soi herätys...

 

[Barney]

Nythän aletaan elää niitä aikoja, kun yo-kirjoituksilla on entistä suurempi merkitys jatko-opintojen kannalta. Mielestäni siihen nähden, miten vähän niillä oli merkitystä vielä muutama vuosi takaperin, koko kirjoituksista tehtiin ihan liian iso numero. Olen itse enemmän pääsykokeen painottamisen kannalla, mutta näillä mennään, mitä viisaammat on päättäneet.

Näinhän se eittämättä on, ja jokainen, jonka kanssa olen asiasta keskustellut, on ollut tästä samaa mieltä. Muutaman vuoden päästä sitten ihmetellään, että minkä takia alaa vaihtavien opiskelijoiden määrä kasvaa, kun he menevät opiskelemaan alaa, joista heillä on ainakin osittain virheellinen käsitys. Samaan aikaan sitten halutaan vaikeuttaa tuota opiskeltavan alan vaihtamista, josta seuraa se, että tulevaisuudessa meillä on yhä enemmän epämotivoitunutta työvoimaa. Noista pääsykoemateriaaleista sai vielä kaiken lisäksi erittäin hyvät pohjatiedot kyseisestä alasta. Tämän opiskelivalintojen uudistuksen myötä opiskelijoiden lähtötaso on nyt selvästi alempana kuin se oli ennen, ja se ei ole ainakaan minun mielestäni hyvä asia kenenkään kannalta.

Omista kirjoituksistani on jo aikaa, mutta edelleen harmittaa, kun äidinkielestä sain vain E:n. Esseen aikana nousi korkea kuume, jonka seurauksena tuotetun tekstin taso alkoi laskea loppua kohti. Lopulta sitten tuon takia jäi Laudatur parin pisteen päähän. Eipä noita arvosanoja ole kukaan enää sen jälkeen kysellyt, kun pääsin yliopistoon opiskelemaan, joten eipä noilla enää mitään väliä ole. Olisihan se ollut kiva kuitenkin saada edes yksi Laudatur, vaikka tekemälläni työmäärällä en olisi sitä varmastikaan ansainnut.

Itselläni meni kirjoitukset pääosin melko hyvin ja selvästi keskivertoa paremmin, vaikka kirjoituksiin ei tullut luettua juuri lainkaan enkä myöskään koko lukioaikana tehnyt muuta kuin ne pakolliset tehtävät, en välttämättä aina niitäkään. Pääsykokeisiin tulikin sitten yhden kevään aikana luettua noin neljäsataa tuntia. Vaikka tuo kuulostaa paljolta, niin pari kaveria luki yli tuhat tuntia. Mielestäni nuo pääsykokeet olivatkin erittäin hyvä tapa mitata motivaatiota sitä haettavaa alaa kohtaan, sillä jos aihe ei riittävästi kiinnostanut, niin aurinkoisina kevätpäivinä keksi varmaan parempaakin tekemistä kuin lukea 8-10 tuntia päivässä pääsykokeisiin. Vaikka tuo luku-urakka pääsykokeisiin oli raskas, niin samalla se oli myös jollain tavalla hauska ja todella antoisa kokemus. Nyt sitten porukka uusii monta kertaa jotain fysiikan yo-koetta, vaikka heidän haluamallaan alalla ei tarvittaisi fysiikkaa mihinkään. Kai se on sitten uskottava, että "viisaammat" ovat oikeassa.

 

[Cliffer666]

Eväät valmiina, kone ladattu, viime hetken kertaukset tehty ja kaikki muukin huomiseksi tarvittava katsottu valmiiksi. Nyt ei muuta kuin kunnon yöunet alle ja kohti huomenna alkavaa koitosta. Tsemppiä kaikille muillekin!

Pakko myöntää, että vähän aikaa oli semmonen "wtf.."... Sitten muistinkin sen siirtymisen sähköisiin kirjoituksiin. Voi veljet että aika rientää, tuntuu että vastahan sitä itse kirjoitti.. :D (Nimim. kevään 2010 ylioppilas).

 

[sampio]

Olisiko ollut ke-aamu? Meillä oli silloin hiihtoloma. Lukion tokalla tuolloin ja vanhojen päivät olleet juuri.

En kyllä muista viikonpäivää millään. Tunnelman ajaessani lukiolle ja tasoitusmaalin radiossa kuullessani muistan. Parkkikselta kiireesti pettymään luokkaan.

 

[Kynämestari]

Noniin. Äikkä 1/2. Mihin vastasitte? Ite tein sen työtarjousvertailun ja Saarijärven Paavon. Molempiin sain hieman yli rajan merkkejä menemään.

 

[pernaveikko]

Olisiko ollut ke-aamu? Meillä oli silloin hiihtoloma. Lukion tokalla tuolloin ja vanhojen päivät olleet juuri.

Perjantai se oli. Vanhojen tanssit on aina torstaisin sen jälkeen, kun abit ovat päivällä heitelleet karkkia tai mitä nyt nykyään heittelevätkään.

Muistan sen hyvin, kun olin siivoushommissa ja sanoin naispomolle, että pitää poistua tehtaalta muutamaksi tunniksi hoitamaan sairasta äitiäni. Se oli totta, että äiti oli kipeänä, mutta ei hän hoitoa tarvinnut. Pomo vannotti tulethan vielä sitten varmasti takaisin, siitäkin muistaa perjantain.

Menin takaisin. Tuokin on yksi syy miksi en enää koskaan katso urheilua selvin päin.
--

Hienosti on taas tekniikka pelannut. "Pitääkö olla heti valmis vai tehdäänkö tietokoneella."

EDIT:

Ja lisätään vielä se, että eihän minkään turnauksen välierä ole alkuviikosta, kun finaali on aina sunnuntaisin.

 

[eriatarka]

Perjantai se oli. Vanhojen tanssit on aina torstaisin sen jälkeen, kun abit ovat päivällä heitelleet karkkia tai mitä nyt nykyään heittelevätkään.

Joo perjantai, tarkistin ja niinpä tietysti. Meillä oli tuolloin hiihtoloma ja vanhojen päivä viikkoa aiemmin 13.2. Muistan tuon hyvin - perjantai 13. päivä.

 

[Kynämestari]

Aika nappiin meni bilsan koe. E olisi kova, mutta taas M jo pieni pettymys. Laadukkaat vastaukset sain kaikkiin tehtäviin eikä liiemmin mennyt asian vierestä.

Viimeisessä tehtävässä kysyttiin muuntogeenisen tomaatin valmistamisesta. Musta olisi saanut typerältä näyttävän kuvan siinä kohtaa. Pidin silloin ruokatauko, mutustelin leipää ja scrollailin tulevia tehtäviä. Levisi niin mairea hymy, kun olivat ihan mua varten tehnyt parhaasta osa-alueestani tehtävän!

Kertokaa omista kokeista!

 

[Mälkiä]

Itselläni meni kirjoitukset pääosin melko hyvin ja selvästi keskivertoa paremmin, vaikka kirjoituksiin ei tullut luettua juuri lainkaan enkä myöskään koko lukioaikana tehnyt muuta kuin ne pakolliset tehtävät, en välttämättä aina niitäkään. Pääsykokeisiin tulikin sitten yhden kevään aikana luettua noin neljäsataa tuntia. Vaikka tuo kuulostaa paljolta, niin pari kaveria luki yli tuhat tuntia. Mielestäni nuo pääsykokeet olivatkin erittäin hyvä tapa mitata motivaatiota sitä haettavaa alaa kohtaan, sillä jos aihe ei riittävästi kiinnostanut, niin aurinkoisina kevätpäivinä keksi varmaan parempaakin tekemistä kuin lukea 8-10 tuntia päivässä pääsykokeisiin. Vaikka tuo luku-urakka pääsykokeisiin oli raskas, niin samalla se oli myös jollain tavalla hauska ja todella antoisa kokemus. Nyt sitten porukka uusii monta kertaa jotain fysiikan yo-koetta, vaikka heidän haluamallaan alalla ei tarvittaisi fysiikkaa mihinkään. Kai se on sitten uskottava, että "viisaammat" ovat oikeassa.

Tuo tarkoittaisi neljässä ja puolessa kuukaudessa keskimäärin yli kahdeksaa tuntia päivässä. Lukitaanko vastaus :D

 

[ColCbj]

Tuo tarkoittaisi neljässä ja puolessa kuukaudessa keskimäärin yli kahdeksaa tuntia päivässä. Lukitaanko vastaus :D

Ei ole ollenkaan tavatonta, vaikka äkkiseltään siltä saattaakin tuntua. Esimerkiksi monet lääkikseen hakijat pääsevät varmasti noihin lukemiin.

 

[Barney]

Tuo tarkoittaisi neljässä ja puolessa kuukaudessa keskimäärin yli kahdeksaa tuntia päivässä. Lukitaanko vastaus :D

Heillä tuo lukuaika oli vähän pidempi, sillä heillä tuli välivuosi opintojen väliin. Ei tuo yli kahdeksan tuntia päivässä nyt kuulosta kovin paljolta, sillä tuolla tahdilla itsekin luin useamman viikon. Viimeisellä viikolla toki vielä kiristin ja luin yli kymmenen tuntia päivässä, mikä ei myöskään tuntunut mitenkään liian vaikealta hommalta, sillä käytin muun ajan hyödyllisesti nukkumiseen, terveellisesti syömiseen ja liikkumiseen.

 

[huhheijaa]

Tuo tarkoittaisi neljässä ja puolessa kuukaudessa keskimäärin yli kahdeksaa tuntia päivässä. Lukitaanko vastaus :D

8h/päivä ei ole edes mikään hurja luku. Tiedän oikikseen hakeneen ihmisiä, jotka pitivät 2kk aikana 0 vapaapäivää ja 8h tuntia tehokasta lukuaikaa olisi ollut varmaan urakan huonoimpia päiviä. Eikä kyseessä edes arvioita. Moni ihan kellotti lukuaikoja ja kello pois aina, jos piti taukoa tai jotain. Uskoisin, että monelle halutulle alalle ihan normaalia luovuttaa kaikki elämä neljäksikin kuukaudeksi, jos palkintona on se unelma-ala.

 

[Mälkiä]

Kyllä, kaksi kuukautta, muutama viikko, ja niin edelleen. Pointtini oli, että harvassa ovat sellaiset poikkeusyksilöt, jotka kykenevät neljä ja puoli kuukautta putkeen pitämään yli kahdeksan tunnin keskiarvon vieläpä ajatuksen kanssa. Vertailun vuoksi, jos tuon työmäärän muuntaa oman laitokseni opintopisteiksi (jotka vaikuttavat olevan tiukemmassa, kuin monessa muussa koulutuksessa), niin käytännössä peruslahjakas opiskelija suorittaisi sekä kandin, että maisterin ihan kevyesti kolmessa vuodessa tuolla tahdilla.

 

[Barney]

Vertailun vuoksi, jos tuon työmäärän muuntaa oman laitokseni opintopisteiksi (jotka vaikuttavat olevan tiukemmassa, kuin monessa muussa koulutuksessa), niin käytännössä peruslahjakas opiskelija suorittaisi sekä kandin, että maisterin ihan kevyesti kolmessa vuodessa tuolla tahdilla.

Eikös noita esimerkkejäkin ole jonkun verran? Ainakaan omasta mielestäni opintojen suorittaminen tuohon tavoiteaikaan ei ole mikään kovin haastava prosessi, vaikka elämään kuuluisi muutakin kuin opiskelua. Sellaiset henkilöt, jotka keskittyvät vain opiskeluun voivat siis mielestäni suoriutua helpostikin alle tuon tavoiteajan opinnoistaan, miksei jopa kolmeen vuoteen. Monet kuitenkin siinä opiskelujen ohessa tekevät töitä, käyvät vaihdossa, nauttivat opiskelijaelämästä ynnä muuta ja silti saavat ne maisterin paperit viidessä vuodessa. Tokihan tuollainen tahti opiskelussa vaatii kovaa luonnetta ja motivaatiota (ihan samalla tavalla kuin sen 8 tai 10 tunnin lukeminen/päivä pääsykokeisiin), mutta ei tuo nyt mielestäni mikään mahdoton suoritus ole. Itse toki haluan tehdä elämässäni muutakin kuin opiskella kolme vuotta käytännössä aamusta iltaan, mutta löytyyhän maastamme myös toisenlaisia ihmisiä. Harvassa ne toki ovat, jotka valmistuvat noin nopeasti, sillä valmistumiseen kenelläkään harvoin on ihan hirveää kiirettä.

 

[TrueThat]

Itsekin olen hämmästellyt noita tuntimääriä, mitä monet tuntuvat pystyvän lukemaan. Omalla kohdalla olen havainnut, että 4-5 tuntia tehokasta lukemista on se maksimi johon pystyn päivässä. Ja tämä aika tosiaan on sitä itse lukemista, ei puhelimen räpläystä tai haaveilua. Tuon ajan jälkeen vaan tunnen itseni väsyneeksi, keskittyminen alkaa herpaantua ja tuntuu, etteivät aivot enää ota tietoa vastaan. Yo-kirjoituksiin en kyllä noin kauan lukenut päivässä.

Pääsykokeisiin lukemisen aloitin klo 9-10 välillä aamulla ja lopetin siinä klo 15-16 aikaan. Tuosta kun vähentää kaikki vessa-ja ruokatauot, ne hetket kun ajatukset harhailivat ihan muualla sekä pakolliset netin räpläykset tuli varmaan keskimäärin luettua se neljä tuntia päivässä. Viikonloput pidin vapaata, mutta lukuaikaa oli sen neljän kuukauden verran niin aika riitti hyvin. Ja alana tosiaan psykologia.

 

[TrueThat]

Minulla oli tänään vuorossa psykologia. Vastasin ykkösosasta siihen stressitehtävään, kakkososasta lapsen kiintymyssuhteen arviointiin ja keppihevostehtävään ja vielä kolmososasta siihen tutkimuksen suunnittelu-tehtävään sekä metsäterapia-arviointiin. Kokeen aikana fiilis oli tilanteeseen nähden ihan hyvä ja sain kasaan ihan asianmukaiset vastaukset, mutta sitten tulin kotiin ja kävin katsomassa hyvän vastauksen piirteet... Ei olisi pitänyt, tuli vain paha mieli. C oli tavoite, mutta nyt pidän jo pienoisena ihmeenä jos koko koe menee edes läpi. Mulla oli vieläpä psykologia pakollisena aineena... No, toivottavasti mä saan edes kompensaatiopisteillä lakin jos ei muuta.

Sanoisin ettei psykologian kokeen osalta kannata masentua tässä vaiheessa. Mahdollisia sovellettavia teorioita ja näkökulmia on niin monenlaisia, että hyvän vastauksen piirteet kattavat näistä vain osan. Toki jos on todella spesifi kysymys esim. neuropsykologiasta niin tällöin tilanne on hieman eri. Mutta nuo kuvailemasi tehtävät kuulostavat juuri siltä, että niihin voi tulla monenlaisia hyviä vastauksia.

Tärkeintä on että käyttää joitain teorioita/tutkimuksia vastauksen tukena ja myös selittää auki mm. esimerkkien kautta sitä vastaustaan. Eli ymmärrettävä kokonaisuus, jossa on tutkimustiedolla tuettu niitä vastauksen pointteja.

 

[Barney]

Itsekin olen hämmästellyt noita tuntimääriä, mitä monet tuntuvat pystyvän lukemaan. Omalla kohdalla olen havainnut, että 4-5 tuntia tehokasta lukemista on se maksimi johon pystyn päivässä.

Itselläni ainakin toimi melko hyvin se, että kun alkoi väsyttää, niin lähdin lenkille, kävin suihkussa ja söin, minkä jälkeen olikin taas energiaa vetää toinen tuollainen 4-5 tunnin tehokas setti. Tokikaan itse en käyttänyt aikaani pelkästään lukemiseen, vaan tuohon opiskeluaikaan kuului mm. valmennuskurssin videoiden katsomista ja harjoitustehtävien tekemistä. Itse ainakin koen, että mitä monipuolisemmat opiskelumetodit ovat, niin sitä paremmin jaksaa opiskella.

Tietenkin oppiminenhan on aina yksilöllistä eivätkä ne tunnit aina kerro koko totuutta, sillä opiskelutehokkuus on vähintään yhtä tärkeä asia kuin niiden opiskelutuntien määrä. Itselläni toimiva keino ulkoisten häiriöiden eliminoimiseen on ollut esimerkiksi se, että jätän puhelimen toiseen huoneeseen ja kosken siihen ainoastaan opiskelutaukojen aikana. Kyllähän tuollaisen 8-11 tunnin tehokkaan opiskelun jälkeen on iltaisin melko väsynyt olo, joten ei sitä ikinä iltaisin saanut mitään produktiivista aikaiseksi ennen nukkumaanmenoa. Kahvia kun en juo, niin tuli sitä kofeiinitablettejakin joskus käytettyä piristykseksi. Maailmallahan ne vetävät jotain vähän kofeiinitabletteja vahvempaa kamaa keskittymiskyvyn ylläpitämiseksi, mutta tuohon kelkkaan en sentään lähtenyt (tähän se hymiö).

 

[cottonmouth]

8h/päivä ei ole edes mikään hurja luku. Tiedän oikikseen hakeneen ihmisiä, jotka pitivät 2kk aikana 0 vapaapäivää ja 8h tuntia tehokasta lukuaikaa olisi ollut varmaan urakan huonoimpia päiviä. Eikä kyseessä edes arvioita. Moni ihan kellotti lukuaikoja ja kello pois aina, jos piti taukoa tai jotain. Uskoisin, että monelle halutulle alalle ihan normaalia luovuttaa kaikki elämä neljäksikin kuukaudeksi, jos palkintona on se unelma-ala.

Tässä kyllä tehdään turhaa työtä ja mahdollisesti jopa heikennetään omia mahdollisuuksia omaksua tietoa ja sitä kautta päästä sisään. Keskimäärin kuutisen tuntia tehokasta opiskelua päivässä alkaa olemaan se raja, jonka jälkeen tulokset eivät oikeastaan enää parane ja tällöin on myös suurena vaarana, että fyysinen ja henkinen jaksaminen lopahtavat. Mistä tiedän tämän? Olin useamman vuoden osakkaana yrityksessä, jonka valmennuskursseilta tuli viime keväänä 40% kaikista Suomen lääkiksiin sisäänpäässeistä ja Helsingin yleislinjalle sisäänpäässeistä yli 50%. Sadat opiskelijat tekevät tuolla vuosittain vajaan kymmenen täysimittaista harjoituskoetta ja vuosien aikana tuo kertyvä datamäärä on siis jo aika merkittävä. Ohjelma, jonka kautta tehtäviä tehdään, kellottaa nimenomaan tehokasta opiskelua ja tätä kautta nähtiin, että tulokset eivät merkittävästi parantuneet enää, vaikka aikaa käytettiin yli kuusi tuntia.

Samoin huomattiin, että on järkevämpää jakaa aiempi BI/FY/KE-opetus sittenkin neljään blokkiin eli BI/FY/KE/opinnonohjaus, koska niin paljon parempi tuloksia saatiin, kun keskitettiin voimavaroja opiskelutekniikkaan ja esim. siihen, että opiskelija syö, liikkuu ja nukkuu järkevästi.

 

[Mälkiä]

Eikös noita esimerkkejäkin ole jonkun verran? Ainakaan omasta mielestäni opintojen suorittaminen tuohon tavoiteaikaan ei ole mikään kovin haastava prosessi, vaikka elämään kuuluisi muutakin kuin opiskelua. Sellaiset henkilöt, jotka keskittyvät vain opiskeluun voivat siis mielestäni suoriutua helpostikin alle tuon tavoiteajan opinnoistaan, miksei jopa kolmeen vuoteen. Monet kuitenkin siinä opiskelujen ohessa tekevät töitä, käyvät vaihdossa, nauttivat opiskelijaelämästä ynnä muuta ja silti saavat ne maisterin paperit viidessä vuodessa. Tokihan tuollainen tahti opiskelussa vaatii kovaa luonnetta ja motivaatiota (ihan samalla tavalla kuin sen 8 tai 10 tunnin lukeminen/päivä pääsykokeisiin), mutta ei tuo nyt mielestäni mikään mahdoton suoritus ole. Itse toki haluan tehdä elämässäni muutakin kuin opiskella kolme vuotta käytännössä aamusta iltaan, mutta löytyyhän maastamme myös toisenlaisia ihmisiä. Harvassa ne toki ovat, jotka valmistuvat noin nopeasti, sillä valmistumiseen kenelläkään harvoin on ihan hirveää kiirettä.

On toki esimerkkejä, mutta kaikki nämä perustuvat itse raportoituihin mittauksiin ja osa vieläpä jonkun toisen ihmisen kertomana, jolloin on mielestäni tervettä suhtautua kerrottuun pienellä varauksella. Näitä kertomuksia vastaavista hurjista luku-urakoista nousee lähes aina pääsykokeista keskusteltaessa esiin, ja sitten kun sen kerrotun työmäärän muuntaa joksikin yksiköksi, esimerkiksi opintopisteiksi, niin on helpompi hahmottaa, kuinka poikkeuksellisen yksilön mikäkin suoritus vaatii. On olemassa uskomattoman lahjakkaita hypersuorittajayksilöitä, mutta nämä ovat harvinaisia ihmisiä. Nimimerkki @cottonmouth postasikin tuohon asiaan olennaisesti liittyvää tavaraa. Tuossa on sitä paitsi kyse vielä lääkiksestä, johon hakevat ovat luultavasti yleisesti jonkinlaista kärkiryhmää lahjakkuuksiltaan.