Ylioppilaskirjoitukset

  • 293 341
  • 1 528

Gwai Lo

Jäsen
Kyllä, toki kurssien keskiarvokin voi indikoida ahkeruudesta, jota epäilemättä jatko-opinnoissa tarvitaan, mutta niissä kyseessä on huomattavasti rajatummat kokonaisuudet kuin kirjoituksissa. Myös eri opettajien erilaiset arviointikriteerit, oppikirjasarjat, jne. söisi tulosten vertailukelpoisuutta. Keskiarvo ei myöskään ole välttämättä kovin hyvä ahkeruuden indikaattori, kuten Johnnie toikin ilmi.

Näin sivuhuomautuksena, että hyvistä ylioppilastutkintoarvosanoista ja keskiarvoista huolimatta itselläni kesti vähän turhan pitkään ymmärtää tämä ahkeruuden merkitys yliopistossa. Toki asiat meni sinänsä hyvin; vuosien jälkeen kun ei opinnot edenneet kauppakorkeassa, sain vaihdettua yhteiskuntatieteelliseen, joka sopii itselleni paremmin ja kiinnostaa enemmän. Mutta mistäpä sitä 18-vuotiaana tietäisi.
 
Kyllä, toki kurssien keskiarvokin voi indikoida ahkeruudesta, jota epäilemättä jatko-opinnoissa tarvitaan, mutta niissä kyseessä on huomattavasti rajatummat kokonaisuudet kuin kirjoituksissa.

Kurssikokeet mittaavat ahkeruutta paremmin juuri siksi, että kokonaisuudet ovat rajatumpia. Huippuahkera tyttölapsi voi lukea esim. ruotsin kurssikokeisiin oppikirjat ulkoa kannesta kanteen ja vedellä ysejä ja kymppejä. Yo-kokeissa voi kuitenkin tulla vaikeuksia, kun kaikkia kahdeksaa (?) kurssikirjaa ei pystykään opiskelemaan kerralla ulkoa. Sitten joku laiska sluibailija, joka on vedellyt kurssikokeista kutosia ja seiskoja, kirjoittaa yo-kokeissa ihan yhtä hyvät pisteet kuin tämä tyttö, koska yo-kokeissa korostuu enemmän päättelykyky kuin työnteko. Nyt molemmilla on sama arvosana, vaikka on ihan selvää, että se kympin tyttö on paljon parempi opiskelija.

Tässä kirjoituksessa on hyvin käsitelty tätä aihetta:

Jaskan pauhantaa: Poliitikot koulunpenkillä

Oppilaat, jotka saavat yo-kirjoituksista selvästi parempia arvosanoja kuin kurssikokeista, ovat:
- laiskoja koulussa
- passiivisia, eivät osallistu tunnilla
- usein epäsosiaalisia, eivät verkostoidu
- joskus ongelmallisia häiriköitä

Oppilaat, jotka saavat yo-kirjoituksista selvästi huonompia arvosanoja kuin kurssikokeista, ovat:
- aktiivisia osallistujia koulussa
- ahkeria opiskelijoita
- luovat runsaasti ihmissuhteita ja tulevat muiden kanssa toimeen
 

Rubicon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kurssikokeet mittaavat ahkeruutta paremmin juuri siksi, että kokonaisuudet ovat rajatumpia. Huippuahkera tyttölapsi voi lukea esim. ruotsin kurssikokeisiin oppikirjat ulkoa kannesta kanteen ja vedellä ysejä ja kymppejä. Yo-kokeissa voi kuitenkin tulla vaikeuksia, kun kaikkia kahdeksaa (?) kurssikirjaa ei pystykään opiskelemaan kerralla ulkoa. Sitten joku laiska sluibailija, joka on vedellyt kurssikokeista kutosia ja seiskoja, kirjoittaa yo-kokeissa ihan yhtä hyvät pisteet kuin tämä tyttö, koska yo-kokeissa korostuu enemmän päättelykyky kuin työnteko. Nyt molemmilla on sama arvosana, vaikka on ihan selvää, että se kympin tyttö on paljon parempi opiskelija.

Ulkoa opettelu on siis sitä hyvää opiskelua? Totta kai jotkin asiat erityisesti tietyissä aineissa ovat sellaisia, että ne on vain opeteltava ulkoa ja ahkeruus korostuu, mutta nähdäkseni nekin olisi syytä osata linkittää suurempiin kokonaisuuksiin ja löytää syy-seuraus-suhteet asioiden taustalta ja väliltä. Mielestäni päättelykyky ja looginen ajattelu ovat huomattavasti tärkeämpiä taitoja kuin asioiden tavaaminen muistiin omiin lokeroihinsa, jotka eivät sitten synkronoidu ja tietoja ei voi käyttää maksimaalisesti. Tämä tietysti pahasti karrikoiden, monesti ahkerat oppilaat osaavat takuulla yhdistellä asioita toisiinsa erittäin hyvin ja ratkoa uusia eteen tulevia pulmia vanhoja tietoja ja taitoja hyödyntämällä. Nykyinen systeemi on ihan hyvä, että yo-kirjoitukset testaavat laajempia kokonaisuuksia ja yksittäisillä kursseilla sitten keskitytään tarkasti omiin teemoihin. Lähtökohtaisesti kirjoituksissa pitäisi onnistua hyvin, jos pohjatyöt on kursseilla tehty, mutta toisaalta kirjoituksissa voi onnistua edelleen hyvin, jos ottaa hieman loppukiriä ja on muuten pitänyt silmänsä ja korvansa auki elämässä ja koulussa sekä osaa ratkoa ongelmia ja nähdä asioita useasta näkökulmasta ja miettiä syitä ja perusteluja asioiden takana.

Lisäksi helpompi itseään on ottaa niskasta kiinni ja alkaa keräämään sitä tietoa pääkoppaan sovellettavaksi kuin yrittää parantaa kykyään käyttää jo päässä olevaa mahdollisesti suurtakin tietomäärää. Ainakin omallakin kohdallani ruuvia on pystynyt tarpeen tulleen nyt yliopisto-opinnoissa kiristämään.

Itselläni on myös samanlainen kokemus kuin Johnniella, että melko helposti niistä lukion kursseista sellaisen kasin saa. Joskus jopa kiitettävä irtosi aika vähällä työllä, jos edes tärkeimmät asiat jaksoi tunneilla kuunnella ja hieman kirjaa vilkaista ennen koetta. Tähän tietysti vaikuttaa paljonkin myös aineen opettaja.
 

Drewiske

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Itselläni seuraavanlaista värisuoraa:

Syksyllä terveystieto 31pts = E (jäi pisteen L, perkele!) ja enklanti 222pts = C

Nyt keväällä seuraavanlaisia alustavia: Äikkä tt:39 pts + essee:50pts = 89 L
YH 34 pts = L

Hissasta ja ruottista odottelen pisteitä vielä.
 

Eikka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins, Miami Heat, Manchester United
Itselläni menivät kirjoitukset ihan muuten mallikkaasti, mutta fysiikka sitten kusi viimeisenä täydellisesti. Tavoitteena oli C-M, mutta todennäköisemmin pisteet riittävät B:hen. Toisaalta fysiikka olikin heikoin aineeni, joten turha tässä synkistellä.

Muuten kirjoitukset kyllä menivät omasta mielestäni hyvin. Syksyllä kirjoitin keskipitkän ruotsin ja pitkän englannin. Ruotsista tuli E ja englannista C, mihin olin tyytymätön ja uusin sen nyt keväällä. Parannusta sitten tulikin melko roimasti, sillä alustavasti sain 256 pistettä, joten toivottavasti lopullisesti saisin E:n.

Äidinkielestä alustavasti 76 pistettä eli E. Pitkästä matematiikasta todennäköisesti M.

Nyt aikaa ottaa vähän rennosti ja pikkuhiljaa pääsykokeisiin lukemista.
 

Maddog

Jäsen
Suosikkijoukkue
Blues
Onko kellään tietoa pystyykö äidinkieltä kompensoimaan ylioppilaskirjoituksissa? Ja mitä mietitte pisterajoista äidinkielen suhteen, nouseeko vai laskeeko? Aikalailla A:n rajoilla on pisteet, joten hiukan jännittää.
 

Apmp-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, TPS
Onko kellään tietoa pystyykö äidinkieltä kompensoimaan ylioppilaskirjoituksissa? Ja mitä mietitte pisterajoista äidinkielen suhteen, nouseeko vai laskeeko? Aikalailla A:n rajoilla on pisteet, joten hiukan jännittää.

Pystyy. Jos saat I+ niin CCC tai BCM tai vastaavat kombot riittävät.

e. tämä tosin ulkomuistista joten virheet mahdollisia.
 

Puolustaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Onko kellään tietoa pystyykö äidinkieltä kompensoimaan ylioppilaskirjoituksissa? Ja mitä mietitte pisterajoista äidinkielen suhteen, nouseeko vai laskeeko? Aikalailla A:n rajoilla on pisteet, joten hiukan jännittää.

Huomennahan tulosten pitäisi kouluille ilmaantua, joten joudut enää vain yhden yön jännittämään, toivottavasti ainakin se A napsahtaa.
 

Flusher

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Panthers
No niin, tulivathan tulokset! Tästä voi katsoa pisterajat, koulut ilmoittavat sitten omakohtaisesti joko WILMA:n tai puheluiden kautta arvosanat (Linkki vie YTL:n sivulle). Toivottavasti kaikilla tulee lakki päähän!

Huomioitavaa on etenkin pitkän matikan pisterajat. Alempien arvosanojen pisterajat ovat nousseet viime keväästä, kun taas ylemmät ovat laskeneet. Lyhyen matikan koe on pisteistä päätellen ollut aika vaikea.
 

Zborik_

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jääkiekko
Odottamani tulokset meikäläiselle, eli C englannista ja ruotsista. Englantiin olen suht tyytyväinen, vaikka loistavan kuuntelun jälkeen (taisi olla 70 pistettä) M olisi ollut aivan mahdollinen. Ruotsiin olen tyytyväinen, sillä kuuntelu meni aika paljon alle odotusten ja kirjallinen kuitenkin hyvin omaan tasooni nähden. Vaikka itselleni lukio onkin tärkeä juttu, niin eipä se kuitenkaan kauheasti haittaa, vaikka M jäi näistä saamatta. Tärkeintä on saada se lakki syksyllä, kun on äidinkieli ja terveystieto tehty sitten.
 

Taikakaulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Meikäläisen lopullinen rivi:
Englanti M
Terveystieto M
Lyhyt matematiikka C
Yhteiskuntaoppi C
Äidinkieli C

Englanti jäi lopulta neljän pisteen päähän E:stä. Äidinkielessä opettaja oli arvioinut pisteitä tulevan 48, joten C hieman yllätti kun B:hen oli jo ehtinyt varautua. Pisteet nousi 48->54. Yhteiskuntaopista tuli pisteitä 21, joka oli siis ihan C:n rajalla. Syksyllä saatan vielä uusia englannin ja matematiikan.
 

#71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK, Pittsburgh Penguins
Tavoitteet täyttyi: Fysiikka B->E ja pitkä matematiikka B->M. Harmittavasti 2 pistettä vaille E tuo matematiikka.

Lopulliseksi riviksi:

Yhteiskuntaoppi L
Fysiikka E
Äidinkieli E
Matematiikka, pitkä M
Englanti, pitkä M
Filosofia C
Terveystieto B

Olen tyytyväinen. Nyt sitten pohtimaan notta kutsuutko Turku vai Kumpula; pääsykokeet vältin onnekseni tuolla fysiikan E:llä.

Onnea kaikille uusille ylioppilaille!
 

Jaws

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, San Jose Sharks, Slovakia, Baltimore Ravens
Englanti (pitkä) E
Äidinkieli E
Ruotsi (keskipitkä) M
Historia C
Yhteiskuntaoppi C

Kiitokset iki-ihanalle sensorille, joka olit eri mieltä äidinkielen opettajani kanssa ja nostit arvosanan M:stä E:hen. Esseeni pisteet tosin pysyivät samoina, tekstitaidosta tuli 4, 5, 4. Ruotsi hävettää heikon kuuntelun takia. Äiti puhuu ruotsia sujuvasti, joten pitäisihän minunkin parempi kuin M saada. Menköön.
 

Puolustaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Englanti (pitkä) E
Ruotsi (keskipitkä) L
Matematiikka (pitkä) E
Historia L
Fysiikka L
Kemia M
Äidinkieli L

Mukavasti meni, kemia jäi pisteen päähän E:stä ja matikka oli ainoa aine, jonka tulos jäi vähän harmittamaan. Kolme pistettä jäin L:stä, kun yksi tehtävä tuli sössittyä totaalisesti, mutta eipä tuolla nyt oikeastaan mitään merkitystä ole opiskelupaikan kannalta.
 

Julma#71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Kiitokset iki-ihanalle sensorille, joka olit eri mieltä äidinkielen opettajani kanssa ja nostit arvosanan M:stä E:hen.
Sama kävi täällä. Sensori ja opettaja molemmat antoivat esseestä 50 pinnaa, mutta YTL:ssä tekstitaidon 2-2-2 vaihtui muotoon 3-3-3.

Lopullinen rivi:

Äidinkieli E
Pitkä englanti L
Pitkä matematiikka A
Yhteiskuntaoppi M
Historia C
 
Suosikkijoukkue
4.11., 7.4. ja pyhä henki
Ensi viikolla ajattelin alkaa lukemaan. Syksyllä historia ja englanti. Enkkua en ajatellut lukea yhtä paljon, kuin hissaa. Napsahtaako pasmatiriisi tuulettimeen vai voiko vielä ottaa lunkisti? Kalareissu pääsi vähän venähtämään...
 

CeeVee

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Leijonat
Syksyn kirjoitettavia olis yhteiskuntaoppi ja englanti. Yhteiskuntaopista on tullut selailtua pari kirjaa, englannista ei niinkään vielä. Pitää nyt koittaa lukea ennen kuin kiire iskee. Eihän tässä ole kuin kuukausi aikaa.
 
Suosikkijoukkue
4.11., 7.4. ja pyhä henki
Njoo, onhan tuossa jo puolet mennyt ensimmäisestä hissankirjasta... Ei oikein ole näin lomalla pystynyt orientoitumaan opiskeluun. No, onneksi ei ole nyt mikään fysiikka tai pitkä matikka.
 

iibor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна, Jokerit
Ensi viikolla ajattelin alkaa lukemaan. Syksyllä historia ja englanti. Enkkua en ajatellut lukea yhtä paljon, kuin hissaa. Napsahtaako pasmatiriisi tuulettimeen vai voiko vielä ottaa lunkisti? Kalareissu pääsi vähän venähtämään...
Ota lunkisti vaan. Itse kirjoitin herran vuonna 2005 äikän, ruotsin, matikan ja enkun. Lukemiseen käytin tasan 2h edellisenä iltana kun pari matikan juttua oli hämärän peitossa. C:n paperit tuli, mutta eipä mulle niillä arvosanoilla suurta merkitystä ollut. Lukuloma oli kiva oikeasti lomailla :)

Sulla tietty toi hissa, mikä saattaa vähän enemmän lukemista vaatia.
 

heketsu88

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dallas Stars Kärpät Joensuun Kiekkopojat ManU
Ensi viikolla ajattelin alkaa lukemaan. Syksyllä historia ja englanti. Enkkua en ajatellut lukea yhtä paljon, kuin hissaa. Napsahtaako pasmatiriisi tuulettimeen vai voiko vielä ottaa lunkisti? Kalareissu pääsi vähän venähtämään...

Annan muutaman vinkin historian ylioppilaskirjoituksiin:

1. Seuraa etenkin nykyistä Venäjän tilannetta. Voi olla, että tulee jonkunlainen kysymys koskien sitä. Seuraa muutenkin nykyajan tapahtumia ja rinnasta niitä menneisyyden tapahtumiin.
2. Keskity lukemisessa erityisesti kurssien 1-4 kirjoihin (Jokeritehtävät tulevat yleensä kursseista 3-4). 5-6:n kurssikirjat selaa muutaman kerran läpi.
3. Jos menet historian kertauskurssille ja opettaja sanoo keskittyä tasavuosiin (esimerkiksi mitä tapahtui vuonna 1944 tai vuonna 1914, koska nyt on vuosi 2014). Minun aikanani (vuonna 2008) ei tullut yhtään sellaista kysymystä,( esim. mitä tapahtui vuonna 1918).
 
Suosikkijoukkue
4.11., 7.4. ja pyhä henki
Annan muutaman vinkin historian ylioppilaskirjoituksiin:

1. Seuraa etenkin nykyistä Venäjän tilannetta. Voi olla, että tulee jonkunlainen kysymys koskien sitä. Seuraa muutenkin nykyajan tapahtumia ja rinnasta niitä menneisyyden tapahtumiin.
2. Keskity lukemisessa erityisesti kurssien 1-4 kirjoihin (Jokeritehtävät tulevat yleensä kursseista 3-4). 5-6:n kurssikirjat selaa muutaman kerran läpi.
3. Jos menet historian kertauskurssille ja opettaja sanoo keskittyä tasavuosiin (esimerkiksi mitä tapahtui vuonna 1944 tai vuonna 1914, koska nyt on vuosi 2014). Minun aikanani (vuonna 2008) ei tullut yhtään sellaista kysymystä,( esim. mitä tapahtui vuonna 1918).

Kiitos vinkeistä! Mutta.
Ei kai nykyhetkeä kannata seurata, tai siis kysymyksethän on tehty tyyliin vuosi sitten. Toki Lähi-Idässä on edelleen tilanne päällä, mutta vahvasti epäilen, ettei tule Venäjä-kysymystä. Ja tuo yksittäisiin vuosiin keskittyminen tuntuu hölmöltä. Totta sen nyt muistaa, että Venäjä aloitti suurhyökkäyksen kannaksella 9.6.1944 jne. Itselle varmaankin vaikeimmat kurssit olivat 2 ja 5. Kakkonen ei hirveästi kiinnostanut ja vitosen koe oli pirun vaikea. E olisi realismia, L ei mahdottomuus ja M lievä pettymys. Joten C sieltä varmaan tulee.

Isompi juttu on se, viitsinkö lukea englantia yhtään. Enkussa on aina tullut mentyä mahdollisimman helpolla, ja siksi varmaan jäänyt kympit tulematta. Ysin keväällä "panostin" enkkuun, kun opettaja uhkaili kasilla jos ei kiinnosta. Kymppi heti. Mutta kai ne kieliopit nyt pitää kerrata. Niissä koomailuihin nuo kokeet aina kosahtavat. Keskiverto englannin koe menee yleensä niin, että kirjoitelmasta tulee semmoinen 95 pinnaa. Kuuntelussa menee 0-2 monivalintaa väärin, avot oikein. Sitten sanasto ja rakenteet kusee kun ei jaksa lukea, niistä joku 8 1/2.

En tiedä onko mitenkään tarkoituksenmukaista alkaa veikkailemaan arvosanoja, mutta jos nyt laitan lottorivin itselleni tänne ylös:

Historia: L (välillä M-L)
Englanti: E (välillä E-L)
Yhteiskuntaoppi: L (välillä M-L)
Äidinkieli: E (välillä M-L)
Fysiikka: M (välillä C-E)
Matematiikka: C (välillä B-C)

Nuo mukailee muuten tämän hetken arvosanoja, mutta hissa yläkanttiin. Tosin numeroiden perusteella saisin Ruotsistakin C:n(hymiö 8+7+6+6+6).
 

Patamies#72

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Annan muutaman vinkin historian ylioppilaskirjoituksiin:

1. Seuraa etenkin nykyistä Venäjän tilannetta. Voi olla, että tulee jonkunlainen kysymys koskien sitä. Seuraa muutenkin nykyajan tapahtumia ja rinnasta niitä menneisyyden tapahtumiin.
2. Keskity lukemisessa erityisesti kurssien 1-4 kirjoihin (Jokeritehtävät tulevat yleensä kursseista 3-4). 5-6:n kurssikirjat selaa muutaman kerran läpi.
3. Jos menet historian kertauskurssille ja opettaja sanoo keskittyä tasavuosiin (esimerkiksi mitä tapahtui vuonna 1944 tai vuonna 1914, koska nyt on vuosi 2014). Minun aikanani (vuonna 2008) ei tullut yhtään sellaista kysymystä,( esim. mitä tapahtui vuonna 1918).

Muuten samat ohjeet, mutta Venäjän nykyisen tilanteen opettelun sijaan suosittelen kertaamaan muutaman vuoden vanhoja konflikteja! Oma historian opettajamme kertoi, että kysymykset laaditaan jo pitkän aikaa, jopa reilun vuoden ennen koepäivää. Näin ollen esimerkiksi Arabikevään tapahtumista tai muutaman vuoden vanhoista lähi-idän kriiseistä voisi odottaa kysymystä.

Ja se Suomen esihistorian kurssi kannattaa jättää opettelematta lukuunottamatta kehitystä tilanteeseen, josta hi4 kurssi alkaa. Kyseissä kurssissa on helvetisti työsarkaa siihen nähden, että siitä tulee vain yksi kysymys kokeeseen. Kysymys kokeessa on usein todella haastava ilman kurssin täydellistä osaamista ja kurssin asiat lukuunottamatta kehitystä 1808-1809 vuoden tilanteeseen, josta alkaa hi4 eivät tuo lähes ollenkaan apua muiden kurssien sisäistämiseen.

Asiavirheet vuosiluvuissa saattavat olla mahdollisia, koska omasta historian yo-kokeesta tulee pian jo vuosi.
 
Keskiverto englannin koe menee yleensä niin, että kirjoitelmasta tulee semmoinen 95 pinnaa. Kuuntelussa menee 0-2 monivalintaa väärin, avot oikein. Sitten sanasto ja rakenteet kusee kun ei jaksa lukea, niistä joku 8 1/2.

Siis puhutaanko tässä nyt yo-kokeista vai lukion kurssikokeista? Eihän se ole yo-kirjoituksissa ongelma, jos jostain kokeesta tulee arvosanaksi kasi puoli, koska ei kirjoituksissa jaeta mitään kaseja tai ysejä.
 
Suosikkijoukkue
4.11., 7.4. ja pyhä henki
Siis puhutaanko tässä nyt yo-kokeista vai lukion kurssikokeista? Eihän se ole yo-kirjoituksissa ongelma, jos jostain kokeesta tulee arvosanaksi kasi puoli, koska ei kirjoituksissa jaeta mitään kaseja tai ysejä.

Siis puhuin kurssikokeista totta kai.
 
Siis puhuin kurssikokeista totta kai.

Juuri nuo kurssikokeiden sanasto-osuudethan ovat pirun hankalia laiskalle oppilaalle, joka ei viitsi lukea läksyjä. Itse vetelin niistä ruotsin kokeissa pisteitä tyyliin 11/50. Ylioppilaskirjoituksissa samanlaisia sanastotehtäviä ei kuitenkaan ole, ja siksi laiska oppilas pystyy yo-kirjoituksista nappaamaan paremman arvosanan kuin moni tunnollinen koululainen, joka pänttää kulloisenkin kurssikirjan sanasto-osion aina hyvin kurssikokeisiin. Englannin yo-kokeestahan tekee vielä erityisen helpon se, että kieltä oppii ihan vaan telkkaria katselemalla ja musiikkia kuuntelemalla.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös