Ylioppilaskirjoitukset

[Paulig]

On sitten noussut haloo laskimista ylioppilaskirjoituksissa.
Itse selvisin aikanaan 56/60 pitkästä matikasta HP 15C laskimella.
Olin jo silloin sitä mieltä, että pitäs joko kieltää kokonaan laskimet ja jakaa tarvittavat taulukot oppilaille.
Tai sitten koulun puolesta kaikille peruslaskimet käyttöön.
Himputin nykyajan pullamössö porukka, edes yksinkertaisia laskuja ei osata paperilla laskea.

 

[Höylä]

ja jakaa tarvittavat taulukot oppilaille.

Itse olisin vielä "radikaalimpi" enkä sallisi mitään taulukoita kokeisiin. Monet oppilaista vain aukaisevat taulukon, löytävät "sopivan" kaavan ja sijoittavat arvot eikä heillä ole mitään käsitystä siitä, mihin kaava perustuu. Toki varsinkin pitkässä matematiikassa tehtävät eivät ole sijoita-arvot-kaavaan -tyyppisiä, mutta silti hieman kismittää, kun joutuu turvautumaan kaavaan, jonka johdatusta (ts. alkuperää) ei siihen hätään tiedä.

 

[Rubicon]

Juu tuo äidinkieli voi olla melko arvaamaton. Opettaja antoi 50 paunaa esseestä minulle, takaisin tuli 35 pisteenä... Äidinkielen maikkani totesi kyllä jo lähettäessään, että ei pidä ihmetellä jos pudotusta tulee, mutta sanoi sitten jälkeenpäin että piti 45 pistettä todennäköisimpänä. Tuolloinhan nousi pienimuotoinen kohu ainakin Keski-Suomen alueella yksittäisestä sensorista ellen aivan väärin muista, sillä todella monella tuli rajuja pudotuksia pisteisiin. Omankin lukioni maikka itse asiassa soitti vielä sensorille ja kyseli perusteluja, epäili mm. että jos sensori olisi ollut mies olisin saanut paremmat pisteet, koska aiheena oli ollut urheilu ja erityisesti moottoriurheilu.

E siinä vaihtui siis M:ään, mutta ei tuolla jatko-opintojen kannalta onneksi ollut väliä. Niin ja vuoden 2011 keväällä tapahtui siis tämä. Helkutti, siitä on tosiaan jo kolme vuotta, tässähän tuntuu suorastaan vanhalta...

Yleisesti tsemppiä vaan kirjoittajille, kyllähän se kohtuu kuumottava tilanne oli aina aamutuimaan sinne mennä puristamaan asiaa 12 vuoden ajalta. Muistakaa silti myös se, että huonosti/keskinkertaisesti menneet kirjoitukset eivät usein lopultakaan sulje mitään portteja. YO-todistuksen tärkein kontribuutio on monille lopulta vain se että ylipäätään sellainen löytyy. Ainakin toistaiseksi omalla kohdallani on mennyt juuri näin, pääsin pelkän pääsykokeen kautta ihan kelpo kouluun ja periaatteessa olisi ollut sama mitä paskapaperia siitä lukiosta olisi jäänyt käteen. Omat kirjoitukseni onnistuivat siis silti ihan ok, sain joka aineesta ihan sitä mitä ansaitsin (L, E, 2xM ja C). Mutta hyvät arvosanat auttavat tietenkin ja avaavat joihinkin paikkoihin ovia suoraan, ei sitäkään kannata kiistää. Tietty realismi ja viileys kannattaa silti muistaa, kun siitä kirjoitusten tärkeydestä tohotetaan välillä liikaakin.

 

[sampio]

Ylioppilaskirjoitukset ovat enemmän lähinnä ahkeruuden ja jossain määrin henkisen kypsyyden mittausta kuin varsinaisesti lopullisen lahjakkuuden. En missään tapauksessa vähättele komeita L-rivejä, koska kyllä usean aineen laudaturit kertovat myös lahjakkuudesta, mutta meinaan lähinnä sitä, että osa potentiaalisista E:n ja L:n kirjoittajista ei vain tajua sitä määrätietoisen duunin merkitystä vielä 16-19 -vuotiaina, mitä opinnoissa menestyminen vaatii.

On se varmasti niinkin, että jotkut kirjoittavat äidinkielestä laudaturin krapuloissaan reilussa tunnissa, kuten yksi tuttavani, mutta pääsääntöisesti menestyksen takana on pitkäjänteinen duuni sen lisäksi, että pää riittää lukemiensa asioiden asioiden sisäistämiseen ja jäsentämiseen suhteessa aiemmin opittuun. Osalle nämä asiat eivät selviä koskaan, osalle, kuten mulle, homma avautuu aikuisiällä. Olikos se niin, että aivot kehittyvät joillain liki 30-vuotiaiksi saakka, kun toinen saattaa olla kypsyydeltään jo parikymppisenä valmis. Epäreilua, sano.

 

[Lert]

Itse varoin visusti aikoinaan olla valitsematta mitään urheiluaiheista otsikkoa äidinkielen YO-kokeessa koska:

a) Lähes jokainen miespuolinen (mikseipä naispuolinenkin) abi valitsee varmasti juuri saman aiheen, jolloin siitä aiheesta on tavattoman monta kirjoittajaa, joka tietää juuri sitä, että hyviin pisteisiin tarvitaan aivan erityistä tekstiä.

b) Oma opettajasi ja erityisesti juuri sensori, joka esseen lukee ja päättää lopullisen pistemäärän, on hyvin luultavasti nainen, joka on koko elämänsä nuokkunut vain kirjojen ääressä, eikä näin ollen ymmärrä urheilusta tuon taivaallista.

Niinpä aikoinani valitsin kiltisti aiheen, josta arvasin hyvin harvan kirjoittaneen mutta sellaisen, joka koskettaa naista läheltä. Latasin tekstiin hienoja lainauksia ja metaforia ynnä muuta ynnä muuta ja nappasin 50 pistettä ja E:n äidinkielestä juuri koko lukioaikanani mitään äidinkielestä ymmärtämättä.

 

[Taikakaulin]

Englannin alustavat pisteet jäi harmittavan alhaisiksi. Ainoastaan 240 pistettä olis opettajan arvioinnin mukaan tulossa. E jää siis todennäköisesti alle kymmenen pisteen päähän. Yhteiskuntaopista tulossa pisteitä n. 22, joten siitä tullee C. Eihän nää nyt ihan penkin alle menny, mutta ois paremminkin voinnut mennä.

 

[Cjyyl]

Se on ohi nyt, SE ON OHI NYT! Tämän käden kautta ei yhden yhtä viivaa ilmesty enää konseptille, se on aivan varma. Ehkä hiukan pettynyt tämän vuoden historian kokeeseen, ei aivan niitä parhaita aihealueita osunut kohdalle. Positiiviset fiilikset kuitenkin kaiken kaikkiaan kirjoituksista, turha tuota on seuraavien sukupolvienkaan pelätä. Koululta vielä kantautui tieto, että äidinkielen esseestä alustavasti 50p. Tarkoittaa alustavasti 95p ja L, mutta kuten todettua niin isoja muutoksia tapahtuu juuri äidinkielessä. Ei auta kuin odottaa ja katsoa toukokuuhun saakka, mutta kyllähän se yksi L todistuksen koristeena mieltä lämmittäisi.

 

[Puolustaja]

Fysiikan koe ohi ja loistavasti tuntui menevän, joten L:ää sopii odottaa! Äidinkielen esseestä alustavasti 50p ja kun tekstitaidosta tuli alustavasti 51p niin ei voi kuin olla todella tyytyväinen

 

[KuumaaKamaa]

Siis Wilman kauttako noita alustavia pisteitä olette metsästäneet? Vai onko teidän koulun seinille ilmestyneet jo tuloksia?

 

[Puolustaja]

Siis Wilman kauttako noita alustavia pisteitä olette metsästäneet? Vai onko teidän koulun seinille ilmestyneet jo tuloksia?

Wilman kautta, opettaja ilmoitti, että halutessaan voi pisteitä kysyä viestillä.

 

[Cjyyl]

Wilman kautta, opettaja ilmoitti, että halutessaan voi pisteitä kysyä viestillä.

Meillä tulokset seinällä äidinkielestä, englannista ja ensimmäisen reaalipäivän kokeista. Loput sitten tässä maaliskuun lopun aikana.

 

[KuumaaKamaa]

Joo olihan se pakko koululla käydä katsastamassa ja alustavasti äidinkielestä 48 pistettä, joka on B:n ja C:n rajoilla. Toivotaan, että käy munkki ja saisi C:n Muita omia aineita ei ollut vielä ilmestynyt.

Kaverin puolesta harmittaa, kun alustavasti sai 8 pistettä kemiasta, jolla saa ihan tosissaan jännittää, että pääseekö ylipäätään läpi.

EDIT. 19pistettä alustavasti maantieteestä, eli toisinsanoen C pitäisi olla haarukassa myös siitä. Syksyllä tuli A, joten parannusta nähtävissä.

 

[Flusher]

Noniin tänään tuli fysiikka kirjoitettua. Vaikutti itse asiassa helpommalta kuin ne harjoituskokeet, joita olin tehnyt. No, sen näkee viikon päästä alustavien tuloksien muodossa oliko kyseessä kompia täynnä oleva koe. Enää helpoin kaikista, lyhyt saksa jäljellä, sen jälkeen enää pääsykokeet yliopistoihin ja eikun lomalle. Toivottavasti muille paltsalaisille tuli hyviä tuloksia!

 

[Jaws]

Tänään oli historia ja sitä myöten alkoi "kesäloma". Vastasin kysymyksiin 1, 2, 4, 5 ja molempiin jokereihin. Taas yllätyin, kun kymppijokeri oli mielestäni kokeen helpoin tehtävä ja siitä saikin neljä sivua asiaa.

Noin muutoin ei ollut historian kohdalle juuri odotuksia.

 

[Jaws]

Kappas, englannista tulokset. Eli 239,5 pistettä, viimeisen 21 kirjoituskerran aikana vain kerran tuolla ei ole saanut M:ää - eli todennäköisesti pääsin tavoitteeseeni. Esseestä tuli 90/100, eli näytinpä itselleni, että osaan sittenkin kirjoittaa. Aihe oli vieläpä vaikein, joten esseeseeni olen tyytyväinen.

Äidinkielestä M, englannista M. Parhaat aineeni, joten nyt on pelko puserossa ruotsin, yhteiskuntaopin ja historian osalta.

 

[Musta Nuoli]

Wilman kautta, opettaja ilmoitti, että halutessaan voi pisteitä kysyä viestillä.

On tämä nykyään helpoksi tehty. Minun aikoinani piti soittaa jylhälle ja julmalle matematiikan opettajalle kotiin tämän lankapuhelimeen ja nöyrästi tiedustella pisteitä. Tämä tapahtui aikana, jolloin nykyiset abiturientit harkitsivat kukin tykönään, voisiko jo vähitellen luopua vaipoista ja testata oikein pottaakin.

Minulle kylmä ja virallinen ääni analogisessa lankapuhelimessa ilmoitti, että hukkaan olisi kuuden tunnin uurastukseni menossa, koska pisteet eivät tulisi riittämään läpipääsyyn. Kylmä rinki syntyi perseen alle, mutta hah! Väärässä oli "Japi", sillä lopulta laajasta matematiikasta herui B, mihin olin tyytyväinen. Koe oli ollut niin perkeleen vaikea kansallisestikin, että pisterajat eri arvosanoille skaalattiin varsin alas.

Eipä silloin mitään huippulaskimia saanut käyttääkään, primitiivisiä räppänöitä ja MAOLin taulukkokirjaa. Eikä kirjoituksia uusittu tai jaksotettu eri vuosille, ja reaaliaineetkin kirjoitettiin siten kuin ne kuului kirjoittaa eli kaikki yhden päivän kirjoitussessiona. Nykyisin on niin kovin helppoa, ja ihmisille suotta suodaan uusia mahdollisuuksia elämään. Ei jää kukaan luokallekaan ja joudu käymään koko vuotta uusiksi jos ei selviä ruotsin kursseista, kuten minun lukioluokkani pojille kävi, kolmasosa jäi luokalleen. Oi aikoja, oi tapoja.

 

[KuumaaKamaa]

Taas yllätyin, kun kymppijokeri oli mielestäni kokeen helpoin tehtävä ja siitä saikin neljä sivua asiaa.

Noin muutoin ei ollut historian kohdalle juuri odotuksia.

En historiaa tänään kirjoittanut (syksyltä todella vahva M taskussa, vituttaa vieläkin kun jäi pisteen Eximiasta), mutta tuota mielenkiinnolla tutkailin ja tein ihan aikani kuluksi muutaman tehtävän tuosta kokeesta. Mielestäni erityisesti tuo kymppi jokeri oli varmaankin vaikein anti koko kokeessa, mutta vastaavasti ysi jokeritehtävä hipoi naurettavuuden rajaa. Myös sosialismi ja antiikki tehtävät olivat sellaisia josta, itse olisin ainakin voinut väsätä vähän enemmänkin. Vittu, olis varmaan E saatu raapaistua tällä kerralla ja todellakin helposti. Ehkä jopa sinne laudaturin tasolle. Varmaan tässä vuoden kuluttua käyn historian uusimassa kokonaan, koska ylipäätään historiaa tässä mielenkiinnolla tutkailen jo harrastuspohjalta jatkuvasti, joten M ei todellakaan tyydytä omia tarpeitani siltä saralta.

Tuo sinun E englannista on varmaa kauraa, tuostahan oli pienimuotoista kohua ilmassa, että tämän vuoden koe oli poikkeuksellisen vaikea, jopa liian vaikea tavalliselle suomalaiselle englannin opiskelijalle ymmärrettäväksi kokonaisuudessaan. Joten uskoisin, että parempia arvosanoja tipahtelee tänä vuonna yllättävänkin alhaisilla pistemäärillä. Itselläni tavoite on rehellisesti A, joka on valitettavasti realismia omalla kohdallani ja tähän hätään ei potentiaalia parempaan ollut. Ihmettelenkin kuinka hyviä opiskelijoita jatkoajassa onkaan, kun M,E ja L tuntuvat olevan yleisimpiä arvosanoja todistuksissanne. Itse ilmeisesti kuulun heikompaan kastiin kun:

Historia M (JOS olis ollu aikaa 10 min enemmän, komeilisi tuossa E, vittusaatana!)
Äidinkieli C
Maantiede C
Matematiikka C-M
Englanti A

 

[Jaws]

Ihmettelenkin kuinka hyviä opiskelijoita jatkoajassa onkaan, kun M,E ja L tuntuvat olevan yleisimpiä arvosanoja todistuksissanne.

Äläs nyt, äidinkieli ja englanti ovat parhaat aineeni ja niistä M ei todellakaan tyydytä. Lisäksi kirjoitin historian, yhteiskuntaopin ja ruotsin. Olettaisin, että näistä tulee ehkä B, C ja B. Sikäli mietityttää, että panostin näihin lukemalla 70 sivua yhteiskuntaoppia. Muutoin en avannut koulukirjoja.

Eli ei tuo sarja tyydytä. Nyt vain toivon, että englannin raja tippuu järjettömästi ja E napsahtaisi yllättäen. Lisäksi toivon mukavaa sensoria, joka nostaisi äidinkielen esseen pisteitäni ja saisin E:n. Sitten olisi ihan sama, mitä lopuista saan, kunhan läpi menevät.

Et siis ole ainoa keskitason opiskelija.

 

[Kirjoittelija]

Ihmettelenkin kuinka hyviä opiskelijoita jatkoajassa onkaan, kun M,E ja L tuntuvat olevan yleisimpiä arvosanoja todistuksissanne.

Eivät laudaturit ihmisestä mitään hyvää opiskelijaa tee. Kouluja ei käydä yo-arvosanoilla. Koemuotona tuo on aika typerä.

 

[cottonmouth]

Fysiikan mallivastaukset löytyvät muuten täältä MaFy:n sivuilta.

 

[Gwai Lo]

Eivät laudaturit ihmisestä mitään hyvää opiskelijaa tee. Kouluja ei käydä yo-arvosanoilla. Koemuotona tuo on aika typerä.

Sanoisin, että kyky ja osoitus siitä, että kykenee sisäistämään isoja asiakokonaisuuksia ja jäsentelemään nämä ajatukset akateemiseen tyyliin paperille on hyvä lähtökohta jatko-opintoja ajatellen.

Siitä, tulisiko arvostelun seurata gaussin käyrää, tai vaikka ihan absoluuttista pistemäärää voi taas olla montaa mieltä.

 

[Jymäkkä]

Siitä, tulisiko arvostelun seurata gaussin käyrää, tai vaikka ihan absoluuttista pistemäärää voi taas olla montaa mieltä.

Tuo absoluuttinen pistemäärä ei minusta toimi, sillä eri kirjoituskertoina kirjoittaneet joutuisivat eriarvoiseen asemaan. Kokeiden vaikeustaso kuitenkin vaihtelee paljonkin eri kirjoituskertojen välillä. Gaussin käyräkään ei ole ongelmaton, mutta yo- kokelaiden keskimääräinen taso kuitenkin heilahtelee vuosittain vähemmän kuin tuo kokeiden taso. Opettajana en ole parempaakaan keinoa keksinyt kuin Gaussin käyrä, miten eri kertoina kirjoittaneet voisi järjestykseen laittaa.

EDIT: Joissain pienissä aineissa Gaussin käyräkin on erittäin huono. Esimerkiksi fysiikkaa kirjoittaa usein pieni, matemaattisesti lahjakas, valikoitunut joukko. Tämän seurauksena Gaussin käyrän hyvistä arvosanoista taistelee keskimäärin paljon kovempitasoisempi joukko, kuin jossain toisessa aineessa. Isoissa aineissa Gaussin käyrä kuitenkin erittäin perusteltu.

Kurssikokeissa en käytä Gaussin käyrää. Oppilaiden on hyvä saada tasoaan vastaava numero. Toki kurssikokeessa tuo taso määräytyy minun asettamieni tavoitteiden ja vaatimustason mukaan. Kurssiryhmissä Gaussin käyrä ei kuitenkaan ryhmien pienen koon takia päde kovin hyvin, joten sen käyttö olisi mielestäni typerää.

Pitkää matematiikkaa kirjoittaneet: Tehtävissä oli nyt selvästi otettu tuo uusi cas- laskin huomioon. Monet perinteiset perustehtävät loistivat poissaolollaan, koska ne olisi liian helppo näpytellä laskimella. Osa korvaavista tehtävistä oli, jos ei vaikeampia, niin ainakin oudompia. Sellaisia, joita ei ehkä tunneilla ole niin tullut esiin. Huomasitteko kirjoittajat tällaista, ja aiheuttiko se teille ongelmia? Toisaaltahan nuo sitten palkitsivat syvällisemmästä ymmärtämisestä, mistä ainakin itse pidin.

 

[Johnnie]

Ihmettelenkin kuinka hyviä opiskelijoita jatkoajassa onkaan, kun M,E ja L tuntuvat olevan yleisimpiä arvosanoja todistuksissanne. Itse ilmeisesti kuulun heikompaan kastiin kun:

Historia M (JOS olis ollu aikaa 10 min enemmän, komeilisi tuossa E, vittusaatana!)
Äidinkieli C
Maantiede C
Matematiikka C-M
Englanti A

Noh, eipä täälläkään kovin kaunista riviä syntynyt. Äidinkieli lähtökohtaisesti oli minulle suht. vahva aine, mutta pettymyksekseni C:hen se jäi, taisi kuumeessa kirjoittelu vähän kostautua. Englannin tapauksessa sama homma kuin sinulla, läpipääsy oli tavoitteena ja näillä näkymin se A onkin tulossa sieltä nipin napin. Matematiikka on myös minulle todella heikko aine, ja tavoite oli sama A mikä englannissakin. Tuloksia en ole vielä kysynyt, mutta omien arvioiden mukaan sekin menossa rimaa hipoen läpi, jos ei muuten niin sitten kompensaatiopisteillä.

Yhteiskuntaoppi M-E
Äidinkieli C
Englanti A
Matematiikka A

Tuohon vielä lisäyksenä se historia, josta uskoisin E:n tulevan. Yhteiskuntaopissa pisteet aivan siinä M:n ja E:n rajoilla, tosin alustavasti huonompaan suuntaan eli pisteen päästä Eximiasta. Eniten tuossa nyppii kuitenkin se, että menetin varman E:n, ehkä jopa L:n, sen takia että aika loppui joten viimeinen tehtävä jäi yhden pisteen arvoiseksi ja tämän lisäksi olin vielä ymmärtänyt yhdessä tehtävässä b-kohdan tehtävänannon väärin.

 

[Kirjoittelija]

Sanoisin, että kyky ja osoitus siitä, että kykenee sisäistämään isoja asiakokonaisuuksia ja jäsentelemään nämä ajatukset akateemiseen tyyliin paperille on hyvä lähtökohta jatko-opintoja ajatellen.

Minun mielestäni ahkeruus on hyvä lähtökohta jatko-opintoja ajatellen, ja siitä kertovat paljon paremmin lukiokurssien arvosanat kuin yo-arvosanat.

 

[Johnnie]

Minun mielestäni ahkeruus on hyvä lähtökohta jatko-opintoja ajatellen, ja siitä kertovat paljon paremmin lukiokurssien arvosanat kuin yo-arvosanat.

Olen eri mieltä. Vielä lukiossakin pystyy sluibailemaan kursseilla ihan miten haluaa, ja saamaan hyviä arvosanoja siitä huolimatta. Itse en avannut kirjoja kotona lukion aikana varmaan puolta tusinaa kertaa, jos ei seuraavana päivänä sitten ollut joku kurssikoe. Monesti en silloinkaan. Tunneillakin opiskeluni koostui lähinnä nuokkumisesta ja kännykällä Jatkoajan lukemisesta. Siltikin olin luokassani keskiarvon ja numeroiden suhteen yleensä hyvää keskitasoa pl. sellaiset aineet jossa olisi tarvinnut vähän enemmän panostusta kuten matematiikka ja englanti.

Kirjoitukset taas menivät miten menivät, alakanttiin kurssiarvosanoihini nähden. Mutta olen aivan varma, suhteellisen hyvännäköisestä todistuksesta huolimatta, että en olisi nyt ylioppilas jos en olisi aloittanut opiskelua lukulomalla. Käytännössä yritin opiskella kolmen vuoden asiat kuukaudessa, mutta eihän niistä kursseista paljon päähän ollut jäänyt siinä vaiheessa kun tunnit olivat koostuneet tyhjyyteen tuijottamisesta ja kokeistakin oli napannut aina kiitettävän kunhan vain oli viitsinyt lukea pari tuntia koetta edeltävänä iltana. Laiskuuteni alkoi siis potkia siinä vaiheessa nilkkaan, kun olisi pitänyt osata vähän laajempia asiakokonaisuuksia.

Eli siis omalta kohdaltani en todellakaan voi allekirjoittaa tuota, että kurssiarvosanat kertoisivat ahkeruudesta. Omien kokemusteni myötä voin väittää juuri päinvastoin; kurssiarvosanat kertovat enemmän lahjakkuudesta, YO-arvosanat taas ahkeruudesta.