Yliarvostetuimmat bändit

[varjo]

Ei tässä ole kysymyksessä "kenen mielipide on oikea" -kilpailuksi muuttamisesta, vaan siitä, että sinä lähdit omalla kommentillasi mukaan tämän ketjun ideaan antamalla ymmärtää että Leevi and the Leavings on yliarvostettu bändi, ja minä kyseenalaistan sen ja etenkin sinun perustelusi asiasta.

Siis kyseenalaistat sen, että mielestäni kaikki Leevien biisit kuulostavat samalta ja että juuri tästä syystä katson että bändi on yliarvostettu, kun ihmiset ostavat levyjä vain kuullakseen samat melodiat uudestaan ja uudestaan eri sanoilla. Olet itsekin myöntänyt, että kappaleissa on sama rakenne, joten kyse on vain siitä miten paljon painoarvoa tälle samanlaisuudelle antaa. Eivät Leevien biisit huonoja ole, mutta silti yhä mielestäni identtisiä.

Gösta pystyi tekemään monipuolisempaa musiikkia kuin mitä itse luulet. En väittänyt missään vaiheessa, että hän pystyi vain yhdenkaltaiseen musiikinkirjoittamiseen, otetaan esimerkkinä vaikkapa "Elämä ikkunan takana".

Varmaankin pystyi, enhän sitä kiistäkään, mutta kukapa nyt lypsävää lehmää tappaisi. Se, että muusikko tekee kymmenen identtistä rahastuskappaletta ja sitten "kokeilee" muutaman erilaisen kanssa, ei nyt varsinaisesti kuitenkaan ole mitenkään eduksi, oli muusikko kuinka lahjakas tahansa.

Jaksa vaan jauhaa tuota sinun "sama biisi eri sanoilla" -hokemaasi, ei se sitä muuta, että jauhat paskaa.

Ei muutukaan, koska mielestäni biisit ovat samoja ja koska kyse on omasta musiikinkuuntelijan mielipiteestä, ei se ole yhtään sen enempää väärin kuin jonkun toisen vastakkainen mielipide, jolla on selvä bias asiaa kohtaan.

Et ole selvästikään selvillä bändin tuotannosta kuin sen verran, että olet joskus kuullut sitä radiosta, kuten itsekin aikaisemmin mainitsit. Noin vaillinainen empiirinen kokemus ei paljoa paina, ja siksi väitteesi eivät kestä päivänvaloa, yritä sitten inttää mitä tahansa, niin kuin varmasti yritätkin.

Siis ilmeisesti olen kuullut väärin, tai siis "väärin kuultu". Mitä ihmettä minä sille voin, että ne kymmenkunta Leevien hittibiisiä joita radioissa on vuosien varrella soinut, vaan sattuvat olemaan täysin samanlaisia. Ei se varsinaisesti ole yhtään parempi asia, että vuosien vieriessä levyjen suosituimmat kappaleet ovat aina niitä samoja ts. ihmiset ostavat sitä samaa tuttua Leeviä mikä ei musiikillisesti ole mikään kummoinen elämys -> ketjun aiheen mukaista yliarvostusta.

Minä en ole nostamassa Leevejä millekään jalustalle - tuonpa vain esiin sen seikan, että yliarvostamisen todisteleminen luulon tai mutu-tuntuman perusteella on myös surkeaa ja omalla tavallaan itsepäisyydessään herttaistakin kuten "fanipoikien" otsikon
ohitusyritykset. Mikäs jazzpoliisi sinä olet?

Öh, kerrotko sitten se kvantitatiivisen ja objektiivisen tavan määritellä yliarvostus mikä ei riipu kenenkään luulosta tai mutu-tuntumasta.

 

[Vintsukka]

Siis ilmeisesti olen kuullut väärin, tai siis "väärin kuultu". Mitä ihmettä minä sille voin, että ne kymmenkunta Leevien hittibiisiä joita radioissa on vuosien varrella soinut, vaan sattuvat olemaan täysin samanlaisia. Ei se varsinaisesti ole yhtään parempi asia, että vuosien vieriessä levyjen suosituimmat kappaleet ovat aina niitä samoja ts. ihmiset ostavat sitä samaa tuttua Leeviä mikä ei musiikillisesti ole mikään kummoinen elämys -> ketjun aiheen mukaista yliarvostusta.

Voisiko olla niin, että argumenttiasi horjuttaa vähän se seikka että Leevien tuotantoon kuuluu äkkiä laskettuna 186 veisua ja sinä olet kuullut niistä n. 10. Ei se ole Göstan vika että radiokanavat soittavat aina niitä samoja biisejä.

 

[Uleåborgir]

Öh, kerrotko sitten se kvantitatiivisen ja objektiivisen tavan määritellä yliarvostus mikä ei riipu kenenkään luulosta tai mutu-tuntumasta.

En voi kertoa tapaa jossa määritellään yliarvostus kenen tahansa luulon ja mutu-tuntuman perusteella.

Voin kuitenkin sanoa, että objektiiviseen ja kvantitatiiviseen ja sitä kautta analyyttiseen kategorisointiin yliarvostetuksi tarvitaan enemmän itse koettua "tutkimustietoa", kuten tässä tapauksessa enemmän kuultuja biisejä, kuin ~10 radiosta joskus kuultua kappaletta. Kuten vintsukka tuossa ylempänä totesi, on Leeveillä kappaleita lähes 200.

Silloin väittämäsi siitä, että Leevit nauttivat yliarvostusta, saisi kaikupohjaa, mutta nyt huutelet sieltä vailla kokonaisluonteisempaa käsitystä Leevien tuotannosta.

Todistelusi arvo on perin vähäinen.

Se on totta, että Leevien soundi on tunnistettavissa. Mutta mitä siitä, niin on REM:nkin. Gösta Sundqvist (RIP) oli bändin despootti, joka määräsi miten jokainen biisi tehtiin, jopa kädestä pitäen. Siksi monissa kappaleissa on tuttu melodia- ja sointukulku.

Olet itsekin myöntänyt, että kappaleissa on sama rakenne, joten kyse on vain siitä miten paljon painoarvoa tälle samanlaisuudelle antaa. Eivät Leevien biisit huonoja ole, mutta silti yhä mielestäni identtisiä.

Enpä puhunut rakenteesta mitään, vaan sointu- ja melodiavirroista. Rakenne on eri asia, että äläpäs sekoita asioita.

Siis ilmeisesti olen kuullut väärin, tai siis "väärin kuultu". Mitä ihmettä minä sille voin, että ne kymmenkunta Leevien hittibiisiä joita radioissa on vuosien varrella soinut, vaan sattuvat olemaan täysin samanlaisia. Ei se varsinaisesti ole yhtään parempi asia, että vuosien vieriessä levyjen suosituimmat kappaleet ovat aina niitä samoja ts. ihmiset ostavat sitä samaa tuttua Leeviä mikä ei musiikillisesti ole mikään kummoinen elämys -> ketjun aiheen mukaista yliarvostusta.

Eivät ne kappaleet samanlaisia tai etenkään identtisiä, jota termiä myös käytät, ole olleet. Sinulla vaikuttaisi olevan vain sellainen asenne joko Leevejä kohtaan tai sitten tätä ketjua kohtaan, että jauhat vain samaa asiaa ottamasta asioista sen enempää selvää.

Ja mistä sinä senkin tiedät, onko Leevien uusin lätty, jonka kuluttaja on ostanut, ei-mikään-kummoinen elämys sille kuluttajalle, joka levyn on ostanut. Tuo väitteesi, jonka loppupäätelmä on yliarvostus, perustuu täysin oletuksiin ja siksi sen painoarvo on nolla.

 

[varjo]

Silloin väittämäsi siitä, että Leevit nauttivat yliarvostusta, saisi kaikupohjaa, mutta nyt huutelet sieltä vailla kokonaisluonteisempaa käsitystä Leevien tuotannosta.

Todistelusi arvo on perin vähäinen.

Eikö se juuri tee bändistä yliarvostettua, että huolimatta sadoista kappaleista, vain ne samat tutut samanlaiset kappaleet eri levyiltä vuosien varrelta soivat radiossa vuodesta toiseen. Eli bändiä pidetään hyvänä kun oikeastaan tahdotaan vain kuulla sitä samaa yhtä biisiä.

Jos muut kappaleet eivät ole edes tarpeeksi hyviä radiosoittoon (jos ne olisivat yhtä hyviä kuin nyt soivat identtiset biisit, niitähän silloin varmaankin soitettaisiin, eikö?), onko se edes mikään hyvä asia bändin tason kannalta.

Enpä puhunut rakenteesta mitään, vaan sointu- ja melodiavirroista. Rakenne on eri asia, että äläpäs sekoita asioita.

Tarkoitin rakenteella samaa asiaa, mutta käytämme ilmeisesti eri termejä saman asian kuvaamiseen.

Ja mistä sinä senkin tiedät, onko Leevien uusin lätty, jonka kuluttaja on ostanut, ei-mikään-kummoinen elämys sille kuluttajalle, joka levyn on ostanut. Tuo väitteesi, jonka loppupäätelmä on yliarvostus, perustuu täysin oletuksiin ja siksi sen painoarvo on nolla.

Jos itse tahdon musiikillisen elämyksen, en osta samaa levyä kymmentä kertaa, olivat sanoitukset kuinka hienoja tahansa. Mutta jos bändi on musiikillisesti tai yleisesti yliarvostettu, niin tällöin ihmiset toimivat juuri siten, että samaa kamaa ostetaan vain sanoitusten takia. Eikö yliarvostuksen määritelmäkin nyt vähän mene niin, että arvostus on ansioita suurempaa ja juuri sellaisessa tilanteessa musiikin osalta yksiulotteinen Leevit on, puhumattakaan nyt siitä että sanoituksetkin nyt ovat lähinnä...no sanoituksia, kirjallisia elämyksiä itse ainakin etsin kirjahyllyistä, en levyhyllyistä.

 

[mekabyte]

Eikö se juuri tee bändistä yliarvostettua, että huolimatta sadoista kappaleista, vain ne samat tutut samanlaiset kappaleet eri levyiltä vuosien varrelta soivat radiossa vuodesta toiseen. Eli bändiä pidetään hyvänä kun oikeastaan tahdotaan vain kuulla sitä samaa yhtä biisiä.

Jos muut kappaleet eivät ole edes tarpeeksi hyviä radiosoittoon (jos ne olisivat yhtä hyviä kuin nyt soivat identtiset biisit, niitähän silloin varmaankin soitettaisiin, eikö?), onko se edes mikään hyvä asia bändin tason kannalta.

Ööh, siis käytät argumenttinä radion soittolistoja, jotka tässä tapauksessa on Suomipop ja ehkä Nova tai Radio Suomi. Aika vahva argumentti. Muuten en tuohon vänkäämiseen jaksa ottaa kantaa. Jos muodostaa käsityksensä soittolistojen perusteella, niin omapahan on häpeänsä.

 

[er_bai_wu]

Jos itse tahdon musiikillisen elämyksen, en osta samaa levyä kymmentä kertaa, olivat sanoitukset kuinka hienoja tahansa.

Miten muuten klassinen musiikki on suhteessa tähän argumenttiisi? Sielläkin halutaan kuulla ne "hitit"; ovatko Mozart ja kumppanit nyt aivan yliarvostettuja? Useimmat "biisit" kuulostavat aika samanlaisilta, vaikka ei mikään diletantti olisikaan. Ja musiikillinen elämys on mahdollista saada vaikka kuuntelemalla naapuripuun varpusia.

 

[banaaninviljelijä]

Kun tällä palstalla saa saboa yliarvostetuksi vain semmoisia joista itse pitää, niin laitetaan nyt muutama sellainen.
Jo useamman kerran mainittu RHCP. Tuotanto alusta Californiacationiin saakka hyvää. Sen levyn jälkeen mitään sanomatonta renkutusta, lukuunottamatta paria kohtuu vetoa.
Madonna. Alkuaikojen viisut loistavaa hittikamaa. Alkuaikojen jälkeen Madonna on saanut purkittaa mitä ihmeellisimpee tuubaa ja kansa ostaa, koska kyseessä on Madonna.
Ja sanon vielä kerran AC/DC. Perustelin jo aiemmin. Paskaa.

 

[Cube]

Miten muuten klassinen musiikki on suhteessa tähän argumenttiisi? Sielläkin halutaan kuulla ne "hitit"; ovatko Mozart ja kumppanit nyt aivan yliarvostettuja?

Minun mielestäni ovat ainakin.

 

[Tulppu]

Eikö se juuri tee bändistä yliarvostettua, että huolimatta sadoista kappaleista, vain ne samat tutut samanlaiset kappaleet eri levyiltä vuosien varrelta soivat radiossa vuodesta toiseen. Eli bändiä pidetään hyvänä kun oikeastaan tahdotaan vain kuulla sitä samaa yhtä biisiä.

Niin, ehkäpä tuo on aika lähellä sitä määritelmää, joka sopisi tähän keskusteluun parhaiten. Taisiis jonka luulisi sopivan - eipäsjuupas- ja munidoliaetkyllähauku-väittelyksihän tämä on mennyt.

 

[varjo]

Miten muuten klassinen musiikki on suhteessa tähän argumenttiisi? Sielläkin halutaan kuulla ne "hitit"; ovatko Mozart ja kumppanit nyt aivan yliarvostettuja? Useimmat "biisit" kuulostavat aika samanlaisilta, vaikka ei mikään diletantti olisikaan. Ja musiikillinen elämys on mahdollista saada vaikka kuuntelemalla naapuripuun varpusia.

No klassisessa musiikissa brändi merkitsee aika paljon, vähän sama kuin viineissä, ei normikäyttäjä oikeasti tunnistaisi sokkotestissä "hyvää" ja "hyvää, mutta ei brändiviiniä" toisistaan niin väittäisin kyllä että ei Mozart&Co nyt olleet mitään kuolemattomia yli-ihmisiä, vaan sattuivatpa vaan olemaan parhaita aikana jolloin yksi musiikkityyli luotiin ja sen jälkeen asettuivat ikonien paikalle, minne ei hirveästi ole asiaa nykyajan tekijöillä.

 

[Tulppu]

No klassisessa musiikissa brändi merkitsee aika paljon, vähän sama kuin viineissä, ei normikäyttäjä oikeasti tunnistaisi sokkotestissä "hyvää" ja "hyvää, mutta ei brändiviiniä" toisistaan niin väittäisin kyllä että ei Mozart&Co nyt olleet mitään kuolemattomia yli-ihmisiä, vaan sattuivatpa vaan olemaan parhaita aikana jolloin yksi musiikkityyli luotiin ja sen jälkeen asettuivat ikonien paikalle, minne ei hirveästi ole asiaa nykyajan tekijöillä.

Eli juntille on sama mitä sille syöttää tai juottaa, viineissä tai musiikissa?

Mozartista ja "kumppaneista" muuten sen verran, että useat heistä olivat todellisia ihmelapsia, ja jäivät siksi elämään historiaan. Lisäksi jotkut näistä "kumppaneista" eivät olleet elinaikanaan lainkaan arvostettuja, mutta myöhemmin heidän musiikkinsa on myynyt miljoonia. Lähimmäksi elävistä ihmisistä pääsee nopeasti ajateltuna Leif Segerstam, jonka musiikilliset lahjat ovat "beyond the imaginable."

En sotkisi klassisen musiikin tai viinien kaltaisia asioita threadiin, jossa on useammin kuin kerran mainittu nimi Mikko Alatalo.

 

[Pietrangelo]

Maija vilkkumaa. Mitä vittua? Onneksi ei ole tullut uutta levyä vähän aikaan. Tuntuu että korvista rupeaa vuotamaan verta kun sitä itkua ja valitusta joutuu kuuntelemaan. IMO.

 

[Mike]

Lordi - Täysin mitäänsanomatonta ja persoonatonta tusinapaskaa, josta ei ilman pellenaamareita ja muita vappuvarusteita olisi kukaan kuullut ikinä mitään.

Disturbed & Slipknot - Jenkkilevy-yhtiöiden suurella rahalla syöttämää mukarankkaa Linkin Parkia, aka pomppu aka hyppypoppista ja teinit ovat ekstaasissa.

Evanescence - Miksi?

 

[Milhouse Nixon]

Ihmelapsista keskustellessa on älyllistä epärehellisyyttä tehdä eroa sen suhteen, minkä ikäisenä on musiikkia alettu tekemään. Lenni-Kalle Taipalekin on periaatteessa ihmelapsi, mutta säveltäjänä hän on tunnetusti täysi nolla. Samalla tavalla Mozartille ei tule antaa lisäpisteitä siitä, että hän on alkanut säveltämään niin nuorena. Klassisesta musiikista voi aika universaalisti todeta, että vaikka kyseinen musiikinlaji vaatiikin huomattavaa pätevyyttä, on suurin osa klassisen ideoista kärjistetysti jotain suurlähettiläiden tai mamban tasoa.

 

[Anselm Raato]

U2 -SE numero 1 yliarvostetuimmissa
Evanescence
Slipknot
Coldplay
Kaikki aaränbee hyypiöt.

 

[Sisäliitin]

Stam yksi na

 

[Maglor]

Ihan jokainen rap-bandi sitten 80-luvun. Ihan jokainen. Hirveeta paskaa musiikillisesti lahjattomilta ihmisilta ja koomassa elavat lapset ostaa, kun se on niin mageeta.

Vittu, ghetto my ass!

Sori kun tämmönen tarttui silmään. Jos nimittäin tykkäät räpistä, kannattaa tsekata sellainen pumppu kuin Jedi Mind Tricks. Aivan loistavaa settiä.

Yliarvostettuja bändejä on kyllä suhteellisen paljon. Ensimmäisenä tulee mieleen System Of A Down. SOAD löysi sen oman juttunsa, mutta jämähti sitten siihen. Toki Toxicity, Mezmerize ja Hypnotize ovat kaikki aivan loistavia albumeja, mutta tuntuu siltä että bändejä kuunnellaan vain siksi koska "SOAD on niin vitun hyvä". Eipä mitään, kyllä SOADia tulee kuunneltua.

Aivan samaan tapaan se, joka väitää Pink Floydin Ummagummaa hyväksi albumiksi, on hullu. Sori, ei millään pahalla, mutta se on "huhuilua" jos mikä. Vähän samaan tapaan hulluja ovat ne ihmiset, jotka väittävät Offspringin kahta viimeisintä albumia hyviksi - tai edes kuunneltaviksi. Bändi on tehnyt kolme todella hyvää albumia, joista Smash on todellinen helmi.

Kai se pointti mitä yritän hakea on se, että yhden tai parin hyvän albumin jälkeen bändin kaikista levyistä tulee jotenkin automaattisesti hyviä. Esimerkiksi HIMin Dark Light myi kohtuuttoman hyvin, vaikaa itse levy olikin mielettömän huono. Onneksi sitä ei ole liiemmälti hehkutettu.

 

[Barcelona]

Täällä onkin jo haukuttu kaikki meikäläisen suosikkibändit. :)

Hirveästi on kyllä musiikkityylejä ja bändejä joiden juttu ei ikinä auennut meikäläiselle. Mutta jos pitäisi nimetä vain yksi bändi jonka suosiota ja hypetystä en ole ikinä tajunnut, niin kyllä se on tää wanabee älykköjen suosikkibändi: Ultra Bra.

 

[Puscutractori]

Guns N´Roses: Mikä tässä on hyvää? Miljoonia levyjä myyty, mutta mutta... Yksi melko hyvä biisi niillä on, mutta sekin on Bob Dylanin tekemä. Lisäksi Axl Rosen persoona ja koko bändin lavaolemus aiheuttavat pahoinvointia.

Queen: Kaikki tykkää -musaa, jossa ei kuitenkaan ole loppujen lopuksi lainkaan sitä jotain. Musiikki on kieltämättä taitavasti tehtyä, mutta liika miellyttäminen masentaa. Lisäpisteet siitä, että bändi lisäsi huomattavasti suosiotaan sillä, että sen jäsen kuoli.

 

[-Niks-]

Guns N´Roses: Mikä tässä on hyvää? Miljoonia levyjä myyty, mutta mutta... Yksi melko hyvä biisi niillä on, mutta sekin on Bob Dylanin tekemä. Lisäksi Axl Rosen persoona ja koko bändin lavaolemus aiheuttavat pahoinvointia.

Queen: Kaikki tykkää -musaa, jossa ei kuitenkaan ole loppujen lopuksi lainkaan sitä jotain. Musiikki on kieltämättä taitavasti tehtyä, mutta liika miellyttäminen masentaa. Lisäpisteet siitä, että bändi lisäsi huomattavasti suosiotaan sillä, että sen jäsen kuoli.

Queenistä samaa mieltä mutta gunnareihin en yhdy todellakaan, monia hyviä biisejä ja loistava bändi. Vanha gnr ja nykyinenkin gnr toimii. Axl Rosen lavaolemus ainakin toimii jos vaan ei kiukuttele.

Queen taas on ollut aina itselleni sellainen bändi jota ei vaan pysty sietämään ja olen aina ihmetellyt sen suurta suosiota ja joo onhan näitä monia bändejä joiden suosiota ei vaan älyä mutta aina joku tykkää siitä mistä itse ei pidä. Slipknot, Lordi. Kauheita, joiden suosiota ei vaan pysty taas käsittämään.

 

[Metalwarrior]

Maija vilkkumaa. Mitä vittua? Onneksi ei ole tullut uutta levyä vähän aikaan. Tuntuu että korvista rupeaa vuotamaan verta kun sitä itkua ja valitusta joutuu kuuntelemaan. IMO.

Joo. Ärsyttävä kaikin tavoin. Biisit omituisia ja lyriikatkaan eivät uppoa. Livenä on nähty ja kuraa oli. PMMP ei ole yhtään sen parempaa.

 

[Tulppu]

Livenä on nähty ja kuraa oli.

Livenä nähty viime kesänä Lpr festivalseilla, tämän lisäksi televisioitu keikka n. 1kk takaperin. Molemmat olivat muuten täyttä rautaa. Onneksi on vielä bändejä missä soitetaan ja lauletaan oikeasti, ja tehdään se vieläpä huippuunsa viritetyllä ammattitaidolla.

Mutta tämä offtopic jääköön tähän.

 

[Vuokralainen]

Maija vilkkumaa. Mitä vittua? Onneksi ei ole tullut uutta levyä vähän aikaan. Tuntuu että korvista rupeaa vuotamaan verta kun sitä itkua ja valitusta joutuu kuuntelemaan. IMO.

Irina se vasta valittaakin ja siksi siitä kai petetyt ja jätetyt tykkää.

Tykkäsin joskus muutamasta kyseisen henkilön radiosoitossa olleesta biisistä, mutta ei helvetti levyllinen sitä exän mollausta on liikaa.

Taisi hiukan ratsastaa Wirtasen Tonin siivellä pinnalle ja siksi luonnehtisin yliarvostetuksi.

 

[Osmo Rapeli]

Queen: Kaikki tykkää -musaa, jossa ei kuitenkaan ole loppujen lopuksi lainkaan sitä jotain. Musiikki on kieltämättä taitavasti tehtyä, mutta liika miellyttäminen masentaa. Lisäpisteet siitä, että bändi lisäsi huomattavasti suosiotaan sillä, että sen jäsen kuoli.

Queenistä samaa mieltä mutta gunnareihin en yhdy todellakaan, monia hyviä biisejä ja loistava bändi. Vanha gnr ja nykyinenkin gnr toimii. Axl Rosen lavaolemus ainakin toimii jos vaan ei kiukuttele.

Queen taas on ollut aina itselleni sellainen bändi jota ei vaan pysty sietämään ja olen aina ihmetellyt sen suurta suosiota ja joo onhan näitä monia bändejä joiden suosiota ei vaan älyä mutta aina joku tykkää siitä mistä itse ei pidä.

Vai niin. -Niks-, Queen tekee 15 studioalbumia yli parinkymmenen ajan, lähes kaikki erittäin onnistuneita, Guns N' Roses 2-4 kokonaista. Ei bändeistä voi puhua edes samassa lauseessa, oli se Appetite kuinka hieno tahansa.

Puscutractorille vihjaisin että Queen kerkesi olla suosittu jo yli parikymmentä, ja megasuosittu jo toistakymmentä vuotta ennen Mercuryn kuolemaa, sieltä The Game-albumista lähtien viimeistään. Niin ja sitä teoriaasi "miellytetään kaikkia" kutsutaan monipuolisuudeksi, ja varaksi tehdä kokeileviakin, rohkeita levyjä vaihtelevalla menestyksellä (esim. aika vaikea Hot Space). Ja se suosio johtui kyvystä tehdä upeita levyjä ja esittää kaikki vielä nappiin livenäkin. Mercuryn kuoleman nostama lisäsuosio voidaan ymmärtää paremmin katsomalla hänen tribuuttikonserttinsa, kaikenlaisten supertähtien yrittäessä tulkita Mercuryä. Vain muutaman voidaan sanoa onnistuneen.

 

[Skeletor]

Metallica - maailman turhin coverbändi. Kai jonkun mielestä vielä aliarvostettu...