On ketjut henkilökohtaisista suosikki- ja inhokkipelaajista. Tähän ketjuun voisin nostaa kuitenkin yleisesti yli- ja aliarvostetuimmat pelaajat. Mielipide on toki oma, mutta en erityisesti hypetä suosikkipelaajiani, enkä myöskään inhoa ketään pelaajaa tai varsinkaan seuraa.
Aliarvostetut joukkueittain:
HIFK: Micke-Max Åsten, niin hauskalta kuin tämä voi kuulostaakin. Muuli on omasta mielestäni ainakin hyvin monikäyttöinen pelaaja ja tästä nähtiin osviittaa viime kevään peleissä. Käytetty jopa yvllä. Hyödyllinen voimahyökkääjä, joka osaa pelata sekä keskellä että laidassa. Voisi tehdä oikealla roolituksella yli 20 pistettä, mutta on nykyisessä roolissaan joukkueelle elintärkeä.
HPK: Markus Nenonen, ratkonut tärkeitä pelejä ja saanut C:n rintaan, mutta rannekutia ei ole huomioitu liikaa isommissa ympyröissä.
Ilves: Jarkko Parikka, yleispakin perikuva ja kansainvälistä tasoa, joka on viihtynyt Ilveksessä A-nuorista saakka. Liigan parhaita puolustajia, mutta kiekolliset virtuoosit vienyt otsikot ja tunnustukset.
Jukurit: Otto Mäkinen, takavuosien Tappara-lupauksesta kuullaan varmasti lisää. Yhä nuoressa iässä ja on isokokoinen sentteri.
JYP: Ville Ottavainen, suomalaisittain harvinainen isokokoinen pakkilupaus rightin laukauksella. Ottanut JYPissä merkittäviä steppejä ja taistelee U20-MM-paikasta.
KalPa: Aapeli Räsänen, näkyvä persoona ja Aamulehden kolumnisti, mutta pelillisesti noussut Liigan parhaiden kahden suunnan sentteiden joukkoon ja pikkuhiljaa EHT-tasolle.
KooKoo: Peetro Seppälä, koko joukkue on täynnä aliarvostettuja pelaaja Liedeksen, Nikkilän ja Strömbergin muodossa. Kolmikko on tehnyt itseään pikkuhiljaa näkyvämmäksi, mutta onnistujissa on myös oma kasvatti, joita KooKoo ei ole tuottanut liikaa. Olisi myös imagollisesti lottovoitto saada pitää hänet joukkueessa, vaikka kauden jälkeen ottajia olisi myös muualla.
Kärpät: Jesse Koskenkorva, ikäisekseen pitkään Liiga-peleissä, mutta Mannerin Kärpissä ura polki paikallaan. Joukkueen parhaita aloittajia ja loistava puolustava sentteri, joka on ansaitusti saanut näytönpaikkoja myös ottelun loppuhetkillä. Pelillisesti olisi annettavaa myös kärkiketjuissa.
Lukko: Julius Mattila, puolustava sentteri, joka on tehnyt juniorina ja yliopistossa myös hyviä pistemääriä. Pelasi myös mukiinmenevän tulokaskauden mestarijoukkueessa.
Pelicans: Iikka Kangasniemi, hieman artistimainen pelaaja. Voisi kuitenkin olla varteenotettava kokeilu Leijonissakin.
SaiPa: Ville Petman, SaiPa on täynnä tuntemattomia komeettoja. Petman on kuitenkin todella monikäyttöinen pelaaja, joka on tehnyt nyt myös tulosta.
Sport: Roope Talaja, todellinen joukkuepelaaja ja taistelija, joka on uhrannut pallinsakin joukkueelleen. Tehnyt sivussa myös komeita maalimääriä. Ansaitsisi voittaa joskus Suomenmestaruuden, vaikka Sportissakin nyt kulkee.
Tappara: Jukka Peltola, kaikesta menestyksestä huolimatta täytyy nostaa Tapparan ruumiillistuma. Olisi yhä annettavaa kansainvälisellä tasolla.
TPS: Markus Nurmi, ei turhaan Mikko Rantaseen verrattu isokokoinen talentti. Loistava suojaamaan kiekkoa. Sai viime kaudella EHT-debyytin. En sano, että on tällä kaudella onnistunut, mutta tässä pelaajassa on yhä potentiaalia.
Ässät: Olli Vainio, tärkeä peruspuolustaja, kun Ilves palasi uskottavana Karri Kiven alaisuudessa. Vaikka putosi Ilveksestä, on pysynyt luotettavana liigapakkina.
Joitain yliarvostettuja:
Patrik Puistola, Jukurit, yliarvostettu lupaus. Ei tehnyt läpimurtoa Tapparassa, mutta väläytteli Jukureissa ja KooKoossa, mikä antoi vääristyneen kuvan hänen tasostaan Liigan mittapuulla. Ja kenties kertoo Liigan tasoeroista. Ei mahtunut viime vuonna enää U20-MM-joukkueeseen ja viime vuosina tehot Liigassa ovat laskeneet. Yhä vain 20-vuotias, mutta kehitys tapahtunee odotettua hitaammin.
Brad Lambert, JYP, karu sanoa. On monien kykyjenetsijöiden listalla yhä top5-varaus ja sentterin pelipaikalla arvostettu NHL-lupaus. Tehot ovat kuitenkin jääneet pahasti piippuun, kun taas puskista tullut Kemell taistelee Liigan pistepörssin kärjessä vasta top10-varauksesta. Varausikäisenä jo kolmena kautena Liiga-peleissä. Pelasi osittain JYPin heikon materiaalin ansiosta viime kauden jo kokonaan Liigassa, kun taas HIFK:ssa olisi joutunut taistelemaan pelipaikasta. Nyt toki valmiimpi antamaan varausnäyttöjä. U20-MM-kisat merkittävä näytönpaikka, mutta kärkivarauksena pitäisi olla Liiga-joukkueen johtavia pelaajia.
Juhamatti Aaltonen, Kärpät, niin paljon kuin minä ja moni muu pitääkin tämän kaverin suorituksista ja tarjoaa viihdyttäviä hetkiä, niin todellinen arvo mitataan kevään peleissä. HIFK-kevät 2017 oli painajainen, eikä peli-iloa ollut viime keväänäkään. Kulkee kun sille päälle sattuu. Todella viihdyttävä pelaaja ja ikoni koko Liigalle. Kärpissä tuo yhä korvaamatonta kokemusta ja taustatukea, mutta tähtistatuksen voi heittää romukuoppaan.
Mikko Kousa, Pelicans, oli pitkään pelaajamarkkinoilla ennen paluutaan, joka on alkanut kolmen pelin kiikaritehoilla. Oli merkittävä pelaaja, kun Pelicans saavutti CHL-paikan Nemon alaisuudessa. Pelaajatyyppinä kuitenkin täysin hyökkäävä puolustaja, jonka merkittävyys mitataan pisteissä.
Charles Bertrand, Tappara, toinen artistiluonne, joka ei ole onnistunut pelaamaan juuri peräkkäisiä nappikausia, mutta parhaimmillaan koko Liigan johtavia pelaajia. Aloitti myös Tapparassa hyvin, mutta ensimmäisellä kaudella tehty kahden vuoden jatko oli liikaa.
Alexander Ruuttu, Ässät, jäänyt keskinkertaiseksi ja läpimurtoa EHT-tasolle on odotettu turhaan vuosia.