Yleisurheiluvuosi 2020

[Brent Sapergia]

Painoa on kyllä liikaa...

 

[Hagi]

Heidi Nokelainen karsiutui naisten keihään finaalista tuloksella 51,12 m. Jenni Kangas sai kepin lentämään vajaat 53 m, tuo riitti finaaliin.

Nokelaisen valmentaja Heli Rantanen uskoi tällä kaudella jopa 64 metrin kaareen, mutta nykytaso ei kyllä tuota tue. Nokelaisella taitaa keskimäärin 1/20 heitosta onnistua.

 

[L. Paraske]

Heidi Nokelainen karsiutui naisten keihään finaalista tuloksella 51,12 m. Jenni Kangas sai kepin lentämään vajaat 53 m, tuo riitti finaaliin.

Samoin kävi moninkertaiselle nuorten arvokisamitalistille Elina Kinnuselle. Aika paljonhan noita päälle 50 metrin heittäjiä on Suomessa eli taso on kyllä laaja, mutta huiput puuttuu.

 

[Hagi]

Samoin kävi moninkertaiselle nuorten arvokisamitalistille Elina Kinnuselle. Aika paljonhan noita päälle 50 metrin heittäjiä on Suomessa eli taso on kyllä laaja, mutta huiput puuttuu.

Eikä taida oikeen ketään potentiaalista 60-65 m heittäjää olla tulossakaan? Nokelainen lähestyy jo 30 v ja Kangas on taantunut vuosi vuodelta. Valtasella on lahjoja, mutta pelaa edelleen pesäpalloa ohessa ja en tiedä, kuinka tosissaan treenaa keihäänheittoa. Valtasella on erinomainen heittokäsi, mutta vauhtijuoksu erikoisen hypyn kera liki kuolee viivalle.

 

[VT]

Eikä taida oikeen ketään potentiaalista 60-65 m heittäjää olla tulossakaan? Nokelainen lähestyy jo 30 v ja Kangas on taantunut vuosi vuodelta. Valtasella on lahjoja, mutta pelaa edelleen pesäpalloa ohessa ja en tiedä, kuinka tosissaan treenaa keihäänheittoa. Valtasella on erinomainen heittokäsi, mutta vauhtijuoksu erikoisen hypyn kera liki kuolee viivalle.

Kalevan Kisojen finaalissa neljä nuorta 2001-2003 syntynyttä heittäjää. Heistä parilla ennätys parani karsinnassa metritolkulla, mutta onhan se kova työ tulevina vuosina päästä yli 60 metrin, 65 metristä puhumattakaan. Suurin kysymys kuinka moni nuori tosissaan jatkaa lajin parissa. Jos Valtanen valikoi keihään lajikseen, potentiaalia varmasti löytyy.

 

[heketsu88]

Onkohan meidän nyky-yleisurhelijoissamme enemmän ongelmana lajin vaatima tekniikka vai lajin vaatimat ruumiilliset ominaisuudet ?

 

[L. Paraske]

Ella Junnila jäi näköjään pois korkeuden karsinnasta, joten taas yksi kova nimi poissa kisoista. Ilmeisesti se tiistain kramppi ei lauennut ajoissa.

 

[Pavlikovsky]

Onkohan meidän nyky-yleisurhelijoissamme enemmän ongelmana lajin vaatima tekniikka vai lajin vaatimat ruumiilliset ominaisuudet ?

Yllä puhutussa naisten keihäänheitossa kumpikin noista ja suurin ongelma on biomekaaninen ja fysiologinen ymmärrys siitä mitä laji vaatii. Se ei vaadi painonnostajan kisaennätyksiä, painavia kyykkymaksimeja, huutavaa penkkipunnerrusta. Myöskään juoksuharjoittelua ei pitäisi väheksyä kuten nyt selvästi nyt tehdään katsoessa suorituksia.

Sen sijaan se vaatii kovaa juoksunopeutta, horisontaalisenn ja vertikaalisen suunnan kovaa kimmoisuutta ja nopeusvoimaa sekä rajua suhteellista voimaa eli kykyä ottaa kropan tuoma isku vastaan heittohetkellä niin että ”paketti” pysyy kasassa. Nykyheittäjä on nopea, lajissaan liikkuva ja notkea, kevyt ja täynnä tehoa irtiottavasti kropan painoonsa nähden, jolloin sen tekniikan suorittaminen on helpompaa.

Katsokaa peräkkäin kun Tšekin Ogrodnikova heittää ja sen perään 4-5 suomalaista suoritusta. Toinen edustaa tätä päivää ja toiset menneiden aikojen ”keihäs- ihannetta”. Toisen keppi linkoutuu 10 metriä pidemmälle kuin toisen. Arvatkaa kumman.

 

[heketsu88]

Frantz Krugerilla on juuri alkaneessa miesten kiekonheitossa hyvät mahdollisuudet tulla kaikkein vanhimmaksi Kalevan kisojen voittajaksi.

 

[Beltran]

Yllä puhutussa naisten keihäänheitossa kumpikin noista ja suurin ongelma on biomekaaninen ja fysiologinen ymmärrys siitä mitä laji vaatii. Se ei vaadi painonnostajan kisaennätyksiä, painavia kyykkymaksimeja, huutavaa penkkipunnerrusta. Myöskään juoksuharjoittelua ei pitäisi väheksyä kuten nyt selvästi nyt tehdään katsoessa suorituksia.

Sen sijaan se vaatii kovaa juoksunopeutta, horisontaalisenn ja vertikaalisen suunnan kovaa kimmoisuutta ja nopeusvoimaa sekä rajua suhteellista voimaa eli kykyä ottaa kropan tuoma isku vastaan heittohetkellä niin että ”paketti” pysyy kasassa. Nykyheittäjä on nopea, lajissaan liikkuva ja notkea, kevyt ja täynnä tehoa irtiottavasti kropan painoonsa nähden, jolloin sen tekniikan suorittaminen on helpompaa.

Katsokaa peräkkäin kun Tšekin Ogrodnikova heittää ja sen perään 4-5 suomalaista suoritusta. Toinen edustaa tätä päivää ja toiset menneiden aikojen ”keihäs- ihannetta”. Toisen keppi linkoutuu 10 metriä pidemmälle kuin toisen. Arvatkaa kumman.

Mikset ala valmentajaksi? Valmenna edes yksi kelpo urheilija ja tule sitten kertomaan miten se tehtiin.

 

[Hagi]

Frantz Krugerilla on juuri alkaneessa miesten kiekonheitossa hyvät mahdollisuudet tulla kaikkein vanhimmaksi Kalevan kisojen voittajaksi.

Kruger kertoi eilen Iltalehdessä harjoittelevansa nykyisin 3x viikossa. 2x punttia ja 1 heittoharjoitus. Huippuvuosina kyykyssä olivat 300 kg raudat, nykyisin 120-150 kg.

 

[Pavlikovsky]

Mikset ala valmentajaksi? Valmenna edes yksi kelpo urheilija ja tule sitten kertomaan miten se tehtiin.

Mikä sinun ongelmasi on? En tiennyt, että noin ihon alle menee ihan normaalin valmennusopin kertominen täällä. Se tieto löytyy ihan alan kirjoista vaikka kirjastosta ja on kaikkien saatavilla. Poistu joskus jatkoajasta hetkeksi ja käy vaikka lainaamassa.

 

[Pavlikovsky]

Kruger kertoi eilen Iltalehdessä harjoittelevansa nykyisin 3x viikossa. 2x punttia ja 1 heittoharjoitus. Huippuvuosina kyykyssä olivat 300 kg raudat, nykyisin 120-150 kg.

Ja tällä jumpalla irtoaa kiekon kulta. Vähän olisin huolestunut liiton lajivalmentajana.

 

[Huppu]

Ja tällä jumpalla irtoaa kiekon kulta. Vähän olisin huolestunut liiton lajivalmentajana.

Mutta toisaalta onko Suomessa koskaan ollut oikein minkäänlaista kiekkokulttuuria kun puhutaan kiekonheitosta eikä jääkiekosta? Krugerilla kuitenkin on aikamoiset pohjat taustalla.

 

[Beltran]

Mikä sinun ongelmasi on? En tiennyt, että noin ihon alle menee ihan normaalin valmennusopin kertominen täällä. Se tieto löytyy ihan alan kirjoista vaikka kirjastosta ja on kaikkien saatavilla. Poistu joskus jatkoajasta hetkeksi ja käy vaikka lainaamassa.

Kaveri kysyy minulta onko Korte kritiikin ulkopuolella. Oletko sinä itse sitä, sun päivästä toiseen jatkamaa suomalaisurheilijoiden parjaamista ja täysin hyödyttömien treenivinkkiesi jakamista ei saisi kritisoida?
Et kai sinä ihan oikeasti luule että suomalaisurheilijoiden valmentajat - siis he joita viesti toisensa perään haukut - eivät tietäisi paljon paremmin kaikkea asiaan liittyvää juttua kuin sinä? Onko sun jakelemilla neuvoilla oikeasti käyttöä? Jos on niin miksi et itse käytä? Vai tykkäätkö vain viisastella foorumilla?

 

[Pavlikovsky]

Oletko sinä itse sitä, sun päivästä toiseen jatkamaa suomalaisurheilijoiden parjaamista ja täysin hyödyttömien treenivinkkiesi jakamista ei saisi kritisoida?
Et kai sinä ihan oikeasti luule että suomalaisurheilijoiden valmentajat - siis he joita viesti toisensa perään haukut - eivät tietäisi paljon paremmin kaikkea asiaan liittyvää juttua kuin sinä? Onko sun jakelemilla neuvoilla oikeasti käyttöä? Jos on niin miksi et itse käytä? Vai tykkäätkö vain viisastella foorumilla?

Mitä itseasiassa itse tiedät urheilufysiologiasta tai valmennuksesta? Onko sinulla vaihtoehtoisia malleja esittää säksätykseksi taustalle? Niin kuin sanoin moderni fysiikkavalmennus on tuotu niin englannin kielisiin kirjoihin kuin Suomen kielisiin sekundaarisiin kirjoihin, joita sitä voi kuka tahansa opiskella. Myös kansainvälisiä valmennus - seminaareja järjestetään nykyään vuosittain Suomessakin. Siellä on tietoa jaossa. Kyllä siellä on varmasti istunut yksi sun toinen nykyvalmentajakin. Se on asia erikseen, että käyttävätkö he tietoa ja osaavatko he sitä käyttää. Minä teen täällä havaintoja nyt ja vastaisuudessakin, koska huonot tulokset ovat realismia ja monessa lajissa on tiputtu ajat sitten jo Euroopankin kelkasta. Sinun mielestäsi kuuluu hymistellä ja vaieta. Kaikki on hyvin.

Pitääkö heti itse olla huippuvalmentaja kritisoidakseen valmennusta? Pitääkö jatkoaikalaisen hypätä seivästä 5,5 metriä, että hän saa arvioida kisasuoritusta? Logiikkasi ontuu ihan yhtä lailla kuin minun tekstieni vonkuminen ja voivottelu, joka on sinulle tiukka paikka, mutta älä huoli, kohta se kausi on taas ohi.

Karavaani kulkee ja koirat haukkuu.

 

[Pavlikovsky]

Mutta toisaalta onko Suomessa koskaan ollut oikein minkäänlaista kiekkokulttuuria kun puhutaan kiekonheitosta eikä jääkiekosta? Krugerilla kuitenkin on aikamoiset pohjat taustalla.

Voi olla että ei. Vaikka Krugerilla kuinka on hyvät pohjat, niin tässä lajissa ei viittäkymmentä käyvän tulisi olla maan ykkönen kuin masters - sarjoissa.

 

[Turkoosisalpa]

Näin on. Tämä kannattaa lukea: Pikajuoksun ja liikuntafysiologian tutkimus jäivät, Mero eläköityi ja palasi valmentajaksi » Jyväskylän Kenttäurheilijat

Meron kaltaisia hieman vaatimattomemmillakin kuormitusfysiologian perusteellisesti tuntevilla akateemisesti oppineilla valmentajilla olisi käyttöä lajin sisällä, mutta heitä ei vain tahdo tarpeeksi löytyä. Paljon tehdään valmennusta harrastepohjalta ja kun joku 400m valmennus vaatii hyvin laaja-alaista valmennusopillista tietoa, niin en ihmetele noita aikoja.

Merolls on paljon tietoa, mutta yllättävän vähän kokemusta huipputason valmennuksesta. Meron kirjoissahan nopeusvalmennus on sellaista, jota kukaan urheilija ei pysty suorittamaan (tai ainakaan kehittymään) ilman kiellettyjä aineita. (Kirjoitettu kasarin lopulla/ysärin alussa)

Mutta puolen vuoden ajalta valmennusnäytöt ovat kovia, joten luultavasti Mero on nykyaikaistanut oman filosofiansa. Ravintovalmennukseen liittyen Mero on varmasti suomalaisen valmennuksen kärjessä, samoin kun teoreettisessa tiedossa.

 

[El Gordo]

Eikä taida oikeen ketään potentiaalista 60-65 m heittäjää olla tulossakaan? Nokelainen lähestyy jo 30 v ja Kangas on taantunut vuosi vuodelta. Valtasella on lahjoja, mutta pelaa edelleen pesäpalloa ohessa ja en tiedä, kuinka tosissaan treenaa keihäänheittoa. Valtasella on erinomainen heittokäsi, mutta vauhtijuoksu erikoisen hypyn kera liki kuolee viivalle.

Kyllä Valtanen varmaan sen 60 metrin rajan urallaan ylittää. Nokelainenkin 60,43 tällä kaudella heittänyt, joten jos Heli Rantanen sanoo että 64 metriä on mahdollista, niin varmaan se on. Eri asia sitten on, kuinka realistista on sellaisen odottelu, kun välillä jäädään 51 metriin kisoissa.

Teknisistä ongelmista selvästi on kyse, ettei se keppi lennä useammin yli 60 metrin. Ei niinkään fyysisistä ominaisuuksista tai ruumiinrakenteesta.

 

[Pavlikovsky]

Teknisistä ongelmista selvästi on kyse, ettei se keppi lennä useammin yli 60 metrin. Ei niinkään fyysisistä ominaisuuksista tai ruumiinrakenteesta.

Ja sitä tekniikkaa kummasti auttaisi heittoon sopivampi heittäjäprofiili. Keihäässä Räty - tyylilläkin voi lingottu kepakko pitkälle, mutta tuo tekniikka sopii harvalle, koska harva saa rakennettua Rätymäisen poikkeuksellisen vahvaa maksimivoima - ominaisuutta taustalle ihan jo perimän vuoksikin.

 

[Kental]

Ruumiinrakenne mainittu - ihan mutulla sanoisin, että tuo puoli on maanlaajuisesti ja laajalla tasolla paremmissa kantimissa kuin silloin, kun Suomessa vielä oli enemmänkin yksittäisiä huippuja. Vielä 90-luvulla oltiin persjalkaisten kolmiloikkaajien ja korkeushyppääjien luvattu maa, tänä päivänä heikoimpiakin lajeja Kalevan Kisoissa katsoessa ne on yksittäistapauksia, kun voi katsoa jo päältä, että urheilija on väärässä lajissa. Teknisesti onnettomat tapaukset sitten puolestaan ovat selvästi lisääntyneet.

Fyysiset ja fysiologiset ominaisuudet ja niitä tukeva tai häiritsevä harjoittelu sitten asia erikseen. Epäilytti esim. se, että tuoreen kuulamestarimme sinänsä vakuuttava penkkitulos on mitä ilmeisimmin hänen selvästi vahvin nostokategoriansa. Onko treenattu kuulantyönnölle optimaalisesti, jos nimenomaan penkkipunnerrus on omaa luokkaansa.

Mitä muuten kuulaan tulee, niin pronssin saalistanut nuori Korkeasalohan oli uhonnut, että hyvin lähelle maailman kärkeä päästään vain voimatasoja ja ravitsemusta kehittämällä. Miten hänen työntöjään katsoessa kuitenkin tulee se olo, että johonkin Walshiin tms. verrattuna liikkuvuus tai senkään vertaa välineenhallinta ei ole edes samalta planeetalta? Aika harhaisen kuuloinen lausunto häneltä.

Ettei mene vain negailuksi, niin tänään kritisoitu Sara Kuivisto saa minun puolestani luvan sanoa niin kuin asia on. Hän ei saa Suomen oloissa tonnivitosella edes kisoja, ja parinkymmenen metrin ero revittiin silmänräpäyksessä sitten kun huvitti. Itse en mitenkään jäänyt kaipaamaan lässytystä siitä, kuinka oli hyvä ja tiukka kisa ja onneksi sattui tällä kertaa lähtemään, kun hän on tuolla joukossa kuitenkin ihan oikeana urheilijana - siitä riippumatta, että SE:t antavat ainakin toistaiseksi odottaa itseään.

 

[Hagi]

Monacossa tänään Timanttiliigaa. Norjan Karsten Warholm paineli 400 m aidat hurjaan aikaan 47,10.

Miesten 1500 m kaksi Eurooppalaista paineli alle 3:30. Norjan Jakob Ingebrigtsen hurjasteli 3:28.68 ja britti Wigthman perässä 3:29.47. Voitto meni silti Keniaan. Jakobin veli Filip juoksi 3:30,35.

Hurjassa kunnossa siis Norjan tähdet.

 

[CuJo#31]

Cheptegei ja 5000 metrin uusi maailmanennätys!

Bekelen ajasta vuodelta 2004 (12:37.35) napattiin kaksi sekuntia pois!

12:35.36

 

[Hagi]

Cheptegei ja 5000 metrin uusi maailmanennätys!

Bekelen ajasta vuodelta 2004 (12:37.35) napattiin kaksi sekuntia pois!

12:35.36

Aivan käsittämätön aika. Tasaisesti minuutin kierroksia ja väliaikojen perusteella tosiaan soolona viimeiset 3 000 m. Lisäksi Cheptegei on pystynyt vielä tuosta vauhdista puristamaan kaksi viimeistä kierrosta alle minuutin!

 

[CuJo#31]

Topi Raitanen siis juoksi Monacon illassa huikeasti 3000 metrin esteiden Suomen kaikkien aikojen kolmanneksi parhaan ajan.

1. Jukka Keskisalo (2009): 8:10.67 (SE)
2. Tapio Kantanen (1976): 8:12.60
3. Topi Raitanen (2020): 8:16.57



EDIT
Tarkennetaan, kun asiaan tuli korjausta. Raitanen on tällö matkalla Suomen historian kolmanneksi nopein juoksija. Ainakin Keskisalo on juossut SE:n lisäksi muitakin Raitasen aikaa nopeampia yksittäisiä juoksuja.