Yleisurheiluvuosi 2020

[Harzan]

Urheiluvuosi huipentuu Tokion olympiakisoihin, joissa yleisurheillaan 31.7.-9.8.

Suomalaisten yleisurheilijoiden kuulumisia syksyltä:
- Wilma Murto on päässyt hassunkuriseen venyttelyasentoon
- Lotta Harala on vetänyt rinnalle 100 kiloa
- Toni Kuusela on vetänyt maasta 280 kiloa
- Kristiina Mäkelä on ollut vaikeassa tilanteessa

 

[Pavlikovsky]

Urheiluvuosi huipentuu Tokion olympiakisoihin, joissa yleisurheillaan 31.7.-9.8.

Suomalaisten yleisurheilijoiden kuulumisia syksyltä:
- Wilma Murto on päässyt hassunkuriseen venyttelyasentoon
- Lotta Harala on vetänyt rinnalle 100 kiloa
- Toni Kuusela on vetänyt maasta 280 kiloa
- Kristiina Mäkelä on ollut vaikeassa tilanteessa

Lupaavalta kuulostaa. Etenkin rinnalleveto/maastavetojen tuloksien siirtämisessä tehokkaaseen ratajuoksuun Suomi on ollut edelläkävijä-maa jo useita vuosikymmeniä. Pääasia, että ominaisuudet jyllää ja joku kuntopallo lentää kaaressa Teneriffan lämmössä. Tokiossa sitten nähdään kuka jaksoi tehdä niiaus-kyykkyä ja sumo-maastavetoa eniten. Muistakaa proteiinipatukat niin pysytään plussakaloreilla. Kyllä insta laulaa ja lehdistö kiittää ja kansa tykkää.

 

[Turha Kaukalo]

Lupaavalta kuulostaa. Etenkin rinnalleveto/maastavetojen tuloksien siirtämisessä tehokkaaseen ratajuoksuun Suomi on ollut edelläkävijä-maa jo useita vuosikymmeniä. Pääasia, että ominaisuudet jyllää ja joku kuntopallo lentää kaaressa Teneriffan lämmössä. Tokiossa sitten nähdään kuka jaksoi tehdä niiaus-kyykkyä ja sumo-maastavetoa eniten. Muistakaa proteiinipatukat niin pysytään plussakaloreilla. Kyllä insta laulaa ja lehdistö kiittää ja kansa tykkää.

Samanlaisin miettein täällä. Tokion kuntosalit jo odottavat Suomen urheita kilpailijoita.

Tosta Haralan rinnallevedosta tuli mieleen, että paljonkohan joku näistä alle 12.50:n aitureista tempoo? Minusta tuolla ei ole mitään vitun tekemistä lajivoiman kanssa, mutta olen amatööri tässä täysin, joten valistakaa ihmeessä. Haralan ruholla voitaisiin EHKÄ (en tiedä onko alle kolmentoista aika realismia) mennä lujaakin, mutta aikaa vievät erilaiset tositeeveet ja huonosta oman kehon tuntemuksesta kielivät loukkaantumiset.

Kortteeseen luotan, kunhan ei jää toopinkista nalkkiin.

 

[heketsu88]

Sanna Kämäräinen lähtee viimeiseen kauteensa all-in asenteella: Hän on jättänyt päivätyönsä ja keskittyy pelkästään kiekonheittoon ja treenaamiseen. Tavoitteena hänellä on päästä Tokion olympialaisiiin, mikä vaatisi ennätysparannusta.

Ylen uutinen aiheesta: Kuilun pohjalta noussut kiekonheittäjä laittaa kaiken likoon uran viimeiseen kauteen – Sanna Kämäräinen maksaa, että saa elää huippu-urheilijan arkea

 

[Pavlikovsky]

Sanna Kämäräinen lähtee viimeiseen kauteensa all-in asenteella:

Kämäräisellä on kokonaisuus lapasessa. Henkisesti kypsä urheilija, joka on myös käynyt kovan koulun loukkaantumisten vuoksi, mutta on maltilla hiljalleen kuntoutellut itseään parempaan kuntoon. Kämäräisen arvomaailma lajia ja urheilua kohtaan on kunnossa ja hän osaa voimavarat kanavoida juuri lajiin ja palautumiseen, ei ulkopuoliseen ja kuluttavaan öyhötykseen. Rohkea veto, jolle nostan hattua.

 

[adolf]

Eihän noilla tuloksilla ole mitään väliä minkään kanssa. Vaikea esimerkiksi nähdä, että mavettaminen korreloi mitenkään sen kanssa, että lentääkö se keppi päälle 85 metrin vai ei. Mutta tosiaan, kuten @Pavlikovsky sanoi, niin klikkiotsikoita noista häthätään vielä saa.

Eikä siinäkään sinänsä mitään pahaa ole, että vaikka Harala ei pärjää siinä oikeassa lajissaan, niin sitten niistää noita instatykkäyksiä. Enemmän se rinnalle nostaa, kuin minä. Mutta ihmetyttää vain, että miten näille voi jäädä näin paljon aikaa tuolle somehuomion hakemiselle ja miksi se on prioriteettinä noin tärkeää. Jos verrataan, vaikka näitä meidän aitajuoksijoita viime vuoden TOP10:een maailmassa, niin ei noilta maailmanhuipuilta monilta löydy instatiliä ollenkaan. Ja niiltäkin keltä löytyy, niin ei se ole läheskään yhtä aktiivisessa käytössä, kuin näillä meidän urheilijoilla.

Muutenkaan en oikein tajua tätä nykyajan somehömpötystä, että minkä takia joillekin ihmisille on niin tärkeää jatkuvasti julkaista tuntemattomille seuraajilleen ihan tavallisia ihmiselämään liittyviä juttuja, joita tapahtuu kaikille ihmisille. Eikö siellä pitäisi olla vanhemmat, valmentaja, ystävät ja puoliso ym. tukiverkosto sitä varten, että heidän kanssaan käydään näitä elämän iloja ja suruja läpi? Jos sä sinne julkisuuteen ITSE huutelet koko ajan itsestäsi arkoja asioita, niin on vähän hölmöä silloin valittaa, kun julkisuus on niin julmaa ja miten se kohtelee ihmistä epäreilusti.

 

[Hagi]

Tosta Haralan rinnallevedosta tuli mieleen, että paljonkohan joku näistä alle 12.50:n aitureista tempoo? Minusta tuolla ei ole mitään vitun tekemistä lajivoiman kanssa, mutta olen amatööri tässä täysin, joten valistakaa ihmeessä. Haralan ruholla voitaisiin EHKÄ (en tiedä onko alle kolmentoista aika realismia) mennä lujaakin, mutta aikaa vievät erilaiset tositeeveet ja huonosta oman kehon tuntemuksesta kielivät loukkaantumiset.

Etäisesti tuo Haralan suoritus näytti rinnallevedolta. Toivottavasti paikat kestävät tuollaista, pomppu tangolle reisistä ja muutenkin tekniikka aika hakusessa.


Tuollainen mielenkiintoinen lajianalyysi löytyi googlettamalla. Sieltä löytyy mm rinnallevetoon tuloksia: Susanna Kallur 100 kg ja vuoden 2011 MM-hopeamitalisti Danielle Carruthers raaka rinnalleveto 3x100 kg.

https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/65034/1/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201907113618.pdf

Kuusela voi tuosta katsoa maastaveton mallia. Trap Barilla vedettynä tuo 280 kg ei vielä mikään kova tulos ole, tuossa Ståhl paukuttaa sarjaa 330 kg.

Linkki: https://www.instagram.com/p/B01JbpKDKsF/?igshid=1dj4c7b7wbowv

 

[tombraider]

Itselleni yleisurheilu on se laji jota jääkiekon ohella intohimoisimmin seuraan. Ajattelen myös aina yltiöpositiivisesti urheilijoidemme tuloskehitystä tulevaan kauteen. Nyt kun on Olympiavuosi, niin ei ainakaan yltiö ole laantunut.

Valitettavasti urheilijamme antavat ihan järjettömän paljon eteen monen maan urheilijoille. Raha kun määrää aivan liian paljon optimaalista harjoittelua ja saatavilla olevaa valmennusta. Itse joutuu maksamaan huikeita summia päästäkseen seuraavalle metriluvulle tai saadakseen kymmenyksiä pois. Pitkät juoksumatkat on tavallaan pienoinen poikkeus, mutta siinäkin pitäisi päästä järkeviin paikkoihin treenaamaan ja se maksaa. Tämän takia esim. Korte on tehnyt täysin poikkeuksellisesti ja lähtenyt Espanjaan oppiin (kyseenalainen valmentaja, mutta tietäväinen). Korte on myös tehnyt rahaa somen kautta, osittain vapaaehtoisesti ja osittain "pakotetusti (sponsorinäkyvyys). Huippu-urheilutuki ei millään riitä kuin muutamaan leiritykseen, jos siihenkään. Tki nyt muutama sanoo, että on sitä ennenkin päästy maailman huipulle viskaamalla pakkasella kyntöpellolla ja juoksemalla pipo päässä metrin hangessa. No niin on, mutta aika on muuttunut ja taso myös. Ei jääkiekossakaan riitä se, että käy 3 kertaa viikossa pelamassa pipolätkää.

Suomen keihäänheittäjät ovat valahtaneet todella kauas ja seuraava valonpilkahdus taitaa olla Parviaisen Topi mikäli paikat kestää. Nythän Topilla alkaa se kaikkein pahin jakso, jossa kroppa on hajoamispisteessä koko ajan. Jos sen selvittää, niin aurinko alkaa nousemaan.

Kiekko on mielenkiintoinen laji ja siinä tuo kuuluisa syliväli on ratkaisevassa asemassa. Vipuvarsi kun on kunnossa, niin raaka harjoittelu tuo nopeasti tuloksia. Yllä oleva Daniel on hyvä esimerkki sylivälistä ja voimasta sekä ketteryydestä. Veikkaan, että Daniel jos opettelisi telinelähdön, niin Ruotsista ei löydy yhtään pikajuoksijaa joka voittaisi hänet 20 metrin spurtissa. Järjettömän kova äijä.

Onhan junioreissa yleisurheilijoita jotka omaavat huikeeta potentiaalia ihan maailman kärkeen, mutta se polku pitäisi saada jatkumaan myös siinä vaiheessa kun leikistä tulee työ. Joulukuussa kupittaan hallissa 9-vuotias tyttö teki euroopan ennätyksen pituudessa ja kyseinen tyttö pätkii myös 60 metrillä pataan pari kolme vuotta vanhempia poikia. Voi kun kroppa kestäisi ja into jatkuisi, niin siinä meillä olisi takuulla kovan luokan tähti.

Yleisurheilu vaan pitäisi saada seksikkääksi lajiksi jota halutaan harrastaa ainaisten joukkuelajien sijaan. Naisaiturit ovat tehneet todella hyvää työtä sen suhteen, mutta lisää pitäisi saada ja varsinkin poikia. Leirit ovat yleisurheilun puolella paljon järkevämpiä teini-ikäiselle pojalle kuin joku fudisleiri, koska sukupuolijakauma on varsin edullinen.

 

[maken veivi jr.]

Parviaisen Topin perhe on mulle tuttu ja ei jää kyllä tämän pojan menestys kiinni mistään muusta kuin että kestääkö paikat. Motivaatiota, lahjakkuutta ja hyvät taustajoukot kyllä löytyy. Mitä tulee tuohon yleisurheilun suosioon niin tuskin Topikaan keihästä muuten heittäisi ellei isä ja setä olisi entisiä keihäänheittäjiä ja jos ei asuisi täällä takahikiällä.

Vanhempi veli Aku heittää myös keihästä ja taitaa olla nyt 16 vuotias. Eiköhän tuostakin hyvä heittäjä tule vaikka Topi on kovempi lupaus.

Lisäksi setä pitää poikien jalat maassa niin eivät pääse leijumaan:
"– Olen sanonut Akulle ja Topille, että jos joskus heitätte minun ennätykseni, tarjoan kahvit tuossa huoltoasemalla, Kuortaneella 1999 voimassa olevan aikuisten Suomen ennätyksen 93,09 kiskaissut Aki Parviainen sanoo."

 

[Peltinen]

Yleisurheilu vaan pitäisi saada seksikkääksi lajiksi jota halutaan harrastaa ainaisten joukkuelajien sijaan.

Jos haluaa urheilun ammatiksi, niin silloin joukkuelajit ovat vaan ehdoton valinta. Viron Margus Hunt voitti aikanaan ylivoimaisesti nuorten MM-tittelin sekä kiekonheitossa että kuulantyönnössä, kiekonheitto tuli vielä nuorten ME-tuloksella. Yleisurheilu sai sitten jäädä ja nyt Margus on tienannut 10 miljoonaa taalaa pelaamalla jenkkifutista. Yleisurheilijana kiertäisi varmaan vieläkin Suomen Eliittikisoja. Yleisurheilun lisäksi muutkin yksilölajit kärsivät samasta. Kun Jarkko Nieminen parhaana vuonnaan oli ATP-listalla 13. niin samana vuonna Jussi Markkanen tienasi Jarkkoa enemmän Edmontonin kakkosvahtina.

 

[IceWalker]

Lupaavalta kuulostaa. Etenkin rinnalleveto/maastavetojen tuloksien siirtämisessä tehokkaaseen ratajuoksuun Suomi on ollut edelläkävijä-maa jo useita vuosikymmeniä. Pääasia, että ominaisuudet jyllää ja joku kuntopallo lentää kaaressa Teneriffan lämmössä. Tokiossa sitten nähdään kuka jaksoi tehdä niiaus-kyykkyä ja sumo-maastavetoa eniten. Muistakaa proteiinipatukat niin pysytään plussakaloreilla. Kyllä insta laulaa ja lehdistö kiittää ja kansa tykkää.

Tämä olisikin tarpeellinen lisäys yleisurheilusuorituksiin: tyyli-, ilmaisu-, ja kuntopisteet.

1) Kenellä urheilijalla on tukka hyvin, kenen meikki on kunnossa? (ei sukupuolittuneesti enää, vaikka IAAF on konserv.)
2) Kuka on tehnyt parhaat ei-mitenkään-itse-lajin-suorituksiin liittyvät harjoitteet?
3) Kenellä on kroppa parhaassa rantakunnossa?
4) Kuka on parhaassa fitness-kunnossa?
5) Kuka teki juuri eniten tiliä blogeillaan?
6) Paljonko tykkäyksiä on tullut fb-tilille?
7) Kuka on mielestään parhaassa kunnossa?
8) Kuka tulee seuraavaksi lyömään ME-tuloksen, voittamaan O-kisat yms? (Eemeli Salomäen kiertopalkinto, joka kiertää ikuisesti, koska kukaan ei voita sitä).
9) Kenen rasvaprosentti on pienin?
10) Kuka on kärsinyt eniten vääryyttä viimeksi kuluneen vuoden aikana? (ei stipendiä, ei valintaa, ei somehuomiota)
11) Kuka on jossakin muussa ei olympialajissa, vaikkapa kyykässä, maailmanluokkaa?
12) Kuka onnistui jossakin täysin yhdentekevässä suorituksessa, kuten kännykänheitossa, parhaiten?
13) Kuka näyttää hyvältä haastatteluissa, kenen itku on vetoavin?
14) Kuka keksii parhaat selitykset epäonnistumiselleen?
15) Kuka on onnistunut pakenemaan haastatteluja ikävässä tilanteessa tehokkaammin? (Seppo Räty-palkinto)
16) Ketä näyttää ottavan päähän eniten? (Seppo Rädyn II-palkinto)
17) Kenellä on parhaat tulot eli käytännössä paras mainossoppari/some-tulot?
18) Kenen tuloskunto on juuri puhkeamaisillaan, muttei kuitenkaan puhkea?
19) Kuka teki parhaat tulokset ennen kilpailukautta?
20) Kuka teki parhaan tuloksen sivulajissaan huomioiden sen, että etäisyys maailmankärkeen on mahdollisimman suuri?
21) Kenen nimi muistuttaa eniten jotakin maailmantähteä tai ulkomuoto?
22) Kuka on naimisissa, kihloissa, seurustellut, tavannut, unelmoinut jonkun todellisen urheilijan kanssa?
23) Kuka on periaatteessa sukua jonkun hyvän urheilijan kanssa 10-polvessa yms.

Lähdetään näillä liikkeelle ja päästään melkein alkueristä melkein jatkoon melkein kesän huonommalla tuloksella. Kyllä se siitä!

Jos täyttää suurimman osan kriteereistä, voittaa nk. Gretzky-palkinnon, Waynenhan kerrotaan olleen hyvä vain jääkiekossa. Ei osannut oikein mitään muuta. Mikä luuseri.

 

[Pavlikovsky]

Samanlaisin miettein täällä. Tokion kuntosalit jo odottavat Suomen urheita kilpailijoita.

Tosta Haralan rinnallevedosta tuli mieleen, että paljonkohan joku näistä alle 12.50:n aitureista tempoo? Minusta tuolla ei ole mitään vitun tekemistä lajivoiman kanssa, mutta olen amatööri tässä täysin,

Mä kerron oman mielipiteeni pidemmän kautta, minkä olen viime vuosina kokenut tästä. Sano jos et jaksa lukea.

Mikäli jatkaa tuolla valitsemallaan linjalla, niin lienee turha jatkossakaan odottaa sen kummempia tulos-loikkauksia. Tuntuu ihmeelliseltä, että hänkin (Harala) yhden ison selkäoperaation jälkeen on palannut noihin ainaisiin yleisurheilijoiden nitkautus - olympia”nostoihin”, joista ei ihan oikeasti ole mitään hyötyä pikajuoksuun. Se, että joku Kallur tai vastaava on nostanut saman verran rautaa ei ole se ero näiden kahden välillä vaan lajinomainen lajivoima ja ymmärrys siitä minkälaista erikoisvoimaa juuri aitajuoksija tarvitsee. Maailman huipulta naisaiturit eivät merkittävästä ole raa’assa voimassa sen vahvempia kuin suomalaisetkaan ja jos ovat, he osaavat oikeanlaisella harjoittelulla siirtää sen juoksuun.

He ovat myös nopeampia ja nopeus ei noilla polvilta rykäisyillä kasva vaikka sitkeästi Suomessa niin luullaan. Loppuviimein erilaiset siirtovaikutukset ihmisen toiminnoista fyysisestikin siirtyvät huonosti toisiin toimintoihin. Ja päinvastoin, ihminen kehittyy siinä mitä hän tekee. Siksi aitajuoksijan voimaharjoittelun pitäisi olla hyvin aitajuoksumaista jne. Pikajuoksu kehittää pikajuoksua, nytkäytys - tempaukset nytkäytys tempauksia jne. Se että isoissa tutkimuksissa on huomattu, että joku puolikyykky saatanallisilla painoilla kyykkyvyö pinkeänä ja naama punaisena perseen liikahtaessa 1,25 cm kehittää EHKÄ nopeutta jollain jenkkifutareilla, ei tarkoita että se olisi oikeaa kehittävää harjoittelua enää noin kokeneille urheilijoille saatika aitajuoksijoille ja se on sitäpaitsi ajanhukkaa. Se on kaukana siirtovaikutuksesta parempaan aitajuoksuun. Pikajuoksijallekin etu on marginaalinen riskeihin verrattuna.

Yleisurheilussa kehitetään yksilöä, ei tutkimusjoukkoa. Jokainen urheilija on yksilö ja toiselle sopii tuo ja toiselle paremmin tämä jne. Voimaa on hyvä olla ja tietyt lainalaisuudet fysiikan lakien mukaan on jo hyvä olla, mutta se riittävä perusvoimataso on saavutettu jo hyvin varhain ja se perkeleellinen voiman runttaus sen tason yli on tavallaan turhaa koska sitä on vaikea saada enään lajiin ja loukkaantumisriskit nousevat sekä urheilija kangistuu osittain hermoston väsyessä jne. Tästä on kyse myös tuossa Kuuselan tautisessa maastavedossa. Upeat painot, mutta lentääkö keppi yhtään pidemmälle tuolla tavoin? Saadaanko kaikki voima välineeseen? Miksi Röhler heittää tavallisesti 6-8 metriä pidemmälle vaikka on Kuuselaan nähden kuin lampun jalka? Testeistä voi urheilija hetken placebo-vaikutuksen saadakin suorituskykyyn, oli hyvin mennyt testi mitä vaan, mutta siihen se jää.

Suomi on testiominaisuus- kansaa ja etenkin yksilölajit. Rehvastellaan kentän laidalla että nyt lenti kuula sitä ja vauhditon pituus tätä ja nyt on elämän kunto jossain kyykkyhyppelyssä tangolla ja valmentajat sun muut asiantuntijat ovat samassa veneessä muistellen menneitä testejä ja dataa on vittu kaivaa vaikka 60-luvulta kun nosteltiin betonikuutioita ja mitattiin jotain Nurmen aikakauden juoksijoiden max. hapenottoa jne jne. On liikuntatieteellistä, huippu-urheilun tutkimusta, keihään lähtönopeuksia mitataan kuin aikaa hippokisoissa jne. Upeita juttuja, mutta välillä mietin että onko tuo jo haitta? Unohdammeko itse lajin kun vertailemme jotain yhden jalan varsahyppyjen tulosta, kun muut ovat jo maalissa? Mitä vittua sä teet sillä kehittyvillä kuntopallon kaarella jos tulos on samaa vuodesta toiseen? On hyvä että testataan että tiedetään missä mennään, mutta testaammeko testaamisen ilosta? Tämä koskee kaikkia lajeja etenkin yksilöurheilussa.

Tavallaan asiaa ei helpota että meillä on Rädyn kaltaisia vanhan ajan keihäs-pommikoneita jotka silkalla ja brutaalilla voimalla heittivät rajut kaaret. Nyt Sepon urheiluperintöä liikaa vaalitaan ja matkitaan, ei tämän päivän nuori taivu tuollaiseen. Pitää muistaa että Rädyn taustalla on monipuolinen kropan kuormitus lapsuudesta dokumentin mukaan ja kuin ihmeen kaupalla kroppa ”kesti” nuo hirmukaaret. Sama koskee muitakin lajeja. Se että auktoriteetit tekivät tulosta välillä järjen vastaisilla treeneillä, ei tarkoita että niitä pitäisi nyt tehdä ja että tulosta tulisi.

Vielä aitajuoksuun lopuksi. Kortteessa on iso esimerkki. Mun mielestä hänen kehitys on sen ansiota että on tehty itse lajia ja sitä tukevia harjoitteita laadullisesti ja määrällisesti paljon huippuoloissa teholajeja silmälläpitäen eli lue: lämmintä. Tämä espanjalaiskoutsi tietää mitä tekee enkä tiedä nyt mutta en jaksa uskoa että tempaus on ollut se ykkösjuttu mistä lehdistö innostuu. Välillä pitäisi lähteä etsitään tietoa sieltä missä sitä on eikä elää vain perinteissä ja ahdasmielisissä ”tutkimuksissa” että nopeus on voimaa. Se on myös sitä toki, unohtamatta TAITOA.

 

[adolf]

Eipä ole mitään lisättävää tuohon @Pavlikovsky tekstiin. Seppokin on monia vuosia ollut fyysisesti jo niin paskana, että ihme on jos joku sitä hänen touhuaan haluaa ihannoida. Tai siis hänhän oli ihan romuna jo silloin urheilu-urallaan. Ja nyt siis ihan kaikki mahdollinen kunnia yhdelle elämäni suurimmista urheilusankareista.

Kuusela voi kesällä kuitenkin aina palata sen 77 metrin heittoon päätyneen kisan jälkeen tuohon videoon. Voimamieskisoihin siirtyminen ei välttämättä ole vielä liian myöhäistä. Vittu jes!

 

[tombraider]

Osittain yhdyn näkemykseesi, mutta sitten taas en. Niin kuinka isona osana lajitreeniä nämä brutaalit voimaliikkeet sitten on? Itse veikkaan, että ne näyttelevät enemmän henkisen puolen parantajana sekä mukavana tapana alleviivata kovaa treeniä somessa. Isot voimaliikkeet ovat hyödyllisiä, mutta niissä toistojen ja painojen pitää olla turvallisissa rajoissa. Ehkä kuitenkin nämä maksiminostot antavat mukavaa julkaistavaa kuin mitään hyödyllistä nopeuskestävyyttä. Maksimivoima esimerkiksi aidoissa on lähdössä ja noin 6 askeleen verran sen jälkeen, eli ponnistuksesta kiihdytykseen. Ensimmäisen aidan jälkeen toki vauhdin pitäisi vielä kasvaa, mutta siinä tarvitaankin jo enemmän ketteryyttä ja sietokykyä. Oleellista siis on, että kiihdytyksessä tarvitaan lihakselta todella suuria voimia jotka pitää nopeasti muuttaa energiaksi. Vahvempi lihas pystyy tuomaan nopeammin energiaa. Se mikä on optimaalinen tila kullakin urheilijalla on sitten viisaampien juttu ja jokaisella urheilijalla erilainen.

Korte on ollut puheessa aika usein ja hänen treenejään kun seuraa, niin paljon on pitkiä aitavetoja, eli juuri sitä lajiteknistä harjoitusta. Voisin veikata, että Korte juoksee täysimittaisia aitajuoksuja viikossa enemmän kuin kilpasiskonsa suomessa kuukaudessa. Tuossa viimeisessä päivityksessä aitoihin oli liimattu sellainen läpyskä jolla siis varmaankin haettiin ylityskorkeutta. En nyt tiedä, että oliko läpyskän yläreuna oikeassa korkeudessa vai pari senttiä sen yli, mutta kaippa tuolla haettiin sitä mahdollisimman täpärää ylitystä ja uskallusta viedä mahdollismman alhaalta ylitys.

Mikä sitten riittää kullakin maailman kärkee ja onko meillä urheilijoita jotka fyysisesti pystyvät kärjen saavuttamaan? Jaa-a, mutta jokainen joka sinne yrittää tavalla tai toisella saa ainakin minun varauksettoman liputuksen. Huikeita he joka tapauksessa ovat.

 

[IceWalker]

Osittain yhdyn näkemykseesi, mutta sitten taas en. Niin kuinka isona osana lajitreeniä nämä brutaalit voimaliikkeet sitten on? Itse veikkaan, että ne näyttelevät enemmän henkisen puolen parantajana sekä mukavana tapana alleviivata kovaa treeniä somessa.

Tässä on suomalaisen kestävyysurheilun ydin, some. Miten näyttää hyvältä somessa, miten saavuttaa tavoitteita, jotka eivät suoraan liity itse urheilulajiin ja mikä parasta, miten saavuttaa tavoitteita, ilman että kukaan kilpailisi kanssasi ja siis, valitettavasti, voittaisi sinut.

Hiihdon puolella meillä on hiihtäviä mannekiineja; tämä liittyy kysymykseen mediahuomion saamisesta ja lisätuloista, kun oma varsinainen urheilu ei tuota muuta kuin verta (en viittaa verenvaihtoon), hikeä ja kyyneleitä (jotka voivat näyttää hyvältä instassa). Ymmärrän täysin urheilijaa, maailman ja Euroopan kärki on tuskallisen kaukana, suomalainen valmennustaito ei tunnu puskevan juuri ketään huipulle, joten turhauttaahan tämä.

Yksilöurheilu on yksinäistä puuhaa ja siinä on somesta suuri apu. Kun voi laittaa erinäisiin kanaviin omia tuloksia ties missä leuanvedossa ym., voi vakuuttaa ainakin itsensä ja ehkä seuraajansakin, että oikealla tiellä ollaan. Tiedämme, että kirjailijatkin kärsivät siitä, ettei ideoita tule ja halu ryhtyä näpyttelemään on mahdollisimman pieni. Ehkäpä myös välineurheilija kokee jotain samanlaista, että esimerkiksi siihen keppiin tarttuminen on todella vastahakoista, koska kehitystä ei tapahdu. Helpompaa on parantaa tuloksia jossain sivujutuissa ja siten välttää turhauttava nysvääminen oman välineen kanssa (puhumattakaan siitä, että pitää vuosikaudet antaa valmentajan katsella arvostelevasti heittoja, jotka eivät vain millään parane.)

 

[Corkscrew]

Näkisin tämän kyllä ennemmin niin päin että Harala on joukkoineen ymmärtänyt jo aikaa sitten etteivät rahkeet riitä Suomen tasollakaan kirkkaimpaan kärkeen, joten huomio pitää yhteistyökumppaneiden kannalta hakea muualta kuin juoksusuorituksista. Aktiivisella somella ja ulkonäöllä on pärjätty tähän asti niin miksei samalla kaavalla menisi vielä joitakin vuosia eteenpäin, kunhan urheilullinen taso ei liikaa putoa, eli ajat pysyvät vähän 13 sekunnin päällä. Lajina naisten 100 aidat saa Suomessa poikkeuksellista huomiota Korte-Hurske-Neziri kolmikon keskinäisen kilpailun ansiosta, tässä samassa imussa hyötyvät myös Haralat ja muut seuraavilla sijoilla tulevat urheilijat. Saavat siis enemmän huomiota oman lajinsa kuin omien suoritustensa kautta.

 

[tombraider]

Tässä on suomalaisen kestävyysurheilun ydin, some. Miten näyttää hyvältä somessa, miten saavuttaa tavoitteita, jotka eivät suoraan liity itse urheilulajiin ja mikä parasta, miten saavuttaa tavoitteita, ilman että kukaan kilpailisi kanssasi ja siis, valitettavasti, voittaisi sinut.

Hankala on tilanne, kun Some on se paikka josta voi saada sen rahan. Se raha on hitokseen tärkeä, jotta pystyy treenaamaan. Hiihdon budjetit ovat ihan erit kuin yleisurheilun, vitun mäkihyppykin kylpee rahoissa verrattuna yleisurheiluun. Sittenpä urheilijalla ei ole muuta mahdollisuutta kuin hankkia henkilökohtaisia sponsoreita ja antaa heille näkyvyyttä somessa. Mitä enemmän seuraajia sen enemmän rahaa. Toki sitten tulee ne jotka haukkuvat kun joku urheilija postaa kuviaan ja testejään, jotta saisi ensikuun valmennusmaksut suoritettua. Vittu kun urheilijat on paskoja kun eivät pysty ilman rahaa tekemään tulosta.

 

[tombraider]

Joku nobody Mikaela Shiffrinkin on somessa ja postaa kaiken sinne. Ehkä Some on myös nykyurheilijoille se paikka jossa pitää olla ja luonnollisella tavalla olla yhteyksissä ihmisiin. Jos siitä hyötyy niin fine.

 

[El Gordo]

Eiköhän ne Tokion yleisurheilumitalit menetetty jo tämän urheilijasukupolven syntymässä, kun kenellekään ei osunut sellaista geenisekoitusta että huippumenestys olisi mahdollinen. Tai sitten viimeistään nuorena ammatinvalintavaiheessa, kun laurimarkkaset ja iivoniskaset ym. parhaat talentit päätyi muihin lajeihin, vaikka lahjoja olisi voinut olla myös aitajuoksuun tai kolmiloikkaan.

Lotta Haralan somepäivityksillä tai maastavedon tekniikalla lienee hyvin vähän tekemistä sen kanssa, ettei menestystä Tokiossa tule. Mutta toki se on meille setämiehille se mieluisin länkytyksen aihe.

 

[Pavlikovsky]

Osittain yhdyn näkemykseesi, mutta sitten taas en. Niin kuinka isona osana lajitreeniä nämä brutaalit voimaliikkeet sitten on? Itse veikkaan, että ne näyttelevät enemmän henkisen puolen parantajana sekä mukavana tapana alleviivata kovaa treeniä somessa. Isot voimaliikkeet ovat hyödyllisiä, mutta niissä toistojen ja painojen pitää olla turvallisissa rajoissa. Ehkä kuitenkin nämä maksiminostot antavat mukavaa julkaistavaa kuin mitään hyödyllistä nopeuskestävyyttä. Maksimivoima esimerkiksi aidoissa on Oleellista siis on, että kiihdytyksessä tarvitaan lihakselta todella suuria voimia jotka pitää nopeasti muuttaa energiaksi.

Nämä brutaalit voimaliikkeet ovat isona osana urheilulajissa tasan sen verran mitä lajissa sitä tarvitaan. Voimanostossa ja vahvin mies lajissa se on pääosa, yleisurheilun aitajuoksussa se on tärkeää mutta silti toissijaista. Aitajuoksijan maksimivoimatasot aikuisten huippu-urheilutasolla on saavutettu kohtalaisen helposti, jos voimaharjoittelua on toteutettu systemaattisen laadukkaasti läpi nuoruusvuosien. Se että sitä hankitaan tietyn raja-arvon yli, ei hyödytä edelleenkään itse lajia koska kaiken hankitun voimantuoton siirto itse juoksuun on mahdotonta.

Sen takia täytyy korostaa enemmän tuota tummennettua aluetta eli sitä nopeusvoima-harjoittelua millä voima saadaan hyödylliseksi liike-energiaksi. Tässä on teknisen osaamisen lisäksi suomalaisten puute. Ollaan niin vitun puntissa kunnossa, mutta ollaan niin jäykkää ja kulmikasta, kun pitäisi tuottaa elastista ja sulavaa voimaa.

On hyödyllisempääkin itsensä tsemppaamista kuin tautiset maksiminostot. On valmennuksellinen virhe korostaa niitä. Urheilija lyökyyn someensa mitä haluaa, harvoin siellä mitään mullistavaa ja realistista julkaistaan vaan sama kasetti pyörii eli syö tätä protskua ja nyt on kunto kova. Itseasiassa tuokin voi olla aikamoinen kuorma kun tuntuu osa urheiljoistamme suorastaan asuvan tuolla.

Silti mä edelleen kyseenalaistaisin suomalaisten lajianalyysin ymmärrystä lajissa kuin lajissa eli mitä laji vaatii?

Juuri luin laadukkaan suomalais-liikuntafysiologin tutkimuksen, jossa tutkittiin 800 metrin fysiologista luonnetta eli laji on nykymäärin nopeuslaji, kun on tutkittu millaiset juoksijatyypit milläkin ominaisuuksilla pärjää lajissa maailman huipulla. Pitää olla rautainen maks. nopeus ja nopeuskestävyys sekä peruskunto. Suomessa tajutaan tuo viimeinen osa. Milloin se näkyy meidän valmenusohjelmissa? Meillä hierotaan 365 peruskuntoa ja ihmetellään miksi ”jäädään heti tarkkailuasetelmiin” tai ei ihmetellä vaan oikeasti luullaan että sieltä noustaan kärkeen vailla mitään rytminvaihtoa ja tehoa. Tätä on nyt pohdiskeltu 30-40 vuotta. Kuinkakohan kauan vielä jatkossa? Mutta kun olemme peruskunto-kansaa.

 

[nummenkallio]

Yleisurheiluvuodelta 2020 toivon vain naisilta tiukkoja ja niukkoja asuja. Sillä varmistetaan kiinnostus yleisurheiluun.

 

[Turha Kaukalo]

Kuten yllä jo todettiin, aina voi siirtyä erilaisiin voimamieskisoihin jonkun Jani Illikaisen tapaan. Eikä ole niin pelkoa enää dopingtesteistäkään. Universumin suurimman kyläkaupan parkkipaikalla saa kannustusta vailla suurempia tulosmurheita ja voi vain manata, että on se menestyshullua kansaa.

 

[Vinyl]

Jotenkin aina välillä tuntuu, että jengi vähän ylireagoi näihin somejuttuihin. Jos nyt otetaan esimerkkinä nämä aiturinaiset ja vaikka nyt suoraan se Korte, niin eiköhän lähtökohta ole muutenkin se että jokainen harjoitus kuvataan. Sieltä on sitten helppo ja kiva poimia ne muutama klippi someen kun istuu palautushousut jalassa sohvalla ja kattoo hömppäsarjaa. Sponsorit tykkäävät yms. Ihan samaan tapaan niitä sponsorisuhteita piti hoitaa kolmekymmentä vuotta sittenkin, mutta se muoto on vaan vähän muuttunut ja mielummin se urhesilija todennäköisesti käyttää 30min päivässä johonkin somekuvaan kuin menee kaheksaksi tunniksi leipomon yövuoroon.

 

[Pavlikovsky]

Toki sitten tulee ne jotka haukkuvat kun joku urheilija postaa kuviaan ja testejään, jotta saisi ensikuun valmennusmaksut suoritettua. Vittu kun urheilijat on paskoja kun eivät pysty ilman rahaa tekemään tulosta.

Montako kuvaa Arsi Harju postasi instaan voittaessaan olympiakultaa ja montako testitulosta pystyi lukemaan Arsin insta-stoorista? Osallistuiko Mika Halvari johonkin tupla tai kuittiin? Tasan 0 kertaa on kaikkiin vastaus.

Tiedän internetiä ollut olemassakaan, kun Suomi oli vakavasti otettava yleisurheilumaa ja viljatyöt hoiti hevoset eikä traktorit, mutta viestin pointti on se että maailman huipulle on noustu ennenkin vitunmoisella työnteolla, lahjakkuudella harjoitella, asenteella, oikeiden asioiden tekemisellä, tuurillakin ja nöyryydellä kunnioittaen perusasioita lajeissa treeni, ruoka, uni.

 

[Pavlikovsky]

Jotenkin aina välillä tuntuu, että jengi vähän ylireagoi näihin somejuttuihin. Jos nyt otetaan esimerkkinä nämä aiturinaiset ja vaikka nyt suoraan se Korte

Korte on ontuva esimerkki huolettomasta somettamisesta. Viime kesänä hän meni höpisemään jostain vähän syömisestä josta mielensäpahoittajat nousivat barrikadeille ja hän oli vastaamassa, kommentoimassa, ottamassa kantaa ja uudelleen hämmentämässä samoilla viestin - alustoilla pitkään koko tapahtuneen jälkeen. En näe mitään etua tuossa urheilijan kokonais-hyvinvointiin/suorituskykyyn kun hän on päivystämässä vastauksiin kuin niksi-pirkka.

Kaukana mistään sohvalla löhöilystä.