Nyt kun Suomen kisat menivät näin penkin alle, on syytä miettiä, että mitkä osat tuosta kokonaisuudesta ei toimi.
Yhden kisan tuloksista ei pitäisi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Viisaampaa olisi tarkastella kauden tai oikeastaan useiden kausien tuloksia kauttaaltaan.
Eilisessä keihäskisassa odotuksiin nähden loppujen lopuksi epäonnistui ainoastaan Wirkkala. Tuollainen epäonnistuminen menee helposti sattuman piikkiin, joskin epäilen enemmän syyksi suomalaista menestymisen pakkoa, jota tämäkin ketju omalta osaltaan ruokkii.
Jollain tavoin pitää maailmankuvan olla vääristynyt, jos kuvittelee, että kaikissa tilanteissa ja kaikissa olosuhteissa suomalaisille kuuluu mitali keihäänheitosta itsestäänselvästi. Ei aina voi onnistua. Ei kukaan aina onnistu. Yhtä lailla pitää olla maailmankuvan nyrjähtänyt, jos kuvittelee, että Suomen kaltainen pieni maa voi pärjätä pysyvästi yleisurheilussa.
Suomalaisesta yleisurheilusta yleensä voi todeta, että harrastajamääriin ja satsaukseen nähden se tuskin mitenkään erityisen huonosti voi, kun sitä vertaa muihin samankaltaisiin pieniin maihin. Jos suomalaisten menestystä kritisoi, niin samalla olisi hyvä esittää esimerkkejä maista, joissa homma on hoidettu samalla väestöpohjalla, harrastajamäärällä ja resursseilla paremmin.
http://yle.fi/urheilu/tapahtumat/yl...lta_ylivoimainen_mitalitaulukossa_158093.html
Kun tuota mitalitaulukkoa katsoo, niin huomaa, että monet maat ovat yksittäisten sutjautusten varassa. Suomella sutjautuksista perinteisesti ovat vastanneen keihäänheittäjät. Tänä vuonna ei natsannut, minkä vuoksi tulos näyttää kokonaisuutena huonolta, mutta tosiasiassa taso on aikalailla sama kuin ennenkin.