Yleisurheilukausi 2022

[tomageeni]

Kyseessä on vieläpä urheilija, joka saa aivan helvetisti rapaa jokaisen hypyn jälkeen, joka on alle personal best. Mäkelän taso nyt vaan on tuo, eikä rahkeita parempaan ole.

No kyllä karsintakilpailu osoitti että rahkeita olisi ollut sinne sijoille 4-6. Ei saanut finaalissa tälläkään kertaa itsestään parasta irti. Toki tuo 14.18 on Mäkelän perustasoon nähden ihan kelpo tulos ja dataa tutkimatta veikkaisin että ihan tämän kauden keskiarvoa, ehkä jopa sen päälle. Joten mielestäni ei ole syytä alkaa moittimaan tai syyttää pään kestämättömyydestä. Kyllä, perustaso on tämä, mutta mielestäni on hieman aliarvioitua sanoa ettei rahkeita parempaan ole.

Varmaan tässä isossa kuvassa porukkaa harmittaa se että Mäkelä ei ole arvokisafinaalissa onnistunut koskaan ylittämään itseään, tai iskemään pöytään sitä kauden parasta siellä. Mäkelä on kuitenkin niitä harvoja suomalaisia yleisurheilijoita, joka säännöllisesti arvokisafinaaliin yltää.

 

[El Gordo]

No kyllä karsintakilpailu osoitti että rahkeita olisi ollut sinne sijoille 4-6. Ei saanut finaalissa tälläkään kertaa itsestään parasta irti. Toki tuo 14.18 on Mäkelän perustasoon nähden ihan kelpo tulos ja dataa tutkimatta veikkaisin että ihan tämän kauden keskiarvoa, ehkä jopa sen päälle. Joten mielestäni ei ole syytä alkaa moittimaan tai syyttää pään kestämättömyydestä. Kyllä, perustaso on tämä, mutta mielestäni on hieman aliarvioitua sanoa ettei rahkeita parempaan ole.

No ei kyllä ehkä ollut rahkeita noin korkealle. Nelostila otettiin tuloksella 14.70 joka nyt melko varmaan on Mäkelän ulottumattomissa. Viitoseksikin olisi vaadittu roimaa ennätysparannusta.

Täysosumakisa ja olisi ollut 6. Onnistunut kisa ja 7. Nyt tuli lievä epäonnistuminen ja oli 9. Ei aihetta maansuruun kun vaikutukset sijoitukseen oli kuitenkin suht pienet.

Jollei sitten ajatella että pistesija se on kultaakin kalliimpi.

 

[Huppu]

Toivon olevani lopulta väärässä, mutta kyllähän tuo sille vaikuttaa, että Näkemällä ei vaan pää kestä. Tuo sama kaava on toistunut jo aivan liian monta kertaa: finaalin hypyt ovat sinänsä ihan ok (tai ok-), mutta jää jatkuvasti useamman kymmenen senttiä karsintatuloksestaan. Toivon Mäkelän todistavan Munchenissa minun olevan väärässä, mutta siihen saakka kaikki puhuu sen puolesta, että pää ei kestä.

Kyllä tää pää ei kestä on vaan laiska analyysi. Karsinnoissa on tullut ennätyksiä ja kauden parhaita, joskus viimeisellä hypyllä kun alla olevat tulokset ei riittäneet finaaliin. Joku ongelma siinä vaan on ettei kisarupeamaa kyetä rakentamaan niin että olisi täysi kilpailuvire kahtena päivänä lähekkäin. Tietysti jos taso olisi sellainen että karsinnassa riittäisi mennä vähän puolivaloilla niin sitä kautta homman voisi rakentaa mutta kun ei se mene.

 

[Turkoosisalpa]

Jotenkin tuo, että Krisse kilpailee niin harvoin, vaikuttaa varmasti siihen, miten hän sietää kahta peräkkäistä kilpailua. Itse olen jo useamman vuoden toivonut hänen kilpailevan arvokilpailuihin totuttavalla tahdilla: kaksi kisaa lähekkäin. Sitten taas voisi pitää pidemmän palauttelun ja valmistautumisen kohti seuraavaa kahden kisan stinttiä.

 

[Old Ray]

Mistä löydän miesten 400 m aj Suomen mestarit kautta aikain? Tai no riittää vuodesta 2000.

 

[Harzan]

Mistä löydän miesten 400 m aj Suomen mestarit kautta aikain? Tai no riittää vuodesta 2000.

Wikipediassa on Kalevan kisojen mitalistit:

Kalevan kisat 2000 – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

 

[Old Ray]

Wikipediassa on Kalevan kisojen mitalistit:

Kalevan kisat 2000 – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

Tarkoitin siis vuodesta 2000 lähtien.

Edit. Taitaa nuo vuosittain löytyä Wikipediasta.

 

[King Jeremy]

Kyllä tää pää ei kestä on vaan laiska analyysi. Karsinnoissa on tullut ennätyksiä ja kauden parhaita, joskus viimeisellä hypyllä kun alla olevat tulokset ei riittäneet finaaliin. Joku ongelma siinä vaan on ettei kisarupeamaa kyetä rakentamaan niin että olisi täysi kilpailuvire kahtena päivänä lähekkäin. Tietysti jos taso olisi sellainen että karsinnassa riittäisi mennä vähän puolivaloilla niin sitä kautta homman voisi rakentaa mutta kun ei se mene.

Mä luulen, että tämä on sekä että. Eli pää ei kestä sitä painetta finaalissa jostain syystä yhtä hyvin kuin karsinnassa, ja samanaikaisesti kroppa ei toimi finaalissa karsinnan jälkeen. Ja nyt, kun tätä samaa kaavaa on noudatettu jo jonkin aikaa, se vaikuttaa varmasti juuri sen verran, että se epävarmuus ottaa vallan. Se, että kolmiloikassa hypyn pituudesta katoaa 30cm ei vaadi kovin isoa murhetta. Mutta spekulointiahan tämä on, eli ei tätä varmuudella tiedä kuin Mäkelä sekä Sallinen, jos hekään.

 

[Kaivanto]

Mistä löydän miesten 400 m aj Suomen mestarit kautta aikain? Tai no riittää vuodesta 2000.

Spoileri

2021​	Tuomas Lehtonen​	50.62​
2020​	Tuomas Lehtonen​	50.53​
2019​	Oskari Mörö​	51.21​
2018​	Joni Vainio-Kaila​	51.62​
2017​	Oskari Mörö​	50.91​
2016​	Petteri Monni​	51.50​
2015​	Oskari Mörö​	50.85​
2014​	Oskari Mörö​	50.33​
2013​	Petteri Monni​	51.35​
2012​	Oskari Mörö​	51.72​
2011​	Petteri Monni​	51.86​
2010​	Petteri Monni​	51.26​
2009​	Jussi Heikkilä​	50.84​
2008​	Janne Mäkelä​	50.47​
2007​	Jussi Heikkilä​	50.53​
2006​	Ari-Pekka Lattu​	51.03​
2005​	Ari-Pekka Lattu​	49.76​
2004​	Ari-Pekka Lattu​	50.73​
2003​	Ari-Pekka Lattu​	49.52​
2002​	Janne Mäkelä​	50.63​
2001​	Kimmo Haapasalo​	51.16​
2000​	Janne Mäkelä​	51.19​
1999​	Janne Mäkelä​	51.33​
1998​	Petteri Pulkkinen​	51.39​
1997​	Jaakko Aaltonen​	51.39​
1996​	Vesa-Pekka Pihlavisto​	50.84​
1995​	Petteri Pulkkinen​	50.99​
1994​	Vesa-Pekka Pihlavisto​	49.75​
1993​	Vesa-Pekka Pihlavisto​	50.19​
1992​	Ismo Hämeenniemi​	50.74​
1991​	Vesa-Pekka Pihlavisto​	50.73​
1990​	Vesa-Pekka Pihlavisto​	51.00​
1989​	Sören Kronqvist​	52.68​
1988​	Markku Karvonen​	51.13​
1987​	Vesa-Pekka Pihlavisto​	51.34​
1986​	Jari Rautapalo​	51.35​
1985​	Alberto von Hellens​	51.88​
1984​	Tapio Kallio​	51.75​
1983​	Ove Blomfelt​	50.97​
1982​	Jarmo Seppälä​	52.07​
1981​	Peter Brandt​	51.96​
1980​	Raimo Alanen​	52.13​
1979​	Raimo Alanen​	51.38​
1978​	Raimo Alanen​	51.35​
1977​	Raimo Alanen​	51.29​
1976​	Raimo Alanen​	50.64​
1975​	Raimo Alanen​	51.45​
1974​	Ari Salin​	51.8h​
1973​	Reijo Koivu​	52.0h​
1972​	Ari Salin​	51.4h​
1971​	Ari Salin​	50.2h​
1970​	Ari Salin​	51.0h​
1969​	Jaakko Tuominen​	51.7h​
1968​	Jaakko Tuominen​	50.7h​
1967​	Pauli Haapasalo​	51.9h​
1966​	Jaakko Tuominen​	51.7h​
1965​	Pertti Pyrrö​	52.4h​
1964​	Jaakko Tuominen​	51.1h​
1963​	Jussi Rintamäki​	51.5h​
1962​	Jussi Rintamäki​	51.7h​
1961​	Jussi Rintamäki​	51.1h​
1960​	Jussi Rintamäki​	52.2h​
1959​	Jussi Rintamäki​	53.5h​
1958​	Oswald Mildh​	52.1h​
1957​	Oswald Mildh​	52.0h​
1956​	Lennart Lindberg​	54.3h​
1955​	Reino Suominen​	54.4h​
1954​	Oswald Mildh​	52.6h​
1953​	Oswald Mildh​	54.0h​
1952​	Rainer Pelkonen​	54.4h​
1951​	Lennart Lindberg​	54.4h​
1950​	Arvo Hyökyranta​	54.4h​
1949​	Arvo Hyökyranta​	55.6h​
1948​	Arvo Hyökyranta​	55.2h​
1947​	Bertel Storskrubb​	55.2h​
1946​	Bertel Storskrubb​	53.6h​
1944​	Bertel Storskrubb​	54.7h​
1943​	Bertel Storskrubb​	54.0h​
1942​	Bertel Storskrubb​	54.7h​
1940​	Bertel Storskrubb​	53.8h​
1939​	Erkki Virta​	53.2h​
1937​	Bertel Storskrubb​	55.3h​
1936​	Yrjö Nora​	55.8h​
1935​	Yrjö Nora​	55.1h​
1934​	Akilles Järvinen​	55.5h​
1933​	Akilles Järvinen​	55.3h​
1932​	Erik Wilén​	56.3h​
1931​	Erik Wilén​	54.3h​
1930​	Erik Wilén​	55.1h​
1929​	Jukka Matilainen​	55.8h​
1928​	Erik Wilén​	55.1h​
1927​	Erik Wilén​	56.4h​
1926​	Erik Wilén​	55.5h​
1925​	Erik Wilén​	57.2h​
1924​	Erik Wilén​	56.6h​
1923​	Erik Wilén​	57.2h​
1922​	Bengt Bengtström​	58.8h​
1921​	Bengt Bengtström​	57.7h​
1920​	Erik Wilén​	56.6h​
1919​	Erik Wilén​	58.0h​
1918​	Erik Wilén​	60.1h​
1917​	Valdemar Wickholm​	59.1h​
1916​	Erkki Kättö​	59.3h​

 

[vitozzius]

Martti Jukola 0-4-5

 

[MegaForce]

Suomalaiselta ei tällä hetkellä voi olettaa mitalia yleisurheilun mm-kisoista. Tämä on kylmä fakta, kukaan urheilijoistamme ei ole lajinsa terävintä kärkeä. Esimerkiksi Mäkelän "mitalijahdit" ovat jatkuvasti olleet median ja toki urheilijan itsensä asettamia odotuksia. Yksittäiset haamuloikat- tai heitot eivät tee vielä kenestäkään mitalikandidaattia.

Kuitenkin on myös todettava Mäkelästä, että on tällä hetkellä maailman 9. paras naiskolmiloikkaaja, joka on jo itsessään kova suoritus.

 

[Nagsus]

Otan takaisin arvioni siitä, että Mäkelällä ei pää kestä kilpailua. Tajuan nyt, että hyppäämällä kerta toisensa jälkeen karsinnoissa monta kymmentä senttiä pitemmälle kuin kilpailussa, on osoitus rautaisesta hermojen hallinnasta. Tulevat sukupolvet tulevat muistamaan hänet esimerkkinä siitä, kuinka on mahdollista venyä kerta toisensa jälkeen.

 

[Majoneesi]

Aamu-unien jälkeen vieläkin tavattoman hyvä mieli Viivin juoksusta ja hienosta uudesta Suomen ennätyksestä.

Nyt kun juoksun katsoo uudelleen, täydellinen se ei vielä ollut - ainakin pienenpientä askelen sovittelua välillä. Mikä tärkeint kuitenkin, erittäin tasapainoinen ja jaksava loppuun asti. Mahtavaa!

Viivillä ikää 22 ja pari edellistä vuotta olleet vahvaa kehitystä. Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja - jopa Roponen käy - nähdäkseen, että SE tulee paranemaan vielä huomattavasti.

 

[Pavlikovsky]

Lehikoisen tulos lienee vain onnistuneen ja sitoutuneen harjoittelun luonnollinen tulos, jossa on keskitytty lajin kannalta oikeisiin asioihin ja lähdetty rohkeasti kisaamaan ja kisojen kautta haettu kovaa kisarutiinia kovista kisoista. Mielestäni hakeutuminen ulkomaiseen ja kovat meriitit omaavaan valmennukseen on yksi isoimmista kulmakivistä tuloksen takana, sillä olen ehkä hieman skeptinen sen suhteen, että näinköhän kotimaisella valmennusosaamisella tätä ratkaisevaa kehityspiikkiä olisi saatu, kaikki kunnia siis aiemmin Lehikoisen eteen tehdylle työlle.

 

[Turkoosisalpa]

Tuo näytti Lehikoisella oikeastaan sellaiselta perusjuoksulta. Ei näyttänyt mahdottomalta, että pöljänä päivänä voisi juosta nuoren jenkin vauhtia loppuun asti (nyt oli edellä 250-280m).

Lehikoinen taitaa olla ensimmäinen suomalaisurheilija, joka on nostanut tasoaan ulkomaalaisessa valmentajaopissa. AnniMaria en laske tähän. Toki näkisin, että Mikael Ylöstalolla on iso rooli Viivin valmennuksessa myös.
Edit:typo

 

[Old Ray]

Tuo näytti Lehikoisella oikeastaan sellaiselta perusjuoksulta. Ei näyttänyt mahdottomalta, että pöljänä päivänä voisi juosta nuoren jenkin vauhtia loppuun asti (nyt oli edellä 250-280m).

Lehikoinen taitaa olla ensimmäinen suomalaisurheilija, joka on nostanut tasoaan ulkomaalaisessa valmentajaopissa. AnniMaria en laske tähän. Toki näkisin, että Mikael Ylöstalolla on iso rooli Viivin valmennuksessa myös.
Edit:typo

Miksi et laske tähän Kortetta?

 

[Beltran]

Yleisurheilun MM-kisat pidetään nyt 18. ja naisten 400 metrin aitojen osalta 19. kertaa koska vuonna 1980 oli erilliset MM-kisat jonka ohjelmistossa olivat naisten 3000 metriä ja 400 metrin aidat.
Noista 19 kerrasta Lehikoisen eilisellä ajalla finaaliin ei selvinnyt vain neljästi: vuosina 1993, 2007, 2019 ja 2022.

 

[Beltran]

Lehikoinen taitaa olla ensimmäinen suomalaisurheilija, joka on nostanut tasoaan ulkomaalaisessa valmentajaopissa.

Eveliina Määttänen? Tosin en tiedä onko hänellä aiemmin ollut suomalaista valmentajaa.

 

[Pavlikovsky]

Lehikoisen valmentaja Laurent Meuwly oli myös Hannamaari Latvalan valmentaja hänen viimeisinä juoksuvuosinaan, mutta tuo yhteistyö ei enää Latvalan tasoa nostanut, sillä vammakierre oli jo liian pitkällä Latvalan kohdalla. Ei siis aivan vieras hahmo entuudestaan suomalaisittain.

 

[Huppu]

Otan takaisin arvioni siitä, että Mäkelällä ei pää kestä kilpailua. Tajuan nyt, että hyppäämällä kerta toisensa jälkeen karsinnoissa monta kymmentä senttiä pitemmälle kuin kilpailussa, on osoitus rautaisesta hermojen hallinnasta. Tulevat sukupolvet tulevat muistamaan hänet esimerkkinä siitä, kuinka on mahdollista venyä kerta toisensa jälkeen.

Juu mutta jos lähdetään vaan siitä ettei pää kestä eikä etsitä oikeita syitä niin eipä menty eteenpäin.

Ei ne finaalihypyt yleensä näytä puristamiselta vaan tehottomilta. Kyllä vaan väitän ettei sitä ole saatu rakennettua niin että täysi kilpailuvire säilyisi pari päivää ja se ei korjaannu höpöttämällä päästä.

 

[koukku]

Miksi Erkkola lähetettiin kisoihin? Ennen kisoja oli kyllä tasan tarkkaan tiedossa, miten karsinta tulee sujumaan. Kyllä siinä Ruotsin systeemissä puolensa on, tai ei tarvitse vetää edes niinkään tiukkaa linjaa, mutta vähintään kahdessa kisassa pitäisi olla kisoihin oikeuttava tulos tehtynä.

 

[Turkoosisalpa]

Miksi et laske tähän Kortetta?

Korte oli niin spesiaalitapaus, kun oli lopettanut jo koko homman, kerännyt massaa ja asettunut aloilleen. Ei siis varsinaisesti hakenut valmentajaa ulkomailta vaan tarttui ratkaisuun, kun asui jo muissa hommissa ulkomailla.

Eveliina Määttänen tosiaan on toinen tällainen, kun poikaystävä tätä koutsailee (kai viime syksystä alkaen).

 

[Old Ray]

Korteen tason nosto välivuosien jälkeen yli 30-vuotiaana Blanquerin alaisuudessa oli aika käsittämätön. Käsittämätöntä se toki ei ole sen jälkeen, kun tutustuu tämän valmentajavelhon dopinghistoriaan.

 

[vitozzius]

Kyllä siinä Ruotsin systeemissä puolensa on, tai ei tarvitse vetää edes niinkään tiukkaa linjaa, mutta vähintään kahdessa kisassa pitäisi olla kisoihin oikeuttava tulos tehtynä.

Yllättäen näihin kisoihin Ruotsikin höllensi linjaansa, ja nimesi useammankin urheilijan pelkän rankingin perusteella, mitä varmasti katuvat, sillä yksikään heistä ei ole toistaiseksi yltänyt pistesijoille.

 

[MegaForce]

Eikö se Camilla Richardsonilla pitänyt mennä myös "suunnitelman mukaan", jäi heti alussa pääryhmän vauhdista ja sitten lopulta sippasi. Ketä nämä todella hövelit valintaperusteet kisoihin palvelee?