Veritankilla Viren sai aina huippukunnon esiin arvokisoihin. Lasse oli aika tyypillinen veridopingin käyttäjä, kunto parani nopeasti juuri arvokisojen alla, esim Kalevan Kisoissa mentiin vielä muiden tahtiin. Tutkimustieto on osoittanut, että veritankkauksella saa 10 000 m juoksussa noin 1 minuutin hyödyn. Pitää silti korostaa, että veritankkaus kiellettiin vasta vuonna 1985. 1970-luvulla Suomi oli urheilulääketieteessä kärkimaita ja veritankkauksen osalta jopa maailman paras. Tuon ajan urheilijoista tosin vain kestävyysjuoksija Kaarlo Maaninka on avoimesti kertonut käyttäneensä veritankkausta ennen Moskovan Olympialaisia.
Jouko Kuha täyttää 80 vuotta – ME-mies nosti suomalaisen kestävyysjuoksun haudan partaalta
Jouko Kuha täyttää 80 vuotta – ME-mies nosti suomalaisen kestävyysjuoksun haudan partaalta
Kisojen jälkeen Virén paransi 5000 metrin ME-aikaa. Ensimmäisen kerran 30 vuoteen molempien pitkien ratamatkojen maailmanennätykset olivat Suomessa. Maailmalla ihmeteltiin lentävien suomalaisten paluuta. Amerikkalaisessa Track & Field News -lehdessä vihjattiin suomalaisten hakeneen vauhtia verensiirtojen avulla. Urheilulääkäri Pekka Peltokallio muistutti veritankkauksen olevan sallittu keino, jolla tasoitetaan vuoristossa harjoittelevien kenialaisten ja merenpinnantasolla treenaavien suomalaisten veriarvojen eroja.
Väätäinen tähdensi harjoittelun merkitystä menestyksen takana.
»Olipa mitä tököttejä tahansa vaikka kuinka paljon, ilman harjoittelua ei mies liiku», Julma-Juha tokaisi.
Mahdollista, mutta niin kauan kuin asiaa ei ole todistettu, ei voida varmana lausua. Viren oli kunnossa jo pitkään ennen Münchenin kisoja.
Wikipediasta: "Viisi viikkoa ennen Münchenin olympiakisoja Virén juoksi maaottelussa 5 000 metrin Suomen-ennätyksen 13.19,0; hän paransi aiempaa ennätystä 10,8 sekunnilla. Tulos oli samalla kaikkien aikojen maailmantilaston kolmas. Oslossa hän juoksi 10 000 metrin Suomen-ennätyksen 27.52,4. Kalevan kisossa Virén otti kultaa 1500
metrillä ja rikkoi seuraavana päivänä Tukholmassa 2 mailin maailmanennätyksen ajalla 8.14.0." Tuolloin Kalevan kisoissa juostiin aika hissukseen vitonen ja kymppi ja Viren ei siis niitä matkoja silloin juossut. Hupaisaa muuten, että tulevan olympiavoittajan osallistumista kympille pitkään mietittiin ja hänen piti oikein antaa lisänäyttöjä kunnostaan, Oslon juoksu sitten riitti näytöksi.
Montrealin kisat olivat 17.7.-1.8.1976. Kesäkuussa Virén juoksi 1 500 metrillä ennätyksensä 3.41,8 ja 30.6. Helsingin Maailmankisoissa 10 000 metriä 27.43,1. Viren voitti vitosen 1.7. Kalevan kisoissa aikaan 13.24, 2) Orimus 13.25., 3) Päivärinta 13.30. 4) Toukonen 13.37. ja 5) Vainio 13.39. Parhaat nykyjuoksijamme olisivat tuossa juoksussa puoli ratakierrosta jäljessä, loput kierroksen ja enemmän. Joka tapauksessa, Viren oli tuonakin vuonna hyvissä ajoin kovassa kunnossa.
Samaa mieltä veritankkauksesta, oli sallittu keino ja ainahan sitä joku nykyurheilija voi ottaa veritankkauksen ja mennä kokeilemaan, kuinka paljon kovempaa juoksee kuin Viren tai Väätäinen. Siis harjoitusmielessä.
