Itse en kyllä haluaisi, että Suomi lähtisi tuohon ostourheilija touhuun. Toki se voisi tuoda sen "hetken huuman", jos siis se on tavoite, että miltä tuntuu, kun suomalainen kestävyysjuoksija on taas esim. 10 000m arvokisa finaalissa mukana jne. Mutta ei se kertoisi Suomen kestävyysjuoksun tasosta yhtään mitään, jos me täällä Suomessakin alettaisiin hankkimaan juuri ennen kisoja joitan kenialaisia, etiopalaisia yms. taustaisia kavereita. Ehkä alkaisi jopa vähän oksettamaan, jos Suomi tuollaiseen touhuun lähtisi mukaan.
Maahanmuuttajiin liittyen, niin se mitä itse ehkä haluaisin nähdä, niin, että valkoihoinen suomalainen olisi juoksemassa juuri vaikkapa siellä 10 000m arvokisojen finaalissa. Miksei se toki voisi olla joku maahanmuuttaja taustainen tummaihoinen kaverikin, joka on koko ikänsä Suomessa asunut ja ennen kaikkea täällä oppinsa saanut. Mutta valkoihoinen kaveri kestävyysmatkojen arvokisa finaalissa, olisi mielestäni paljon kovempi juttu, koska tummaihoiset ovat ihan tutkimustenkin mukaan geneettisesti lahjakkaampia juoksijoita. Ovat pidempiä, omaavat pidemmät raajat, tottuneen usein lämpöön ja ylipäätään on myös tutkijoiden toimesta tutkittu geneettisiä eroja tummaihoisten ja valkoihoisten ihmisten välillä.
Tämä nyt ei koske pelkästään Suomea, vaan ihan kaikki maita. Jokainen voi omilla silmillään katsoa näitäkin kisoja ja katsella, että kun aletaan niitä mitaleja jakamaan, että ei siellä joitain poikkeuksia lukuunottamatta, ihan hirveästi valkoihoisia näy. Ei sprinteissä, eikä pitkillä matkoilla. Tummaihoiset ovat geneettisesti ja ruumiinrakenteeltaankin kuin tehtyjä esim. kestävyysmatkoille. Toki se vaatisi täällä Suomessakin hurjan määrän työtä ja paljon oikeita asioita, että siitä tummaihoisesta kaveristakin saataisiin koulittua menestyvä urheilija, mutta lähtökohdat ovat jo paremmat, kuin valkoihoisella.
Dopingiin liittyen, niin "harmiksi" meillä on täällä koto-Suomessa niin pirun hyvä anti-doping -systeemi. Vaikea uskoa, että kukaan noista tämänkään päivän 10 000m finaalissa esim. TOP-10:iin sijoittuneista olisi puhdas urheiluja. Hapenottokyky, kestävyys, anaerobinen kynnys, nopeus...ihan yli-inhimillistä luokkaa, varsinkin jos katsellaan miesten henk.kohtaisia ennätyksiä, kun tuo finaali nyt oli vähän heikkotasoisempi, johtuen kovasta kuumuudesta ja kosteudesta. Toki, jossain 80-luvulla tämä veridoping saattoi olla huonon testauksen takia, niinkin suurta, että urheilijoiden arveltiin saavan jopa 1 minuutin edun, niihin, jotka eivät sitä käytä. Nyt veripassin tulon myötä, tuon edun katsotaan supistuneen 5-10 sekuntiin, joka sekin toki on massiivinen etu huippu-urheilun kovimmalla huipulla, missä sekunnit, sadasosat, tuhannesosat jne. tekvät sen ratkaisevan eron.
Toki tilalle on tullut sitten paljon muita doping-aineita (design-doping jne.) joita ei pysty testeissä havaitsemaan yms. Ei tuonne finalistienkaan sekaan ole mitään asiaa millään mummon mustikkamehuilla tai kaurapuuroilla, se on omasta mielestäni selvä. Joku muu voi toki ajatella toisin, mutta näin itse tuon näen. Suomessa systeemi on niin tiukka ja kuuliainen, ja löytyisikö tuohon edes halukkaita, jotka haluaisivat tuohon likaiseen peliin lähteä? Epäilen, että suomalaisen rehellinen ja suoraselkäinen luonnekaan ei tälle asialle antaisi myöten.
*Enkä siis tosiaankaan sano, että Suomen pitäisi dopingin tielle lähteä, mutta kunhan pyörittelen asioita ja niitä asioita, mitkä eroja mielestäni tekevät.