Miika Roine voisi olla aika hyvä tällainen. Semmoinen ääriuhrautuva köyhänmiehenkimmotimonen ja lisäksi joukkueensa (joka ei toki maaleilla mässäillyt) toiseksi tehokkain pelaaja ja (luonnollisesti) kapteeni.
Miika Roine voisi olla aika hyvä tällainen. Semmoinen ääriuhrautuva köyhänmiehenkimmotimonen ja lisäksi joukkueensa (joka ei toki maaleilla mässäillyt) toiseksi tehokkain pelaaja ja (luonnollisesti) kapteeni.Viitaten Jatkoaika.comin juttuun, jos Jussi Jokinen on Liigan tunnetuin tähtipelaaja, niin kuka on Liigan tuntemattomin tähtipelaaja? Ehdotuksia?
Miksi?Itse antasin sen Arto Laatikaiselle.
Jari Kurri -palkinto annetaan pudotupelien parhaalle pelaajalle ja Laatikainen on ollut kentän päällikkö.Miksi?
Se on silti kyse enemmän siitä logosta, tiimistä kuin joukkueesta. Siks en itse vaihtais.Jos liigan mestaruus ratkeaa niin että sen voittaa kotijoukkue. Niin voisivat nostaa sen mestaruus viirin myös samalla kattoon. Vaikka ennen kun kapteenille annetaan poika.
Silloin se mestaruuden voittanut joukkue olisi paikalla. Nyt esim. Hämeenlinnassa syksyllä on varmaan hyvin erilainen joukkue kuin tämän kauden lopussa.
Se on silti kyse enemmän siitä logosta, tiimistä kuin joukkueesta. Siks en itse vaihtais.
Varmasti jokaisella ekstraviikolla on jokin merkitys, mutta tuo taitaa näkyä lähinnä kauden alussa. Pidemmän kesän harjoitelleet joukkueet ovat yleensä pelinsä kanssa valmiimpia syksyllä, kun kestävyyspohjat on tehty ajoissa. Voi olla, että uraansa aloitteleville nuorille raakileille noilla viikoilla on isompikin merkitys myös kestävyyskunnon kannalta, mutta jo karaistunut ammattilainen tuskin on sen heikommassa kunnossa vaikka kesä jäisi mestaruuden vuoksi lyhyemmäksi.Iltalehdessä Vesa Parviainen kirjoittelee, että HPKn valmentaja Pennanen "hyödynsi pelien varhaisen päättymisen pitkällä harjoittelujaksolla, jossa panostettiin pelaajien kestävyyteen". Eli siis HPK sai etua siitä, että heidän viime kausi päättyi aikaisemmin kuin Kärppien.
Tätä teoriaa on esitetty muuallakin ja muissa yhteyksissä (yleensä silloin, kun edellisellä kaudella pudotuspelien ulkopuolelle jäänyt joukkue menee päätyyn asti), mutta onko tässä oikeasti perää? Onko siitä muutaman viikon ylimääräisestä lomasta oikeasti merkittävää hyötyä? Ei siitä nyt varmaan haittaakaan ole, mutta ainakaan 2010 luvun finaalijoukkueet ei tue teoriaa, että pitempi loma kausien välillä on avain onneen.
Tämä on kyllä totta. Mutta en usko, että sillä ylimääräisellä parin viikon lomalla on ratkaisevaa merkitystä, kun finaaleja pelataan.Varmasti jokaisella ekstraviikolla on jokin merkitys, mutta tuo taitaa näkyä lähinnä kauden alussa. Pidemmän kesän harjoitelleet joukkueet ovat yleensä pelinsä kanssa valmiimpia syksyllä, kun kestävyyspohjat on tehty ajoissa. Voi olla, että uraansa aloitteleville nuorille raakileille noilla viikoilla on isompikin merkitys myös kestävyyskunnon kannalta, mutta jo karaistunut ammattilainen tuskin on sen heikommassa kunnossa vaikka kesä jäisi mestaruuden vuoksi lyhyemmäksi.
Iltalehdessä Vesa Parviainen kirjoittelee, että HPKn valmentaja Pennanen "hyödynsi pelien varhaisen päättymisen pitkällä harjoittelujaksolla, jossa panostettiin pelaajien kestävyyteen". Eli siis HPK sai etua siitä, että heidän viime kausi päättyi aikaisemmin kuin Kärppien.
Tätä teoriaa on esitetty muuallakin ja muissa yhteyksissä (yleensä silloin, kun edellisellä kaudella pudotuspelien ulkopuolelle jäänyt joukkue menee päätyyn asti), mutta onko tässä oikeasti perää? Onko siitä muutaman viikon ylimääräisestä lomasta oikeasti merkittävää hyötyä? Ei siitä nyt varmaan haittaakaan ole, mutta ainakaan 2010 luvun finaalijoukkueet ei tue teoriaa, että pitempi loma kausien välillä on avain onneen.
Joo voi olla. Luulen kuitenkin, että enemmän tuohon vaikutti palkkakatto kuin pitkät lomat. Palkkakatto tasoitti voimasuhteita huomattavasti.Tuolla rapakon takana pitkät keväät sensijaan tuppaavat kyllä näkymään yleensä seuraavalla kaudella, ei siellä noita tuplamestareitakaan ole pahemmin näkynyt kun 2000-luvulla vain kerran Pens ja kaksi kertaa putkeen finaaleihin ovat selvinneet vain Detroit (2008&2009) ja Pittsburgh kahdesti (2008&2009 sekä 2016&2017).
Palkkakatto tasoitti voimasuhteita huomattavasti.
Joo, täälä pelataan änäriin verrattuna penneillä, joten veikkaisin palkkakatosta olevan vain haittaa. Sitten kun kaikkien jengien liikevaihto pyörii sadoissa miljoonissa, niin voidaan asiaa katella uudelleen.No mitäs tuo tekisi liigalle, jos asetettaisiin esim. 2 miljoonan tai 2,5 miljoonan palkkakatto. Tosin, milläs sitä valvot, kun palkat ei ole julkisia ja on noita rahastointimahdollisuuksia.
No mitäs tuo tekisi liigalle, jos asetettaisiin esim. 2 miljoonan tai 2,5 miljoonan palkkakatto. Tosin, milläs sitä valvot, kun palkat ei ole julkisia ja on noita rahastointimahdollisuuksia.
Mieluummin 2 miljoonan palkkalattia, niin loppuu se kaiken maailman pennien pyörittely.No mitäs tuo tekisi liigalle, jos asetettaisiin esim. 2 miljoonan tai 2,5 miljoonan palkkakatto. Tosin, milläs sitä valvot, kun palkat ei ole julkisia ja on noita rahastointimahdollisuuksia.
Ei kai Liiga mikään seurojen emoyhtiö ole? Seurat omistavat Liigan eikä Liiga seuroja.Mieluummin 2 miljoonan palkkalattia, niin loppuu se kaiken maailman pennien pyörittely.
Palkkojen osalta läpinäkyvyyttä voidaan lisätä esim. kirjanpidon kautta: Liiga voisi emoyhtiönä määrätä osakkaansa eriyttämään pelaajien palkat omalle kirjanpitotililleen, jolloin jokaisen seuran pelaajilleen maksamat palkat olisivat keskenään vertailukelpoisia paljastamatta yksittäisten pelaajien palkkoja.
Tuohan vain helpottaa päätöksentekoa. Nopeastihan liigaseurat pääsi yhteisymmärykseen Jokerilainojen sanktioistakin, niin äkkiäkös tuollainen palkkalattiahimmeli kyhätään kokoon.Ei kai Liiga mikään seurojen emoyhtiö ole? Seurat omistavat Liigan eikä Liiga seuroja.
Totta, Liigaseurat ovat osakeyhtiöitä, jotka yhdessä muodostavat Liigan. Ei vaikuta kuitenkaan siihen itse pointtiin, eli siihen että jos lattioita tai kattoja haluttaisiin käyttää, tai jos pelaajille maksetuista palkoista haluttaisiin läpinäkyvämpiä, se olisi melko helposti järjestettävissä. Haluttomuus tässä kuitenkin on se taikasana.Ei kai Liiga mikään seurojen emoyhtiö ole? Seurat omistavat Liigan eikä Liiga seuroja.
Tuohan vain helpottaa päätöksentekoa. Nopeastihan liigaseurat pääsi yhteisymmärykseen Jokerilainojen sanktioistakin, niin äkkiäkös tuollainen palkkalattiahimmeli kyhätään kokoon.
Ei tietenkään vaikuta. Helppohan se olisi järjestää jos kaikki olisivat samaa mieltä.Totta, Liigaseurat ovat osakeyhtiöitä, jotka yhdessä muodostavat Liigan. Ei vaikuta kuitenkaan siihen itse pointtiin, eli siihen että jos lattioita tai kattoja haluttaisiin käyttää, tai jos pelaajille maksetuista palkoista haluttaisiin läpinäkyvämpiä, se olisi melko helposti järjestettävissä. Haluttomuus tässä kuitenkin on se taikasana.
Ei kaikkien tarvitse olla samaa mieltä, ainoastaan tarvittavan suuren enemmistön.Ei tietenkään vaikuta. Helppohan se olisi järjestää jos kaikki olisivat samaa mieltä.
Mutta jos siellä olisi joku "emoyhtiö" taustalla, niin se voisi oikeasti pakottaa seuroja tähän. Nyt kun seuroilla on sanavalta, niin voidaan tällaiset ajatukset pyyhkäistä maton alle ja unohtaa koko homma. Tuskin yhdenkään seuran johto ihan varauksettomasti näitä asioita kannattaa.Totta, Liigaseurat ovat osakeyhtiöitä, jotka yhdessä muodostavat Liigan. Ei vaikuta kuitenkaan siihen itse pointtiin, eli siihen että jos lattioita tai kattoja haluttaisiin käyttää, tai jos pelaajille maksetuista palkoista haluttaisiin läpinäkyvämpiä, se olisi melko helposti järjestettävissä. Haluttomuus tässä kuitenkin on se taikasana.
Juuri siksi mainitsinkin sen haluttomuuden.Mutta jos siellä olisi joku "emoyhtiö" taustalla, niin se voisi oikeasti pakottaa seuroja tähän. Nyt kun seuroilla on sanavalta, niin voidaan tällaiset ajatukset pyyhkäistä maton alle ja unohtaa koko homma. Tuskin yhdenkään seuran johto ihan varauksettomasti näitä asioita kannattaa.