Borgin ohjelmassakin ehkä merkittävin peruste sille että on Areenassa Ruudun sijaan voisi olla, jos siinä tuodaan ihan oikeasti esille myös tyrkkyammattilaisuuden riskejä ja muita huonoja puolia. Ohjelmaa en ole katsonut, mutta mitä kuuntelin henkilön haastattelua eilisestä Vikin ja Köpin ohjelmasta, niin ainakin siitä välittyi semmoinen kuva.
Someammattilaisuuden riskeistä kertominen olisi hyvinkin aiheellista ajassamme, jossa on pelottavan paljon ihan normaaleja peruskoululapsia joiden ainoa urasuunnitelma on lopettaa koulut 15-vuotiaana ja alkaa influensseriksi.
Pitäisi varmaan joku jakso tuosta katsoa niin selviää sitten varmuudella kulma. Nyt kun haastattelun kuunteli loppuun, niin siinä kertoi että ohjelmassa tuotaisiin someammattilaisuuden kuvioita esiin inhorealistisella otteella ja kyseenalaistetaan, miten "helppoa" on alkaa tekemään rahaa influensserina. Sinänsä kyllä ilman yhteiskunnallista isompaa viestiäkään tuntuu että tilausta olisi ohjelmalle ollut, kun kuulemma hakijoita ohjelmaan oli tuhansia. Toki jos kyseessä on pelkkä "huippuinfluensseri haussa", niin alusta olisi voinut olla ihan hyvin jokin muukin.Tuohan olisikin hyvä ohjelma-aihio. Nyt kyseessä on kisa ”himotusta managerisopimuksesta” jonka ”vain yksi voi voittaa”. Varmasti elämän raadollisuus tulee vastaan kuten se tulee niissä temppareissakin, mutta ei tämä mikään dokumentti ole.
”Jakso 4: Ulkonäkösi on työkalusi.
Vaikuttajalle oma ulkonäkö on työkalu, joka pitää osata kaupallistaa. Stylisti Vesa Silver opastaa kilpailijoita löytämään juuri oman tyylinsä ja valokuvaaja Janita Autio valmentaa kilpailijoita poseeraamaan kameran edessä.”
En ihan osta tätä yhteiskunnallista perustelua. Sellaisenkin sarjan tietysti olisi voinut tehdä, mutta se tuskin olisi julkkisvetoinen reality-kilpailu, kuten ne lukuisat kaupallisten kanavien parjatut produktiot.
Tulee vahvasti mieleen huippumalli haussa mutta ”influensseri”-versiona.
Ihan validi kysymys. Sen verran paljon ajatuksia irtoaa YLE:stä. Mutta enpä kutsuisi sitä yle-vihaksi. En ole tainnut yhtään Ylen ohjelmaa täällä kritisoida. Jos luet ajatuksella viestejäni, huomaat, että mielipiteeni kumpuavat pikemminkin rakkaudesta kulttuuria kohtaan ja halusta kasvattaa Suomeen muiden pohjoismaiden kaltaista paremmin ammattilaisia työllistävää mediakenttää. Jos Yle jättäisi viihdetuotannon kaupallisille ja allokoisi ne resurssit kulttuuriin ja muuhun tuotantoon, niin eikö se nimenomaan palvelisi juuri kulttuuria? Toisin sanoen - Ylen kulttuurituotanto (käsikirjoitettu viihde ja draama) ja informaatio- ja asiaohjelmat tehostuisivat saadessaan enemmän resursseja käyttöönsä, ja Ylen katsomisen arvoiset viihdeohjelmat siirtyisivät kaupallisille, jolloin kolmonen ja nelonen eivät olisi enää ehkä sinua lainatakseni ”hävettävän huonoja”. (Kaupalliset tarttuu kyllä kaikkeen jolla voivat tehdä voittoa, ja viihteellä sitä pystyy jossain määrin tehdä.) Ja jos kaupalliset saavat enemmän markkinatilaa ja pystyisivät kasvattaa liikevaihtoaan, myös he pystyisivät yrittää välillä vähän kunnianhimoisempia projekteja pelkäämättä, että epäonnistuminen tekee liian ison loven talouteen ja palkkiona seuraa irtisanomisia vastuullisille.Mielestäni YLE on kaikkiin kaupallisiin suomenkielisiin TV-kanaviin verrattuna ylivoimainen. Suoraan sanoen kolmonen ja nelonen ovat Yleen verrattuna hävettävän huonoja.
Mistä ylevihasi johtuu?
Keskustelu täällä on ollut niin kiinnostavaa, että vaikka periaatteessa ajatukseni Sointu Borg&Tyrkyt-ohjelmasta oli tasoa ”näkemättä paskaa” niin nyt tulee olemaan aivan pakko katsoa kyseistä ohjelmaa, sillä uteliaisuuteni on herätetty.Pitäisi varmaan joku jakso tuosta katsoa niin selviää sitten varmuudella kulma. Nyt kun haastattelun kuunteli loppuun, niin siinä kertoi että ohjelmassa tuotaisiin someammattilaisuuden kuvioita esiin inhorealistisella otteella ja kyseenalaistetaan, miten "helppoa" on alkaa tekemään rahaa influensserina. Sinänsä kyllä ilman yhteiskunnallista isompaa viestiäkään tuntuu että tilausta olisi ohjelmalle ollut, kun kuulemma hakijoita ohjelmaan oli tuhansia. Toki jos kyseessä on pelkkä "huippuinfluensseri haussa", niin alusta olisi voinut olla ihan hyvin jokin muukin.
Sinulla on selkeä narratiivi siitä, että mitä tapahtuisi, jos YLE tekisi tilaa kaupallisille kanaville viihdetarjonnassa. Ja tunnet varmasti alaa paremmin kuin minä. Mutta mitä jos se johtaisikin siihen, että mainosrahotteiset täyttäisivät tilan hankkimalla lisää halpaa tosi-tv-roskaa ulkomailta. Kate paranisi, mutta Suomessa kultturin tekijöiden työttömyys pahenisi. Se pahenisi, vaikka osa YLE:n tuotannoista korvautuisikin muilla kotimaisilla.Ihan validi kysymys. Sen verran paljon ajatuksia irtoaa YLE:stä. Mutta enpä kutsuisi sitä yle-vihaksi. En ole tainnut yhtään Ylen ohjelmaa täällä kritisoida. Jos luet ajatuksella viestejäni, huomaat, että mielipiteeni kumpuavat pikemminkin rakkaudesta kulttuuria kohtaan ja halusta kasvattaa Suomeen muiden pohjoismaiden kaltaista paremmin ammattilaisia työllistävää mediakenttää. Jos Yle jättäisi viihdetuotannon kaupallisille ja allokoisi ne resurssit kulttuuriin ja muuhun tuotantoon, niin eikö se nimenomaan palvelisi juuri kulttuuria? Toisin sanoen - Ylen kulttuurituotanto (käsikirjoitettu viihde ja draama) ja informaatio- ja asiaohjelmat tehostuisivat saadessaan enemmän resursseja käyttöönsä, ja Ylen katsomisen arvoiset viihdeohjelmat siirtyisivät kaupallisille, jolloin kolmonen ja nelonen eivät olisi enää ehkä sinua lainatakseni ”hävettävän huonoja”. (Kaupalliset tarttuu kyllä kaikkeen jolla voivat tehdä voittoa, ja viihteellä sitä pystyy jossain määrin tehdä.) Ja jos kaupalliset saavat enemmän markkinatilaa ja pystyisivät kasvattaa liikevaihtoaan, myös he pystyisivät yrittää välillä vähän kunnianhimoisempia projekteja pelkäämättä, että epäonnistuminen tekee liian ison loven talouteen ja palkkiona seuraa irtisanomisia vastuullisille.
Mutta kysymys takaisin sinun suuntaasi. Onko sinun mielestäsi nykyinen tilanne media-alalla hyvä? Jos seuraat yhtään uutisia, huomaat monien media-alan ammattilaisten kärsivän parhaillaan työttömyydestä. Ja jos tilanne ei mielestäsi ole ideaali ja haluaisit meidän pystyvän tuottamaan enemmän suomalaista ohjelmistoa eetteriin, miten muuttaisit sitä? Toteat tuossa itsekin, että Yle on aivan ylivoimainen Kolmoseen ja Neloseen nähden. Saatat olla oikeassa, mutta mistä se johtuu, sillä samat tuotantoyhtiöt tekevät ne laadukkaimmat ohjelmat kaikille kolmelle kanavalle? Raha ja resurssit näkyy jokaisessa tuotannossa, ja Ylellä niitä on selkeästi eniten. Jos haluat, että kaupalliset poimivat isomman osan TV-tuotantoa harteilleen, heidän täytyy vaurastua, ja jotta he voivat vaurastua, he tarvitsevat markkinoita, eivätkä he saa lisää markkinoita, ellei YLE luovuta niitä heille. Näin itse ajattelen. Eikä siinä ole lainkaan vihaa, ainoastaan halua korjata systeemi tuottavampaan suuntaan.
En tiedä osaavatko ihmiset erottaa viihdettä ja kulttuuria toisistaan, joten moni saattaa ajatella, että viihteellä veisin pois kaiken viihdyttävän. Kertauksena - viihteellä tarkoitan esimerkiksi visailu- , tosi-tv, lifestyle- ja lauluohjelmia. Jos kävisi niin, ettei Yle tuottaisi/tilaisi näitä, vaan he pyrkisivät siirtämään nämä resurssit muille osastoilleen - esimerkiksi draamalle, jonka piiriin myös käsikirjoitettu viihde (sketsisarjat yms.) lukeutuu, tai ajankohtaisohjelmille, josta mainitsemasi Arto Nyberg poistui. YLE:n täytyisi edelleen tuottaa / tilata ohjelmistoa jostain sen verran, että heidän kanaviltaan löytyisi sisältöä. Se olisi Ylelle haaste, myönnän, mutta kuka muukaan sen sisällön tekisi, ellei kulttuurialan työntekijät?Mutta mitä jos se johtaisikin siihen, että mainosrahotteiset täyttäisivät tilan hankkimalla lisää halpaa tosi-tv-roskaa ulkomailta. Kate paranisi, mutta Suomessa kultturin tekijöiden työttömyys pahenisi. Se pahenisi, vaikka osa YLE:n tuotannoista korvautuisikin muilla kotimaisilla.
Minä taas luulen, että jos YLE:n tuotannosta leikattaisiin 21% kulujen verran viihdettä, niin poliitikot näkisivät sen oivana tilaisuutena leikata YLE:n budjettia. Eli korkeintaan osa siirtyisi "parempaan" kulttuuriin, ajankohtaisohjelmiin ja dokumentteihin, loppu leikattaisiin pois.En tiedä osaavatko ihmiset erottaa viihdettä ja kulttuuria toisistaan, joten moni saattaa ajatella, että viihteellä veisin pois kaiken viihdyttävän. Kertauksena - viihteellä tarkoitan esimerkiksi visailu- , tosi-tv, lifestyle- ja lauluohjelmia. Jos kävisi niin, ettei Yle tuottaisi/tilaisi näitä, vaan he pyrkisivät siirtämään nämä resurssit muille osastoilleen - esimerkiksi draamalle, jonka piiriin myös käsikirjoitettu viihde (sketsisarjat yms.) lukeutuu, tai ajankohtaisohjelmille, josta mainitsemasi Arto Nyberg poistui. YLE:n täytyisi edelleen tuottaa / tilata ohjelmistoa jostain sen verran, että heidän kanaviltaan löytyisi sisältöä. Se olisi Ylelle haaste, myönnän, mutta kuka muukaan sen sisällön tekisi, ellei kulttuurialan työntekijät?
Ja jos kävisi niin, ettei mainosrahoitteiset tarttuisi noihin YLE:ltä jääviin viihdeohjelmiin, onko se niin hirveän iso tragedia? Todennäköisyys sille, ettei yksikään kaupallinen tarttuisi esimerkiksi Elämäni-biisi -ohjelmaan, on mielestäni aika olematon, sillä ohjelmalla on niin paljon silmäpareja, mutta onko YLE:llä jotain muita visailu-, tosi-tv, lifestyle- tai lauluohjelmia, joiden menetys kirpaisisi, jos vastineena Yle pystyisi tuottamaan/tilaamaan enemmän sketsisarjoja, ajankohtaisohjelmia, dokumentteja, yms.? Viihdejaosto kuluttaa YLE:n budjetista toiseksi isoimman osan 21% tuotannosta (uutisten jälkeen), joten sieltä vapautuisi varoja muualle - varsinkin jos studioita ja kalustoa vuokrattaisiin kaupallisten käyttöön ja nekin rahat käytettäisiin ohjelmistoon.
Uskon siihen, että markkinataloudessa todistetusti hyvät ohjelmat löytävät ottajansa, sillä niillä voidaan tehdä tulosta. Jos kolmonen tarjoaisi halpaa ulkomaista tositv-roskaa ja nelonen kotimaista tositv-roskaa, kumman roska kiinnostaisi katsojia enemmän? Ja mitä se tekisi norjalaisen Schibstedin egolle, kun suomalainen Sanoma pyyhkii heillä persettään? Kukaan ei tietenkään voi ennustaa tulevaisuutta, joten periaatteessa kaikenlaista voi tapahtua, mutta se on aika selvää, että kaupalliset toimivat markkinoiden ehdoilla, eivätkä panosta markkinoihin joilla ei ole kasvumahdollisuuksia (he ovat vastuussa osakkeenomistajille). Jos YLE ei tarjoaisi omia viihdeohjelmiaan (ainakaan ilmaiseksi), sitä jouduttaisiin katsomaan enemmän kaupallisten kanavien kautta, ja lisäkatsojat tuovat hyvin lisäarvoa kanavalle, myös erinäisten kumppanuuksien kautta. Tämän takia ajattelisin, että esimerkiksi kotimainen Sanoma (jolla rahaa olisi) alkaisi panostaa enemmän rahaa TV-kanavalleen. Itse haaveilisin tilanteesta, jossa Schibsted ja Sanoma kilvoittelevat oikein kunnolla toisiaan vastaan ja haluavat olla se arvostetumpi kanava. Jos näin kävisi, se saattaisi herättää myös näiden kanavien omaa draamatuotantoa. Ehkä hekin alkaisivat tilata entiseen malliin sketsisarjoja yms.?
Ja selvennän vielä, että parhaillaan YLE on kanavana se jota itsekin selkeästi eniten arvostan. Mutta haluaisin löytää tavan, jolla mediakenttäämme tulisi useampiakin arvostusta ansaitsevia kanavia. En näe, että YLE:n toimenkuvan rajaaminen viihdetuotannon ulkopuolelle heikentäisi arvostusta ainakaan omissa silmissäni. Päinvastoin, se ehkä lisäisi uskottavuutta informatiivisena, kulttuuria tuottavana ajankohtaiskanavana, kun "sokeri" jätettäisiin pois. Samalla se tarjoaisi kaupallisille mahdollisuutta kasvaa ja tulla sitä kautta ehkä paremmiksi kanaviksi. Nykyinen taaperrus on ollut molemmilla melko säälittävää jo vuosikaudet.
Saattaisivat yrittää, mutta toisaalta YLE:llä ei ole käsittääkseni mitään velvoitetta tuottaa viihdesisältöä. Eli valtio ei anna Ylelle rahaa viihteeseen, vaan sisältöön jolla ylläpidetään neljää TV-kanavaa (YLE1, YLE2, Teema/FEM ja Areena). Yle päättää itse missä suhteessa ja mihin allokoi nuo resurssit. Toisekseen, ei se leikkaaminen taida olla mahdollista, niin kauan kuin yksikin puolue vastustaa. Indeksien jäädyttäminen oli nyt se porsaanreikä jolla leikkaukset pystyttiin suorittaa.Minä taas luulen, että jos YLE:n tuotannosta leikattaisiin 21% kulujen verran viihdettä, niin poliitikot näkisivät sen oivana tilaisuutena leikata YLE:n budjettia. Eli korkeintaan osa siirtyisi "parempaan" kulttuuriin, ajankohtaisohjelmiin ja dokumentteihin, loppu leikattaisiin pois.
Varmaan pystyisivät, mutta eivät herkästi tee sitä, sillä sekä Maikkarin että Nelosen pääpyrkimys on tuottaa tulosta omistajilleen. Viihteellä saa hintaansa nähden helposti katsojia. Kummeli saattaa näyttää edulliselta, mutta 25 minuuttia yksinkertaistakin sketsisarjaa vaatii ihan erilaisen määrän kuvauspäiviä kuin joku puolen tunnin paneelikeskusteluohjelma "Mitä me siitä ajatellaan", jota voidaan kuvata mahdollisesti 2-3 samassa päivässä saman studioyleisön edessä, vaihtamalla vain julkkikset (ja vakiopanelistien paidat) siinä välissä. Se on erittäin kustannustehokasta ja edullista. Luulen tosin, että ellei YLE täytä Arto Nybergiltä jäänyttä slottia, niin joku näistä kaupallisista iskee niille apajille... Olettaen, että Arto Nybergin kaltaisilla ohjelmilla oli seuraajia. Itse toivoisin kuitenkin, että YLE täyttäisi tämän Nybergiltä jääneen slotin jollain vastaavalla asia-/ajankohtaisohjelmalla.Avaatko vielä miksi kaupalliset eivät pysty tässä markkinatilanteessa innovoimaan Kummelin tai Arto Nybergin tasoisia menestystarinoita?
Täyttäisi? Eikös tuolle ohjelmapaikalle tullut 'Ylen uutisten sunnuntai' ole juuri tuontapainen ohjelma?Itse toivoisin kuitenkin, että YLE täyttäisi tämän Nybergiltä jääneen slotin jollain vastaavalla asia-/ajankohtaisohjelmalla.
En tiedä. Mutta jos YLE:llä on jo tuon tapainen ohjelma (tai päivitetty versio siitä) ja se oletetusti perii Nybergin katsojat, niin tuskin kaupalliset näkevät mitään järkeä sellaisen lisäämisessä omaan ohjelmistoonsa.Täyttäisi? Eikös tuolle ohjelmapaikalle tullut 'Ylen uutisten sunnuntai' ole juuri tuontapainen ohjelma?