Mainos

Yleisesti NHL:stä

  • 4 138 207
  • 14 646
Kannattaa Googlen haun kautta hakea suoraan ne joukkueet tai pelaajat. Sieltä se linkki toimii nopeasti kuten kuuluu.

Olisikohan tietokantahauissa vikaa.
Joo kiitos, mutta silti ärsyttää, kun on normaalisti tapana klikkailla vaikka saman pelaajan tai saman joukkueen eri kausia ja kokoonpanoja ja niin edelleen surffailla menemään.
 

Kuuhinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Winnipeg Jets, Let's Go Oilers!
Ei minulla ainakaan toimi kunnolla Firefoxillakaan. Jos menet vaikka minkä tahansa joukkueen pistepörssinäkymään (Stats) ja sitten klikkaat kokoonpanon (Roster) auki niin mitään ei tapahdu (ennen kuin painaa päivitä).
No nyt tökkii kyllä minullakin. :( Jospa saisivat korjattua vian pikaisesti.
 

aessi

Jäsen
Suosikkijoukkue
TBL & Elias Pettersson
Surkeita uutisia Tampan kannattajille, kun yksi NHL:n parhaimmista omistajista astumassa sivuun.

According to multiple sources, the Tampa Bay Lightning have begun a multi-stage sale process that will value the team at close to $2 billion (US).

Those sources stressed the deal is not done yet, adding there will be no immediate change of ownership control and no change in the day-to-day operations of the team.

The purchaser is believed to be Doug Ostrover, co-founder and CEO of Blue Owl Capital, a very successful investment firm.

 

Crank

Jäsen
Getzlaf siirtyy NHL:n kurinpitoryhmään. Jää nähtäväksi minkälainen vaikutus on tuleviin päätöksiin.

 
Getzlaf siirtyy NHL:n kurinpitoryhmään. Jää nähtäväksi minkälainen vaikutus on tuleviin päätöksiin.

Hyvä uutinen. Nähdäkseni Getzlaf on sellainen pelaaja, joka ymmärtää miten jääkiekkoa kuuluu pelata.
 

ipaz

Jäsen
Keitäs kaikkea tuohon Player Safery-osastoon nyt kuuluukaan? Parros on päällikkö ja lakimies Patrick Burke kakkosmies. Nyt Getzlaf ns. lajitietäjänä. Onko Stephane Quintal vielä mukana? Muita mahdollisia jäseniä?
 
Keitäs kaikkea tuohon Player Safery-osastoon nyt kuuluukaan? Parros on päällikkö ja lakimies Patrick Burke kakkosmies. Nyt Getzlaf ns. lajitietäjänä. Onko Stephane Quintal vielä mukana? Muita mahdollisia jäseniä?

Parros on käsittääkseni senior vice president -tittelillä tuolla. Burken titteli on vice president. Kukahan lienee se ykkösmies eli presidentti?
 
Suosikkijoukkue
Ilves

Juttu käsittelee tätä joidenkin joukkueiden saamaa veroetua sopimuksia tehdessä. Hyvin näille pienemminmillän osavaltioveroilla operoiville joukkueille on menestystä tullut viime vuosina. Tottahan se on, että jos halutaan oikeasti urheilullisesti tasapuolisesti näitä juttuja ratkoa, pitäisi palkkakattoon tulla jonkinlainen suhteutus tämän veron mukaan. Tosin kun kattoo missä nämä veroetua saavat joukkueet sijaitsevat en yhtään ihmettele, että Bettman ei ole vielä ollut halukas asialle mitään tekemään. Seurat ovat juuri sellaisilla markkinoilla, missä NHL ei lähtökohtaisesti ole vahva, niin menestys siellä sataa isommin koko sarjan laariin.

Pitää vielä lisätä, että tuskin nettotuloissa erot oikeasti ovat noin isoja, mitä jutussakin mainitaan. Eiköhän nämä isompien osavaltioverojen organisaatiot osaa niitä jotenkin kiertää esim. allekirjotusbonuksilla yms.
 

Jules W.

Jäsen
Suosikkijoukkue
MLSE

Juttu käsittelee tätä joidenkin joukkueiden saamaa veroetua sopimuksia tehdessä. Hyvin näille pienemminmillän osavaltioveroilla operoiville joukkueille on menestystä tullut viime vuosina. Tottahan se on, että jos halutaan oikeasti urheilullisesti tasapuolisesti näitä juttuja ratkoa, pitäisi palkkakattoon tulla jonkinlainen suhteutus tämän veron mukaan. Tosin kun kattoo missä nämä veroetua saavat joukkueet sijaitsevat en yhtään ihmettele, että Bettman ei ole vielä ollut halukas asialle mitään tekemään. Seurat ovat juuri sellaisilla markkinoilla, missä NHL ei lähtökohtaisesti ole vahva, niin menestys siellä sataa isommin koko sarjan laariin.

Pitää vielä lisätä, että tuskin nettotuloissa erot oikeasti ovat noin isoja, mitä jutussakin mainitaan. Eiköhän nämä isompien osavaltioverojen organisaatiot osaa niitä jotenkin kiertää esim. allekirjotusbonuksilla yms.
Tämä on todella iso ja kilpailua vääristävä tekijä tällä hetkellä. Tasaisin väliajoin asiasta täälläkin puhutaan. Monesti tullaan juuri tähän lopputulokseen, että eiköhän juristit pysty näitä optimoimaan. Uskoisin että tämä artikkeli on osin tuon jutun taustalla:

The Athletic - Don Robson: ‘Anywhere but Canada’: How a tax ruling could hobble pro teams north of the border

But the nostalgic sentiment carried fine print. A key part in Tavares’ decision to sign with Toronto was the belief that a provision in the U.S.-Canada tax treaty commonly used by professional athletes would essentially allow him to pay a lower tax rate on a initial $15M signing bonus.

Six years later, as the Leafs’ captain enters the final year of that contract, Tavares faces an $8 million tax bill for his homecoming.

Tavares has disputed the Canada Revenue Agency’s assessment. It’s one of several ongoing cases challenging ways that pro athletes have traditionally navigated higher tax rates north of the border.

Millions of dollars lay in the balance. The outcome of the CRA’s challenges could have serious implications for professional athletes currently playing in Canada, and a long-term impact on the appeal of Canadian teams trying to lure players across the border, says Robert Raiola, a director of the sports and entertainment division with PKF O’Connor Davies, an accounting, advisory and tax firm.

Tavaresin tapauksessa selvitellään nyt Kanadan verottajan (CRA) puolelta, että missä ensimmäinen allekirjoitusbonus pitäisi verottaa. Pelaajan puolelta on laskeskeltu, että miehen kotipaikan ollessa New York, se menisi verosopimuksessa eri tavalla, kuin mikä nyt on CRA:n tulkinta. Todettakoon että tässä tapauksessa tuo etu ei olisi samaa luokkaa, kuin jos Tavares olisi asunut esimerkiksi Floridassa. Nyt mieheltä karhutaan 8,1 miljoonan jälkiveroja rahoista, joista on maksettu jo 5,9 miljoonaa veroja New Yorkiin. CRA on myös muiden isojen sopimusten perässä.

Torontossahan esimerkiksi Matthews pitää käsittääkseni kotipaikkaansa Arizonassa, jolloin voi hyödyntää verotusta eri tavalla, mutta tämä ei ole kaikille pelaajille mahdollista. Esimerkiksi Marner on hyvin erilaisessa tilanteessa. Toki kun puhutaan kansainvälisistä tilanteista, niin matkustelu väistämättä vaikuttaa asiaan. Osa veropäivistä ollaan vierasreissuilla Yhdysvalloissa.

Hyvä juristi saattaa pystyä hyödyntämään erilaisia instrumentteja, mutta jos verottaja tulkitsee ne eri tavalla, niin lopulta pelaaja vastaa veroista. Nämä samat instrumentithan ovat myös esimerkiksi Floridassa asuvien pelaajien käytössä.

Suomessahan hyvä esimerkki tällaisesta kiistasta, matkapäivistä ja verotusoikeudesta nähtiin Jari-Matti Latvalan kohdalla. Käsittääkseni IRS on ihan yhtä itsepintainen toimija, kun lähdetään kiistelemään verotusoikeudesta.

Tämänhän ei tarvitse edes tarkoittaa sitä, että verotus aiheuttaisi ongelmia jokaiselle pelaajalle, mutta voit välttää riskit helpoiten pelaamalla Yhdysvalloissa. Tämä tilanne kovan katon liigassa ei ole millään tavalla tasapuolinen.
 

Liitteet

  • Näyttökuva 2024-08-16 kello 9.38.48.png
    Näyttökuva 2024-08-16 kello 9.38.48.png
    128,3 KB · kertaa luettu: 141

Kuuukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi

Juttu käsittelee tätä joidenkin joukkueiden saamaa veroetua sopimuksia tehdessä. Hyvin näille pienemminmillän osavaltioveroilla operoiville joukkueille on menestystä tullut viime vuosina. Tottahan se on, että jos halutaan oikeasti urheilullisesti tasapuolisesti näitä juttuja ratkoa, pitäisi palkkakattoon tulla jonkinlainen suhteutus tämän veron mukaan. Tosin kun kattoo missä nämä veroetua saavat joukkueet sijaitsevat en yhtään ihmettele, että Bettman ei ole vielä ollut halukas asialle mitään tekemään. Seurat ovat juuri sellaisilla markkinoilla, missä NHL ei lähtökohtaisesti ole vahva, niin menestys siellä sataa isommin koko sarjan laariin.

Pitää vielä lisätä, että tuskin nettotuloissa erot oikeasti ovat noin isoja, mitä jutussakin mainitaan. Eiköhän nämä isompien osavaltioverojen organisaatiot osaa niitä jotenkin kiertää esim. allekirjotusbonuksilla yms.
Onhan osavaltioverotuksista etua tietyille joukkueille, mutta kuten artikkelissa mainittiin, ei viime vuosien menestysjoukkueet pelkästään tuolla ole menestystään rakentaneet. Sattumoisin Floridassa, Vegasissa, Tampassa ja Dallasissa on tällä hetkellä sarjan kärkipään GM:iä puikoissa. Kymmenisen vuotta takaperin sarjan kärjessä operoi Chicago, Boston, Los Angeles ja Rangers ja käsittääkseni kaikki näistä operoivat korkean verotuksen osavaltioissa. Ei silloin vastaavaa keskustelua käyty.

Edelleenkin varaamalla ja treideillä rakennetaan ne mestaritason joukkueet ja näkisin että veroetu astuu kuvaan vasta siinä kohtaa kun mestaruusrungosta yritetään pitää kiinni (esim case Reinhart). Toki menestyvään seuraan päästyään moni pelaaja saattaa ilman veroetuakin olla halukas jatkamaan joukkueessa hieman pienemmällä lapulla.

NHL:ssä huonosta menestyksestä kompensoidaan jo varaustilaisuuden muodossa, en näe miksi mitään taloudellista kompensaatiota tarvita, etenkin kun vuosikymmenen lopussa nykyiset kärkijoukkueet saattavat olla taas sarjan pohjalla. Yhtälailla Rangers, Losi ja Toronto hyötyvät isoista markkina-alueistaan, joka avaa pelaajille suurempia sponsorointimahdollisuuksia, kuin esim Winnipegissä tai Columbuksessa. Samaan tapaan tuohonkin pitäisi puuttua, jos veroetua lähdettäisiin säätelemään.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Eihän tuo alhainen verotus tietenkään huonoa johtamista negatoi, mutta siitä on apua. En kuitenkaan tiedä oikein miten sen sitten kompensoi jos haluaa samaan aikaan pitää kovan palkkakaton. Käytännössä tuohon pitäisi jotain ihmeellisiä kromeluureja säädellä, jotta saataisiin "korvattua" nuo eri verojen vaikutukset. Toki hankkimalla itselleen kunnollisen kirjanpitäjän on mahdollista minimoida nuo maksetut verot, toki sitten voi käydä kuten Tavaresille ja joutua ongelmiin verottajan kanssa. Ja tietenkin joku Floridassa/Tenneseessä asuva säästää ihan sillä päänvaivaa että istuu vain kotona eikä mieti sitä samalla tavalla. Toki kaikilla ammattiurheilijoilla on muutenkin joku kirjanpitäjä, koska ymmärtääkseni Yhdysvaltojen veroilmoitukset ovat aivan eri luokan homma kuin Suomessa.
 

DavyJones

Jäsen
Suosikkijoukkue
John Vanbiesbrouck
Yhtälailla Rangers, Losi ja Toronto hyötyvät isoista markkina-alueistaan, joka avaa pelaajille suurempia sponsorointimahdollisuuksia, kuin esim Winnipegissä tai Columbuksessa. Samaan tapaan tuohonkin pitäisi puuttua, jos veroetua lähdettäisiin säätelemään.
Tämä. Tästä ei juuri ole nähnyt puhuttavan - ainakaan samoissa määrin kuin veroedusta.

Joku Las Vegas on luultavasti jo kaupunkina ollut esimerkiksi viime vuosien vapaiden agenttien markkinoilla merkittävä kilpailuetu johonkin Kanadan preeriaan verrattuna ihan riippumatta joukkueen muista tekijöistä, jotka toki ovat olleet kunnossa nekin.

Kilpailun tasoittamiseksi voisi yhtä lailla ehdottaa NMC-/NTC-pykälien kieltoa.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Edelleenkin varaamalla ja treideillä rakennetaan ne mestaritason joukkueet ja näkisin että veroetu astuu kuvaan vasta siinä kohtaa kun mestaruusrungosta yritetään pitää kiinni (esim case Reinhart). Toki menestyvään seuraan päästyään moni pelaaja saattaa ilman veroetuakin olla halukas jatkamaan joukkueessa hieman pienemmällä lapulla.

Tämä. Kiekkojohtaminen (visio, pelaajakaupat, varaukset jne.) on edelleen se tärkein tekijä menestyksen takana ja tulee näin luullakseni olemaan. Tampassa on tehty pitkään erinomaista varaustyötä ja pelaajakehitystä ja sama runko taustalla (scoutit, pelaajakehityksen pomo jne.) siellä toimii edelleen. Florida on noussut nyt Ziton aikana sinne mukaan, mutta ei siellä noita kärkisopimuksia aikaisemmin juurikaan nähty vaikka veroetu oli samanlainen silloinkin.

Athleticissa julkaistuissa parhaissa ja huonoimmissa sopimuksissa kuusi kymmenestä parhaasta sopimuksesta oli joukkueilta, jotka ovat tuon keskiarvoveron ylittävissä paikoissa. Vastaavasti seitsemän kymmenestä huonoimmasta sopimuksesta oli noilta joukkueilta, joiden pitäisi verotuksen puolesta saada hyötyä. Noissa kaikissa puhuttiin niistä merkittävistä pelaajista, joiden mukana seurat pääasiassa joko menestyvät tai sitten kaatuvat.

Pari joukkuetta saivat Athleticilla pelaajia kumpaakin kategoriaan. Esimerkiksi Dallasilla Heiskasen sopimus oli sarjan parhaita, mutta vastaavasti Seguinin sopimus 10. huonoin sen artikkelin mukaan. Edmontonilla taas Hymanin sopimus oli sarjan parhaita, mutta Nursen sopimus yksi huonoimmista. Sama manageri tai saman kaupungin joukkue kykenee samaan aikaan noihin molempiin verotuksesta huolimatta.
 

Jules W.

Jäsen
Suosikkijoukkue
MLSE
Urheilujohtaminen on luonnollisesti se tärkein asia, mutta tämä ei katso paikkakuntaa tai organisaatiota. Kaikilla organisaatioilla on mahdollisuus palkata, niin pätevä urheilujohto, kuin ikinä haluavat. Toisaalta on helpompi olla hyvä johtaja, jos sinulle on 15% enemmän rahaa käytössä, kuin kilpailijoilla. Marnerin sopimus on herättänyt kovasti porua ja täälläkin on kiitelty Mikko Rantasta miehen reiluudesta. Faktisesti Rantanen taitaa tienata nettona silti enemmän, kuin ahne Marner. Samalla tavalla taitaa Barkov saada sopimuksestaan enemmän rahaa käteen, kuin McDavid Edmontonissa.

Itsekin pitkään uskoin esimerkiksi sponsoreiden merkitykseen kilpailuetuna, mutta näitä ei yleensä sopimuksen allekirjoitusvaiheessa voi mainostaa, eikä toisaalta sponsoreita ole rajoitettu, vaikka päällä olisi eri paita, mutta kansallisuus on sopiva. Crosby saanee Kanadasta sponsorisopimuksia, vaikka pelaa Pittsburghissa.

Palkkakaton aikana ollut selkeästi kaksi eri jaksoa, jossa ensimmäisessä seurat, kuten Blackhawks, Kings ja Penguins pystyivät jossain määrin kontrolloimaan pelaajien toisen sopimuksen hintaa. Pitemmän aikaa on ollut jo päällä trendi, että nuoret kärkipelaajat saavat isoja sopimuksia heti ELC:n jälkeen. Jos ennen sopimukset olivat 5-6miljoonaa vs. 6-7miljoonaa, niin eroa jäi milli / pelaaja. Nyt jos sopimukset liikkuvat tuolla 10 miljoonan haminoilla, niin kärkipelaajien palkkaero voi nettona olla 2 miljoonaa. Kerro tämä kolmella huipulla ja lisää päälle vaikutukset muuhun rosteriin, niin ero nettopalkoissa voi olla 10-15 miljoonaa riippuen osavaltiosta.

Nyt on paljon puhuttu huippupelaajista, mutta jos mietitään näitä alemman tason pelaajia, niin jos miljoonasta jää käteen 630k, niin se on pelaajalle aika paljon enemmän kuin 470k. Kolmessa kaudessa voit tienata yhden ylimääräisen nettopalkan. Toronto olisi halunnut Jani Hakanpään jo aiemmin, mutta tarjosivat saman kuin Dallas, eli 1,5miljoona / 2 vuotta. Dallasissa Hakanpäälle jäi käteen 945 000e / kausi ja Torontossa olisi jäänyt 705 000e / kausi. Toronton olisi pitänyt nostaa tarjoustaan yli 2 miljoonaan / kausi, jotta tuo palkkaero olisi kuroutunut kiinni. Hakanpää saa aika kivan talon Oulusta 480 000 eurolla, jonka säästi pelkällä pelipaikkakunnan valinnalla.

Vegas, Los Angeles tai New York ovat selkeästi paikkoja, jotka houkuttelevat pelaajia myös muiden syiden takia, mutta harva täälläkään on kiitellyt Toronton kiihkeää mediaa vetovoimatekijänä.
 

ipaz

Jäsen
Näihin pelaajille tarjottaviin erityisetuihin on myös seuroissa panostettu ihan eri tavalla viime vuosina kun vielä vuosituhannen alussa. Olikohan Vancouver kun teetti ensimmäisenä superhulppean ovaalinmuotoisen pukukopin, punttisalit, saunat, kylmäaltaat, lounget ja keittiöt pelaajia varten. Eivätkä jättäneet sitä tuohon, vaan palkkasivat kokit jotka tekevät pelaajille terveelliset urheilijan aamupalat ja lounaat joka päivä. Pelaaja voi halutessaan keskittyä vain treenaamiseen ja pelaamiseen. Tämä siis yhtenä vetovoimatekijänä uusia pelaajia haaliessaan.

Nykyään tuo em. on arkipäivää jokaisessa joukkueessa ja fasiliteetit pelaajien oleskelutilaoissa hallilla ovat huippuluokkaa lähes jokaisessa seurassa. Mitä nyt Washingtonin vieraskoppi saa aina kuraa vierasjoukkueen pelaajilta.

Calgary on tullut vähän perässä vanhan hallinsa vuoksi, mutta sekin tulee korjaantumaan parin vuoden sisällä uuden areenan myötä ja voimme sitten nähdä esittelyvideoista, mitä kaikkea kivaa seura on pelaajiaan varten kehittänyt. Mm. Anaheim Ja Columbus remppasivat tilansa tässä pari vuotta sitten aivan viimeisen päälle.

Mutta sitten on aina joka joku joka pistää pikkaisen paremmaksi ja ilmeisesti HL:n ykkönen on Edmonton. Tällä videolla Leon Draisaitl esittelee Oilersin tilat (saksaksi).

Mutta ei parhaat pelaajatilat edes ole NHL:ssä, jossa seurat usein jakavat hallin mm. koriksen kanssa ja konsertteja ym. tapahtumia on muutenkin lähes jokaiselle päivälle.

Jenkkien yliopistossa homma on vedetty täysin överiksi, kuten esim. North Dakotassa.
 

larzzon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina
Sattumoisin Floridassa, Vegasissa, Tampassa ja Dallasissa on tällä hetkellä sarjan kärkipään GM:iä puikoissa.
Onko? Vai onko joukkueenrakennus ollut vaan helpompaa, kun on ns. hyvä myötäinen?

Muutenkin GM:ien arvioiminen on vähän semmoista tarinankerrontahommaa, kuten Bowmanin kohdalla jossain toisaalla palstalla. Toisten mielestä hyviä liikkeitä, toisten mielestä huonompia. Bowman peri nuoren rungon, voitti mestaruuksia ja sössi alle kymmenessä kaudessa Hawksin lotterysyöksyyn. Riippuu sitten siitä, mitä arvostaa. Itse pidän mestaruuksia NHLssä sen verran sattuman kauppana, koska tilastollisesti ovat, että luokittelen ns. "viimeistelyhommat" höpöhöpöksi. Liigassa ei ole vaikeaa hankkia top6 -laitureita tai top4 -pakkeja, vaan runkopelaajia.

NHLssä on tällä hetkellä kaksi GMia, josta olen melko vakuuttunut, että ovat hyviä. Ja ihan huolimatta siitä, että toista näistä olen haukkunut sivutoimisesti vajaat kymmenen vuotta.

Don Sweeney peri ikääntyneen rungon ja tauhkaisen rosterin, käänsi suunnan ilman tankkauksia. Tuo ei ole onnistunut tissiposkilta, joita ylistetään liigan tämän hetken parhaina. Sweeneyllä on lähtökohdat huomioiden aivan käsittämätön ppg. Lähtökohtahan oli, että moni olisi aloittanut Bruinsin kanssa tankkauksen.

Jim Nill taas menestyi, nuorensi joukkueensa runkoa ja menestyy taas. Melko poikkeuksellinen suoritus liigassa, jossa ei kuulemma voi menestyä ilman tankkausta.

Sitten näistä muista menestyneistä voisi sanoa, ettei ole näyttöjä tarpeeksi. BriseBois on voittanut, mutta tasoaan menettäneen Hedmanin eläkelapusta voisi myös päätellä, että rysäyttää Bowmanin lailla seinään. Katsotaan, pystyykö kääntämään vielä rebuildiksi ja miten se menee.

Zito rakensi hienosti mestarin, vaikka toki pohjiakin oli.

Vaikeinta liigassa on rakentaa pitkä menestysputki, taata organisaatiolle pudutuspeliotteluita ja pitää omistaja tyytyväisenä. Paljon helpompaa on pistää all-in 5-10 kautta, voittaakin, ja jättää seuraajalle sotku siivottavaksi. Ns Stan Bowman ja Peter Chiarelli -tyyli.
 

Walkin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins
GM:n arvioinnissa pitäisi aina muistaa se, että organisaatio/omistajat vaikuttavat myös työskentelyyn. Toisaalla enemmän, toisaalla vähemmän. GM:llä voi olla paljon hyviä omia visioita miten kehittää joukkuetta ja toimintaa, mutta yläpuolelta asetetaan raamit ja niiden mukaan toimitaan.

Onhan nämä supertähdetkin vielä oma juttunsa. Kun sulla on käytössä primessa oleva Crosby/Malkin tai nyt Edmontonilla McDavid/Draisaitl, niin kyllähän nuo tuovat jo sen tietyn tason saavutetuksi kuin automaattisesti. Playoffeissa ollaan. Kuinka hyvä GM oikeasti oli esim. tuplan voittanut Jim Rutherford? Sanoisin itse, että aika keskikastin GM kyseessä. Voittamisesta tässä kaikessa on tietenkin kyse, mutta melkein yhtä paljon huonoja päätöksiä teki JR kuin hyviäkin. Palavat rauniothan tuolla on ollut tapana jättää taaksensa aina. Hollandia en pidä alkuunkaan hyvänä managerina mitä tulee operoimiseen palkkakaton aikakaudella.

Vaikea on managereita arvioida ja mielipiteitä on varmaan yhtä monta kuin persereikiäkin, mutta Nill on tehnyt Dallasissa hienoa työtä ilman mainittavaa tankkausta. Heiskanen toki tippui syliin taivaan lahjana.
 

secord

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks
Muutenkin GM:ien arvioiminen on vähän semmoista tarinankerrontahommaa, kuten Bowmanin kohdalla jossain toisaalla palstalla.


Vaikeinta liigassa on rakentaa pitkä menestysputki, taata organisaatiolle pudutuspeliotteluita ja pitää omistaja tyytyväisenä. Paljon helpompaa on pistää all-in 5-10 kautta, voittaakin, ja jättää seuraajalle sotku siivottavaksi. Ns Stan Bowman ja Peter Chiarelli -tyyli.

Omanlainen narratiivi tämäkin. Kenties hieman yksinkertaistettu, mutta tarinana ihan mielenkiintoinen väite tuokin. Toimarina toimiminen näyttäytyy kenties hieman turhankin helpolta tehtävältä kotinäppisten taakse, jonka kautta me suuret palstanerot sitten annamme peukut ylös tai alas. Mielipiteistä voi toki kiistellä
 

Kuuukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Onko? Vai onko joukkueenrakennus ollut vaan helpompaa, kun on ns. hyvä myötäinen?

Muutenkin GM:ien arvioiminen on vähän semmoista tarinankerrontahommaa, kuten Bowmanin kohdalla jossain toisaalla palstalla. Toisten mielestä hyviä liikkeitä, toisten mielestä huonompia. Bowman peri nuoren rungon, voitti mestaruuksia ja sössi alle kymmenessä kaudessa Hawksin lotterysyöksyyn. Riippuu sitten siitä, mitä arvostaa. Itse pidän mestaruuksia NHLssä sen verran sattuman kauppana, koska tilastollisesti ovat, että luokittelen ns. "viimeistelyhommat" höpöhöpöksi. Liigassa ei ole vaikeaa hankkia top6 -laitureita tai top4 -pakkeja, vaan runkopelaajia.

NHLssä on tällä hetkellä kaksi GMia, josta olen melko vakuuttunut, että ovat hyviä. Ja ihan huolimatta siitä, että toista näistä olen haukkunut sivutoimisesti vajaat kymmenen vuotta.

Don Sweeney peri ikääntyneen rungon ja tauhkaisen rosterin, käänsi suunnan ilman tankkauksia. Tuo ei ole onnistunut tissiposkilta, joita ylistetään liigan tämän hetken parhaina. Sweeneyllä on lähtökohdat huomioiden aivan käsittämätön ppg. Lähtökohtahan oli, että moni olisi aloittanut Bruinsin kanssa tankkauksen.

Jim Nill taas menestyi, nuorensi joukkueensa runkoa ja menestyy taas. Melko poikkeuksellinen suoritus liigassa, jossa ei kuulemma voi menestyä ilman tankkausta.

Sitten näistä muista menestyneistä voisi sanoa, ettei ole näyttöjä tarpeeksi. BriseBois on voittanut, mutta tasoaan menettäneen Hedmanin eläkelapusta voisi myös päätellä, että rysäyttää Bowmanin lailla seinään. Katsotaan, pystyykö kääntämään vielä rebuildiksi ja miten se menee.

Zito rakensi hienosti mestarin, vaikka toki pohjiakin oli.

Vaikeinta liigassa on rakentaa pitkä menestysputki, taata organisaatiolle pudutuspeliotteluita ja pitää omistaja tyytyväisenä. Paljon helpompaa on pistää all-in 5-10 kautta, voittaakin, ja jättää seuraajalle sotku siivottavaksi. Ns Stan Bowman ja Peter Chiarelli -tyyli.
Mielipidekysymyksiähän nämä on ja kuten sanoit niin tuurillakin on vaikutuksensa.

Mielestäni melko normaali menestysputki on nykypäivänä sen 5 vuotta. Jos tuon pystyy venyttämään kymmeneen niin on tehnyt jo hyvää työtä, mutta yleensä se tarkoittaa Chicagon tyylistä täydellistä rebuildia perään. Sama tulee tapahtumaan seuraavaksi Pittsburghissa. Bowman repi Chicagon rungosta irti mitä oli saatavilla ja nostan tuosta isosti hattua, siis siitä mitä seura kaukalossa saavutti. Toki tuonkin rebuildin olisi voinut aloittaa kausi tai pari aiemmin, mutta ei se Bowmanin suoritusta heikennä. Hoiti oman hommansa hyvin, jonka jälkeen tuoretta verta rakentamaan uutta nousua. Niin se palkkakattomaailmassa vain menee.

Itsekin olin Bostonin osalta jo vuosi ja pari sitten aloittamassa rebuildia, mutta Sweeney on kaivanut kaneja hatusta ja pitänyt joukkueen kilpailukykyisenä jo pitkään.

Zitolla oli valmiina jo loistavia palasia, mutta kyllä nostan hänen tekemät treidit avainpalasina kahteen peräkkäiseen finaalipaikkaan. Vegasissa on laajennusdraftista alkaen tehty todella aggressiivisia liikkeitä menestyksen eteen (kahdella eri GM:llä) ja ne kantoivat hedelmää vuosi sitten, vaikka hirveästi kavereita eivät ole keränneet.

Vastaavasti voi pohtia miten esimerkiksi Torontoa ja Rangers olisivat pärjänneet erilaisella urheilujohdolla?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös