Yleisesti NHL:stä

  • 4 123 831
  • 14 619

Pysäyttävä uutinen tämä. Noin nuori mies ja mitä ilmeisimmin viimeisiä hetkiä tässä maailmassa. Hiljaiseksi vetää.
Luin hänen Xwitteristään, että jatkoaikaa on mennyt jo useamman vuoden ajan diagnoosin jälkeen. Ilmeisen paljon on mies pystynyt nauttimaan elämästään ja perheestään ja rakkaasta jääkiekosta eri muodoissa tämän diagnoosin jälkeen, minkä mukaan hänelle taidettiin antaa elinaikaa 2020 saakka. Kova on kohtalo siltä näillä kaikilla ALS-potilailla.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Tuolta Vegasin ketjusta:

4 Mason Geertsen: Rauhallinen peruspakki. Ehkä voi käyttää jossain AHL:ssa tai ECHL:ssä, ei sen enempää.
Mielenkiintoinen tapaus muuten tämä Geertsen. On numero 4, joten vahvasti viittaisi puolustajaan, mutta Vegasin training campilla hän harjoitteli siis sekä puolustajana että hyökkääjänä. Tänään hän on kai pelaamassa hyökkääjänä preseason-matsissa. Eliteprospects ja Wikipedia -sivut listaavat hänet sekä vasempana laitahyökkääjänä että puolustajana. Ei ihme, että menin pää pyörällä kysymään asiasta Bob Lowesilta, mutta hänen vastauksensa Béliveau-vertauksineen ei paljon auttanut ymmärtämään asiaa...

Ei taida siis kovin paljon olla tällaisia lähes NHL-tason pelaajia, jotka listataan useamman kuin yhden paikan höyliksi? Joku Big Buff nyt tulee mieleen NHL:stä, kun hänestä tehtiin hyökkääjä puolustajana oltuaan. Jean Béliveau taas tosiaan pelasi numerolla 4 ja oli hyökkääjä, mutta ei kai koskaan pelannut pakkina, ainakaan änärissä. Taylor Hall ja Vincent Lecavalier ovat pelanneet 4:lla ja olivat hyökkääjiä, mutta eivät ole pelanneet kai ainakaan NHL:ssä puolustajina.
 

Vatanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bruins, Carolina, Dallas, JYP ja Leijonat
Ei taida siis kovin paljon olla tällaisia lähes NHL-tason pelaajia, jotka listataan useamman kuin yhden paikan höyliksi?
Ainakin Coloradon MacDermid on pelannut milloin pakkina ja milloin taas hyökkääjänä ulkomuistista aika 50/50 tähän mennessä, mutta nyt ilmeisesti jäämässä laitahyökkääjän tontille. Suomalaisista ainakin se keskimmäinen ja menestynein Kapanen pelasi muistaakseni joitakin ihan kokonaisia pelejä puolustajana.
Vielä pikku faktana että puolustaja Mark Pysykhän teki aikoinaan hattutempun Panthersissa hyökkääjänä pahassa loukkaantumissumassa.
 

Toby Dammit

Jäsen
Suosikkijoukkue
New Jersey Devils
Ainakin Coloradon MacDermid on pelannut milloin pakkina ja milloin taas hyökkääjänä ulkomuistista aika 50/50 tähän mennessä, mutta nyt ilmeisesti jäämässä laitahyökkääjän tontille. Suomalaisista ainakin se keskimmäinen ja menestynein Kapanen pelasi muistaakseni joitakin ihan kokonaisia pelejä puolustajana.
Vielä pikku faktana että puolustaja Mark Pysykhän teki aikoinaan hattutempun Panthersissa hyökkääjänä pahassa loukkaantumissumassa.
Myös Brendan Smith on pelannut pakkina ja hyökkääjänä, viimeksi viime kaudella. Pelaa toki pakkina 90-95 prosenttia matseistaan, ainakin Devilsissö.
 

larzzon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina
Brent Burns lienee Byfuglienin ohella kovatasoisin NHL-pelaaja, joka on pelannut 2000-luvulla liigaa sekä pakkina että hyökkääjänä. Varattiin laiturina, Lemaire teki miehestä pakin. Sitten vielä Sharksissa pari kautta laidassa, ennen kuin löytyi puolustajana Norris-taso verrattain myöhäisellä 30-vuoden iällä.
 

hooceebruins

Jäsen
Suosikkijoukkue
Boston Bruins, Janette Lepistö
Sami Kapanen ja Petteri Nummelin. Toki Kapanen taisi tuurailla loukkaantumisia, mutta Nummelinia kokeiltiin muistaakseni tosissaan hyökkääjänä.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Mielenkiintoinen tapaus muuten tämä Geertsen. On numero 4, joten vahvasti viittaisi puolustajaan, mutta Vegasin training campilla hän harjoitteli siis sekä puolustajana että hyökkääjänä. Tänään hän on kai pelaamassa hyökkääjänä preseason-matsissa. Eliteprospects ja Wikipedia -sivut listaavat hänet sekä vasempana laitahyökkääjänä että puolustajana. Ei ihme, että menin pää pyörällä kysymään asiasta Bob Lowesilta, mutta hänen vastauksensa Béliveau-vertauksineen ei paljon auttanut ymmärtämään asiaa...
Geertsen on aika puhdas gooni ja MacDermid tosiaan toinen vähän vastaava pelaaja jota sitten kierrätetään laiturin tai puolustajan paikalla tarpeen mukaan. Muita ei gooneja on sitten ollut esimerkiksi Mark Pysyk ja Jordan Oesterle jotka ovat molempia paikkoja pelanneet. Historiassa noita on ollut hieman enemmänkin. Red Kelly siirtyi puolustajasta keskushyökkääjäksi ja hän oli kuitenkin yksi 1950-luvun parhaista puolustajista ollen 1st tai 2nd Team All-Star joukkueessa 8. vuonna peräkkäin ja Norris äänestyksen top-3 sijoilla 4 kertaa ja pelasi muuten numerolla 4. Sergei Fedorov pelasi myös 90-luvulla jonkin verran puolustajana ja Scotty Bowman sanoi että Fedorov voittaisi Norriksen jos siirtyisi kokoaikaisesti puolustajaksi.
 
Sami Kapanen ja Petteri Nummelin. Toki Kapanen taisi tuurailla loukkaantumisia, mutta Nummelinia kokeiltiin muistaakseni tosissaan hyökkääjänä.

Kapanen tosiaan laitettiin puolustajaksi kun puolustajia ei ollut tarpeeksi. Nummelin taas menee tuohon kategoriaan, jossa nelosketjun laitaan heitetään se kiekollisesti pätevä puolustaja, joka ei mahdu pelaavaan kuusikkoon. Näitä nähdään melkein joka kausi eikä heitä varsinaisesti hyökkääjiksi olla ajamassa.

Nykyisin on sitten yleistynyt se, että pelataan vajailla rostereilla osin palkkakattosyistä ja pelataan esim 11 hyökkääjällä ja 7 pakilla, mutta nykyisin silti nuo pakit pelaavat puolustajina ja kierrätetään. Tampa ja Toronto ovat ainakin tuota käyttäneet ja muistaakseni myös Vegas.
 

Hokipedia

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK, LA Kings, Underdog
Ei taida siis kovin paljon olla tällaisia lähes NHL-tason pelaajia, jotka listataan useamman kuin yhden paikan höyliksi?
Ei nyt lopulta ihan niin harvinaisiakaan ole. Geertsenin lisäksi tulee mieleen ainakin Dustin Byfuglien, Brent Burns, Luke Witkowski, Kurtis MacDermid, Mark Howe, Mark Streit ja Sami Kapanen. Ja taisipa Phil Housleykin pelata hyökkääjänä lyhyitä jaksoja. Ja Fedorov pakkina.
 

Grainger

Jäsen
Suosikkijoukkue
La Decimoquinta
Mathieu Dandenault taisi voittaa pari Stanley Cupia hyökkääjänä ja kolmannen puolustajana.

@Henkka muistanee paremmin.
 

aessi

Jäsen
Suosikkijoukkue
TBL & Elias Pettersson
Varmaan yksi kautta aikojen kovimpia kuitenkin Mark Howe. Kuitenkin nimetty vielä Hall of Fameen. Pätkä tuosta hyvin pitkästä jutusta:

But defense wasn’t his first position as a player. It wasn’t where he skated when he represented Team USA at the 1972 Olympics (taking home a silver medal). It wasn’t where he began his professional career with Houston Aeros (winning two WHA championships in the process). It wasn’t even where he played when he first made the jump to the NHL in the wake of the WHA/NHL merger in 1979. He was a left winger who grew up watching and modeling his game after players like Frank Mahovlich, Bobby Hull, Nick Libett and Johnny Bucyk.

It wasn’t until he was 24 — six years into his professional career — that he switched positions from wing to defense. With little warning, Howe was asked to learn a new set of duties and responsibilities. And he did it so successfully that he made the Hockey Hall of Fame largely because of his work on the blue line — work that all began on Oct. 17, 1979, when Howe walked into the visitor’s locker room in Buffalo ready to take up his usual spot at left wing for the Hartford Whalers, just four games into the club’s first season in the NHL.

“I skated the morning skate on left wing and came in for the game, and the lineup was on the board and they had my name on defense. So I went up and erased it, put it back on left wing on my line,” Howe recalled with a laugh.

He wasn’t about to get off that easy.

“And then the coach, he said, ‘Who’s screwing with the lineup?’ I went, ‘God, so I’m playing defense tonight?’ I wish they had given me a little heads up.”

History tells us that Howe chipped in with no goals and no assists in that game, a humble beginning for a season that would end with 80 points in 71 games as a blueliner, and finishing fifth in the Norris Trophy voting.

 
Viimeksi muokattu:

repe_joke

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anaheim
Wendel Clark on myös siitä hauska, että varattiin puolustajana, mutta ei ymmärtääkseni pelannut NHL-tasolla peliäkään puolustajan paikalla.
 

Parker27

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Wendel Clark on myös siitä hauska, että varattiin puolustajana, mutta ei ymmärtääkseni pelannut NHL-tasolla peliäkään puolustajan paikalla.
Wendel Clark (Big E hyvänä kakkosena) oli kyllä NHL täydellisin pelaaja. Pakko näin kommentoida vähän aiheen ohi. Tuossa pelaajassa oli kaikki ominaisuudet mitä täydellisellä pelaajalla voi olla. Harmi kun loukkaantumiset pilasivat/lyhensivät miehen uraa. Aivan jäätävä soturi aikoinaan.
 

alwahla

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flames, Canadiens, Kraken, HIFK
Sergei Fedorov pelasi myös osan urastaan pakkina. Ei toki kovin pitkiä aikoja, mutta riittävästi.
 

Ferris

Jäsen
Ken Klee pelasi ainakin Ron Wilsonin Capseissa siellä missä milloinkin tarvittiin, sentterin ja veskarin paikkoja lukuun ottamatta. Pääasiassa pakkina, mutta stunttas nelosen laiturina useaan eri kertaan.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Marty McSorley pelasi myös sekä hyökkääjänä että pakkina. Scott Walker niin ikään. AHL:n tähdistöpeli meni pakkina ja vähän muitakin pelejä, mutta NHL:ssä Walker oli pääosin hyökkääjänä. Mike Peluso oli myös mielenkiintoinen tapaus, kun yliopistossa hän oli kiekollinen pakki ja NHL:ssä nelosketjun rymistelijä/tappelija. Steve Staios tulee myös mieleen, joka pelasi niin hyökkääjänä kuin pakkina.
 

morukara

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL

Päivitystä Chris Snown tilanteeseen.
Nyt Snow on kuollut. Athleticissa oli isompi juttu hänestä. Hänellä oli perinnöllistyyppinen ALS. Häneltä oli aiemmin kuollut ALS:iin ainakin kaksi setää ja isä, eli ei sairaus tainnut täysin puskista tulla.

Ehkä sairaskohtaus on armollisempi tapa lähteä kuin se miten ALS:iin yleensä kuollaan, eli hitaasti tukehtumalla hengityslihasten lopettaessa toimintansa, tai hengityskonehoidossa oman kroppansa vankina esim. keuhkokuumeeseen.
 

hulkster19

Jäsen
Suosikkijoukkue
Washington Capitals, SaiPa
Art Ross teki NHL-urallaan yhden pisteen.

Hänen nimeään kantava palkinto jaetaan joka vuosi runkosarjan pistepörssin voittajalle.
Ja oli muuten kaiken lisäksi vielä puolustaja, vaikka pelipaikat olivatkin vähän nykyajasta poikkeavia tuolloin 120 vuotta sitten.
 

Mr. Smith

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Canucks
Art Ross teki NHL-urallaan yhden pisteen.

Hänen nimeään kantava palkinto jaetaan joka vuosi runkosarjan pistepörssin voittajalle.

Art Ross lahjoitti tuon omaa nimeänsä kantavan palkinnon liigalle. Lisäksi Art Ross oli ensimmäinen pelaaja, joka otti NHL:ssä jäähyn. Ja "hauskinta" on tuossa syy minkä takia Art Ross lopetti uransa - Montreal Arena paloi mukanaan mailat ja pelipaidat. Siihen loppui Art Rossin uran lisäksi Montreal Wanderersin taru NHL:ssä.
 

LeonJ#21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi, Tappara, Sabres, PuLa-Aho, #65
Art Ross teki NHL-urallaan yhden pisteen.

Hänen nimeään kantava palkinto jaetaan joka vuosi runkosarjan pistepörssin voittajalle.
Voisikohan tämänkin palkinnon joskus uudelleennimetä, vaikka Wayne Gretzky trophyksi, että oikeasti kuvaisi kunnolla pistepörssivoittajaa?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös