Tässä pieni pätkä artikkelista joka löytyi twitteristä liittyen Love is love -kampanjan markkinointiin ja lomailevan työntekijän kohteluun.
Käytännössä Melnyk lupasi aluksi paljon ja näytti hyvältä omistajalta, mutta oli lopulta tyranni despootti, joka myrkytti organisaation pelon ilmapiirillä ja käyttäytyi huonosti myös koko yhteisöä kohtaan.
Käytännössä Senators ei maksanut laskujaan esimerkiksi tavarantoimittajille ajoissa, vaan nyt Melnykin kuoleman jälkeen näitä vastuita on siivottu. Lisäksi kukaan ex-pelaajista ei halua olla organisaation kanssa tekemisissä ja tässä käsiteltiin myös jupakkaa, jonka saattelemana Alfredsson vaihtoi Red Wings paitaan. Melnyk vaati ettei miestä muisteta ensimmäisessä paluuottelussaan Ottawaan ja lipun hinnat piti miehen käskyn mukaan triplata.
Toimistolla Melnykin vierailuja pelättiin ja hänestä ei haluttu puhua nimellä, koska pelättiin jopa kuuntelulaitteita. Pahimmillaan vain 6,9% työntekijöistä suostui suosittelemaan työpaikkaa muille, palkanmaksun kanssa oli epäselvyyksiä ja johtoa erotettiin hyvin helposti. Melnyk saattoi myös kiivastuksissaan antaa potkut ja sen jälkeen työt jatkuivat normaalisti.
Kyllähän tässä melkoisia Harold Ballard kaikuja oli, sitä myöden että Melnykin "exit strategy" oli ruumisarkku. Seuran myyminen ei ollut vaihtoehto, vaan se käytännössä ajettiin miehen toimesta tuolla tempoilevalla toiminnalla alas, liekö jopa tarkoituksellisesti vai oliko mies vain täysin kyvytön johtaja. Käsittämätöntä luettavaa.